FI66337C - Anordning foer behandling av en vaetska och ett foerfarande for drift av en saodan anordning - Google Patents

Description

I- i'J-'l μ KUULUTUSJULKAISU s S-, -7 η VBΓϊ w 01)utlAggningssiciiift 6 6337 C (4S) rn1.-rn’..‘* r L Ly 13 10 193-1 ^ * * 1 (51) MJlu/fc».CL3 C 02 F 3/22, B 01 F 3/0¾ SUOMI—FINLAND (21) f*™***mm—r*«n*»»«efa*it 761771 (B) HriwiwIiDiht—AmBIu*bM— 18.06.76 (23) ANaaptt**—GltogMadac 18.06.76 (41) TmNik (uikiMkii — B«vH offautlti 08 01 77

Patentti- ja rekisterihallitut NMriUpilM „

Patent-oeh regteteretyreleee ' AmMcm ud^d odi ucLafcrtoM paMkararf 29.06.8¾ (32)(33)(31) Pyr4«er«»ottn— »noeta» 07.07./5 03-06.76 Itävalta-österrike(AT) A 5197/75 A ^073/76 (71) Waagner-Birö Aktiengesel1schaft, Margaretenstrasse 70, A 1050 Wien, I täva i ta-Österr i ke(AT) (72) Johannes Milliner, Wien, I täval ta-bsterr ike(AT) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Laite nesteen käsittelemiseksi ja menetelmä tällaisen laitteen käyttämiseksi - Anordning för behandling av en vätska och ett förfarande för drift av en sädan anordning

Keksinnön kohteena on laite, jolla käsitellään nestettä, esim. jätevettä, jossa on suspendoituja kiinteitä aineita, biologisessa upotusprosessissa tai kemiallisessa prosessissa juoksevalla aineella, esim puhtaalla hapella, ilmalla tai vaahdolla, jossa neste johdetaan laskukanavan kautta, jossa on kavennus juoksevan aineen kosketuskohdassa ja juokseva aine imetään virtaavaan nesteeseen laskukanavan ahtaimman poikkileikkauksen alueella ja jaetaan nesteeseen pienien kuplien muodossa ja ainakin osittain liuotetaan nesteeseen, kun taas se juokseva aine, joka ei liukene vast, eroa nesteessä, kootaan ja kuljetetaan viereiseen käsittely-yksikköön ja lisäksi menetelmä laitteen käyttämiseksi.

Tällaisissa tunnetuissa laitoksissa esiintyy juoksevan aineen ja nesteen välisessä kosketuspaikassa erikokoisia kuplia, joilla on laskukanavassa eri nousunopeus ja jotka siten vaikeuttavat nesteen kaasunoton säätöä.

66337

Esimerkkinä tunnetuista ratkaisuista voidaan mainita FI-patenttijulkaisussa 35 233 esitetty ilmastuslaite, joka on sovitettu nestepinnan alle niin, että nestettä kierrätetään pumpulla keskeisen, pystysuoran putken kautta. Tässä laitteessa kaasu tai ilma painetaan nestepinnan alla liikkuvaan nesteeseen, jolloin se tapahtuu ylipaineen avulla. Pumpun sovittaminen pystysuoraan putkeen aiheuttaa pyör-teenmuodostuksen pumpun jälkeen, jonka johdosta kuplat siirtyvät pyörrealueen symmetrialinjalle, jolloin sivualueet ovat käytännöllisesti katsoen kuplattomat. Laitteen epäkohtana on siis puutteellinen ilmastus.

Toinen tunnettu laite on esitetty FI-patenttijulkaisussa 52 661. Tämäkin laite toimii painekaasun avulla, jolloin toimintaperiaate muistuttaa FI-patenttijulkaisun 35 233 ratkaisua. FI-julkai-sussa 52 661 ei myöskään ole esitetty minkäänlaista mainintaa monivaiheisuudesta .

