FI66118C - Anordning foer detektering av kroppsutfloede speciellt vid foer tidig urinering - Google Patents

Description

----'-I ... -,. KUULUTUtjULKAIfU

VBV w «"»UTLÄOCNINO.SKHIfT 66118 ^ Patent m-oddelat (5!) K,jt/tatCL3 A 61 F 5A8 SUOMI—FINLAND (Μ) η***λ—-ρ*·~~»*ι* 781506 (22) ΜιΙιι·Ι»·ι«--Α·ιΜμΙ«ρ*|| 12.05.78 (FI) (2¾ 12.05.78 (41) TdtaHMNW-MMiiMli 17.11.78 MUtl» )» wMHwMwHUw _______ _________

Patent- och rgltintyfl— <** 31.05.81« (32K»)P1) >η*««τ luirtprtUMi 16.05.77

Englanti-England(GB) 20^86/77 (70 Kurt Ingvard Arnold Jailer, Ryes Hoellevej 21, 6100 Haderslev,

Tanska-Danmark(OK) (72) Per Wilfred Lassen, Karup, Tanska-Dartmark(DK) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Laite kehon eritteiden ulosvirtauksen toteamiseksi, erityisesti ennenaikaisen virtsaamisen yhteydessä - Anordning för detekte-ring av kroppsutflöde, speciellt vid för tidlg urinering Tämä keksintö koskee laitetta, joka ilmaisee kehon eritteet, erityisesti sopimattoman virtsaamisen yhteydessä, ja joka sisältää sähköiset tuntoelimet, jotka sijoitetaan eriteaukon ulkopuolelle ja ilmaisimen joka antaa ohjaussignaalin erittymisen esiintyessä, esim. sellaisen laitteen käynnistämiseksi automaattisesti, joka vaikuttaa ulostusta tai eritystä vastaan. On tunnettua, että monet ihmiset potevat enuresis-tautia eli tahatonta vedenlaskua ja tämä sairaus aiheuttaa suuria ongelmia potilaille ja heidän perheilleen. On kuitenkin hyvin tunnettua, että potilaat voi varustaa ilmaisimella, jossa on tuntoelin kahden erillääi olevan elektrodin muodossa, jotka sijoitetaan alusvaatteeseen virtsa-aukon ulkopuolelle ja yhdistetään ilmaisinpiirin kanssa, joka toimii, kun ulos tuleva virtsa saa aikaan sähkökosketuksen elektrodien välillä, jolloin ilmaisinpiiri tällöin antaa signaalin, jota voidaai käyttää hälytystarkoitukseen tai vaikutuksen kohdistamiseksi potilaaseen vedenlaskun pysäyttämiseksi. Aikaisimmissa laitteis- t 2 66118 sa signaalin avulla käynnistettiin sähkökello tai sillä jopa annettiin potilaalle sähköisku nukkuvanpotilaan herättämiseksi, tällaiset hälytysmuodot merkitsivät kuitenkin suurta rasitusta potilaalle ja hänen perheelleen ja suuri edistysaskel tehtiin silloin, kun tanskalaisen pat.julkaisun n:o 97 424 mukaisesti tuli mahdolliseksi rajoittaa potilaai kohdistuva vaikutus sähköiskuksi,joka rajoittui kehon alueeseen nervus pudendus-hermon päiden kohdalla, jolloin tapahtuu rengaslihasten suora sulkeva vaikutus ärsytyksen kohdistuessa plexus vesicalikseen. Potilaaseen tosin kohdistui edelleen huomattava sähköisku, mutta vedenlasku saatiin automaattisesti pysähtymään heti sen ilmaisun jälkeen, jolloin sulkulihaksen luonnollinen toiminta voidaan asteittain palauttaa.

Tunnettuihin laitteisiin liittyy kuitenkin edelleen tiettyjä huonoja puolia, jotka menevät huomattavien sähköiskujen itse käyttöä pitemmälle. Vedenlaskun ilmaisu mainittujen tuntoelektrodien avulla merkitsee nimittäin, että ainakin toisen elektrodin on normaalisti oltava sähköjännityksen johtava, minkä lisäksi elektrodien välinen kosketustie pysyy märkänä ja sitei johtavana kauan ilmaisusig-naalin esiintymisen jälkeen. Siksi laite voi olla kykenemätön reagoimaan uuteen vedenlaskuun, esim. puoli tuntia ensimmäisen jälkeen, mikä on varsin suuri haitta.

