FI66104C - Kretsarrangemang foer undertryckande av stoerningar foerorsakade av luminanssignalkomposanter i en krominanskanal - Google Patents

Description

I- KUULUTUSjULKAISU . , . .

4QFa ^ (11) UTLÄCCNINGSSKIUFT 66104 C (45) rc.tcnIti ayZy.r.ziiy 10 CO 1934 ^ ^ (51) Kv.lk!/hitCL3 h 04 N 9/535 SUOMI—FINLAND (21) 783733 (22) Hakamhpihrl — AmMcitlnpdtf 05.12.78 (23) AlkuptM-Glkiihätadag 05.12.78 (41) Tullut (ulktoakfl — BlMt ο«ΓμκΝ| 13.06.79

Patentti.)· rdcltterihdlltu· /44) Νίκανίω,-ηοη j. kuuLjuik^ ^ - 30 0λ’8,

Patent- och rf lateritytelim AmMu utbfd och utUJuift«n pubikmd J

(32)(33)(31) Flatty atuolkau* »t|M priorkut 12.12.77 USA(US) 859863 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) David Dunlap Holmes, Trenton, New Jersey, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Piirijärjestely kirkkaussignaalikomponenttien aiheuttamien häiriöiden vaimentamiseksi värikkyyskanavassa - Kretsarrangemang för undertryckan-de av störningar förorsakade av luminanssignalkomposanter i en kromi-nanskana1 Tämä keksintö liittyy piirijärjestelyyn kirkkaussignaali-komponenttien aiheuttamien häiriöiden vaimentamiseksi värikkyys-kanavassa# johon järjestelyyn kuuluu välineet värikuvan toistamiseksi kuvaa edustavien videosignaalin kirkkaus- ja värikkyyskom-ponenttien perusteella, jossa kirkkaussignaalikomponentissa on nopeita amplitudimuutoksia, jotka sisältävät suurtaajuuskomponentte-ja värikkyyssignaalin taajuusalueella ja joka ei korreloi värisig-naali-informaation kanssa, ja johon järjestelyyn kuuluu myös vä-rikkyyskanava värikkyyssignaalikomponentin käsittelemiseksi, suo-datinvälineet videosignaalien valinnaiseksi kytkemiseksi värikkyyden taajuusalueella värikkyyskanavaan.

Värikuvan, joka toistetaan kuvaa edustavan videosignaalin perusteella, määräävät pääasiallisesti videosignaalin kirkkaus- ja 2 651 04 värikkyyskomponentit. Väritelevisiosignaalin käsittelyjärjestelmä, kuten esimerkiksi väritelevisiovastaanotin, sisältää yleensä värik-kyyskanavan, joka käsittelee värikkyyskomponentin, mutta ei kirk-kauskomponenttia, ja kirkkauskanavan, joka käsittelee kirkkauskom-ponentin, mutta ei värikkyyskomponenttia. Värikkyyskanavaan sisältyy yleensä tulopuolella oleva viritetty kaistanpäästösuodatin, joka selektiivisesti kytkee värikkyyssignaalit värikkyyskanavaan estäen täten suurelta osin kirkkaussignaalin värikkyyskanavan käsittelemiin värikkyyssignaaleihin aiheuttaman häiriön.

Suurtaajuiset kirkkaussingaalit voivat ei-toivottavalla tavalla tulla kytketyksi värikkyyskanavaan ja käsitellyiksi siellä, mikäli nämä signaalit ovat värikkyyssignaalin taajuuskaistalla.

Nämä kirkkaussignaalit edustavat väärää värikkyysinformaatiota, joka aiheuttaa virheellisten demoduloitujen värisignaalien syntymisen. Tällaisen väärän informaation aiheuttamaa ilmiötä toistetussa kuvassa kutsutaan joskus väri-interferenssiksi.

Väri-interferenssi on epämiellyttävä häiriö, joka peittää kuvan pieniä yksityiskohtia sisältävät kirkkaat alueet kuvioilla, joissa esiintyy värien välkkymistä. Väri-interferenssi on erityisen selvästi havaittavissa, kun toistetaan terävärajäisiä pystysuoria tai lävistäjän suuntaisia mustavalkoisten kuva-alueiden reunoja (jollaisia esiintyy esimerkiksi palkki- tai ristikkokuvioissa), joita edustavassa kirkkaussignaalissa amplitudinmuutokset sisältävät värikkyyssignaalin taajuuskaistalla olevia suurtaajuisia komponentteja. Nämä suurtaajuiset kirkkauskomponentit saavat aikaan väri-informaation, joka demoduloituna aiheuttaa sen, että kuva-alueiden terävärajäiset reunat välkkyvät eri väreissä. Kuva-alueen reunan pienimmät yksityiskohdat häipyvät ja toistetun kuvan laatu huononee.

