FI65352C - Anordning foer styrning av kopplingen av en faergdemodulator ien faergtelevisionsmottagare - Google Patents

Description

2 65352 tifiointiin tarvittava informaatio on sisällytetty sellaisen täydellisen värisignaalin väripurskekomponenttiin, jonka vaihetta muutetaan sama, tietty määrä vertailuvaiheesta edelle tai jälkeen juovien tahdissa vuorotellen. Kytkemisen identifiointitoiminnan yksityiskohtia on lisää Peter S. Carntin US-patentissa n jo 3 553 357.

Värin purskekomponentin ja paikallisesti tuotettujen ajoi-tussignaalien välinen tietty vaiheriippuvuus, jota tyypillisesti sovelletaan PAL-dekoodereissa yhdessä PAL-kytkimen kanssa vertai-lusignaalin tulon kytkemiseksi R-Y-demodulaattoriin oikean R-Y-demoduloinnin aikaansaamiseksi, voi haitallisesti muuttua useista syistä. Esimerkiksi väritelevisiovastaanottimen tapauksessa tämä vaiheriippuvuus voi häiriintyä kanavalta toiselle kytkettäessä. Häiriösignaalit voivat myös muuttaa paikallisesti tuotettujen ajoi-tussignaalien ajoitusta. Videosignaalin talletusvälineen, kuten levyn tai magneettinauhan, tapauksessa talletetuissa materiaaleissa toiston aikana sattuvat epäjatkuvuudet voivat saada aikaan tele-visiovastaanottimen kanavanvaihdon kaltaisia vaikutuksia, jolloin edellä mainittu vaihe-ero muuttuu.

Kun yhdestä tai useammasta edellämainitusta tai jostain muusta syystä johtuva väärä kytkentätapa sattuu, on toivottavaa palauttaa R-Y-komponentin oikea kytkentämuoto nopeasti. Tämä tulos on tärkeä myös televisiosignaalin käsittelyjärjestelmässä, jossa on automaattinen värinsäätö (ACC).

Väritelevisiovastaanottimen ACC-piiri säilyttää värin kylläisyyden (intensiteetin) keskitason signaalin voimakkuuden vaihdellessa. Purskekomponentin suuruus voi olla vastaanotetun signaalin voimakkuuden indikaationa, koska purskeen suuruus on verrannollinen vastaanotetun signaalin suuruuteen. Siten esimerkiksi ACC-piiri suurentaa automaattisesti värisignaalin tasoa suhteellisen pienen amplitudin omaavan ilmaistun purskekomponentin mukaan. Jos purskeen amplitudi lisäksi on tietyn tason alapuolella, ACC-piiriin tyypillisesti liittyvä ns. värisalpa katkaisee vastaanottimen värisignaalin käsittelykanavan, jolloin tuotetaan mustavalkoinen kuva. Värisalpa käynnistetään myös väärän kytkentämuo-don aikana.

Väärä kytkentätapa voi vaikuttaa tällaisen PAL-järjestelmän ACC ja värisalvan toimintaan. Väärin vaiheistettu tai puuttuva 3 65352 purskekomponentti voi aiheuttaa väärän dekoodauksen ja voi saada ACC-piirin suurentamaan värisignaalin suuruutta tämän tilan kestoajan aikana. Tämä ACC-piirin toiminta puolestaan saa toistetun värikuvan näyttämään värinkylläisyydeltään suuremmalta (ts. "värin pursuaminen"), kunnes värisalpa käynnistyy. Katsoja voi kokea tämän ilmiön vastenmielisenä ja sen vuoksi on toivottavaa minimoida tällainen ilmiö PAL-väritelevision signaalin käsittely-yksikössä.

Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukainen laite on sisällytetty väritelevisiovastaanottimeen, joka käsittelee väritele-visiosignaalia, jossa on valotiheyskomponentti, poikkeutussynkro-nointikomponentit vastaavasti juova- ja kenttätaajuudelle ja värikkyys- ja purskekomponentit, joilla on ennalta määrätty keskinäinen ajoitussuhde ja jotka muuttuvat vaiheeltaan juovittain ja jossa vastaanottimessa on värikkyyskanava mainittujen värikkyys-ja purskekomponenttien käsittelemiseksi, jänniteohjattu oskillaattori, oskillaattorin ohjausjärjestelmä, johon kuuluu synkroninen ilmaisin, joka on riippuvainen purskekomponentista ja oskillaattorin yhdestä ulostulosta, ja synkronisen ilmaisimen ulostulosta riippuvaiset välineet oskillaattorin taajuuden ohjaamiseksi aikaansaamaan synkronisuus purskekomponentin kanssa, useita väride-modulaattoreita värikkyyskomponenttien vaiheiden demoduloimiseksi oskillaattorin vastaavista ulostuloista riippuvaisesti, vaiheen-kytkentävälineet aikaansaamaan yhden mainitun demodulaattorin juovittainen kytkentäohjaus, jolloin vastaanottimen kunnollinen toiminta vaatii, että mainittua demodulaattoria kytketään oikeassa ajoitussynkronismissa vastaanottimen saamien signaalien juovittai-sen muutoksen kanssa, juovataajuuspulssilähde, ajoitussignaalige-neraattori, joka on juovataajuuspulssien ajoittaisen liipaisun kohteena aikaansaamaan puolen juovataajuuden vaiheenkytkentäsig-naalit syötettäväksi vaiheenkytkentävälineisiin määrittämään juovittainen kytkentä, ja tunnistusvälineet lisäliipaisusisääntulon syöttämiseksi ajoitussignaaligeneraattoriin kytkentävaiheen korjaamiseksi, kun demodulaattorin kytkeytyminen tapahtuu väärässä ajoitussynkronismissa vastaanotettujen signaalien juovittaisen muutoksen kanssa. Keksinnön mukaisesti tunnistusvälineet käsittävät välineet näytteiden ottamiseksi mainitun oskilJaattoriohjaus-järjestelmän ilmaisimen ulostulosta purskekomponentin ilmestymis- 65352 aikoina ainoastaan vuorottaisin juova-aikavälein, näytteenotto-välin ajoituksen ollessa määritetty ajoitussignaaligeneraattoris-ta puolijuovataajuudella tulevista signaaleista ja juovataajuus-pulsseista riippuvaisesti ja mainittujen ilmaisimen ulostulosta näytteitä ottavien välineiden kehittäessä lisäliipaisusisääntulon väärän ajoitussynkronismin läsnäollessa vasteajalla, joka on nopea suhteessa juovan kestoaikaan.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää PAL-standardien mukaisen signaalin prosessoinnin omaavan ja tämän keksinnön soveltamiseen sopivan väri-televisiovastaanottimen värisignaalin käsittelykanavan osan yleistä järjestelyä lohkokaavion muodossa; kuviot 1a - 1c kuvaavat tämän keksinnön ymmärtämistä helpottavia signaalien käyrämuotoja; kuvio 2 esittää tämän keksinnön mukaisen, kuviossa 1 esitetyn sovitelman osan periaatteellista piirikaaviota, ja kuviot 3-5 ovat kuvion 1 sovitelman osien periaatteellisia piirikaavioita.

