FI65471C - Anordning vid en matarbalk foer bergborrmaskiner foer foerflyttning och skarvning av borrstaenger eller borroer - Google Patents

Description

! ''"Ί !: ί ttgl Μ <"> UTLÄCGNmoSSK^fT 65471

Spg| c (45) Fa tontti syCr.ncUy 10 C5 1934 ^ ’ (51) Kv.ikP/ifit.ci.3 E 21 C 9/00, E 21 B 19/14

(86) K*. Mmnmm - M. MtkM

SUOMI —FINLAND -(M) — Patumameknlnc 3700/7U

19.12.Tl

v 7 (23) MkupUvt—GHttfh.edu 19.12.7U

(41) Tullut HklMksI — Bllvlt off«ntll| 22.06.7 9

Patentti- ja rekisteri h»l Utu* _ ...... , . . ., , _ ^ \ ^ (44) NlhtMtatpunoe |» kuuL|ull(*Uun pvm. —

ratatth· och ragistarstyraiaan ' ' AmMcm uthgd och uti.skrtfi*n puMicurad 31.01.8U

(32)(33)(31) Pyydetty utuoHtuu»—Buj*fd prtorltvt 21.12.73 Ruotsi-Sverige(SE) 7317338-7 (71) Atlas Copco Aktiebolag, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Jonas Olof Anders Hilding, Nacka, Jan Edvard Persson, Nacka,

Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Berggren Oy Ab (5U) Kallioporakoneen syöttöpalkkiin sovitettu laite poratankojen tai poraputkien siirtämiseksi ja liittämiseksi - Anordning vid en matarbalk för bergborrmaskiner för förflyttning och skarvning av borrstänger elder borrör

Keksintö koskee kallioporakoneen syöttöpalkkiin sovitettua laitetta poratankojen tai poraputkien siirtämiseksi porakangen ja makasiinin välillä siirtolaitteen, liikkuvien tarttujien ja poratankojen keksinäiseksi kiinni- ja aukikiertämiseksi tarkoitetun kierto-laitteen avulla.

Porakoneet, jotka on varustettu laitteilla poraputkien automaattiseksi käsittelemiseksi, ovat ennestään tunnettuja. Esimerkiksi eräässä tunnetussa porakoneessa on porausputket järjestetty ympyränkaarenmuotoiseen makasiiniin ja ne siirretään poraus-akselille kääntyvän tartuntavarren avulla. Eräässä toisessa tunnetussa porakoneessa on itse putkiteline asennettu liikkuvasti alustan päälle. Molemmissa näissä ennestään tunnetuissa rakenteissa käytetään porauskoneen pyöritysmoottoria porausputkien ' ' kiinni- ja aukiruuvaamiseen. Tällaisia rakenteita on esitetty esimerkiksi amerikkalaisissa patenttijulkaisuissa 3 506 075 ja 2 972 388. Vielä eräässä muussa, amerikka- 2 65471 laisessa patenttijulkaisussa 3 177 9^4 esitetyssä, porauskoneessa on porausputket järjestetty vaakasuoraan makasiiniin ja ne siirretään kahden tartuntavarren avulla porausakselin kanssa yhdensuuntaiseen, pystysuoraan asentoon. Kolmesta, putkea vasten olevasta rullasta muodostetulla tartuntaelimellä varustettu kääntyvä varsi on järjestetty siirtämään putket porausakselille. Tartuntavarsi on järjestetty hydraulisylinterien avulla nostettavan ja laskettavan alustan päälle kahden porausputken kiinni- ja aukikierrossa tarvittavan aksiaalisen siirron aikaansaamiseksi näiden välille.

f Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite poraustankojen tai porausputkien käsittelemiseksi, mikä yksinkertaistaa, halventaa ja mahdollistaa poraustankojen nopeamman käsittelyn kuin ennestään tunnetuissa laitteissa, minkä johdosta hukka-aikaa voidaan porauksessa huomattavasti lyhentää.

Tämä on saavutettu siten, että laitteelle on annettu seuraavissa patenttivaatimuksissa määritellyt tunnusmerkit.

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti seuraavassa viittaamalla oheiseen piirustukseen, missä kuvio 1 esittää kaaviollisesti sivukuvaa telaketjuporauslaitteistosta, mikä on varustettu keksinnön mukaisella tankokäsittelysysteemillä. Kuvio 2 esittää leikkausta poraustanko-makasiinista kuvion 1 linjaa A-A pitkin. Kuvio 3 esittää leikkausta kahta toisiaan seuraavaa tankoa makasiinissa erottavasta kääntöris-tistä kuvion 2 linjaa B-B pitkin. Kuvio 5 esittää leikkausta makasiinin pohjasta kuvion 4 linjaa D-D pitkin. Kuviossa 6 esitetään pituus-leikkaus käännettävästä tartuntavarresta varustettuna tankoihin tarttuvilla pihdeillä. Kuvio 7 esittää osaleikkausta pihdeistä kuvion 6 linjaa E-E pitkin. Kuvio 8 esittää tartuntavartta ja makasiinia kuvion 1 linjaa F-F pitkin. Kuvio 9, mikä on näkymä alhaalta kuviossa 6, esittää, miten pihdit on järjestetty kiertymään tartuntavarren kääntyessä. Kuvio 10 esittää päälikuvaa poraustuesta ja kuvio 11 pituusleikkausta poraustuesta kuvion 10 linjaa G-G pitkin. Kuvio 12 esittää päälikuvaa syöttöpalkin molemmille puolille järjestetyistä kruununvaihtajista ja kuvio 13 pituusleikkausta kruununvaihtajasta kuvion 12 linjaa H-H pitkin. Kuvio 14 esittää sivukuvaa porauskoneen etupäähän järjestetystä jarrusta liitosholkkia varten ja kuvio 15 päälikuvaa holkkijarrusta. Kuvio 16 esittää sivukuvaa poraustukea varten olevasta pysäytysulokkeesta ja kuvio 17 leikkausta pysäytys- 3 65471 ulokkeesta kuvion 16 linjaa I-I pitkin. Kuvio 18 ja kuvio 19 esittävät kaaviollisesti tartuntavarren ja pihtien hydraulista ja vastaavasti sähköistä ohjauspiiriä.

