FI67053B

FI67053B - Tryckkaensligt uppteckningsmaterial

Info

Publication number: FI67053B
Application number: FI803934A
Authority: FI
Inventors: Arnold Hofer; Rene Graf; James Harry Astbury
Original assignee: Ciba Geigy Ag
Priority date: 1979-12-20
Filing date: 1980-12-17
Publication date: 1984-09-28
Also published as: BE886772A; US4431213A; GB2066318B; FI803934L; BR8008373A; CH644309A5; FI67053C; IT8050402A0; GB2066318A; ES498001A0; FR2473420A1; JPS5698197A; ES8200592A1; DE3047630A1

Description

67053

Paineherkkä merkintäaine - Tryckkänsligt upp- teckningsmaterial

Keksinnön kohteena on paineherkkä värireaktiomerkintä-aine, joka sisältää ainakin yhden alusmateriaalin päällä ai-5 nakin yhden värinmuodostajan ja yhden epäorgaanisen värinke-hittimen kerrosmaisesti järjestettyinä, ja joka on tunnettu siitä, että päällysteet sisältävät lisäksi virtsa-aine-form- aldehydi-kondensaatin, jonka spesifinen BET-pinta on 3 - 30 2/ m /g.

10 Spesifinen BET-pinta määrätään typpiadsorption avulla

Brunauer'in, Emmett'in ja Teller'in menetelmän mukaisesti (vrt. Chem. Ing. Techn. 32, 349-354 (1960) ja 35, 568-589 (1 963) ) .

Tarkoituksenmukaisesti keksinnön mukaisesti käytettyjen 15 virtsa-aineformaldehydi-kondensaattien (seuraavassa HF-kon- 2 densaatit) BET-pintana on 3 - 25, mieluimmin 5 - 12 m /g ja 2 etenkin 5 - 9 m /g.

Keksinnön mukaiseen merkintäaineeseen soveltuvat HF-kondensaatit ovat sinänsä tunnettuja. Näitä HF-kondensaatte-20 ja ja niiden valmistusta on kuvattu esimerkiksi artikkelissa A. Renner, Makromolekulare Chemie 149, 1-27 (1971) tai DE-ha-kemusjulkaisuissa 2 556 017 ja 2 641 218.

HF-kondensaattien valmistus tapahtuu saattamalla reagoimaan 1 mooli virtsa-ainetta ja 1,3 - 1,8, mieluimmin 1,4 -25 1,5 moolia formaldehydiä vesipitoisessa liuoksessa ja sopi vissa olosuhteissa.

Virtsa-aine-formaldehydi-kondensaatin muodostumisreaktio suoritetaan mieluimmin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa annetaan virtsa-aineen ja formaldehydin reagoida ta-30 vanomaisen kondensointimekanismin mukaisesti pienmolekyyli-sen, vesiliukoisen esikondensaatin muodostuessa, minkä jälkeen toisessa vaiheessa lisätään hapan katalysaattori HF-kon-densaatin muodostumisen kiihdyttämiseksi. Muodostuu liukenematon, hienojakoinen kiinteä aine.

35 Tällöin reaktioliuoksessa oleva vesimäärä ei saa tarkoi- 2 67053 tuksenmukaisesti olla olennaisesti pienempi kuin reaktioon osallistuvien aineiden kokonaispaino ja liukenemattomien kondensaattihiukkasten varsinaisen muodostumisen ja saostu-misen aikana vesimäärän tulee olla aina huomattavasti suu-5 rempi kuin reaktioseoksen kaikkien muiden komponenttien kokonaispaino.

Ensimmäisen vaiheen esikondensaatin muodostamisessa reaktiolämpötilat ovat yleensä 20 - 100°C, mieluimmin 60 -80°C. Lisäämällä vesipitoista epäorgaanista vahvaa emästä, 10 esim. natriumhydroksidiliuosta saatetaan pH-arvo edullisesti arvoon 6-9, mieluimmin 6,5 - 7,5. Yleensä esikondensaat-ti on muodostunut 1/2 - 3 tunnin kuluttua.