Kuviossa 1 signaalilähde 10 syöttää periodisen synkronoivan väritahdistuskomponentin ja värikkyyskomponentin sisältävän väri-kuvasignaalin, joka on muodostettu noin 4,43 MHz:n (PAL-standar-din mukaisesti) tukahdutetun väriapukantoaallon valittuihin vaiheisiin amplitudimodulaationa, avainnetun ensimmäisen värikkyys-vahvistimen 12 tuloon. Purskekomponentissa on tyypillisesti moduloimattoman väriapukantoaallon noin kymmenen jaksoa, jotka ovat samassa vaiheessa apukantoaallon kanssa ja jotka siirretään siirrettävän televisiosignaalin kuvainformaation kunkin juovan loppumista seuraavan synkronointijakson aikana. Väripurskeinformaatio esiintyy ainoastaan suhteellisen lyhyen, noin 2,5 mikrosekunnin pituisen jakson ajan suunnilleen 64 mikrosekunnin kestävästä kuvan vaakapyyhkäisystä. Vahvistin 12 tuottaa erilliset värikkyys- ja purskekomponentit, jotka ovat verrannolliset paikallisesti tuotettuihin täydentäviin purskeen avainnussignaaleihin ja 0B’, joista signaaleista edellinen on esitetty kuviossa 1b. Kestoajaltaan Τβ:η mittaiset purskeen porttipulssit osuvat olennaisesti samaan hetkeen purskekomponentin jakson kanssa. Vahvistin 12 voi olla tyypiltään US-patentissa n:o 4 086 681 (L.A. Harwood) selostetun kaltainen.

5 65352

Vahvistimen 12 erottaman värikkyyskomponentin vahvistaa toinen värikkyyden vahvistin, joka voi tyypiltään olla US-paten-tissa nio 3 740 462 (L.A. Harwood) julkaistun kaltainen. Vahvistimen 14 vahvistamaa värikkyyskomponenttia viivästetään suunnilleen yhden vaakapoikkeutusjuovan ajan viivästys- ja matriisiyk-sikköön 15 kuuluvassa viivästyspiirissä. Yksikön 15 lähtösignaa-lit syötetään synkronisiin signaalin demodulaattoreihin 16 ja 18, jotka tuottavat demoduloidut B-Y ja R-Y värierosignaalit. Demo-dulaattorit 16 ja 18 tuottavat myös vastaavasti demoduloitujen värierosignaalien versiot (B-Y)' ja (R-Y)', jotka yhdistetään matriisissa 19, ja näin saadaan värierosignaali G-Y. Kuten tiedetään, yhdistetään R-Y, B-Y ja G-Y värierosignaalit matriisissa 22 vahvistimen valontiheyskanavan valontiheyssignaaliin Y, jotta saadaan aikaan värisignaalit R, B ja G, jotka sopivasti johdetaan värikuvan toistavaan kuvaputkeen (ei esitetty).

Vahvistimen 12 erottama purskekomponentti ja jänniteohjauk-sisen oskillaattorin (VCO) 26 apukantoaallon vertailusignaali 0R johdetaan tuloina laajakaistaisen synkronisen vaiheenilmaisimen 25 tuloihin, joka vaiheeniImaisin on tyypiltään US-patenteissa 3 740 456 ja 3 740 461 (L.A. Harwood) esitetyn kaltainen. Ilmaisin 25 tuottaa VCO 26:sta tulevan signaalin 0R ja vahvistimesta 12 tulevan purskekomponentin välisen vaihe-eron ja/tai taajuuseron. Ilmaistu signaali 0D puolestaan johdetaan synkronointisig-naalina VCO 26:n tuloon sopivan suodatuspiirin (ei esitetty) kautta, jotta saadaan tuotetuksi signaalin 0D keskitasoa edustava signaali. Oskillaattori 26 tuottaa apukantoaallon vertailusignaalin 0q, joka on 90 asteen vaihesiirrrossa signaaliin 0R verrattuna. Oskillaattorin signaali 0^ johdetaan B-Y- signaalin vaiheen demo-duloimiseksi demodulaattoriin 16, ja signaali 0R johdetaan R-Y-signaalin demoduloimiseksi demodulaattoriin 18 PAL-kytkimen 58 kautta. VCO 26:ksi sopiva oskillaattori on julkaistu US-patentis-sa n:o 4 020 500 (L.A. Harwood).