Kuviossa 1 esitetään kaaviollisesti porauslaitteisto, missä on alusta 10, voimansiirtotelaketju 11, ohjaushytti 12, dieselmoottorin sisällään pitävä moottoritila 13, hydraulipumppuja ja kompressori sekä syöttöpalkki 14. Kallioporakone 15 on järjestetty siirrettäväksi tunnetulla tavalla pitkin syöttöpalkkia 14, parhaiten hydraulisesti.

Alusta 10 on järjestetty nostettavaksi porattaessa maanpinnasta 17 hydraulisten tukijalkojen 16 avulla. Syöttöpalkin 14 viereen on järjestetty kolmesta aksiaalisesti välimatkan päässä toisistaan olevasta osasta 22, 23 ja 24 muodostuva makasiini poraustankoja 25 varten. Poraustangot ovat siirrettävissä yksi kerrallaan makasiinin ja pora-akselin välillä kääntyvän tartuntavarren 26 avulla, missä on päässä kääntyvästi laakeroidut pihdit 27· Syöttöpalkin 14 etupäässä on poraustuki 20 jatkettujen poraustankojen yhtä tankoa 18 varten. Po-raustuki 20 on asennettu syöttöpalkkia pitkin vapaasti liikkuvaan kelkkaan. Kuviossa 1 esitetään poraustuki taaemmassa asennossa, mihin se voidaan lukita hydraulisesti ohjattujen nokkien 290 avulla. Syöttöpalkin kummallakin puolella on kruununvaihtaja 21, mitkä on laakeroitu kääntyviksi siten, että ne voidaan kääntää pora-akselin viereen, kun porakruunu 19 on vedetty ylös poraustuen 20 sisään tämän ollessa esitetyssä taaemmassa asennossaan.

Kuten kuviosta 2 käy selville, on syöttöpalkkiin 14 kiinnitetty maka-siiniosa 23 varustettu ympyränkaaren muotoisella kanavalla 28. Kanavan pohjan ulkopuolelle ympyränkaaren pidennykselle on järjestetty putki 31 makasiinin yläosan 24 ja pohjan 22 väliin. Makasiini on jäykistetty vertikaalisilla laipoilla 32, 33 ja 34. Jokainen kääntö-risti on varustettu neljällä, aina kaksi toisiaan seuraavaa tankoa erottavalla tapilla 30. Kääntöristit 29 on laakeroitu vuorotellen kanavan molemmille puolille suuaukosta pohjalle. Kääntöristejä 29 pyöritetään tangoilla 25 siirrettäessä näitä makasiinin sisään tai ulos makasiinista.

Kuviossa 3 esitetystä, kääntöristin 29 läpi otetusta leikkauksesta käy selville, että kääntöristi on laakeroitu kahden yhdensuuntaisen laatan 38 ja 39 väliin. Kääntöristi 29 on kiiloilla 40 liitetty akseliin 41. Laatan 39 päälle on kiinnitetty nysä 44. Akselilla 65471 4 41 olevan olakkeen 43 ja nysän 44 sisään järjestetyn lukitusrenkaan 45 välissä on jousi 42. Jousen molemmilla puolilla, tämän ja olakkeen 43 ja vastaavasti lukitusrenkaan 45 välissä on liukurenkaat 48 ja 49. Laattaan 38 on pultilla 52 kiinnitetty laakerilaatta 50. Laatan 50 kääntöristiä 29 kohti oleva sivu on muodostettu aaltomaiseksi nokkapinnaksi 51. Kiila 40 ulottuu kääntöristin 29 ulkopuolelle ja se painetaan jousella 42 lepäämään nokkapintaa 51 vasten. Nokka-pinnassa 51 on neljä huippua ja neljä pohjaa. Kun kääntöristi 29 on kuvioissa 2 ja 3 esitetyssä asennossa, on kiila 40 nokkapinnan 51 yhtä pohjaa vasten. Jos tanko 25 siirretään makasiinin sisään tai ulos sieltä, kääntää tämä kääntöristin 29 tappiin 30 tapahtuvalla kosketuksella. Kiila 40 liukuu tällöin nokkapintaa 51 pitkin ja puristaa kokoon jousta 42. Tanko kääntää kääntöristiä 29, kunnes kiila 40 ohittaa nokkapinnan 51 huipun. Kääntöristin jatkettu kääntö, kunnes kiila tulee nokkapinnan seuraavaan pohjaan, tapahtuu pidentämällä kokoonpuristettua jousta 42. Jousivoima sovitetaan siten, että se on riittävä estämään tankoja tahattomasti putoamasta ulos makasiinista, esimerkiksi syöttöpalkin 14 ollessa kaltevassa asennossa. Ylempi makasiiniosa 24 on muodostettu samalla tavalla kuin osa 23-