Itse asiassa värikkyyssignaalien taajuuskaistalla esiintyvät kirkkaussignaalit edustavat värikkyyssignaalin suhteen korreloima-tonta (erilaista) informaatiota. Eräs järjestelmä toistetun kuvan laadun parantamiseksi korreloimattoman videoinformaation esiintyessä on esitetty rinnakkaisessa Yhdysvalloissa jätetyssä patenttihakemuksessa, jonka hakemusnumero on 778 594 ja jonka nimi on "Improved Comb Filter Apparatus", joka on osittainen jatkohakemus hylätylle Yhdysvalloissa jätetylle patenttihakemukselle no 678 394, 66104 joka on siirretty RCA Corporationille. Tässä järjestelmässä on täydellisen väritelevisiosignaalin taajuusalueiltaan lomitettujen kirkkaus- ja värikkyyssignaalien erottamiseen käytetty kampasuoda-tinta, jonka vahvistusta säädetään korreloimattoman värikkyysin-formaation perusteella siten, että saadaan poistetuksi muussa tapauksessa näkyvät häiritsevät ilmiöt, jotka kirkkaussignaalin aiheuttama häiriö korreloimattoman värikkyysinformaation muodossa aiheuttaa. Toinen järjestelmä toistetun värikuvan laadun parantamiseksi on kuvattu Yhdysvalloissa jätetyssä patenttihakemuksessa n:o 859 922, joka on jätetty joulukuun 12. päivänä 1977 ja jonka nimi on "Suppression of Chrominance Signal Contamination of The Luminance Signal In A Video Signal Processing System". Tämä hakemus kuvaa järjestelmän, jossa ei-toivottavat pystysuorissa kuva-alueiden rajakohdissa esiintyvät pisteet jotka syntyvät korreloimattoman värikkyysinformaation johdosta, vähennetään tai ne poistetaan.

Esillä olevan keksinnön mukainen piirijärjestely, jonka tarkoituksena on parantaa toistetun värikuvan laatua, tunnetaan piiri-välineistä valittujen signaalien viivyttämiseksi aikavälin, joka on merkittävästi lyhyempi kuin juovaväli ja lyhyempi kuin väli, jonka aikana nopeat muutokset voivat ilmetä, synkronoiduista ilmaisinvä-lineistä, jotka reagoivat valittuihin signaaleihin ja viivytettyihin valittuihin signaaleihin säätösignaalin aikaansaamiseksi, joka edustaa korreloimattomia nopeita muutoksia, joita esiintyy aikajakson aikana ja joka säätää värikkyyskanavassa olevien porttivälinei-den transmissiota suurtaajuuskomponenttien vaimentamiseksi.

Piirustuksessa kuvio 1 esittää lohkokaaviomuodossa osaa väritelevisiovastaanottimesta, johon kuuluu esillä olevan keksinnön mukainen laitteisto ja kuvio 2 esittää kuvion 1 esittämän laitteiston erään osan piirikaaviota.

Seuraava tarkastelu esitetään Yhdysvalloissa käytössä olevaan NTSC-standardien mukaiseen televisiosignaalien käsittelyjärjestelmään perustuen. Kuviossa 1 videosignaalien lähde 10 antaa täydellisen väritelevisiosignaalin, joka sisältää värikkyys- ja kirkkauskomponentit, tavanomaisen televisiosingaalin käsittelyjärjestelmän avulla vastaanotettuihin radiotaajuussignaaleihin perustuen.

6 610 4 Lähteen 10 antamat videosignaalit kytketään taajuudenvalin-tayksikköön 12 ja kirkkaussignaalin käsittely-yksikköön 44. Taajuu-denvalintayksikkö 12 päästää selektiivisesti läpi videosignaalin taajuudet, jotka ovat värikkyyssignaalin taajuuskaistalla (3,58 - 0,5 MHz) ja jotka sitten siirretään tasauspiirin 15 ja normaalitilassa johtavan porttipiirin 18 kautta värikkyyssignaalin käsittely-yksikköön 21, joka sijaitsee vastaanottimen värikkyyskanavassa 25. Värikkyyssignaalin käsittely-yksikkö 21 sisältää vahvistus- ja ilmaisin-asteet, jotka kehittävät demoduloidut värierosignaalit R-Y, B-Y ja G-Y tunnetulla tavalla.Värierosignaalit yhdistetään kirkkaussignaalin käsittelypiirin 44 lähtösignaaliin, kirkkaussignaaliin Y, signaalien yhdistämispiirissä 35, joka kehittää värisignaalit R, B ja G, jotka sitten kytketään kuvan toistavan kuvaputken 50 sisääntulo-napoihin.