Esikondensaatin muodostuminen suoritetaan tarkoituksenmukaisesti pinta-aktiivisen, ionogeenisen tai ei-ionogeeni-15 sen yhdisteen, esim. kationiaktiivisen, kvaternäärisen am-moniumyhdisteen, anioniaktiivisen rasva-alkoholisulfonaatin, ei-ionogeenisen polyeteeniglykolieetterin, mieluimmin sulfo-meripihkahappoesterin suolan, etenkin dodekyylibentseenisul-fonihappoisen natriumin läsnäollessa. Mahdollisten pinta-ak-20 tiivisten yhdisteiden käyttömäärä on yleensä 1-3 paino-% käytetyn virtsa-aineen ja formaldehydin painojen summasta. Ioniset, pinta-aktiiviset yhdisteet saavat yleensä aikaan kondensaatin spesifisen pinnan lisääntymisen, kun taas ei-ioniset yhdisteet saavat aikaan päinvastaisen vaikutuksen.

25 Makromolekyylisen, vesiliukoisen suojakolloidin käyttö, jolla on mahdollinen polyelektrolyyttiluonne, voi olla tarkoituksenmukaista esikondensaatin muodostamisen, s.o. ensimmäisen reaktiovaiheen aikana. Tällöin tulevat kysymykseen esim. gelatiini, tragantti, agar-agar tai polyvinyylipyrro-30 lidonit, ennen kaikkea akryyli- ja metakryylihapon polyme-raatit, etenkin polymetakryylihappo. Suojakolloidin käyttömäärä on 1 - 3 paino-% käytetyn virtsa-aineen ja formaldehydin painojen summasta. Polyvinyylipyrrolidonit ja polymetakryylihappo ovat erityisen sopivia, koska ne eivät saa ai-35 kaan spesifisen pinnan lisääntymistä.

-it; - I-' ' ..................

3 67053

Eräs tärkeimmistä edellytyksistä sopivien, sulamattomien ja liukenemattomien, hienojakoisten HF-kondensaattien valmistamiseksi tuloksellisesti on hyytelöitymiskatalysaattorin käyttö toisessa reaktiovaiheessa, kuten esim. epäorgaanisten 5 ja/tai orgaanisten happojen ja niiden anhydridien, esim. rik-kihapokkeen, rikkihapon, sulfamiinihapon, fosforihapon, suolahapon, kloorietikkahapon, maleiinihapon tai sen anhydridin käyttö. Yleensä sopivia ovat sellaiset hyytelöitymiskataly- -4 saattorit, joiden ionisaatiovakio on yli n. 10 . Erityisen 10 edullinen hyytelöitymiskatalysaattori on rikkihappo. Etusijalla ovat rikkihapon happamet ammonium- ja amiinisuolat, esim. ammonium-, metyyliamiini- tai etanoliamiinibisulfaatti.

Näitä happoja ja suoloja käytetään mieluimmin 1-15 pai-noprosenttisina, vesipitoisina liuoksina.

15 Yleensä käytetään 20 - 100 m moolia hyytelöitymiskataly- saattoria käytetyn virtsa-aineen moolia kohden, minkä jälkeen reaktioseoksen pH-arvo lasketaan toisessa vaiheessa, s.o. kondensaatin muodostamisreaktiossa arvoon 3,0 - 1,5.

Toinen vaihe HF-kondensaatin muodostamiseksi tapahtuu 20 tarkoituksenmukaisesti 20 - 100°C:n, mieluimmin 40 - 65°C:n lämpötiloissa. Lisättäessä hyytelöitymiskatalysaattoria on vältettävä reaktioseoksen voimakkaita lämpötilanvaihtelulta. Tästä syystä on edullista esilämmittää vesipitoiset kataly-saattoriliuokset ennen niiden lisäämistä reaktioseoksen läm-25 potilaan. Yleensä saadaan jo 15 - 30 sekunnissa jo valkoinen hyytelö, minkä jälkeen reaktio saatetaan loppuun mieluimmin vielä 1/2 - 3 tunnin ajan.