Kolmas tunnettu laite on esitetty FI-patenttijulkaisussa 44 375. Tässä julkaisussa on esitetty höyryn muodossa oleva neste-virran kaasukäsittely, joka tapahtuu sen jälkeen kun höyry on aikaansaatu kuristamalla. Kaasukäsittely tapahtuu vaakasuorassa tuotanto-osassa. Nesteen höyrystyminen tapahtuu vain voimakkaan painehäviön alaisena. FI-julkaisun 44 375 mukaisen ratkaisun eräänä haittapuolena onkin suuri painehäviö.

Eräs tunnettu ratkaisu on lisäksi esitetty AT-patenttijulkaisussa 319 864. Tässä julkaisussa on esitetty nesteiden ilmastusmene-telmä, jossa neste ohjataan kulkemaan pitkänomaisen raon läpi, jolloin ilmastamalla reunavyöhykkeet saadaan käytännöllisesti katsoen koko nestemäärä riittävästi ilmastetuksi. Kapeasta raosta johtuen tämä menetelmä soveltuu ainoastaan puhtaille nesteille. Em. seikka onkin tämän menetelmän pahin epäkohta.

Keksinnön tehtävänä on pidentää juoksevan aineen ja nesteen välistä kosketusarkaa ja käyttämällä mahdollisimman vähän energiaa, vähentää juoksevan aineen tarvetta käyttämällä juoksevaa ainetta moninkertaisesti hyväksi laitoksessa.

Tähän on päästy keksinnön mukaisen menetelmän avulla, joka on tunnettu siitä, että käsittely-yksiköt on muodostettu laskukanavan muotoon, joka laajenee alaosastaan ja jossa on vieressä oleva kanava, ja että laskukanavan laajentumisen alueelle, sen ulkopuolelle, on sovitettu ainakin ylhäältä suljettu tila, josta johto johtaa lasku-kanavan ahtaimpaan kohtaan seuraavassa käsittely-yksikössä.

3 66337

Keksinnön mukainen menetelmä laitteen käyttämiseksi on puolestaan tunnettu siitä, että koko nestemäärä pidetään liikkeessä ja saatetaan useita kertoja kosketukseen juoksevan aineen kanssa useissa käsittely-yksiköissä, kun koko nestemäärän virtausnopeus käsitte-ly-yksiköiden erillisissä osissa pidetään korkeampana kuin juoksevan aineen kuplien nousunopeus sekoituksen erottumisen välttämiseksi,

Selmalla kun erityisesti ennen nesteen ensimmäistä kosketusta juoksevan aineen kanssa suoritetaan kaasun poisto, ja että juoksevan ai-neen/nesteen sekoitus kulkee syklonin läpi, jossa liukenematon juokseva aine erotetaan ja viedään seuraavaan käsittely-yksikköön.

Keksintö on näytetty esimerkin muodossa ja kaaviomaisesti kuvioissa 1-7, joista kuvio 1 esittää kaksivaiheista laitetta, kuvio 2 esittää laitetta, jossa on useat rinnankytketyt käsittely-yksiköt , kuvio 3 esittää kolmivaiheista käsittelylaitetta, kuvio 4 esittää pystykuvantoa kaasutusalueella varustetusta laskukanavasta, kuvio 5 esittää läpileikkauskuvantoa laskukanavasta pitkin leikkausviivaa I kanavan poikkileikkauksen ollessa pyöreä, kuvio 6 esittää läpileikkauskuvantoa laskukanavasta pitkin leikkausviivaa I kanavan poikkileikkauksen ollessa pitkänomainen ja kuvio 7 esittää yksityiskohtaa kuvion 1 laitteen muunnoksesta. Käsiteltävä neste tuodaan kaksivaiheiseen laitteeseen tulo-aukon 22 kautta kuvion 1 mukaisesti. Tässä vaiheessa tapahtuu yh-teensekoitus nesteen kanssa, joka on jo viety kosketukseen juoksevan aineen kanssa. Käsittely-yksikön 19 pohjatilassa 23 tapahtuu imu kiertopumpun 18 avulla, joka antaa nesteelle määrätyn virtausnopeuden. Neste johdetaan johdon 24 kautta viereisen käsittely-yksikön 19' suppilomaiseen laskukanavaan 2, jolloin laskukanavan 2 ahtaimman poikkileikkauksen kohdalla neste viedään kosketukseen juoksevan aineen, esim. puhtaan hapen, kanssa, joka tuodaan sisälle tulojohdon 25 kautta. Kosketus tapahtuu ahtaimmassa poikkileikkauksessa pienten putkien 3 kautta, jotka ulottuvat laskukanavan 2 virtaustilaan. Virtausnopeus ahtaimmassa poikkileikkauksessa ja putkien 3 sisäinen poikkileikkaus määräävät kuplakoon, niin että kuplakoko on hyvin tasainen nestevirrassa. Tätä etua voidaan nyt käyttää hyväksi siten, että saadaan mahdollisimman pitkä kosketus kuplien ja nesteen välillä, jolloin virtausnopeus laskukanavan 2 lieriömäisessä osassa sen i 4 66337 laajennuksen jälkeen valitaan tai säädetään kiertopumpun 18 avulla sellaiseksi, että juoksevan aineen kuplilla on vain pieni laskunopeus laskukanavan lieriömäisessä osassa. Pidennetty kosketusaika varmistaa sen, että mahdollisimman paljon juoksevaa ainetta tulee puretuksi nesteeseen. Tästä toimenpiteestä huolimatta on käsittely-yksikön 19' kanavassa 21 juoksevan aineen ylimäärä, joka saa aikaan juoksevan aineen uloshelmeilyn.