Lähtöyksiköstä 12 tulevat signaalit kytketään myös viive-yksikön 52 (joka on esimerkiksi keskitetyin piiriparametrein toteutettu L-C-piiri tai varauksensiirtoelin) ja vahvistinrajoitinpiirin 60 sisääntuloon. Viiveyksikkö 52 aiheuttaa ennalta asetetun, tässä esimerkissä noin 140 manosekunnin pituisen viiveen signaalille. Viivästetty signaali, joka tulee viiveyksiköstä 52 vahvistetaan ja sen amplitudi rajoitetaan yksikössä 64, josta se viedään signaalien kertojaan 65, joka on tyypiltään synkroninen ilmaisin. Kertojan 65 toiseen sisääntuloon tulevat vahvistetut ja amplitudiltaan rajoitetut viivästämättömät signaalit rajoittimen 60 lähdöstä.

Rajoittimien 60 ja 64 tehtävänä on poistaa kertojaan 65 kytkettyjen viivästettyjen ja viivästämättömien signaalien amplitudin-vaihtelut ja niiden tehtävänä on myös vahvistaa kertojaan 65 tuotuja signaaleja niiden dynaamisen alueen suurentamiseksi. Kertoja 65 kehittää, ilmaisemalla viivästetyn ja viivästämättömän tulosignaalin suhteellisen vaiheen, ohjaussignaalin joka osoittaa korreloimatto-mien suurtaajuisten kirkkaussignaalien olemassaolon värikkyyssignaalin taajuuskaistalla kunkin kuvajuovan aikana. Kertojan 65 lähdöstä saatava ohjaussignaali on oleellisesti mitta taajuudenvalinta-piirin 12 kautta kytkettyjen signaalien korrelaatiolle sanotun 140 nanosekunnin aikavälin aikana. Ohjaussignaali suodatetaan sitten alipäästösuodattimessa 70 ja vahvistetaan vahvistimen 77 avulla.

5 6 61 0 4

Vahvistin 7Q (esimerkiksi differentiaalivahvistin) kehittää napaisuudeltaan positiivisen vahvistetun ohjaussignaalin, jonka amplitudin rajoittaa rajoitin 77. Amplitudiltaan rajoitettua ohjaussignaalia käytetään ohjaamaan porttipiirin 18 johtavana olemista. Porttipiiriin 18 tuotu ohjaussignaali esiintyy samanaikaisesti kuin signaalit, jotka on kytketty taajuudenvalintayksiköstä 12 viiveyksikön 15 kautta porttipiirin 18 videosignaalisisääntuloon. Tätä tarkoitusta varten viiveyksikkö 15 toimii tasausviiveenä viivästämällä taajuudenvalintapiiristä 12 tulevia videosignaaleja saman verran kuin signaalinkäsittelyviivettä syntyy yksikön 12 lähdön ja rajoittimen 77 lähdön välillä. Kynnystasoon asetteluyksi-kön 80 tehtävänä on antaa sellainen kynnystaso, että rajoittimen 77 kautta tuleva ohjaussignaali estetään silloin, kun vahvistimen 75 rajoittimelle 77 antamalla ohjausjännitteellä on positiivinen kynnystasoa pienempi taso.

Kuviossa 2 esitetään porttipiirin 18, rajoittimen 77 ja kynnystason asetteluyksikön 80 piirikaavio. Sopivia piirejä taajuuden-valintayksikölle 12, viiveyksikölle 52, rajoittimille 60 ja 64, kertojalle 60 ja alipäästösuodattimelle 70 esitetään edellä mainitussa Yhdysvalloissa jätetyssä patenttihakemuksessa no. 859 922.

Kuviossa 2 vahvistimen 75 (kuvio 2) lähtö kytketään sopivien signaalin kytkentäpiirien avulla sisääntulonapaan 1 puskuriasteessa, joka käsittää normaalisti johtavat emitteriseuraajaksi kytketyt transistorit 210 ja 211. Transistorin 211 emitterinavassa esiintyvät signaalit kytketään vastuksen 215 ja ohituskondensaattorin 216 muodostaman piirin kautta vahvistintransistorin 222 kannalle, joka transistori yhdessä pnp-transistorin 228 kanssa muodostaa rajoittimen 77. Amplitudiltaan rajoitetut signaalit kytketään transistorin 228 kollektoripiiristä normaalisti johtavan virtalähteenä toimivan, porttipiiriin 18 kuuluvan, transistorin 233 kannalle. Transistori 233 antaa toimintavirran emitterikytkennässä oleville transistoreille 242 ja 244, jotka myös kuuluvat porttipiiriin 18.

Valitun taajuiset signaalit, jotka kytketään tasausviiveen 15 (kuvio 1) kautta, tuodaan sopivien puskuripiirien kautta portti-piirin 18 transistorin 242 kantapiirissä olevaan napaan 2. Portti-piirin 18 lähtösignaalit esiintyvät transistorin 244 kollektorilla ja navassa 3, josta lähtösignaalit kytketään värikkyyssignaalin 6 6 61 0 4 käsittely-yksikköön 21 (kuvio 1), kun niille ensin on sopivien signaalinkytkentäpiirien avulla on annettu oikea polariteetti.