Saatu, liukenematon kondensaatti, joka esiintyy valkoisena hyytelönä, hienonnetaan edullisesti mekaanisesti, se-30 koitetaan suunnilleen yhtä suureen määrään vettä ja saatetaan alkalien tai ammoniakin, mieluimmin natriumhydroksidin avulla pH-arvoon 6-9, mieluimmin arvoon 7,51 ja tämän jälkeen erotetaan tavanomaisten menetelmien mukaisesti vesipitoisesta nesteestä, esim. suodattamalla, sentrifugoimalla 35 tai haihduttamalla. Kuivatus voidaan suorittaa erilaisten menetelmien mukaisesti, esim. sumukuivatuksella tai konvek- 4 67053 tiokuivatuksella. Vaikka saatu HF-kondensaatti koostuu periaatteessa hienoista hiukkasista, on tarkoituksenmukaista hienontaa tai deagglomeroida kiinteä tuote keskimääräisen agg-lomeraattikoon pienentämiseksi ja öljyn ja muiden nesteiden 5 adsorptioarvojen parantamiseksi ja siten sen täyden tehon toteuttamiseksi käytettäessä sitä apupigmenttinä keksinnön puitteissa. Tätä tarkoitusta varten voidaan HF-kondensaatti hienontaa erilaisissa hienonnuslaitteissa tai iskumyllyissä, esim. kuulamyllyissä, kankimyllyissä, suihkumyllyissä tai 10 myllyissä, jotka toimivat suurkierroksisilla, pyörivillä kiekoilla.

Siten saadaan HF-kondensaattihiukkasia, joiden keskimääräinen hiukkaskoko on 2 - 10, mieluimmin 4-6 mikronia (ym), Primäärihiukkasten läpimitta on 0,1 - 0,5, mieluimmin 0,11 -15 0,35 ym. Edellä esitettyjä HF-kondensaatteja käytetään mer- kintäaineessa mieluimmin 3-30 paino-% päällystysmassan kuivapitoisuudesta. Päällystysmassan kuiva-ainepitoisuus on yleensä 15-60 paino-%.

Keksinnön mukainen paineherkkä merkintäaine voi olla 20 jäljennös- tai rekisteröintimateriaalia. Se koostuu mieluimmin vähintään yhdestä arkkiparista, jotka on herkistetty päällysteillä, jotka sisältävät HF-kondensaatin lisäksi vä-rinmuodostavana järjestelmänä ainakin yhden värinmuodostajan ja ainakin yhden kehittimen värinmuodostajaa varten.

25 Keksinnön mukaisessa merkintäaineessa kyseeseen tulevat värinmuodostajät ovat tunnettuja värittömiä tai heikosti värjättyjä aineita, jotka, sikäli kun ne tulevat kosketukseen värinkehittimen kanssa, muuttuvat värillisiksi tai muuttavat väriä. Voidaan käyttää värinmuodostajia tai niiden seoksia, 30 jotka kuuluvat esim. ryhmiin ftalidit, fluoraanit, bentso-fluoraanit, kromenopyratsolit, spiropyraanit, spirodipyraa-nit, atsometiinit, triaryylimetaani-leukoväriaineet, kar-batsolyylimetaanit, kromenoindolit, fenoksatsiinit, feno-tiatsiinit, leukoauramiinit, sekä kromeno- tai kromaanivä-35 rinmuodostajiin. Esimerkkeinä tällaisista sopivista värinmuodosta j ista mainittakoon: 5 67053 kristalliviolettilaktoni, 3,3-(bisaminofenyyli)-ftalidit, 3,3-(bis-substituoitu-indolyyli)-ftalidit, 3-(aminofenyyli)- 3-indolyyli-ftalidit, 6-dialkyyliamino-2-n-oktyyliamino-fluoraanit, 6-dialkyyliamino-2-aryyliamino-fluoraanit, 6-di-5 alkyyliamino-3-inetyyli-2-aryyliaxnino-fluoraanit, 6-dialkyy-liamino-2- tai -3-alempialkyyli-fluoraanit, 6-dialkyyliami-no-2-dibentsyyliamino-fluoraanit, 6-pyrrolidino-2-aryyliami-no-fluoraanit, bis-(aminofenyyli)-furyyli- tai -fenyyli- tai -karbatsolyyli-metaanit, bentsoyylileukometyleenisini, 3-fe-10 nyyli-7-dialkyyliamino-2,2-dispirobentsopyraanit, bentsoyy-li-dialkyyliamino-fenotiatsiinit tai -fenoksatsiinit tai bis-dialkyyliamino-bentshydroli-aryylisulfinaatit.