Keksinnön tarkoituksena on kehittää mainitunlainen laite, jonka avulla voidaan tehokkaasti ilmaista virtsan tai muun eritteen tai ulosteen ulostulo kehosta, jopa silloin, kun tälläinen ulostulo tapahtuu melko lyhyin välein. Tähän päästään keksinnön mukaisesti siten, että tuntoelimet muodostaa lämpötilan tuntoelin ja että ilmaisin on suunniteltu antamaan mainitun ohjaussignaalin siitä riippuen rekisteröikö tuntoelin määrätyn lämpötilan ylityksen tai lämpötilan kohoamisen aikayksikköä kohden.

Keksintö perustuu sille tosiseikalle, että kehon läheiset alueet eivät yleensä ole yhtä lämpimiä kuin itse keho edes silloin, kun henkilö raakaa vuoteessa lämpimän peiton alla ja on osoittautunut, että lämpötuntoelintä käyttämällä voidaan saavuttaa jopa aivan pienen ulosvirtausmäärän varma ilmaisu. Jos tuntoelin asennetaan tarkasti virtsa-aukon ulkopuolelle, aivan muutamat virtsapisarat riittävät aktivoimaan ilmaisimen ja jos tämä on yhdistetty impulssinanturiin, joka vaikuttaa sulkulihakseen, lakkaa virtsan ulostulo heti alettuaan. Jo ulos tullut pieni virtsamäärä jäähtyy hyvin nopeasti, niin 3 661 1 8 että laite on yhtä nopeasti valmis reagoimaan virtsan uuteei ulostuloon. Juuri siksi että ilmaisu perustuu lämpötilalle, ei tuntoalu-een kuivuudella tai kosteudella ole merkitystä. Laitteen eräässä käytännön toteutusmuodossa käytetään hidastuspiiriä varmistamaan sen, että impulssinanturi ei voi toimia ennen kuin on kulunut kolme sekuntia viimeisen impulssinannon jälkeen;mikäli ruumis pyrkii laskemaan ulos virtsaa kolme sekuntia lyhyemmin väliajoin, niin tämä merkitsee todellista virtsanlaskutarvetta, jolloin voisi olla vahingoksi pyrkiä pysäyttämään uloslaskua automaattisella tavalla.

Lämpötilan tuntoelimen käyttö antaa lisäksi sen edun, että tuntoelimet voidaan varustaa ulospäin sähköeristyksellä, koska galvaanista kosketusta ei tarvita itse tuntoalueen kanssa.

Keksinnössä pidetään parempana, että ilmaisin suunnitellaan reagoimaan lämpötilan nousuun, joka on n. 1°C sekuntia kohden, mutta mikään ei estä tämän sijasta ilmaisemasta ennaltamäärätyn lämpötilan, esim. 36°C:n ylitystä. Jos potilaalla on korkea kuume, voi normaali lämpötila tuntoalueella nousta yli kriitillisen arvon, mutta tällainen tilanne voidaan kompensoida joko käyttämällä potilaai ihon lämpötilan vertailumittausta tuntoalueen lähellä tai käyttämällä itse laitteessa lämpötilan valitsijaa, esim. vain säätönuppia, joka voidaan siirtää asentojen "normaali" ja "korkea kuume" välillä.

Keksintöä kuvataai seuraavassa lähemmin viitaten piirustk-seen,jossa kuvio 1 esittää kaaviomaista kuvantoa, joka valaisee keksinnön mukaiset laitteen sijoittamistapaa; ja kuvio 2 esittää lohkokaaviokuvantoa laitteen eräästä parhaana pidetystä toteutusmuodosta.

Piirustuksen näyttämä laite sisältää ohjausyksikön 1, joka on johtojen 2 kautta yhdistetty kahden elektrodilevyn 4 kanssa, jotka on sijoitettu potilaan keholle lähelle nervus pudenduksen päitä, ja joka on johdon 3 kautta yhdistetty lämpötilan tuntoelimeen 5, joka on kiinnitetty sopivalla tavalla heti potilaan virtsa-aukari ulkopuolelle .

Ohjausyksikkö l on kiinnitetty potilaalle vyön B avulla ja johdot 2 ja 3 on yhdistetty ohjausyksikön kanssa irrotettavien pisto-kytkimien 6 avulla.