Kynnystason asettelupiiri 80 sisältää ennalta asetetun kynnystason asetuspotentiometrin 258, joka on kytketty positiivisen jännitteen (+ kO V) lähteeseen ja piirisovitelmaan, johon kuuluvat diodiksi kytketty transistori 261 sekä transistori 263. Potentiometrin 258 asettelu määrää transistorin 263 johtamistason ja siten transistorin 263 kollektorijännitteen. Tämä jännite vuorostaan määrää transistorin 211 johtavana olon kynnystason.

Seuraava keksinnön toiminnan kuvaus esitetään kuviossa 1 olevaan lohkokaavioon viitaten.

Suurtaajuiset kirkkaussignaalit, jotka esiintyvät värikkyys-signaalien taajuuskaistalla, esiintyvät suhteellisen lyhytaikaisina ja ei-jaksollisina eli sporadisina. Värikkyyssignaalit taas päinvastoin ovat luonteeltaan jaksollisia ja pitempiaikaisia verrattuna värikkyyssignaalien taajuuskaistalla esiintyviin suurtaajuisiin kirkkaussignaaleihin. Näin ollen värikkyyssignaalien taajuuskaistalla esiintyvien suurtaajuisten kirkkaussignaalien katsotaan edustavan värikkyyssignaalien kanssa korreloimattomia signaaleja.

Ennalta asetettu signaaliviive, jonka viiveyksikkö 52 aikaansaa, määrää sen aikavälin, jonka kuluessa suurtaajuinen kirkkaus-signaalin amplitudinmuutos voi esiintyä. Tässä tapauksessa valittu 140 nanosekunnin viive vastaa värikkyyssignaalin alikantoaalto-signaalin yhtä puolijaksoa (toisin sanoen puolta 3,58 MHz alikantoaal-totaajuuden käänteisarvosta), ja edustaa hyvin pientä aikaväliä suhteessa vaakapoikkeutuksen yhden juovan pyyhkäisyaikaan, joka on noin 63 mikrosekuntia. Vaikka tämä viive on havaittu sopivaksi suurtaajuisten kirkkausmuutosten määrittämistä varten, voidaan myös käyttää muita viiveaikoja (esimerkiksi parittomia tai parillisia värikkyyssignaalin alikantoaallon puolijakson kerrannaisia) riippuen kunkin järjestelmän vaatimuksista.

Nopeus, jolla suurtaajuisten kirkkaussignaalin amplitudin-muutosten odotetaan tietyssä järjestelmässä tapahtuvan, tulisi ottaa huomioon määrättäessä viiveyksikön 52 aikaansaaman signaaliviiveen suuruutta. Nopeat kirkkaussignaalin amplitudinmuutokset ovat merkittäviä, koska nopeista muutoksista aiheutuu suurtaajuisia signaali-komponentteja. Todennäköisyys sille, että suurtaajuisia signaali-kompoentteja esiintyy, suurenee, kun kirkkaussignaalin amplitudin-muutosten nopeus suurenee.

7 6 610 4

Viiveen tulisi olla riittävän lyhyt, jotta se määräisi aikavälin, jonka kuluessa nopea muutos suurimmaksi osaksi voi tapahtua. Tulee ottaa huomioon, että kirkkausmuutos ei ehdi täysin tapahtua 140 nanosekunnin aikavälin kuluessa koska muutoin tästä seuraisi, että kirkkaussignaalien vaatima kaistanleveys olisi suurempi kuin NTSC-järjestelmän kaistanleveys 4,2 MHz. NTSC-standardien mukaisessa väritelevisiosignaalien käsittelyjärjestelmässä 140 nanosekunnin viive on havaittu sopivaksi sen määrittämiseen, onko kirkkaussignaalien taajuusalueella suurtaajuisia kirkkaussignaalin amplitudinmuutoksista aiheutuvia häiriösignaaleja. Huomattakoon, että tätä viiveaikaa käytettäessä kertojan 65 antama ohjaussignaali pienenee huomattavasti hyvin pitkän ajan (140 nanosekuntiin verrattuna) kestävän muutoksen esiintyessä. Kuitenkaan ei järjestelmän suorituskyky huonone tässä tapauksessa, koska hyvin pitkän ajan kestävät muutokset oleellisesti eivät pysty aiheuttamaan väri-in-terferenssi-ilmiöitä eivätkä siten aiheuta ongelmaa. Toisin sanoen, koska väri-interferenssi määrä riippuu kirkkaussignaalien muutos-vasteesta, niin pitkän kestoajan omaavat kirkkausmuutokset eivät juuri sisällä merkittävässä määrin suurtaajuisia signaalikomponent-teja, jotka riittäisivät aiheuttamaan väri-interferenssi-ilmiöitä.