Värinmuodostajan osuus päällystysmassan kiintoainepitoi-suudessa on 1 - 10, mieluimmin 2-7 painoprosenttia.

15 Värinmuodostaja on mieluimmin siirtoarkin takasivun pääl lysteessä, kun taas kehitin ja HF-kondensaatti ovat mieluimmin vastaanottoarkin, esim. kopion vastaanottoarkin päällysteessä .

Värinkehittimen osuus päällystysmassassa on yleensä 5 - t 20 90, mieluimmin 15-80 painoprosenttia suhteessa päällystys- massan kuivapitoisuuteen.

Kehittämien tyypillisiä esimerkkejä ovat attapulgus-sa-vi, bentoniitti, happoaktivoitu bentoniitti, montmoriIloniit-ti, halloisiitti, tinakloridi, piidioksidi, alumiinioksidi, 25 alumiinisulfaatti, alumiinifosfaatti, sinkkikloridi, sinkki-nitraatti, kaoliniitti tai mikä tahansa savi. Näitä epäorgaanisia värinkehittimiä voidaan käyttää myös keskenään sekoitettuina tai happamasti reagoivien orgaanisten yhdisteiden kanssa valmistettuina seoksina. Happamasti reagoiviksi, or-30 gaanisiksi yhdisteiksi soveltuvat etenkin mahdollisesti ren-gassubstituoidut fenolit, salisyylihappo tai salisyylihappo-esteri ja niiden metallisuolat, edelleen happamasti reagoivat polymeerit, kuten esim. fenolipitoinen polymeraatti, al-kyylifenoliasetyleenihartsi, maleiinihappo-kolofoni-hartsi 35 tai osittain tai täysin hydrolysoitu maleiinihappoanhydridin ja styreenin, etyleenin tai vinyylimetyylieetterin polyme- 6 67053 raatti, tai karboksipolymetyleeni. Edullisia värinkehittimiä keksinnön mukaista paineherkkää merkintäainetta varten ovat aktivoidut savimineraalit ja etenkin aktivoitu, ennen kaikkea happoaktivoitu bentoniitti.

5 Värinmuodostaja saa aikaan värjätyn merkinnän niissä koh dissa, joissa se tulee kosketuksiin kehittimen kanssa. Jotta estettäisiin se, että värinmuodostajat, jotka sisältyvät pai-neherkkään merkintäaineeseen, eivät tule liian aikaisin aktiivisiksi, ne yleensä erotetaan kehittimestä. Tämä voidaan 10 saada tarkoituksenmukaisesti aikaan siten, että värinmuodostajat muodostetaan vaahto-, sieni- tai kennomaisina rakenteina. Mieluimmin värinmuodostajat on suljettu mikrokapseleihin, jotka voidaan yleensä rikkoa paineen avulla.

Värinmuodostajat kapseloidaan mieluimmin orgaanisissa 15 liuottimissa olevien liuosten muodossa. Esimerkkeinä sopivista liuottimista mainittakoon lähinnä haihtumattomat liuottimet, esim. polyhalogenoitu parafiini tai difenyyli, kuten klooriparafiini tai triklooridifenyyli, edelleen trikresyyli-fosfaatti, di-n-butyyliftalaatti, vahat, aromaattiset eette-20 rit, kuten bentsyylifenyylieetteri, hiilivetyöljyt, kuten parafiini tai kerosiini, difenyylin alkyloidut johdannaiset, naftaliini tai trifenyyli, dibentsyylitolueeni, terfenyyli, osittain hydrattu terfenyyli, bentsyloidut ksyleenit tai muut klooratut tai hydratut, kondensoidut, aromaattiset hiilivedyt 25 Usein käytetään erilaisten liuottimien seoksia, etenkin kerosiinin tai parafiiniöljyjen ja osittain hydratun terfenyylin seoksia, jotta saataisiin aikaan optimaalinen liukoisuus vä-rinmuodostusta varten, nopea ja intensiivinen värjäys ja mik-rokapseloinnille edullinen viskositeetti.