Kuvioissa 4 ja 5 esitetään makasiinipohja 22. Pohja, mikä makasiini-osien 23 ja 24 kaltaisesti on kiinnitetty syöttöpalkkiin 14, on jäykistetty laipoilla 36 ja 37- Tangot säilytetään seisomassa U-muotoi-sella poikkileikkauksella varustetun, ympyränkaaren muotoisen kanavan 35 tasaista pohjapintaa vasten.

Kuten selviää kuviossa 6 esitetystä, pihdeillä 27 varustetun tartunta-varren 26 läpi otetusta pituusleikkauksesta, on tartuntavarsi kokoonpantu kahdesta syöttöpalkin 14 suhteen kohtisuorasta varresta 56 ja 57, mitkä on keskenään liitetty tangoilla 58. Varteen 56 on kiinnitetty sisäpuolisilla urilla varustettu nysä. Nysän 6l sisään on pistetty hydraulisen moottorin 59 urilla varustettu akselitappi 60. Moottori 59 on asennettu syöttöpalkkiin 14 kiinniruuvatun kannattimen 62 päälle. Varteen 57 on kiinnitetty akselitappi 64. Tappi 64 on laakeroitu laakeriin 65, mikä on asennettu syöttöpalkkiin 14 kiinniruuvatun kannattimen 63 sisään. Pihdit on kokoonpantu kahdesta suorakaiteenmuotoisesta laatasta 66 ja 67, mitkä on liitetty keskenään sivukappaleilla 68 ja 69. Laattaan 66 on kiinnitetty sisäpuolisilla urilla varustettu nysä 87. Nysän sisään on pistetty hydraulisen moottorin 72 urilla varustettu akselitappi 71. Moottori 72 5 65471 on asennettu varren 56 päälle. Alempaan laattaan 67 on kiinnitetty akselitappi 70. Tämä on laakeroitu laakeriin 73, mikä on asennettu varressa 57 olevaan laakeripesään. Laattaan 67 on asennettu kääntyvästä kaksi rullaa 76 ja 77· Kuten selviää kuviosta 7, on rullat 76 ja 77 laakeroitu varsien 101 ja 102 vapaisiin päihin. Nämä ovat kääntyviä akselien 103 ja 104 ympäri, mitkä ovat laatan 67 päällä. Varsia 101 ja 102 käännetään kaksitoimisella hydraulisella sylinterillä 79, minkä liike siirretään varsiin 101 ja 102 vipuvarsien 105 ja 106 kautta. Sivukappaleiden 68 ja 69 välillä kulkee kiinnitys-laatta 8l, mikä kannattaa palautuvaa hydraulimoottoria 83. Moottorin 83 akselitappiin on kiinnitetty rulla 85. Rullien 76, 77 ja 85 akselit on asetettu vinoon porausakselin suhteen, jolloin kaikkien rullien akseleiden ja porausakselin välinen kulma on yhtä suuri kuin poraustangon liitoskierteen nousukulma. Laattaan 66 on järjestetty hydraulisen sylinterin 78 avulla käännettävästä rullat 7^ ja 75. Sivukappaleiden 68 ja 69 välissä kulkevaan kiinnityslaattaan 80 on asennettu hydraulinen moottori 82. Moottori 82 käyttää palautuvas-ti rullaa 8*J.

Kuviossa 8 esitetään rata L, mitä pitkin poraustanko 25 liikkuu makasiinin ja porausakselin välillä. Rullien 7^, 75 ja 85 ollessa tarttuneena tankoon 25 käännetään vartta 56 moottorin 59 avulla, kunnes moottorin 72 akseli tulee pisteeseen 0. Tällöin pysähtyy moottori 59 ja moottori 72 käynnistää kehyksen 66, 67, 68, 69 käännön, jolloin tanko 25 liikkuu ympyränkaarta pitkin makasiinia 23 kohti olevalle varren 56 sivulle. Moottori 72 pysähtyy samalla kun moottori 59 jatkaa varren 56 kääntöä, jolloin tanko 25 siirtyy kanavan 28 sisään. Tanko 25 siirretään niin pitkälle kanavan 28 sisään kuin mahdollista, mikä on kuviossa 8 esitetty pistekatkoviivoilla, jolloin liikkeen jatkumisen estävät makasiinissa olevat tangot ja näiden välissä olevat vääntöristien 29 tapit 30. Poraustangon liikeradan L säätämistä varten on varressa 56 pidätysruuvit toisaalta sen kääntö-keskipisteessä, ja toisaalta sen vapaassa päässä, mitkä on tarkoitettu ' olemaan yhteistoiminnassa pidätyselinten kanssa, mitkä on järjestetty syöttöpalkkiin, varren 56 käännön pääteasennon määräämiseksi ja vastaavasti laatassa 66 olevien pidätyselinten kanssa pihtien pääte-asennon määräämiseksi.