Jos esimerkiksi viivästetyt ja viivästämättömät kertojan 65 tulosignaalit olennaisesti eivät sisällä kirkkaussignaaleja ja sisältävät vain pitkän kestoajan omaavia kirkkausmuutoksia, niin kertojasta 65 saatava lähtösignaali saattaa pienentyä niin paljon, että se riittää aiheuttamaan estotoiminnan porttipiirissä 18 ja siten värikkyyskanavassa 25 (kuten jäljempänä esitetään). Toistettavaan kuvaan tämä ei vaikuta haitallisesti tässä tapauksessa, koska värikkyyssignaalit ovat poissa. Jos kertojan 65 tulosignaalit sisältävät korreloivia kirkkaussignaaleja sekä pitkän kestoajan omaavia kirkkausmuutoksia, niin kertojan 65 lähtöjännite pysyy positiivisella tasolla, johtuen korreloivista kirkkaussignaaleista, joka taso on riittävän suuri pitämään porttipiirin 18 johtavana (toisin sanoen auki). Värikkyyskanava 25 käsittelee siitä syystä värikkyyssignaa-lien taajuuskaistalla silloin olevat signaalit. Kuitenkaan kuvan laatua ei tässäkään tapauksessa huononneta, koska silloin läsnäolevat pitkän kestoajan omaavat kirkkausmuutokset eivät todennäköisesti aiheuta väri-intergerenssi-ilmiöitä.

8 6 61 O 4

Toisaalta yksikön 52 aikaansaama viive ei saisi olla liian pitkä suhteessa odotettavissa olevaan suurtaajuisten kirkkaussignaa-lin amplitudinmuutosten kestoaikaan. Liian pitkä viive ei ole sopiva yhden tai useamman nopean muutoksen määrittämiseen, koska yksi tai useampi sellaisia muutoksia ehtii täysin tapahtua pitemmän viive-ajan kuluessa. Tästä johtuen kertojaan 65 viedyt viivästetyt ja viivästämättömät tulosignaalit eivät tarkasti edusta nopeita muutoksia, joita tietyllä ajanhetkellä on tapahtunut. Lisäksi sellainen viive saattaa aiheuttaa sen, että kertoja 65 reagoi pitemmän kestoajan omaaviin muutoksiin, jotka eivät aiheuta merkittävässä määrin väri-interferenssiä. Kertoja 65 saattaisi tällöin antaa tarpeettoman ja ei-toivottavan ohjaussignaalin.

Itse asiassa kertojan 65 lähtösignaali on mitta tulosignaa-lien korrelaatiolle 140 nanosekunnin aikavälillä. Signaalien kertoja 65 kehittää suurimman positiivisen lähtösignaalin, kun viivästetty ja viivästämätön tulosignaali täysin korreloivat keskenään. Kertoja 65 kehittää laskevan, vähemmän positiivisen ohjaussignaalin, kun viivästetyn ja viivästämättömän tulosignaalin vaiheet vastaavat korreloimatonta tilannetta vaakapoikkeutuksen kunkin juovanpyyh-käisyjakson aikana. Lähtösignaalin taso on verrannollinen tulo-signaalien erilaisuuden määrään, josta johtuen vähemmän positiivinen lähtöjännitetaso tietyllä alueella vastaa korreloimatonta tilannetta, joka aiheutuu nopeuden kirkkausmuutosten olemassaolosta, jolloin värikkyyssignaalien taajuuskaistalle sisältyy näitä vastaavia suurtaajuisia signaaleja.

Kertoja 65 ilmaisee synkronisesti toimien viivästetyn ja viivästämättömän videosignaalin välisen vaihe-eron tulosignaali-tasojen ollessa annetulla dynaamisella alueella. Tämän kertojan 65 dynaamisen toiminta-alueen määräävät vahvistin-rajoitinpiirit 60 ja 64, jotka poistavat amplitudinvaihtelut kertojaan 65 viedystä videosignaaleista, niin että kertojaan 65 viedään saman amplitudin omaavat videosignaalit. Signaalien vahvistuksen suuruus rajoitin-piireissä 60 ja 64 valitaan siten, että suhteellisen pienen tason omaavat viivästetyt ja viivästämättömät videosignaalit, jotka ovat tietyn tasoisia tai yli sen, vahvistetaan rajoitustasolle. Viivästettyjä ja viivästämättömiä signaaleja, jotka ovat alle annetun tason, ei rajoiteta, mikä aiheuttaa sen, että kertoja 65 kehittää lähtö- 66104 signaalin, joka riippuu tulosignaalien amplitudista ja vaihe-erosta eikä yksistään vaihe-erosta. Näin ollen rajoittimien 60 ja 64 vahvistuksen suurentaminen on omiaan suurentamaan sitä dynaamista aluetta, jolla kertoja 65 toimii vaiheilmaisimena. Vahvistuksen suuruus ja taso, johon amplitudi rajoitetaan voidaan asetella sellaisiksi että ne ovat sopivat tietyn järjestelmän dynaamisen sig-naalialueen vaatimuksiin nähden.