30 Kapselinseinämät voidaan muodostaa koaservaatiovoimien ansiosta tasaisesti värinmuodostajaliuoksen pisaroiden ympärille, jolloin kapselointiaine voi olla esim. gelatiinia tai arabikumia, kuten on esitetty US-patenttijulkaisussa 2 800 457. Kapselit voidaan muodostaa edullisesti myös aminomuovis-5 ta tai modifioiduista aminomuoveista polykondensaation avulla, 7 67053 kuten on esitetty englantilaisissa patenttijulkaisuissa 989,264, 1 156 725, 1 301 052 ja 1 355 124. Selmoin voidaan käyttää mikrokapseleita, jotka muodostetaan rajapintapolyme-roinnin avulla, kuten esim. polyesteristä, polykarbonaatista, 5 polysulfoniamidista, polysulfonaatista, mutta etenkin polyamidista tai polyuretaanista valmistettuja kapseleita.

Värinmuodostajia sisältäviä mikrokapseleita voidaan käyttää erilaisten tunnettujen paineherkkien kopiointiaineiden valmistamiseen. Erilaiset järjestelmät eroavat toisistaan 10 olennaisesti kapseleiden, värireaktanttien, s.o. kehittimien järjestyksen ja alustan suhteen. Parhaimpana pidetään järjestystä, jossa kapseloitu värinmuodostaja on yhtenä kerroksena siirtoarkin takasivulla ja kehitin, etenkin aktivoidut savet kuten happomodifioitu bentoniitti ja keksinnön mukaisesti 15 käytettävä HF-kondensaatti ovat vastaanottoarkin yhdessä kerroksessa, etenkin etusivulla.

Ainesosien eräs toinen järjestys muodostuu siten, että värinmuodostajia sisältävät mikrokapselit, kehitin ja HF-kondensaatti on samassa arkissa tai tämän päällä yhden tai 20 useamman yksittäiskerroksen muodossa tai paperimassassa.

Sekä värinmuodostajia sisältävät kapselit että värinke-hitin ja HF-kondensaatti kiinnitetään mieluimmin sopivan sideaineen avulla vastaavan kerroksen alusmateriaalin päälle. Koska paperi on parhaimpana pidetty alusmateriaali, tämä si-25 deaine on pääasiassa paperinpäällystysainetta, kuten arabi-kumia, polyvinyylialkoholit, polyvinyylipyrrolidonia, poly-vinyyliasetaattia, hydroksietyyliselluloosaa, kaseiinia, proteiineja, metyyliselluloosaa, karboksimetyylisellulocsaa, dekstriiniä, tärkkelystä tai modifioituja tärkkelyslaatuja, 30 kuten esim. hapetettua, hydrolysoitua tai hydroksietyloitua tärkkelystä, tai polymeerilatekseja. Viimeksi mainittuja ovat esim. polystyreeni, butadieeni-styreenikopolymeraatit tai ak-ryylihomo- tai -kopolymeerit, esim. akryylihapon tai metak-ryylihapon tai näiden alempialkyyliestereiden, kuten etyyli-35 akrylaatin, butyyliakrylaatin tai metyylimetakrylaatin sekä myös akryyliamidin akryylihomo- tai -kopolymeerit. Sideaineen 8 67053 osuus päällystysmassassa on yleensä 5-45, mieluimmin 6 -25 painoprosenttia suhteessa kuivapitoisuuteen.

Paperina ei käytetä ainoastaan normaaleja selluloosakui-duista valmistettuja paperilaatuja, vaan myös papereita, 5 joissa selluloosakuidut on korvattu (osittain tai kokonaan) synteettisistä polymeraateista valmistetuilla kuiduilla.