Kuviossa 9 esitetään ohjauslaite tartuntavarressa 26 olevien pihtien 27 kääntämiseksi. Varren 57 alasivulle on varsi 107 laakeroitu siten joustavasti, että se käännön jälkeen pyrkii palaamaan normaaliasentoon.

6 65471

Varsi 107 kannattaa metallilaattaa 112, mikä varren kääntyessä tulee peittämään kosketusvapaan anturin 113, mikä on kiinnitetty kannattimen 65 päällä olevaan laakeripesään 86. Akselitapin 70 vapaassa päässä on pyöreä laatta 109· Tähän on kiinnitetty kaksi tappia 110 ja 111. Jos varsi 57 kääntyy nuolen A suuntaan, tulee laatta 112 osittain peittämään anturia 113. Tässä asennossa on moottorin 72 akseli saavuttanut kuviossa 8 esitetyn pisteen 0. Moottori 59 pysähtyy anturista 113 saadulla merkillä, mitä käytetään samalla moottorin 72 käynnistämiseen. Tämä kääntää laattaa 109 nuolen B suuntaan, kunnes tappi 111 koskettaa varteen 107· Tällöin kääntyy varsi 107 vastapäivään, minkä johdosta anturiosien 112 ja 113 limitys lakkaa.

Anturista saatu merkki pysäyttää moottorin 72 ja käynnistää moottorin 59, jolloin tartuntavarsi jatkaa kääntymistä. Kun varsi 57 kääntyy vastakkaiseen suuntaan, ohjaa tappi 110 anturia analogisella tavalla.

Kuvioissa 18 ja 19 esitetään kaaviollisesti tartuntavarren 26 ja pihtien 27 hydraulinen ja vastaavasti sähköinen ohjauspiiri. Manipulaattorilla 88 voidaan katkaisin 89 ja katkaisin 90 saattaa kumpikin erikseen toimimaan. Jos poraustanko on siirrettävä makasiinista poraus-akselille, saatetaan katkaisin 89 toimintaan. Tällöin asettaa sähkö-magneetti 98 venttiilin 93 siten, että pumpusta 100 tuleva paineväli-aine johdetaan moottoriin 59, jolloin varsi 59 alkaa kääntyä. Kun laatta 112 on saavuttanut kosketusvapaan anturin 113, saadaan tästä merkki, mikä laittaa releen 99 toimimaan, mikä katkaisee jännitteen magneettiin 98, jolloin venttiili 93 palautuu ja moottori 59 pysähtyy.

Samalla sulkee rele 99 magneetin 9^ läpi kulkevan piirin, jolloin venttiiliä 91 siirretään. Siten, että magneetti 96 on siirtänyt venttiilin 92, johdetaan paineväliaine moottoriin 72, minkä johdosta tämä alkaa kääntää pihtejä myötäpäivään kuviossa 9 olevan nuolen B mukaisesti. Kun tappi 111 on siirtänyt laatan 112 pois anturista 113, katkaisee rele 99 jännityksen magneettiin 9*1, minkä johdosta venttiili 91 siirretään takaisin ja moottori 72 pysähtyy. Samalla saa magneetti 98 uudelleen jännityksen, minkä johdosta venttiiliä 93 taas siirretään ja moottori 59 jatkaa varren 57 kääntöä, kunnes poraus- r tanko saavuttaa porausakselin.

Kun poraustanko on siirrettävä porausakselilta makasiiniin, saatetaan katkaisin 90 toimintaan. Tällöin siirtää magneetti 97 venttiiliä toiseen suuntaan, minkä johdosta moottori 59 aloittaa varren 57 käännön makasiinin sisään. Kun laatta 112 on saavuttanut anturin, 65471 saatetaan uudelleen rele 99 toimintaan, jolloin magneetti 97 tulee jännityksettömäksi ja moottori 59 pysähtyy. Samalla saa magneetti 95 jännityksen, minkä johdosta venttiiliä 91 siirretään siten, että moottori 72 alkaa kääntää pihtejä vastapäivään kuviossa 9. Kun pihtejä on käännetty niin pitkälle, että tappi 110 on siirtänyt laatan 112 pois anturista 113* katkaisee rele 99 jännitteen magneettiin 95, minkä johdosta venttiili 91 siirretään takaisin ja moottori 72 pysähtyy. Samalla saa magneetti 97 jännitteen, minkä johdosta venttiiliä 93 siirretään uudelleen ja moottori 59 jatkaa varren 57 kääntöä, kunnes poraustanko on saavuttanut makasiinin.