Kanava 21 loppuu ylhäällä suljetussa tilassa 14, johon juokseva aine kootaan ylipaineen alaisena. Tähän nousukanavaan johdetaan pois valmiiksi käsitelty neste johdon 26 kautta, jolloin poiston määrä vastaa tulomäärää 22. Paineen alainen, juokseva aine syötetään juoksevan aineen kammion 5 ylivirtausjohdon 16 kautta toiseen käsittely-yksikköön 19, jolloin paine-eron säätämiseksi voidaan käyttää kuristuselintä 27. Toinen käsittely-yksikkö 19 toimii samalla periaatteella, jolloin kohdassa 25 tulevan, puhtaan, juoksevan aineen sijasta käytetään vain poistokaasun saastuttamaa, juoksevaa ainetta, niin että puhdasta happea käytettäessä happea käytetään erittäin paljon hyödyksi. Viereisessä käsittely-yksikössä 19’, jossa on pieni ylipaine verrattuna toiseen käsittely-yksikköön 19, syötetään pohjan lähellä puhtaan, juoksevan aineen kanssa kosketukseen viety kierto-nestemäärä ylijuoksujohdon 28 kautta toisen käsittely-yksikön 19 las-kukanavaan 2, jossa tapahtuu mainittu yhteensekoitus saastutetun, juoksevan aineen kanssa.

Laskukanavat 2 on molemmissa käsittely-yksiköissä 19 tehty laskuputkien 12 muodossa, jolloin diffusöörin muotoisen kanavaosan 6 ulkopuolella on muodostettu rengasmainen, suljettu tila 14, johon uloshelmeilevä, juokseva aine kerääntyy, joka joko syötetään johdon 16 kautta toiseen käsittely-yksikköön tai otetaan pois poistojohdon 29 kautta. Molemmissa käsittely-yksiköissä 19 on piirretty nesteen pinta 13, jolloin juoksevan aineen paineesta riippuen voi myös muodostua nesteen eri korkeus eri käsittely-yksiköissä 19, 19*.

Keksinnön puitteissa voidaan tietenkin käyttää myös useampia kuin kahta käsittely-yksikköä julksevan aineen ja nesteen vastavir-takytkennässä.