Painattamisen helpottamiseksi värinkehittimiä ja HF-kon-densaattia sisältävät sivelymassat voivat sisältää myös pig-menttikiintoaineita. Tällaisina kiinteinä aineina voivat tul-10 la kysymykseen epäorgaaniset pigmentit, kuten talkki, titaanidioksidi, alumiinioksidi, bariumsulfaatti, kalsiumsulfaatti, kiiltovalko (kalsiumsulfoaluminaatti), sinkkioksidi, piidioksidi, kalsiumkarbonaatti, ei-reaktiiviset savet ja/tai kaoliinit, etenkin sivelykaoliini.

15 Värinkehittimen, HF-kondensaatin ja mahdollisesti pigmen tin lisäksi sivelymassat voivat sisältää muita apuaineita, esim. anioniaktiivisia, kationiaktiivisia tai ei-ionogeeni-sia emulgaattoreita, dispergointiaineita, pehmintimiä, UV-suoja-aineita, vaahtoamisenestoaineita ja fungisideja.

20 Lisäämällä keksinnön mukaisesti käytettyjä HF-kondensaat- tia etenkin aktivoituja savimineraaleja kuten aktivoitua ben-toniittia sisältävään värinkehitysarkin päällysteeseen voidaan parantaa valkoisuuspitoisuutta tai valkoisuusastetta ja tämän lisäksi saada aikaan parempi kestävyys kellastumista 25 vastaan. Etenkin saadaan aikaan selvä värinkehitysnopeuden ja ennen kaikkea värin intensiteetin parannus, jotka on katsottava ennen kaikkea HF-kondensaatin erinomaisen öljynad-sorption ansioksi.

Seuraavissa esimerkeissä prosentit ja osat ovat painopro-30 senttejä ja paino-osia, mikäli toisin ei mainita.

Esimerkki 1: Liuos, jossa on 3 g kristalliviolettilaktonia ja 1,5 g bentsoyylileukometyleenisineä 80 g:ssa osittain hyd-rattua terfenyyliä ja 20 g:ssa kerosiinia, mikrokapseloidaan sinänsä tunnetulla tavalla gelatiinilla ja arabikumilla koa-35 servaation avulla, sekoitetaan tärkkelysliuokseen ja sivel-lään paperille. Kuivatun päällysteen paino on 6 g/m .

9 67053

Toinen arkki sivellään etusivulta vesipitoisella liet-teellä (päällysteenpaino 7 g/m ), jossa on 25%:nen kiintoai-nepitoisuus ja joka on valmistettu 76 osasta happoaktivoitua savea 5 16 osasta sivelykaoliinia 2 8 osasta HF-kondensaattia (BET-pinta 6,5 m /g, (DE-ha-kemusjulkaisu 2 556 017, ohje A) 0,3 osasta polyfosfaattia dispergointiaineena, 7 osasta butadieeni-styreeni-kopolymeraattia ja 10 11 osasta hapetettua tärkkelystä, ja saatettu natriumhydroksidiliuoksen avulla pH-arvoon 8.

Ensimmäinen arkki ja värinkehittimellä ja HF-kondensaatil-la päällystetty paperi asetetaan päällekkäin siten, että päällysteet ovat vierekkäin. Käsin tai kirjoituskoneella kirjoit-15 tamalla painetaan ensimmäiselle arkille ja heti kehittyy ke-hittimellä päällystetylle arkille intensiivinen sininen kopio .

Esimerkki 2: Intensiivinen sininen kopio saadaan myös, kun esimerkin 1 mukaisessa paineherkässä kopiointimateriaalissa 20 käytetään toisena arkkina paperista valmistettua kopionvas-taanottoarkkia, joka on sivelty vesipitoisella sivelymassal-la, jonka kiintoainepitoisuus on 25% ja joka sisältää 70 osaa happoaktivoitua savea 14 osaa sivelykaoliinia 2 25 16 osaa HF-kondensaattia (BET-pinta 20 m /g) (DE-hakemus- julkaisu 2 641 218, tuote A) 0,3 osaa polyfosfaattia 7 osaa butadieeni-styreeni-kopolymeraattia ja 11 osaa hapetettua tärkkelystä 30 ja on saatettu natriumhydroksidiliuoksella pH-arvoon 8. Kui- 2 vatun päällysteen paino on 7 g/m .