Esitetyssä suoritusesimerkissä liitetään poraustangot käyttämällä irtonaisia liitosholkkeja. Irrotettaessa täytyy siksi ottaa huomioon, että oikea kierreliitos irtoaa hoikissa. Porauskoneen 15 etupäähän on siksi järjestetty holkkijarru 151. Holkkijarru (kuviot 14 ja 15) käsittää kaksi haaraa 152 ja 153, mitkä hoikkia 221 jarrutettaessa ovat hoikin vastakkaisia sivuja vasten. Paitsi kuusikulmaisia holk-keja, jotka esitetään kuviossa 15, voidaan käyttää myös pyöreitä holkkeja. Haara 152 ja 153 ovat kääntyviä akselien 154, 155 ympäri, mitkä akselit ovat varren l6l vapaassa päässä. Varsi l6l on käännettävissä sylinterillä 164 kiinnittimessä 165 olevan akselin 162 ympäri. Kiinnitintä 165 kannattaa kaksi akselia 166, 165, mitkä ovat pora-koneen 15 etupäähän järjestetyssä laatassa 163. Akselit 166, 167 ympäröidään parhaiten elastisilla holkeilla, jotta porauskoneen 15 iskulaitteen iskuaaltoja ei siirretä holkkijarruun 151. Poikittain haarojen 152, 153 suhteen kulkee akseli 158. Haarat voidaan akselilla 158 olevien jousien 156, 157 vaikutusta vastaan siirtää poispäin toisistaan. Jouset ovat lukitut muttereilla 159, l60. Porattaessa sijaitsee holkkijarru 151 kuviossa 14 kokoviivoilla esitetyssä asennossa. Kun porauskoneen liitin on irrotettava liitosholkista, pyörii porauskone takaperin. Porauskoneen pyöriessä takaperin, kääntyy holkkijarru 151 automaattisesti sylinterin 164 avulla kuviossa 14 pistekatkoviivoilla esitettyyn asentoon. Haarat 152, 153 lukitsevat tällöin hoikin pyörimistä vastaan, minkä johdosta varmistetaan, että holkki jää poraustankoon.

Kuten selviää kuvioissa 11 esitetystä poraustuen 20 pituusleikkauksesta, muodostuu tämä pääasiansa kahdesta osasta, putkimaisesta osasta 201 ja prismamaisesta osasta 202. Putken 201 yläosaan on hitsattu kiinni laippa 203. Ruuvien 204 avulla on laippa 203 liitot- 8 65471 ty osaan 202. Poraustuki on asennettu syöttöpalkkia 14 pitkin liukuvan kelkan 205 päälle. Kelkan yläosaan on hitsattu kiinni laatta 206. Ruuveilla 207 on osa 202 liitetty laattaan 206. Putkimainen osa 201 on liitetty kelkan 205 alaosaan puristimella 208. Kauimmak-si alas putken 201 päälle on kiinnitetty laippa 225· Prismamaisen osan 202 sisään on järjestetty liukuvasti kaksi yhteistoiminnassa olevaa, hydraulisesti ohjattua leukaa 209 ja 210. Leuka 209 on siirrettävissä (kuvio 10) varrella 212, tähän nivelöidysti liitetyllä toisella varrella 213, mikä on akselin 214 ympäri kääntyvä, ja varren 213 toiseen päähän nivelöidysti liitetyllä sylinterin männäntango11a 215. Yhteensiirretyssä asennossa muodostavat leuat 209 ja 210 väliinsä ensimmäisen sylinterimäisen osan 216, minkä läpimitta on jonkin verran suurempi kuin poraustangon läpimitta. Toisella sylinterimäi-sellä osalla 217 on jonkin verran pienempi läpimitta kuin kaksi po-raustankoa yhdistävällä liitosholkillä 221. Osan 202 yläsivuun on kiinnitetty ruuveilla 220 laatta 219. Laattaan 219 on hitsattu kiinni sylinterimäinen holkki 218. Hoikilla 218 on olennaisesti sama sisäläpimitta kuin liitosholkillä 221. Putken 201 yläosaan tämän ja osan 202 väliin on laitettu tiivistysrengas 222, mikä on parhaiten muovia. Putken 201 vaippapintaan suunnilleen putken keskelle on hitsattu kiinni toinen putki 223· Putken 201 sisällä tämän yläosan ja putken 223 välissä on holkki 224, mikä on liitetty kiinni putkeen 201. Hoikin 224 sisäläpimitta täsmää olennaisesti yhteen liitosholkin 221 läpimitan kanssa. Putki 201 on tarkoitettu ohjaamaan porauskruunua lyötäessä uutta reikää, minkä vuoksi putken sisäläpimitta täsmää olennaisesti yhteen porakruunun ulkoläpimitan kanssa.

Syöttöpalkin 14 (kuvio 16) kummallekin puolelle on järjestetty pysäy-tysuloke 290 poraustukikelkkaa 205 varten. Pysäytysuloketta 290 ohjataan kahden yhdensuuntaisen, toisiinsa yhteenruuvatun laatan 291, 292 välillä. Laatta 292 on kiinnitetty syöttöpalkkiin 14. Sylinterin 293 männäntanko on akselilla 294 nivelletystä liitetty laattaan 291. Sylinterin taaempi osa 295 on äiselilla 296 nivelletysti liitetty pysäytysulokkeeseen 290. Pysäytysuloke on kuvioissa 16 ja 17 esitetyssä esiintyönnetyssä asennossa tarkoitettu olemaan yhteistoiminnassa poraustukikelkan alaosan kanssa ja siten lukitsemaan tämä eteenpäin tapahtuvaa siirtoa vastaan.

Kuviossa 12 esitetään päälikuva syöttöpalkin 14 molemmin puolin symmetrisesti järjestetyistä kruununvaihtajista 21. Syöttöpalkkiin 14 on kiinnitetty varsi 251, minkä toinen pää on liitetty levyyn 252.