Kuvio 2 näyttää laitteen, jossa on useat rinnankytketyt käsittely-yksiköt. Laite koostuu oleellisesti avoimesta säiliöstä 17, 5 66337 jossa on useita laskuputkia 12 sisäpuolelle sijoitettuine laskukana-vineen 2 sekä myös yksittäisiä laskukanavia ilman laskuputkia, jotka ovat upotettuina käsiteltävään nesteeseen. Juokseva aine syötetään johdon 25 kautta laskuputkella 12 varustettuun käsittely-yksikköön 19 ja tämän kaasutilasta 14 johdon 16 kautta viereiseen käsittely-yksikköön 19, jolloin juoksevan aineen saastumisaste kasvaa laskuput-kesta toiseen, kunnes lopulta ei ole tarkoituksenmukaista enää käyttää tätä juoksevaa ainetta. Laskukanava 2' on siksi tehty ilman las-kuputkea, joten ylöshelmeilevä poistokaasu voi vapaasti purkautua. Kahdessa muussa käsittely-yksikössä 19, jotka on tehty ilman lasku-putkea, suoritetaan nesteen huuhtelu siten, että johdon 30 kautta viedään ilmaa tai jotakin muuta huuhtelukaasua kosketukseen nesteen kanssa.

Kuvion 2 mukainen kytkentä soveltuu erityisesti pyöreitä lika-vesialtaita varten, jolloin likaveden pinta on osaksi peitetty lasku-putkilla ja laskuputkien välissä on kulloinkin käsittely-yksiköitä ilman laskuputkia. Tässäkin voidaan käsittely-yksiköiden määrää muuttaa rakenteesta riippuen, jolloin voidaan myös käyttää useampia tulo-johtoja juoksevalle aineelle, esim. puhtaalle hapelle.

Kuvio 3 näyttää kolmivaiheisen käsittely-yksikön, jossa eri porrasmaisen käsittely-yksiköt on tehty U-putkimuotoisiksi. Lasku-kanava 2 ja nousukanava 21 muodostavat tällöin haarat U-putkissa. Nesteeseen ei-puretun, juoksevan aineen erotus tapahtuu omassa, suljetussa tilassa 14, joka on tehty sykloniksi ja johon nousukanava 21 johtaa sivuavasti. Nousukanavalla 21 on huomattavasti pienempi vir-tausläpileikkaus kuin laskukanavalla 2, niin että virtausnopeus on noin 4 kertaa suurempi, jolloin saavutetaan hyvä erotus syklonimai-sessa tilassa 14. Syklonimainen kammio 14 on sijoitettu rengasmaisesti laskukanavan 2 diffusöörin 6 ympärille. Juokseva aine tulee sisälle laitteeseen tulojohdon 25 kautta ja se johdetaan johdon 16 kautta vaiheesta seuraavaan sekä poistetaan viimeisessä kammiossa 14 poistojohdon 29 kautta järjestelmästä. Selvyyden vuoksi on virtaus-tie merkitty katkoviivoilla.

Käsiteltävä neste syötetään kohdassa 2 järjestelmän kierto-pumpun 18 imupuolelle. Pumppu 18 painaa käsiteltävän nesteen ensimmäiseen käsittely-yksikköön 19', jossa se viedään kosketukseen suhteellisesti käytetyn, juoksevan aineen kanssa. Tämä käsittely-yksikkö on suunniteltu silmällä pitäen mahdollisimman pitkää oloaikaa, niin että syklonimaisessa tilassa 14' voidaan erottaa nesteestä oleellisen 6 66337 puhdasta poistokaasua, esim. CC^, joka johdetaan pois johdon 29 kautta. Neste otetaan ulos syklonin 14' alapäässä sivuavasti ja syötetään pisteytetyt johdon 28 kautta käsittely-yksikköön 19". Nesteen poistuttua käsittely-yksiköstä 19" se virtaa käsittely-yksikköön 19'" ja tästä jälleen pumpun 18 kautta takaisin käsittely-yksikköön 19'. Käsitellyn nesteen poisto tapahtuu poistotien 26 kautta. Mahdollisesti voidaan suorittaa nesteen osittainen kaasunpoisto, jolloin johdon 24' sijasta tai rinnan sen kanssa käytetään suljettua alipainesäiliö-tä eli kaasunpoistoammetta 20. Koska neste virtaa kaasunpoistoammeen 20 läpi, muodostuu tässä kaasutyyny 31, johon kootaan purettu kaasu. Koska tämä kaasu tulee alipaineen alaisena, käytetään sen poistoa varten hydraulista tiivistystä, joka saadaan aikaan siten, että valmiiksi käsitellyn nesteen poistoaukko on verraten korkealla pohjan yllä, niin että käyttämällä hyväksi putoamiskorkeutta voidaan ejek-torissa tiivistää kaasutyynyn 31 alipaine ulkoilman olosuhteita vastaavaksi. Käsiteltävän nesteen edeltävän kaasunpoiston avulla lisätään sen kykyä ottaa vastaan juoksevaa ainetta, joten huuhteluvaiku-tuksen lisäksi saadaan aikaan juoksevan aineen erityisen hyvä hyö-dyksikäyttÖ.