Ilmaistu pursketta edustava signaali 0D (kuvio 1a) käsittää vuorottain positiiviseen ja negatiiviseen suuntaan (ts. vas-takkaisvaiheisia) meneviä periodisia pulsseja jostakin kuvan vaakapoikkeutus juovasta (1H) seuraavaan. Näiden pulssien kestoaika on tyypillisesti pienempi kuin purskeen avainnusaika T_.. Signaalin

O

0D positiiviset ja negatiiviset pulssit esiintyvät kumpikin 7,8 6 65352 kHz:n taajuudella, joka on puolet juovataajuudesta 15,6 kHz.

Tässä vaiheessa saadaan oskillaattoriin synkronoitu tila, jonka lisäksi signaalin 0β käsittävät pulssit ovat amplitudiltaan samat. Signaali 0Q on kytketty myös ilmaisimeen 30, joka koostuu avainnetusta esijännitteen näytteenotto- ja pitokytkimestä 32, avainnetusta signaalin näytteenotto- ja pitokytkimestä 34 ja suodattimesta 35, jotka yleisesti on selostettu US-patenteissa 3 740 456 ja 3 740 461. Tasoilmaisin 40 reagoi suodattimen 35 tuottamaan ohjaussignaaliin ja AOC-signaalin, joka ohjaa ensimmäisen tahdistimen 12 vahvistusta, ja ohjaussignaalin muodostamiseksi värisalpaan 43, joka katkaisee toisen värikkyysvahvisti-men 14 ilmeisen heikon värisignaalin tai mustavalkoisen signaalin ajaksi. Värinsäädin 45 (esim. katsojan asettelema potentiometri) on toistetun värikuvan värinkylläisyyden asettelemiseen, ja se muuttaa toisen vahvistimen 14 vahvistusta.

Tasoilmaisin 40 tuottaa myös palautussignaalin kiikkuun 50 (esim. bistabiiliin multivibraattoriin) sen tilan muuttamiseksi puheenaolevissa olosuhteissa siten, että tuotetaan oikeavai-heinen lähtösignaali. Kiikun 50 Hipaisee porttipiirin 54 purs-keen porttisignaalin 0R etureuna, joka porttipiiri tuottaa juova-taajuiset komplementtivaiheiset purskeen porttisignaalit 0β (kuvio 1b) ja 0β' juovataajuudella. Porttipiirin 54 sopiva piirikaavio on esitetty kuviossa 3. Kiikun 50 vastakkaisvaiheiset lähtösignaali t 0p1 (kuvio 1c) ja 0p toimivat PAL-kytkimen 58 synkronoivina ajoitussignaaleina siten, että demodulaattoriin 18 tulee oikea-vaiheinen värikantoaallon vertailusignaali 0R, joka demoduloi R-Y-komponentin oikein. Signaalien 0p ja 0ρ' taajuus on puolet juovataajuudesta, ja ne ovat normaalisti purskekomponentin kanssa oikein synkronoidut. Kiikun 50 lähtösignaali 0ρ' ohjaa yhdessä purskeen porttisignaalin 0β kanssa signaalin näytteenottokytkimen 34 toimintaa siten kuin myöhemmin selostetaan. Kuviossa 4 on esitetty vahvistimen poikkeutuspiireistä syötettyjen juovataajuu-den tulosignaalien ohjaaman ja signaalit 0„ ja 0' tuottavan kii- r r kun 50 sopiva piirikonstruktio. PAL-kytkin 58 voi olla kuviossa 5 esitetyn kaltainen.

Seuraavassa tarkastellaan kuviota 2 kuvion 1 kanssa. Kuviossa 2 ilmaisimen 25 lähdön pursketta edustava signaali 0Q on kytketty suoraan pieni-impdenssisena erottavan seuraajatransis- 7 65352 torin 200 kautta signaalin näytteenoton kytkentäpiiriin 34 ja esijännitteen näytteenoton kytkinpiirin 32. Kytkin 34 on signaalin näytteenotto- ja pitopiiri, jossa on vastuksen 236 ja varaus-kondensaattorin 238, jotka yhdessä määrittävät ensimmäisen RC-aikavakion, käsittävä suodatuspiiri ja kytkin 32 on esijännitteen näytteenotto- ja pitopiiri, jossa on\astuksen 232 ja varauskonden-saattorin 234, jotka yhdessä määrittävät toisen, suhteellisen pitkän RC-aikavakion käsittävä suodatuspiiri.