9 65471

Levy 252 kulkee kahden, syöttöpalkin pituussuunnan suhteen kohtisuorassa tasossa sijaitsevan levyn välillä, ylemmän 253 ja alemman 254 välillä. Levyn 252 toiseen päätypintaan on liitetty laakeri 255 kulmanmuotoista vartta 256 varten. Varren 256 toinen pää kannattaa kruununvaihtajaa 21 ja toinen pää on nivelletysti liitetty hydraulisen sylinterin 258 männäntankoon 257· Jos männäntankoa 257 työnnetään ulos, siirtyy kruununvaihtaja 21 keskustallaan ympyränkaar-ta L2 pitkin porausakselille.

Kuten kuviosta 13 käy selville, muodostuu kruununvaihtaja 21 ulommasta vaipasta 259 ja tämän sisään järjestetystä korista 260. Vaipan pohjan 262 ja korin paksunnetun osan 264 välillä kulkee kolme symmetrisesti hoikin ympärille jaettua jousta 26l. Jousi 26l on pistetty paksunnettuun osaan 264 ruuvatun tangon 263 päälle. Korin 260 ulkosivulla on laipat 265 ja 266. Näiden välissä on vaipan 259 sisäsivuun järjestetty lista 267. Lista 267 ja laipat 265 ja 266 estävät koria 260 kääntymästä vaipan 259 suhteen. Korin 260 pohjaan on järjestetty ulokkeet 268, mitkä on tarkoitettu olemaan yhteistoiminnassa korin sisään tuodun porauskruunun kanssa, jotta estetään tätä kääntymästä korin suhteen. Korin ja vaipan pohjassa on kuivausreiät 269 ja 270. Korin 260 yläosaan on järjestetty laippa 271, mikä ulottuu suunil-leen korin puolen kehän yli.

Laite toimii seuraavalla tavalla. Porauskone 15 siirretään syöttö-palkkia 14 pitkin makasiinissa olevien poraustankojen 25 takana olevaan asentoon. Tartuntavarsi 26 käännetään moottorilla 59 makasiinia kohti, samalla kun rullat 74, 75 ja 76, 77 siirretään poispäin toisistaan sylinterillä 78 ja 79. Tartuntavarsi pysähtyy, kun rullat 84 ja 85 tulevat kosketukseen tangon 25 kanssa. Rullat 74-77 siirretään kosketukseen tankoa vasten, mitä siten pidetään kiinni pihdeillä 27· Tartuntavarsi siirtää tangon edellä esitetyllä tavalla poraus-akselille. Kruununvaihtaja 21 sen sisään järjestettyine porauskruu-nuineen käännetään porausakselille. Vinossa olevien rullien 84 ja 85 pyörimisliikkeellä ruuvataan tanko 25 kruununvaihtajan kiinnipitä-män kruunun sisään. Näiden operaatioiden aikana on poraustuki kruu-nunvaihtajan yläpuolella olevassa asennossa ja on lukittu tähän kohtisuoraan syöttöpalkin 14 pituussuunnan suhteen liikkuvilla ja kelkan 205 kanssa yhteistoimintaan tarkoitetuilla hydrauliohjatuilla esteillä 290. Kun porauskruunu on kierretty kiinni, syötetään porauskone 15 tankoa 25 vasten ja sen liitin kierretään tangon takapään 10 65471 päälle ruuvatun liitosholkin sisään. Pihdit 27 avataan ja tartunta-varsi 26 kääntyy makasiinia kohti ja pysähtyy sinne pihtien tarttuessa seuraavaan tankoon.

Tankoa 25 vedetään ylös porauskoneen kanssa, kunnes kruunu tulee putken 201 kruunuohjaukseen. Kruununvaihtaja 21 käännetään nyt pois porausakselilta. Poraustuen 20 leuat 209 ja 210 siirretään yhteen ja ulokkeet 290 siirretään pois tartunnasta kelkkaan 205· Poraus-kruunu kannattaa nyt poraustukea olemalla hoikin 22b alempaa päätypin-taa vasten. Porauskonetta syötetään eteenpäin, kunnes poraustuki laipallaan 225 on maata vasten. Siten, että koko poraustuki kruununoh-jausputken kanssa liukuu alas kosketukseen maata vasten, saadaan tehokas alkuiskuohjaus, minkä johdosta reikä todella saa sen suunnan, mihin syöttöpalkki on asetettu. Tämä aikaansaa sen, että alkuiskemi-nen voidaan suorittaa täydellä teholla riippumatta maanpinnan ulkonäöstä. Iskemisessä, missä kalliopintaa peittää irtonainen maakerros, muodostuu helposti kraatteri reiän ympärille. Tässä tapauksessa seuraa kruununohjausputki mukana ja ohjaa kruunua kraatterin pohjaan saakka. Jos vaaditaan suurta tarkkuutta reiän suunnassa ja suoruudessa, voidaan kruunu varustaa pidennetyllä ohjauspituudella. Poraustuen päällä oleva putki on liitetty pölynimusysteemiin. Poranohjaussys-teemin hyvällä maanpintakosketuksella ja yhteensopivuudella reikäläpi-mittaan saadaan myös tehokas pölyn ylösimu. Porauksen aikana leuat 209 ja 210 toisaalta ohjaavat poraustankoa, ja toisaalta tiivistävät pölynulospuhallusta ylöspäin. Vielä parannetun tiivistyksen pölyn-ulospuhallukselle muodostaa rengas 222.