Kuviossa 2 katkoviiva 7 näyttää ohjausyksikön 1. Se sisältää lämpötilan nousun ilmaisimen 8, joka on suunniteltu aktivoimaan kontak- 4 66118 toripiirin 10, kun lämpötilan tuntoelimeen 5 kohdistuu yli l°C/sek. lämpötilan nousu, siitä riippumatta, onko tällaisen nousun rekiste-röintiaika paljon lyhyempi kuin sekunti. Kontaktori 10 antaa tällöin lähtösignaalin johdon 12 kautta porttiin 14 ja samalla ajanmittaajaan 16, joka itse on yhdistetty portin 14 kanssa niin, että tämän vastaanottama signaali tulee heti viedyksi edelleen lähtöpiiriin 18, mikäli edellisen signaalin vastaanotosta on kulunut vähintään kolme sekuntia. Jos näin ei ole pysyy portti 14 suljettuna, niin että esiintyvä ilmaisusignaali ei vaikuta lähtöpiiriin 18.

Lähtöpiirii 18 sisältää impulssigeneraattorin, jolla on muuntaja, jonka toisiopuoli 20 on yhdistetty elektrodien 4 kanssa johtojen 2 kautta. Ilmaisusignaalin esiintyessä tulee lyhytaikainen impulssi lähetetyksi mainitun muuntajankautta ja kun impulssi katkeaa, esiintyy elektrodien 4 välillä lyhytaikainen impulssi, jolla on suhteellisen korkea jännite, kuten impulssikäyrä näyttää kuvion 2 alapäässä, ja tämä jänniteisku aikaansaa potilaan sulkulihaksen yhteenvetäytymisen, niin että virtsanlasku,joka on saanut aikaan ilmaisusignaalin esiintymisen, tulee heti pysäytetyksi. Heti tämän jälkeen tuntoelin 5 jäähtyy, jolloin se on hyvin nopeasti valmis reagoimaan uudelleen. Ajanmittauslaite 16 varmistaa sen, että lähtöimpulssia ei muodostu elektrodeilla 4, jos viimeisestä aktivoinnista on kulunut vähemmän luin kolme sekuntia, koska ruumiin pyrkiessä toistamaan virtsanlaskun alle kolmen sekunnin välein osoittaa tämä pakottavaa vedenlaskutar-vetta. On tietysti mahdollista valita jokin muu kriitillinen arvo kuin ruairutut kolme sekuntia ja l°C/sek., mutta nämä arvot on todettu käytännössä sopiviksi.

Turvallisuussyistä on kontaktori 10 suunniteltu pitämään portin 14 varmasti suljettuna johdon 24 kautta menevän signaalin avulla niin kauan kuin kontaktori 10 rekisteröi sen, että tuntoelimeen 5 ei kohdistu ylikriitillistä lämpötilan nousua.

Käyttämällä lähtömuuntajaa 20 on varmistettu, että kehon elektrodeilla 4 ei ole galvaanista yhteyttä piirien muun osan kanssa, mikä en eduksi siitäkin syystä, että myös lämpötilan tuntoelin 5 voi olla kokonaan sähköeristetty ulospäin.

Vaikka on suureksi eduksi, että lämpötilan tuntoelin 5 voi olla ilman galvaanista yhteyttä ympäristön kanssa, ei keksintö kuitenkaan välttämättä rajoitu tähän, koska ilmaisu lämpötilan perusteella voi tapahtua käyttämällä erillisiä elektrodeja ja välillä olevaa virtatietä 66118 aineenkautta, jolla on selvästi positiivinen tai negatiivinen lämpötila/vastuskerroin, siten, että kun kehonlämpöinen virtsa kostuttaa aineen, aiheuttaa tämä ilmaisusignaalin annon.

Keksinnön yhteydessä on yllättävästi osoittautunut, että on mahdollista saada sulkulihas vetäytymään kokoon hyvin lyhytaikaisen ohjausimpulssin avuLLa, joka on suuruusluokassa 50 msek., jolloin saavutetaan se tärkeä etu, että impulssiaika on niin lyhyt, että impulssi ei voi vaikuttaa keskushermostoon, jolloin saadaan aikaan haluttu vaikutus ilman että potilas tuntee mitään sähköiskua, mikä tietenkin merkitsee erittäin suurta edistysaskelta.