Esimerkin 2 mukaisesti saatu sininen kopio on selvästi väriltään voimakkaampi (värinvoimakkuus 182%) kuin, jos kopio saadaan samoissa edellytyksissä, kuitenkin ilman HF-konden-35 saattia (värinvoimakkuus 100%).

10 67053

Esimerkit 3-11: Sivelyraakapaperi, jonka arkkipaino on 55 g/m , päällystetään jollakin seuraavista sivelyväreistä 2 A, B, C ja D päällysteen painon ollessa 8,1 - 10 g/m . Si-velyvärit,. joiden paino on kulloinkin 42,72 g ja pH-arvo 5 10,1, sisältävät grammoina

A B C D

happoaktivoitua bento- niittia 10 9 8 7 HF-kondensaattia 1 2 3 2 10 (BET-pinta 6,5 m /g, DE-hakemusjulkaisun 2 556 017 mukaisesti (ohje A) tetranatriumpyrofosfaattia 0,02 0,02 0,02 0,02 15 styreeni-butadieeni-kopoly- meraattia 3,0 3,0 3,0 3,0 1N natriumhydroksiliuosta 14,7 13,4 11,4 9,0 vettä 15 16,3 18,3 20,7 Näin valmistetut vastaanottopaperit painetaan osittain 20 (40%) hydratussa terfenyylissä tai vast, dibutyyliftalaatis- sa (esimerkki 8) olevien taulukossa esitettyjen värinmuodos-tajien 1-prosenttisilla liuoksilla syövytyssyvyyden ollessa 18 μ, minkä jälkeen mitataan remissioarvot. Hitaasti kehittyvien värinmuodostajien (esimerkit 10, 11) tai nopeasti ja 25 hitaasti kehittyvien värinmuodostajien seoksien (esimerkki 9) kohdalla painatus kehitetään ennen mittausta ksenonvalon-lähteellä suoritettavalla valotuksella. Jokaista yksittäistä värinmuodostajaa varten oletetaan kulloinkin sivelyväril-lä A päällystetylle vastaanottopaperille saatu painatus 100 30 %:ksi ja sivelyväreillä B, C ja D saatujen vastaanottopape-rien arvot mitataan sivelyvärillä A päällystettyyn vastaan-ottopaperiin verraten. Mittaukset relatiivisen värinvoimak-kuuden selvittämiseksi suoritetaan kulloinkin tunnin sekä 7 päivää kestävän pimeässä tapahtuvan varastoinnin jälkeen.

35 Tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Niistä nähdään, että lisäämällä HF-kondensaattia parannetaan värin intensiteettiä.

11 67053 τ- p xr χΐ· ta ρ σι xr cn p I--r——- irH M > T— 00 xr d o xr r- xr :¾ m m ο «— m

> t- CN CN XT

-H t— 1— r- T- % 1 ---

Ori!· o o o o 5 [" o o o o £ ___T—_r-_r-_r-_ :m oo σ t— p »— o > rO Q m p ο σI •ri' r- 3 τ— r— CN r— r— r— g g--- c 3 id σ> σι m id id •HHOLnio ion* M cn rH T~ »“ «“ «- *“ *“ φ c in id mi- o m 4-> -H PQ cn cn xr χι* *— cn ,g C t— r— τ— t— I τ— ω B ri! O oo o o ^ o o o o o o _r— τ— τ— T— t— ΓΟΟoo oö ro δ ^ ^ ^ S H *» q σ σ oo oo o oo ΤΟ xj· ^ σι cn m cn g rj χ χ xx x x Π σι σι p»oo cd oo F1‘S id oo mm cd p 53 tn xx xx ·* x 35 t. m σι σ oo oo σι oo 4-ίΝ _ ta g ------

r—Γ tjl xr x}· miD ID D

m <C " x x x x x ag σι σι σιοο σι oo _Α_____ % b k j> i s d § £· i | I § fr o H G Ή -d J ,5 I ti CN >1 S m -ä ίπ cn lii I n 1 | 1 | ? U f | ? I ΐ I is -h f 1 | |s