Kun poraustanko on porattu alas niin syvälle, että takapäähän ruuvattu liitosholkki 221 on saavuttanut hoikin 218, keskeytyy poraus. Poraus-konetta pyöritetään takaperin, jolloin liitin kierretään irti liitos-hoikista. Porakonekelkan päällä oleva holkkijarru 151 siirtyy automaattisesti hoikkia 221 vasten porauskoneen pyöriessä takaperin. Liitintä poiskierrettäessä jää holkki tällöin poraustangon päähän. Liittimen poisruuvaamisen jälkeen siirretään porakonetta taaksepäin syöt-töpalkkia pitkin, makasiiniosan 2b yläpuolella olevaan asentoon. Tartuntavarsi 26 siirtää sen jälkeen uuden poraustangon porausakselil-le. Tangon ollessa porausakselilla ruuvataan tämä edellisen tangon liitosholkin sisään pihtien 27 moottorien 82 ja 83 pyörityksellä. Porausreiässä olevaa tankoa ohjataan liittämisen aikana leuoilla 209 ja 210. Porauskoneen liitin kierretään uuden poraustangon lii- 11 65471 tosholkkiin ja tartuntavarsi 26 käännetään makasiiniin, missä pihdit 27 tarttuvat seuraavaan tankoon. Sinä aikana, kun holkki ohittaa leuat 209 ja 210 alasporauksen aikana, täytyy leukojen avautua. Tiivistys ja ohjaus saadaan silloin sen sijaan hoikin ulkoläpimittaa vasten siten, että kiinteillä käytävillä 224 ja 218 leukojen alapuolella ja vastaavasti yläpuolella on hoikin läpimitta. Poraus jatkuu, kunnes haluttu reikäsyvyys on saavutettu tai porauskruunu kulumisen vuoksi täytyy vaihtaa uuteen.

Ennen kuin poraustanko otetaan ylös reiästä, lyödään tankoon kuuluvat kierteet irti porauskoneen iskulaitteella lyömällä kruunua reiän pohjaa vasten. Poraustuki 20 vedetään ylös syöttöpalkkia pitkin liitos-hoikin 221 ollessa leukojen 209 ja 210 alasivua vasten tangon ylös-otossa. Poraustanko pidetään ylösvedetyssä asennossa hydraulisesti ohjattujen ulokkeiden 290 avulla. Ylösoton aikana on leuoilla 209, 210 tehtävänä tarttua liitosholkkien 221 ympärille ja alle reiässä olevan tangon kiinnipitämiseksi ylösottotapahtuman aikana. Tartunta-varsi 26 käännetään porausakselille, missä pihdit 27 tarttuvat tankoon, minkä jälkeen porauskoneen liitin kierretään irti ylimmän po-raustangon liitosholkista, jolloin holkkijarru 151 takaa sen,että holkki jää kiinni tankoon. Pihdeillä 27 ruuvataan sen jälkeen tanko irti poraustuen sisällä olevasta hoikista ja siirretään makasiiniin. Poraustuen aksiaalisesti määritelty asento on sovitettu makasiinin pohjan suhteen siten, että irtiruuvattu tanko on oikealla korkeudella. Porauskone ajaa sitten alas ja vetää tankoa ylös lisää yhden tanko-pituuden, minkä jälkeen seuraava tanko ruuvataan irti ja siirretään makasiiniin. Poraustankojen ylösotto jatkuu samalla tavalla, kunnes ainoastaan viimeinen tanko on jäljellä. Tätä vedetään porauskoneella ylös, kunnes kruunu tulee kruununohjausputkeen 201. Jos kruunu on vaihdettava, käännetään tyhjä kruununvaihtaja 21 porausakselille. Porauskruunu viedään alas kruununvaihtajan koriin 260. Tämä liikkuu vaipan 259 pohjaa kohti jousien 26l kokoonpuristuessa. Korin 260 liike jatkuu, kunnes laippa 271 tulee kosketukseen poraustuen rengasmaista laippaa 225 vasten. Joissakin tapauksissa on porauskruunu niin lujassa, että sen kierre on lyötävä irti porauskoneen iskulaitteella. Kori 260 muodostaa silloin tuen porauskruunulle. Iskulla kruunun-vaihtajaan aiheutettu kuormitus siirretään laipan 271 kautta poraus-tukeen ja otetaan vastaan ulokkeilla 290. Mitään vaaraa kruununvaih-tajavaipan 259 ripustuksen rikkimenosta ei siksi ole. Porauskoneen liitin kierretään irti liitosholkista, minkä jälkeen tartuntavarren 12 65471 pihdit 27 ruuvaavat poraustangon irti kruunusta. Kruununvaihtaja kuluneen kruunun kanssa käännetään sivulle ja toinen kruununvaihtaja juuriteroitetun kruunun kanssa käännetään porausakselille. Tämä kierretään tankoon, minkä jälkeen tapahtuu tangon liittäminen ja porauksen jatkaminen.