Signaalin näytteenottopiiri 34 koostuu differenttiaalises-ti sovitetuista kytkentätransistoreista 222 ja 224, virtalähteenä toimivasta transistorista 226 ja avainnetusta seuraajatransisto-rista 228, jotka on kytketty kuvion esittämällä tavalla. Transistorin 228 pieni-impedanssinen emitterilähtö on kytketty ensimmäiseen liittimeen T2^ vastu^sesta 236 ja kondensaattorista 238 koostuvan verkon avulla. Esijännitteen näytteenottopiiri 32 on piirin 34 kaltainen ja koostuu differenttiaalisesti kytketyistä kytkentätransistoreista 212 ja 214, virtalähteenä toimivasta transistorista 216 ja avainnetusta seuraajatransistorista 218, jotka on sovitettu kuvion esittämällä tavalla. Seuraajatransis-torin 218 emitterilähtö on kytketty toiseen liittimeen T22 vastuksesta 232 ja kondensaattorista 234 koostuvan piirin avulla.

Sarjakondensaattorista 240 ja vastuksesta 239 koostuva jännitettä tasoittava suodatuspiiri on kytketty liittimien T.^ ja T^2 väliin ja muodostaa suodatuspiirin 235 elementteineen 232, 234 ja 236, 238.

Näytteenottokytkimien 32 ja 34 yleistä toimintaa on selostettu yksityiskohtaisesti, aikaisemmin mainitussa US-patentissa n:o 3 740 456. Signaalien ja 0β ohjaaman kytkimen 34 erityistä toimintaa on selostettu tähän liittyvässä US-patenttihakemuksessa, jonka sarjanumero on 836 420. (W.H. Groeneweg) ja jonka otsikko on PAL identifiointipiiri ja joka on jätetty syyskuun 26 päivänä 1977.

Esijännitteen ja signaalin näytteenottopiirit 32 ja 34 toimivat vastakkaisvaiheisesti impedansseiltaan pienten ja suurten tilojen välillä (toisin sanoen kun toinen ottaa näytettä ilmaisimen 25 lähdöstä, toinen on poiskytkeytyneenä ja päinvastoin), ja kytkevät vuorotellen ilmaisimen 25 lähdön tähän liittyviin suoda-tuspiireihin ja niistä irti. Esijännitekytkin 32 ottaa näytteitä 8 65352 ilmaisimen 25 lähdön tasajännitetasosta signaalin 0D aikana, jossa ei ole pursketta edustavia pulsseja (Ic kuviossa 1A), jonka ajan kytkentäpiiri 34 on toimimatta.

Tätä tasoa edustava postiivinen tasajännite syntyy kondensaattoriin 24 ja säilyy siellä. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että tämä tasajännite pysyy suhteellisen vakiona.

Signaalin 0β näytteeksi otetun pulssin suuruutta vastaavat, normaalisti positiiviset tai negatiiviset pulssit muodostuvat kondensaattoriin 238, joka myös varastoi ne, ja ne saadaan seuraavasti navasta T2-| · Kun transistorin 222 kannan signaali 0p' on maahan nähden negatiivinen (ts. riittää ohjaamaan transistorin 222 johtamattomaksi) ja transistorin 224 kannan signaali 0 on

O

maahan nähden positiivinen (ts. riittävä ohjaamaan transistorin 224 johtavaksi), avainnetaan seuraaja 228 ja transistorin 228 kannalla esiintyvä signaalin 0D pulssi siirretään transistorin 228 kannan ja emitterin välisen liitoksen kautta kondensaattoriin 238. Siirretyn pulssin suuruutta vastaava maahan nähden positiivinen tai negatiivinen pulssi tulee siten liittimeen T^ ♦