i S ^ Te h in S

-H Tj C f H H "H I ·Η & *S

g II i| f | s| p X m>T «5 I s I» & 2 ij _V ·Η >i *H H *H OJ C Q ^ r~^

ί ,Ω 4-> Λ >ι Λ j5 -H <D Ö5 ^ Q

2 T $ T K T g fi «W4J iq •"j mg ml m 'dra i G w»h

G x -G x - x Γ (3 C] Ή Q

<d m ό mm *— cn m m a Λ -P

Eh -^---- tn m xi· m id p oo M _ 12 67053

h r- CM VO

•H <0 Q ^ r- 00 M 3 (N r- t- :cd 4J ......

> μ ---- p Γ' cm r- SH o ΙΛ cm vo p CM T- i- --

rlifl Γ" VO CM

Φ 2 ri cq co m ro PO o o o CO £ «- < o o o T— T- r- o cm rö -- q O σ\ <Λ Q__H___ & ’$ CJ oo oo oo tn S cm" Φ E VO CM 00 +J \ CQ v k - en tr» en oo co &--

r-j CO CM CM

:co < σν <τ en

Oi__ I -0 tl -—. ·Η -H “ % Il g l i '1 § il g iif S S5 1 w i v g 3 8¾ T 3-5

rH «+-I Γ —- >iH

(0 I - Q >1 >1 '!? ¢3 ?? 1 Sr μ ΦιΗ-ΗγΗ E m -

tn E (0 H o ra l CO

•8 li SS 3 3 I S f fl f.H £ti I '1 J>S I-s f| *γλ Ira *rt tH *H *0 ·Η S fd

w > „Q >i '—Ή ^ W I M

O ΛI? i £ iti ?A

1 f o tρ, r~\ cotocoi r^· £ tn μ p \ f 'v. - ^ Φ -h 3 (0 cm vo T- 2 co HH X! Λ

Eh __________ E O r- -H <T r— r- tn M___

Claims

13 67053

1. Paineherkkä merkintäaine, joka sisältää ainakin yhden alusmateriaalin päällä ainakin yhden värinmuodostajan ja yhden epäorgaanisen värinkehittimen kerrosmaisesti järjestet- 5 tyinä, tunnettu siitä, että päällysteet sisältävät lisäksi virtsa-aine-formaldehydi-kondensaatin, jonka spesifi- o senä BET-pintana on 3 - 30 m /g.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että HF-kondensaatin spesifinen pinta on o 10 3-25, mieluimmin 5 - 12 m /g.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että HF-kondensaatin keskimääräinen hiukkaskoko on 2 - 10, mieluimmin 4-6 ym.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen merkintäai- 15 ne, tunnettu siitä, että päällysteet sisältävät 3 - 30 paino-%:a HF-kondensaattia.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että värinmuodostaja on siirtoar-kin takasivun päällysteessä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen merkintäai ne, tunnettu siitä, että värinmuodostaja on kapseloitu liuotettuna orgaaniseen liuottimeen mikrokapseleihin.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että värinkehitin ja HF-konden- 25 saatti ovat vastaanottoarkin päällysteessä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että värinkehittimenä käytetään jotakin aktivoitua savimineraalia ja etenkin aktivoitua bento-niittia.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen merkintäai ne, tunnettu siitä, että kerroksen alusmateriaalina on paperi.

10. Värinkehitysarkki paineherkkää merkintäainetta varten, mikä arkki koostuu alusmateriaalista, jossa on päällyste, jo- 35 ka sisältää jonkin epäorgaanisen värinkehittimen, t u n - 14 67053 n e t t u siitä, että päällyste sisältää lisäksi virtsa-aine-formaldehydi-kondensaatiotuotteen, jonka BET-pintana on 3 - 30 g/m^.

11. Värinkehityskoostumus paineherkkää merkintäainetta 5 varten, tunnettu siitä, että se sisältää jonkin epäorgaanisen värinkehittimen lisäksi virtsa-aine-formaldehydi-kondensaatin, jonka BET-pintana on 3 - 30 g/m .