Jos tangon joku liitos ei ole irronnut, täytyy tämä irrottaa käsin.

Tämä systeemi on taloudellisesti edullisin edellyttäen, että käsin tapahtuva irrotus on suoritettava vain harvoin. Jos osoittautuu välttämättömäksi, voidaan kuitenkin poraustukikelkkaa täydentää toisaalta parilla pyörimättömiä tartuntaleukoja, joilla on suurempi tartuntavoima kuin nykyisillä ja jotka tarttuvat pyöreään poraustan-koon sen ympärille hoikin alta, ja toisaalta käännettävillä ja pyörivillä putkipihdeillä, mitkä tarttuvat pyöreän tangon ympärille hoikin yläpuolelta.

Keksintöä ei ole rajoitettu piirustuksessa esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan vaihdella seuraavien patenttivaatimusten puitteissa ilman, että poiketaan keksinnön ajatuksesta.

/'

Claims (15)

13 65471

1. Kallioporakoneen syöttöpalkkiin sovitettu laite poratanko-jen tai poraputkien siirtämiseksi porakangen ja makasiinin välillä siirtolaitteen, liikkuvien tarttujien ja poratankojen keskinäiseksi kiinni- ja aukikiertämiseksi tarkoitetun kiertolaitteen avulla, tunnettu siitä, että kiertolaite (27) poratankojen aksiaalista siirtämistä varten kierreliitoksia kiinnitettäessä ja avattaessa on varustettu sellaisilla tankoa (25) vasten tulevilla elimillä (76,77, 85), joiden suunta on sopeutettu kierteen nousun mukaiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tartunta- ja kiertolaite (27) on muotoiltu yhtenäiseksi mekanismiksi, joka muodostuu useista rullista (74, 75, 84; 76, 77, 85), joiden keskinäinen välimatka on säädettävissä ja joista ainakin yksi on kumpaankin suuntaan pyöritettävissä ja jolloin ainakin yhden rullan kiertoakseli on kalteva porakangen (18) akseliin nähden, jolloin rullan ja poratangon välinen kosketuspiste siirtyy kierrerataa pitkin poratangon ympäri.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin rullan (74, 75, 84; 76, 77, 85) kiertoakselin ja porakangen (18) akselin välinen kulma on yhtä kuin poratangon kierteen nousukulma.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kaksi rullien (74, 75, 84; 76, 77, 85) muodostamaa tarttujaa on sovitettu välimatkoin akselin suunnassa.

5· Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että tarttujat on sijoitettu suljetun suorakulmaisen kehyksen vastakkaisille puolille. 1 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tun nettu siitä, että siirtolaite muodostuu poran akselin kanssa yhdensuuntaisen akselin ympäri kääntyvästä varresta tai kehyksestä (56, 57), jonka vapaaseen päähän tarttujat on kiertyviksi sovitettu, ja makasiini (25) on muotoiltu poratangon kääntösäteellä kaarimai-seksi, jolloin varren (56, 57) kääntöliike ja tarttujien kiertoliike on ohjattavissa ohjauslaitteen avulla ja poratangot liikkuvat olennaisesti Ω-muotoista rataa pitkin. 14 65471

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslaitteen muodostaa siirtolaitteen varteen (57) joustavasti kääntyväksi laakeroitu ohjausvarsi (107), joka kannattaa tuntolaitteen (113) ensimmäistä jäsentä, joka tuntolaite on kiinnitetty syöttöpalkkiin (14), ja joka ohjausvarsi on kahden vasteen vaikutuksesta rajoitetusti kääntyvä kummallekin puolelle.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kulloinkin kaksi viereistä poratankoa makasiinissa (25) on erotettu toisistaan kiertyviksi laakeroitujen siipipyörien (29) siivillä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että siipipyörät (29) on laakeroitu akselin suunnassa joustavasti ja työntyvät yhdellä tai useammalla akselin suuntaisella ulokkeella makasiinin päätypinhassa oleviin akselin suuntaisiin'syvennyksiin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulokkeen muodostaa siipipyörän (29) akseliinsa (4l) kiinnittävän kiilan (40) pää.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että poratankojen kytkemisen aikana syöttöpalkin (14) etupäästä ulkonevaa porakangen (18) päätä kannattaa ja ohjaa syöttöpalkkia (14) pitkin siirtyvä poratankojen keskityslaite (20).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskityslaite (20) tarttuu säteettäisesti liikkuvien leukojen (209, 210) välityksellä porakankeen (18) ja seuraa mukana tämän aksiaalisessa liikkeessä. f

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskityslaitteen (20) etumaisessa, putkimaisessa osassa (201) on porakruunua (19) vastaava sisäläpimitta.

14. Patenttivaatimuksen 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskityslaitteessa (20) on akselin suunnassa etumaisen, putkimaisen osan (201) ja leukojen (209, 210) välissä kavennettu 15 65471 ontto lieriömäinen poikkipinta-alue, jota ennen on liitetty imu-johto porauspölyn pois imemiseksi.

15- Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että kavennetun poikkipinta-alueen sisäläpimitta on olennaisesti sama kuin liitosmuhvin (221) ulkoläpimitta, jolla muhvilla poratangot ovat kytkettävissä.