Kertojan 65 antama lähtösignaali sisältää suurtaajuuskompo-netteja sekä suhteellisesti pienempitaajuisen komponentin, jota käytetään ohjaustarkoituksiin. Suurtaajuuskomponentit aiheuttavat säröä ohjauskomponenttiin, joten niitä vaimennetaan alipäästösuo-dattimella 70, jolla tässä tapauksessa -3db kaistanleveys ulottuu nollataajuudesta (tasajännite) 1,2 MHz:iin. Suodatettu ohjaussignaali vahvistetaan sitten vahvistimella 75 ja yksikön 77 avulla se rajoitetaan tietylle tasolle.

Tarkastellaan nyt piirisovitelmaa kuviossa 2, jossa kertojan 65 lähtösignaali, suosatuksen ja vahvistuksen jälkeen, esiintyy navassa 1. Kynnystason asettelupotentiometri 258 asetetaan haluttuun asentoon, jolla määrätään transistorin 263 johtavuustila ja siten transistorin 263 kollektorijännite sekä transistorin 211 emitterijännite.

Kun navassa 1 esiintyvän ohjaussignaalin suuruus on annetulla alueella siten, että transistorin 211 kanta-emitteriliitos saa myötäsuuntaisen jännitteen korreloivien signaalien esiintyessä, niin ohjaussignaali siirtyy transistorin 211 sekä transitorien 222, 228 kautta porttipiirin 18 transistorille 233. Tällä alueella olevien ohjaussignaalien katsotaan edustavan korreloivien signaalien tilaa tällä hetkellä. Rajoittimen 77 antama amplitudiltaan rajoitettu ohjaussignaali antaa transistorille 233 sopivan ohjauksen niin, että transistori 233 antaa toimintavirran transistoreille 242 ja 244, joiden avulla (silloin esiintyvät) värikkyyssignaalit kytketään navasta 2, porttipiirin 18 kautta, ja ne esiintyvät navassa 3, josta ne kytketään värikkyyssignaalin käsittelypiireihin 21 (toisin sanoen porttipiiri 18 on auki ja sallii signaalien siirtymisen seuraaviin piireihin).

Korreloimaton tilanne, joka liittyy suurtaajuisten kirkkaus-signaalien läsnäoloon värikkyyssignaalin taajuuskaistalla, aiheuttaa 10 6 o 10 4 navassa 1 vaikuttavan signaalin muuttumisen vähemmän positiiviseksi. Kun tämä signaali on tietyllä vähemmän positiivisella alueella siten, että transistorin 211 kantajajännite tulee yhtäsuureksi tai pienemmäksi kuin transistorin 211 emitterijännite, niin transistori 211 enää saa myötäsuuntaista ohjausta ja lakkaa johtamasta. Transistoririt 222 ja 228 vuorostaan tulevat johtamattomaksi, ja kantajännite poistetaan porttipiirin 18 transistorilta 233. Transistori 233 lakkaa johtamasta eikä enää anna toimintavirtaa transistoreille 242 ja 244. Tällöin porttipiirin tulonavassa 2 esiintyvät signaalit eivät siitä syystä esiinny lähtönavassa 3, koska porttipiiri 18 on estetty (suljettu) siirtämästä signaalia värikkyyssignaalin käsittelypiiriin 21.

Kynnystaso tulee asetella tietyssä järjestelmässä tarvittavan herkkyysasteen mukaan. Järjestelmän herkkyys korreloimattomille tilanteille suurenee, kun kynnystasoa (toisin sanoen transistorin 211, kuviossa 2, emitterijännitettä) suurennetaan positiiviseen suuntaan. Kun transistorin 211 emitterijännite on suuri johtuen potentiometrin 258 asettelusta, niin transistori 211 voi tulla johtamattomaksi ja porttipiiri 18 estotilaan jännitteen pienentyessä vähän transistorin 211 kannalla, kuten tapahtuu kertojan 65 antamalle lähtösignaalille suhteellisen vähän merkitsevien korre-loimattomien signaalien esiintyessä. Kuitenkin tässä tapauksessa porttipiiri 18 ja kirkkauskanava 25 voivat tulla väärin estetyiksi korreloivien pienen tason omaavien värikkyyssignaalien esiintyessä. Pienen tason omaavat värikkyyssignaalit, joita ei voida vahvistaa rajoitustasolle vahvistinrajoitinpiireissä 60 ja 64, jäävät kertojan 65 dynaamisen toiminta-alueen alapuolelle. Kuten aikaisemmin on mainittu, kertojan 65 lähtöjännite riippuu silloin sellaisten tulo-signaalien suuruudesta, joten kertojan 65 lähtöjännite tulee vähemmän positiiviseksi verrattuna kertojan 65 lähtöjännitteeseen, joka syntyy, kun suuremman tason omaavat korreloivat värikkyyssignaalit ovat vaikuttamassa. Tämä vähemmän positiivinen kertojan lähtöjännite saattaa riittää ohjaamaan transistorin 211 johtamattomaksi, joka ohjaa porttipiirin 18 estotilaan ja aiheuttaa siten ei-toivottavan yksivärisen kuvan näytön. Tämän ilmiön vaikutukset voidaan minimoida asettelemalla potentiometri 258 siten, että suhteellisesti alempi (vähemmän positiivinen) kynnysjännite kehitetään transistorin 11 661 04 211 emitterille. Näin ollen kynnystason asettelussa tulisi ottaa huomioon kunkin järjestelmän piiri- ja signaaliparametrit.