Kuvion 3 mukaisen rakenteen eräs erikoinen etu on nähtävä siinä, että käyttämällä omapainosäiliötä pienennetään huomattavasti laitoksen peruspinnan tarvetta ja vältetään kuvioiden 1 ja 2 mukainen, kaksiseinäinen astia, jolloin voidaan pienentää raaka-aineen ominais-kulutusta.

Sykloneissa 14 on nesteen pinta näytetty paraabelin muotoisesti viivoilla 32.

Kuvio 4 näyttää läpileikkauksena osan laskukanavasta. Lasku-kanavan 2 ahtaimpaan poikkileikkaukseen johtavat pienet putket 3, joilla on ahdas läpikulkuala ja joiden kautta juokseva aine, esim. ilma tai happi, syötetään laskukanavassa virtaavaan nesteeseen, esim. likaveteen. Pienet putket 3 tulevat kammiosta 5, joka on yhteydessä julksevan aineen kanssa, joka täyttää sen, ja ne läpäisevät lasku-kanavan 2 seinämät 4 sekä rajakerroksen 7. Laskukanavassa 2 on kana-vaosa 1, jolla on tasainen poikkileikkaus ja johon liittyy diffusöö-rin muotoinen kanavaosa 6. Kahden kanavaosan 1 ja 6 välisessä yli-menokohdassa on kanavan ahtain poikkileikkaus, johon pienet putket 3 johtavat, joiden kautta johdetaan juokseva aine nesteen virtauksen sydämeen. Laskukanavan diffusöörin muotoisen laajennuksen ansiosta syntyy imuvaikutus, niin että juokseva aine tulee imetyksi pienten 7 66337 putkien kautta jakelukammiosta 5, joka rajoittuu laskukanavan 2 seinämään 4 ja on sijoitettu tämän ulkopuolelle, nesteen virtaukseen. Nämä pienet putket ulottuvat siten laskukanavan rajakerroksen 7 läpi. Koska pienten putkien 3 päät ovat sydänvirtauksessa, tapahtuu virtaus niiden päälle samalla energialla, niin että imuvaikutus niiden ulos-menokohdassa saavuttaa optimaalisen arvon ja juokseva aine tulee syötetyksi tasaisesti nesteeseen kaikkien pienten putkien kautta. Pienet putket 3 voidaan johtaa useissa tasoissa ahtaimpaan poikkileikkaukseen, kuten kuvio 4 näyttää lähemmin. Jotta jähmeät ainehiukkaset voisivat kulkea vapaasti, pienet putket 3 eivät ulotu virtauksen keskelle, niin että saadaan vapaa läpikulkuala 8.

Kun juoksevana aineena käytetään puhdasta happea, on hapen suuren hyödyksikäytön saavuttamiseksi edullista vangita nesteestä tai lietteestä ylös helmeilevä, saastunut happi ja käyttää sitä uudelleen mahdollisesti puhdistuksen jälkeen. Tässä menettelytavassa voidaan mikrobiologisen muunnoksen aineenvaihduntatuotteet samalla poistaa käsiteltävästä nesteestä tai lietteestä. Tämä on mahdollista monivaiheisessa järjestelmässä ilman että laitteiden aiheuttamat kustannukset kasvavat.