Kun signaali 0p on maahan nähden positiivinen, kääntyy transistori 222 johtavaksi. Transistorin 222 kollektorivirta kuluttaa koko transistorin 228 kantavirran ja kääntää transistorin 228 johtamattomaksi ja estää siten signaalin 0D pulssien välittymisen kondensaattoriin 238 ja liittimeen T21. Tällä hetkellä kondensaattori 238 säilyttää viimeksi esiintyneen näytteenotto-jakson aikana talletetun varauksen, jota pienentävät vuotovirrat (ts. seuraajatransistorin 241 hyvin pieni kantavirta). Edellä selostetun kaltaiset toiminnat näytteenottokytkimen 32 kytkentä-toiminnassa tapahtuvat signaalien 0β ja 0β' ohjaamina.

Tässä esimerkissä piiri 34 normaalisti ottaa näytteitä ilmaisimen 25 positiivisiksi muuttuvista pulsseista oikeissa ajoi-tusolosuhteissa kunkin jakson TQ aikana. Jokaisesta positiivisesta pulssista otetaan näyte (ts. signaalin 0D ainoastaan joka toisesta pulssista otetaan normaalisti näyte), kun positiiviset purskeen porttipulssit 0β osuvat signaalin 0F' "negatiivisen" jakson aikana (Tq kuviossa 1 C). Signaalien 0p ja 0β tällainen suhteellinen ajoitus, jolloin otetaan näytteitä positiivisista pulsseista, vastaa tällä hetkellä normaalia tai oikeata ajoitus-tilannetta.

9 65352

Napaan T21 aikaansaatu napaan nähden normaalisti positiivinen potentiaali on kytketty differentiaalisten vertailutran-sistorien 242 ja 244 kannat käsittäviin tuloihin seuraajatransis-torien 241 ja 243 kautta, jotka kuuluvat tasonmittauspiiriin 40. Normaalien signaaliolosuhteiden vallitessa esiintyvät edeltäkäsin määrätyt ACC:n ja värisalvan ohjausjännitteet PNP-transistorien 246 ja 251 kollektorit käsittävissä lähdöissä. Piiriin 40 kuuluu lisäksi jännitteenjakaja- ja viivepiiri, joka koostuu transistorin 251 kollektoriin kytketyistä sarjavastuksista 255 ja 256.

Liittimen T21 jännite muuttuu vähemmän positiiviseksi vastaanotetun värisignaalin ollessa heikko, koska signaalia 0β edustava ilmaistu purske on silloin vastaavasti amplitudiltaan pienempi. Tämän tilan vaikutuksesta pienenee transistorin 241 kollek-torin ACC-jännite vastaavasti siihen suuntaan, joka suurentaa ensimmäisen värikkyysvahvistimen 12 vahvistusta kompensointitar-koituksessa. Vieläkin heikentyneemmät signaalit saavat aikaan transistorin 251 kollektorijännitteen nousun vastaavalla määrällä, joka riittää kääntämään värisalvan transistorin 265 johtamaan ja tuottaa kollektorilähdöstä ohjaussignaalin, joka estää toisen värikkyysvahvistimen 14 toiminnan. Normaalisti johtamattomana oleva ohjaustransistori 260 tuottaa kollektorilähtöönsä RESET-signaalin, joka palauttaa kiikun 50 väärän kytkentätilanteen esiintyessä, kuten myöhemmin selostetaan. Transistori 260 johtaa ja tuottaa RESET-signaalin, joka vastaa jännitteenjakajavastuksien 255 ja 266 liitoskohtaan syntynyttä jännitettä, jotka vastukset toimivat viivepiirinä siten, että transistori 260 johtaa sen jälkeen, kun transistori 265 on käännetty johtavaksi.