Rajoitin 77 takaa sen, että porttipiirin 18 transistorin 233 kannalla esiintyvä positiivinen ohjaussignaali pysyy olennaisesti vakiona korreloivissa olosuhteissa (toisin sanoen transistorin 211 ollessa johtavassa tilassa). Tämä estää porttipiirin 18 kautta kytkettyjä signaaleja tulemasta moduloiduiksi kertojan 65 lähtö-jännitteen tason vaihteluiden johdosta sellaisissa tilanteissa, jolloin signaalien katsotaan olevan korreloivia.

Yhteenvetona todettakoon, että väri-interferenssi tulee poistetuksi, kun porttipiiri 18 ohjataan esitetyllä tavalla estoti-laan, jolloin häiriön aiheuttavat suurtaajuiset kirkkaussignaalit on estetty pääsemästä väri-ilmaisimiin, jotka kuuluvat värikkyys-signaalin käsittely-yksikköön 21. Väärä väri-informaatio, jota värikkyysignaalin taajuuskaistalla esiintyvät suurtaajuiset kirkkaussignaalit edustavat, estetään täten vaikuttamasta, jolloin toistetun kuvan tarkka kirkkauden muutosraja pysyy häiriöttömänä.

Kuvan laatua saattaa myös huonontaa impulssikohina, joka sisältää värikkyyssignaalin taajuuskaistalla olevia suurtaajuussig-naaleja. Impulssikohina edustaa korreloimatonta signaalitilannetta ja voi aiheuttaa siellä täällä kuvassa olevia värillisiä välähdyksiä. Esillä olevan keksinnön mukainen laitteisto pystyy vähentämään tämän ilmiön vaikutusta esitettyjen periaatteiden mukaisella tavalla.

Keksinnön edellä kuvatussa toteutusmuodossa porttipiiri 18 on täysin ja suljettu värikkyyssignaalin käsittelypiiriin 21 kytketyt signaalit estetty, kun sellaisia suurtaajuisia kirkkauskomponentte-ja esiintyy, jotka riittävät aiheuttamaan väri-interferenssiä. Kuitenkin saattaa olla toivottavaa joissakin tapauksissa, että porttipiiri 18 johtaa pienen osan videosignaalista, joka tällöin esiintyy. Esimerkiksi värikuva voi sisältää kuvion, jossa on teräviä kirkkausalueiden rajoja, joissa on vaaleita värillisiä alueita tai jotka ovat vaalealla värillisellä taustalla. Katsoja voi olla tyytymätön, jos taustaväri täysin poistetaan siten, että näytetään vain yksivärinen kuva, kun porttipiiri 18 sulkee täysin värikkyys-kanavan. Tässä tilanteessa saattaisi olla hyväksyttävä kompromissi se, että porttipiiri 18 päästäisi läpi pienen osan (esimerkiksi 25 %) signaalista, joka esiintyy, kun korreloimaton signaalitilanne 12 651 04 ilmaistaan kertojan 65 lähtöjännitteen avulla. Vähän taustaväriä jäisi silloin näkyviin, kun taas väri-interferenssi vähenisi.