Kuvio 5 näyttää läpileikkauksen pitkin kuvion 4 leikkausviivaa I ja siinä on laskukanavalla pyöreä poikkileikkaus, varsinkin ahtaamman paikan alueella. Pienet putket 3 ulottuvat tähtimäisestä, jolloin kanavan keskellä muodostuu vapaa läpikulkuala jähmeille epäpuhtauksille. Juoksevan aineen sisääntulo jakelukammioon 5 tapahtuu syklonin tapaisesti sivuavan tulokanavan 9 kautta, joka isommissa laitoksissa tai julksevan aineen hyvän jakelun aikaansaamiseksi on moninkertainen ja jonka sijoitus on keskeisesti symmetrinen.

Kuvio 6 näyttää läpileikkauksen pitkin kuvion 4 leikkausviivaa I ja siinä on laskukanavalla 2 suorakulmainen poikkileikkaus, jonka koko on säädettävissä letkun pinteen tapaisesti. Poikkileikkauksen säätö helpottaa laitoksen säätöä, niin että ei tarvitse säätää pumppuja, jotka vetävät nesteen laskukanavan 2 kautta. Pienet putket 3 kulkevat laskukanavan 2 pitkittäissivujen läpi. Kapeissa sivuissa ei ole pieniä putkia. Nämä voidaan tietenkin järjestää pie-nennetyssämuodossa tai vain kanava-aukkojen muodossa.

Keksintöä käytetään lähinnä likaveden ilmastukseen mikrobiologisissa likaveden puhdistuslaitoksissa sekä seisovien tai juoksevien vesien, kuten järvien, ilmastukseen. Muita käyttöalueita ovat 8 66337 mikrobiologiset prosessit, esim. hiivan valmistus tai teollisuusjäte-vesien hajotus puunjalostusteollisuudessa.

Kuvio 7 näyttää yksityiskohdan kuvion 4 rakenteen muunnoksesta, jossa pienet putket 3 on leikattu poikki päidensä 10 kohdalla virtauksen suunnassa, jota osoittaa nuoli 11, jolloin saadaan kuplat purkautumaan nopeammin virtaukseen.

Claims (17)

1. Laite, jolla käsitellään nestettä, esim. jätevettä, jossa on suspendoituja kiinteitä aineita, biologisessa upotusprosessissa tai kemiallisessa prosessissa juoksevalla aineella, esim. puhtaalla hapella, ilmalla tai vaahdolla, jossa neste johdetaan laskukanavan kautta, jossa on kavennus juoksevan aineen kosketuskohdassa ja juokseva aine imetään virtaavaan nesteeseen laskukanavan ahtaimman poikkileikkauksen alueella ja jaetaan nesteeseen pienien kuplien muodossa ja ainakin osittain liuotetaan nesteeseen, kun taas se juokseva aine, joka ei liukene vastaavasti erotetaan nesteestä, kootaan ja kuljetetaan viereiseen käsittely-yksikköön, tunnettu siitä, että käsittely-yksiköt (19) on muodostettu laskukanavan (2) muotoon, joka laajenee alaosastaan ja jossa on vieressä oleva kanava (21), ja että laskukanavan (2) laajentumisen alueelle, sen ulkopuolelle, on sovitettu ainakin ylhäältä suljettu tila (14), josta johto (16) johtaa laskukanavan (2) ahtaimpaan kohtaan (15) seuraavassa käsittely-yksikössä (19) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nesteen läpivirtaamista varten yksittäisten käsittely-yksiköitten (19) kautta on sovitettu yhteinen kiertopumppu (18), joka painepuolelta on yhdistetty käsittely-yksiköihin (19) jotka on erityisesti sovitettu keskenään yhdensuuntaisiksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertopumpun (18) painejohtoon on sovitettu kaasunerotus-amme (20) , joka erityisesti on alipaineinen ja edullisesti sovitettu haaravirtaan (kuvio 3).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanava (21) on sovitettu laskukanavan (2) ympärille, erityisesti samankeskeisesti tämän kanssa (kuvio 1).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (19) on muodostettu U-muotoiseksi putkeksi, jolloin toinen haara muodostaa laskukanavan (2) ja toinen haara kanavan (21), joka on muodostettu nousukanavaksi, jonka poikkileikkaus on n. 75 % pienempi kuin laskukanavan poikkileikkaus sen laajennuksen jälkeen (kuvio 3).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (19) on muodostettu laskukanavaksi (2), jonka ympärillä nestepinnan yläpuolella on suljettu tila (14) liukenematonta, ylöspäin nousevaa, juoksevaa ainetta varten, mikä tila 10 6,6337 (14) on johdon (16) kautta yhdistetty vieressä olevan käsittely-yksikön (kuvio 1) ahtairapaan poikkileikkaukseen (15).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittely-yksikkö (19) on muodostettu sukelluskelloksi (12), ja että nestepinnan (13) yläpuolella on sukelluskellossa (12) suljettu tila (14) liukenematonta, ylöspäin nousevaa juoksevaa ainetta varten, joka tila on johdon (16) kautta yhdistetty vieressä olevan käsittely-yksikön (19) ahtaimpaan poikkileikkaukseen, erityisesti johdon (16) kautta (kuvio 2).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että suureen, avonaiseen säiliöön (17) on sovitettu useita laskukanavia (2), jotka ulottuvat nestepinnan (13) alapuolelle, ja jotka ainakin osittain ovat sukelluskellon (12) ympäröimiä, jonka huipputila (14) on yhdistetty viereisen käsittely-yksikön (19) ahtaimpaan poikkileikkaukseen (15), samalla kun ensimmäisen käsittely-yksikön (19) ahtain poikkileikkaus on yhdistetty juoksevan aineen lähteeseen, erityisesti happisäiliöön.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että useita käsittely-yksiköitä (19) on sovitettu peräkkäin nestevirtaan, samalla kun suljetut tilat (14) kaikissa käsittely-yksiköissä (19) on sovitettu samaan virtaustiehen.