Ilmaisulaite ei välttämättä liity välineisiin, jotka vaikuttavat ilmaistua ulosvirtausta vastaan, koska lämpötilalle perustuvan ilmaisun edut ovat tavallaan riippumattomia siitä, mihin tarkoitukseen ilmaisusignaalia käytetään, so. signaalia voidaan vaihtoehtoisesti käyttää hälytyksen antamiseksi tai jopa automaattisen toiminnan ohjaamiseksi, joka edistää ko. ulosvirtausta sen sijaan että se estäisi sen. Yleisesti ottaen voidaan keksinnön mukaisella laitteella ilmaista kaikenlaiset eritykset tai ulostukset lämminverisistä kehoista, sekä ihmisistä että eläimistä. Ilmaisuperiaatetta voidaan siis käyttää myös esim. kotieläimien ruokinnan yhteydessä.

Kun ilmaisu suoritetaan aikayksikköä kohden tapahtuvan lämpötilan nousun mittauksen perusteella, ei normaalisti tarvitse ottaa huomioon sitä, että nousua vastaavan lämpötilavälin taso voi vaihdella potilaan ruumiin lämpötilan mukaan, joten normaalisti saavutetaan varma ilmaisu siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä on vuodepotilas, jolla on korkea kuume. Jos sen sijaan ilmaisu tapahtuu ennal-tamäärätylle tasolle tuntoelimen 5 mukaan kohoavan lämpötilan perusteella, on tämän tason oltava vain hieman ruumiin lämpötilaa alhaisempi, koska muuten voi esiintyä väärää ilmaisua; jos kriitillinen lämpötila on tällöin säädetty esim. 36°C:ksi voi väärä ilmaisu tapahtua korkean kuumeen yhteydessä, jolloin tällä periaateella mittaava ilmaisin on varustettava valintanupilla,joka säädettynä "korkealle kuumelie" voi nostaa kriitillistä ilmaisulämpötilaa. Vaihtoehtoisesti laite voidaan yhdistää lämpötilan tuntoelimen kanssa, joka sijoitettuna kehon sopivaan kohtaan tuntee kehon lämpötilan ja säätää autoit aa ttisesti kriitillisen ilmaisulämpötilan tämän mukaan. Lisäksi on mahdollista sopivin välinein saada aikaan itse tuntoelimen heikko, aktiivinen jäähdytys, jolloin voidaan suurella varmuudella ilmaista lämpötilan nousu, joka johtuu ulostuksesta tai eritteestä.

6 66118

Laite voi olla täystransistoroitu ja toimia sisäänrakennetulla paristolla. Tässä ei liene tarpeen kuvata lähemmin eri piirien yksityiskohtaista järjestelyä, koska asiantuntija voi vaikeuksitta osoittaa sopivien piirien yhden tai useampia toteutusmuotoja kuvattujen, suotavien vaikutusten aikaansaamiseksi.

Claims (6)

7 66118

1. Laite,joka ilmaisee kehosta tulevat eritteet, varsinkin sopimattoman virtsaamisen yhteydessä, ja joka käsittää sähköiset tuntoelimet, jotka sijoitetaan eriteaukon ulkopuolelle ja ilmaisimen, joka antaa ohjaussignaalin erittymisen esiintyessä, esim. erittymistä vastaan vaikuttavan laitteen aktivoimiseksi automaattisesti, t u n n e t tu siitä,että tuntoelimet koostuvat lämpötilan tuntoelimestä ja että ilmaisin on suunniteltu antamaan mainitun ohjaussignaalin, kun tuntoelin rekisteröi ennaltamäärätyn lämpötilan ylityksen tai lämpötilan nousun aikayksikköä kohden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmaisin on suunniteltu reagoimaan lämpötilan nousuun, joka on suuruusluokassa 1°C sekuntia kohden tai suurempi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite,joka lisäksi sisältää impulssianturin, joka ohjaussignaalin esiintyessä antaa impulssin elektrodiin, joka keholle sijoitettuna voi saada aikaan erittymisen lakkaamisen, tunnettu siitä, että se sisältää hidas tuspiirin, joka tekee impulssianturin toimimattomaksi aikavälillä, joka on esim. suuruusluokkaa 3 sekuntia viimeisestä impulssiannosta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että impulssianturi on suunniteltu antamaan impulsseja, joiden kestoaika on alle 1/10 sek., mieluiten n. 50 msek.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että lämpötilan tuntoelin on sijoitettu sen heikon jäähdytyksen aikaansaavien välineiden yhteyteen.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, t u n n e t tu siitä, että se sisältää elimet,joilla tapahtuu automaattisesti tai käsin mainitun ennaltamäärätyn lämpötilan tai aikayksikköä kohden tapahtuvan lämpötilan nousun säätö riippuen käyttäjän kehon lämpötilasta.