Porttipiirin 18 tämäntapainen toiminta saattaa olla toivottava myös, kun on odotettavissa, että säännöllisesti tulee esiintymään pienen tason omaavia korreloivia värikkyyssignaaleja joiden taso on alapuolella sen dynaamisen alueen, jolla kertoja 65 toimii vaiheilmaisimena. Kuten edellä on esitetty, tällaisten signaalien amplitudia ei rajoiteta ja ne aiheuttavat sen, että kertojan 65 lähtöjännite vaihtelee signaalin amplitudista ja vaiheesta riippuen eikä yksistään vaiheesta riippuen. Tässä tilanteessa kehitetty laskeva vähemmän positiivinen kertojan lähtösignaali saattaa riittää sulkemaan porttipiirin 18 ja aiheuttamaan siten sen, että toistettu kuva on yksivärinen. Tämä tulos, joka saattaa olla häiritsevä, voidaan saattaa katsojalle vähemmän huomiota herättäväksi jättämällä porttipiiri 18 osittain auki (esimerkiksi 25 %) tässä tapauksessa. Jokin osa värikkyyssignaalista tulisi kytketyksi porttipiirin 18 kautta, ja toistettuun kuvaan jäisi vähän väriä.

Tässä kuvattua laitteistoa voidaan käyttää yksin tai yhdessä laitteiston kanssa, joka on esitetty edellä mainitussa Yhdysvalloissa jätetyssä patenttihakemuksessa no. 859 922. Siinä kuvattu laitteisto parantaa myös toistetun kuvan laatua vähentämällä tai poistamalla haitallisia "reunapisteitä", joita korreloimaton värikkyys-informaatio (toisin sanoen värinvaihemuutokset) muutoin aiheuttaisi.

Vaikkakin keksintö on kuvattu parhaana pidettyyn toteutus-muotoon viitaten, niin on selvää, että alan asiantuntijat voivat tehdä erilaisia muutoksia poikkeamatta keksinnön piiristä. Kompo-nenttiarvot ja muut esimerkit toimintaparametreistä on mainittu keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi eikä niiden ole tarkoitus olla keksintöä rajoittavia.

Claims (6)

13 6 51 0 4

1. Piirijärjestely kirkkaussignaalikomponenttien aiheuttamien häiriöiden vaimentamiseksi värikkyyskanavassa, johon järjestelyyn kuuluu välineet värikuvan toistamiseksi kuvaa edustavien videosignaalin kirkkaus- ja värikkyyskomponenttien perusteella, jossa kirkkaussignaalikomponentissa on nopeita amplitudimuutok-sia, jotka sisältävät suurtaajuuskomponentteja värikkyyssignaalin taajuusalueella ja joka ei korreloi värisignaali-informaation kanssa, ja johon järjestelyyn kuuluu myös värikkyyskanava värik-kyyssignaalikomponentin käsittelemiseksi, suodatinvälineet videosignaalien valinnaiseksi kytkemiseksi värikkyyden taajuusalueella värikkyyskanavaan, tunnettu piirivälineistä (52) valittujen signaalien viivyttämiseksi aikavälin, joka on merkittävästi lyhyempi kuin juovaväli ja lyhyempi kuin väli, jonka aikana nopeat muutokset voivat ilmetä, synkronoiduista ilmaisinvälineistä (65), jotka reagoivat valittuihin signaaleihin ja viivytettyihin valittuihin signaaleihin säätösignaalin aikaansaamiseksi, joka e-dustaa korreloimattomia nopeita muutoksia, joita esiintyy aikajakson aikana ja joka säätää värikkyyskanavassa (25) olevien port-tivälineiden (18) transmissiota suurtaajuuskomponenttien vaimentamiseksi .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että viivevälineet (52) aikaansaavat signaali-viiveen, joka on yhtä suuri kuin värikkyyssignaalikomponentin puoli jakson pariton monikerta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että synkronoituihin ilmaisinvälineisiin (65) kuuluu signaalikertoja valittujen ja viivytettyjen valittujen signaalien suhteellisen vaiheen ilmaisemiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen piirijärjestely, tunnettu välineistä (60, 64) synkronoituihin ilmaisinvälineisiin (65) kytkettyjen valittujen signaalien ja viivytettyjen valittujen signaalien amplitudin rajoittamiseksi.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen piiri-järjestely, tunnettu siitä, että synkronoiduista ilmaisin-välineistä (65) tulevalla ohjaussignaalilla on korreloitujen videosignaalien tapauksessa, jolloin suurtaajuiset kirkkaussignaali- 14 6 61 0 4 komponentit eivät ole läsnä, ensimmäisellä alueella oleva taso, ja korreloimattomien videosignaalien tapauksessa, jolloin suurtaajuiset kirkkaussignaalikomponentit ovat läsnä, toisella alueella oleva taso, ja että porttivälineet (18) vaimentavat värik-kyyskanavaa mainittujen suurtaajuisten signaalikomponenttien vaimentamiseksi, kun synkronoidun ilmaisimen ohjaussignaali on mainitulla toisella alueella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että siinä on säätösignaalitiellä välineet (77) synkronoidun ilmaisimen ohjaussignaalin amplitudin rajoittamiseksi mainitulla ensimmäisellä alueella ja rajoitusvälineiden (77) lähettämän säätösignaalin estämiseksi kynnysvälineillä (80) mainitulla toisella alueella. 15 661 04