9 66337

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että suljettu tila (14) on muodostettu erotussyklonoksi, johon tuodaan nesteen/juoksevan aineen seos tangentiaalisesti nesteen erottamiseksi liukenemattomasta juoksevasta aineesta (kuvio 3).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskukanavan (2) ahtaimpaan poikkileikkaukseen (1) on sovitettu pieniä putkia (3), joilla on pieni läpivirtauspoikkileikkaus , jotka kunkeutuvat laskukanavan (2) seinän (4) läpi ja joiden putkien toiset päät sijaitsevat alueella, jossa on suure nestenopeus.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkien (3) poistopää (10) on suunnattu nesteen virtaus-suuntaan.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että putket (3) juoksevan aineen poistopään poikkileikkauksen kohdalla on leikattu vinosti, erityisesti virtaussuunnassa. „ 66337

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että putket (3) on sovitettu useisiin tasoihin ja ne jättävät vapaan, keskisen alueen, jonka läpi kiinteän aineen osaset voidaan kuljettaa.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että juoksevan aineen putkien (3) sisäänmenopään poikkileikkaus sijaitsee kammiossa (5), joka on täytetty hapella tai happi-pitoisella kaasulla, jonka paine vastaa suunnilleen nestepainetta laskukanavassa (2).

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että putket (3) viedään suorakulmion muotoisen ahtaimman poikkileikkauksen pitkän sivun läpi, samalla kun ne on sovitettu siirrettyyn asentoon toistensa suhteen.

17. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukaisen laitteen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että koko nestemäärä pidetään liikkeessä ja saatetaan useita kertoja kosketukseen juoksevan aineen kanssa useissa käsittely-yksiköissä, kun koko nestemäärän virtausnopeus käsittely-yksiköiden erillisissä osissa pidetään korkeampana kuin juoksevan aineen kuplien nousunopeus seoksen erottumisen välttämiseksi, samalla kun erityisesti ennen nesteen ensimmäistä kosketusta juoksevan aineen kanssa suoritetaan kaasun poisto, ja että juoksevan aineen/nesteen sekoitus kulkee syklonin läpi, jossa liukenematon juokseva aine erotetaan ja viedään seuraavaan käsittely-yksikköön. 66337