Väärän PAL-kytkentätilanteen oletetaan esiintyvän silloin, kun purskeen porttipulssin 0β ja kiikun ajoitussignaalin 0p jakson Tq välinen ajallinen riippuvuus on sellainen, että näytteen-ottokytkin 34 ohjattaisiin ottamaan näytteitä signaalin 0β negatiivisista pulsseista. Tämä väärä ajoitustilanne vastaa olennaisesti purskekomponentin ja kiikun kytkentäsignaalin väärää ajoi-tustilannetta ja voi olla lukuisten syiden seurauksena, joista syistä muutamia on mainittu aikaisemmin. Tällainen tilanne halutaan korjata nopeasti.

Edellä selostettu väärä ajoitustilanne saa liittimissä T^ esiintyvän suodatetun jännitteen suuruuden muuttumaan negatiivi- 10 65352 seen suuntaan (vähemmän positiiviseksi), koska piiri 34 silloin ottaa näytteitä signaalin 0Q negattiviseksi muuttuvista pulsseista pikemmin kuin positiivisista pulsseista. Kondensaattori 238 varautuu silloin negatiivisiksi menevien pulssien suuruuden mukaisesti ja tuottaa napaan negatiiviseksi menevän jännitepulssin.

Tätä jännitettä kutsutaan seuraavassa identifiointijännitteeksi .

On huomattava, että vastuksen 236 ja kondensaattorin 238 arvot on valittu siten, että kondensaattori 238 antaa nopean vasteen suhteellisen lyhyen ajan (noin 2,5 mikrosekuntia) omaaville signaalin 0β pulsseille, ja on kuitenkin riittävän immuuni toiminnaltaan välttääkseen suuritaajuisen kohinan ja maahna nähden väärät signaalit. Tarkemmin ottaen suodatinpiireihin 236, 238 ja 239, 240 liittyvät resistanssien ja kapasitanssien aikavakiot määrittävät vasteajan, joka on riittävän pieni tuottaakseen nopean vasteen kytkentätavan identifikaatioinformaatiolle, jonka syöttävät pursketta edustavat signaalin 0D pulssit, joiden taajuus on juovataajuus. Tämä nopea vasteaika sallii sopivan suuruisen identifiointijännitteen kehittyvän napaan signaalin 0Q yhden negatiivisen pulssin suuruuden vasteena. Kondensaattorin 240 arvo valitaan myös pehmentämään napojen T^ ja T22 väliin tuotettua jännitettä erityisesti kunkin vertikaalisen paluujakson aikana, jonka ajan aikana tämä jännite muuten voisi olla riittävästi häiriintynyt ja aiheuttaisi toistetun kuvan häipymisen tämän jännitteen ohjaaman ACC-toiminnan tuloksena.

On myös huomattava, että suodatinpiirin 236, 238 vasteaika on olennaisesti nopeampi kuin värinpoistotoimintaaan liittyvä vasteaika. Viimeksimainittu vasteaika on funktio aikavakiosta, jonka määrittää johtavana olevan värisalvan transistorin 265 tehollinen kollektori-emitteri-impedanssi yhdessä värin ohjauspiirin 270, johon kuuluvat myös vastukset 274, 275 ja katsojan aseteltavissa oleva potentiometri 273 - jotka kaikki on sovitettu esitetyllä tavalla -, suodatuskondensaattorin 279 arvon kanssa.

Värisalvan toiminnan vasteaika on riittävän pitkä, tai hidas, siten että värisalpa ei anna vastetta nopeille tai hetkellisille vastaanotetun signaalitason muutoksille (ts. kohinalle tai vastaanotetun värisignaalin suuruuden kohinalle tai nopealle pienenemiselle) normaaleissa, oikeissa ajoitusolosuhteissa. Muuten 65352 voisi tällaisten muutosten ohjaama värisalvan toiminnan näkyvä vaikutus tuntua katsojasta epämiellyttävältä.

Väärän ajoitus toiminnan vasteena napaan tuotettu identifioinnin pulssijännite saa aikaan ohjausjännitteen transistorin 251 kollektorille ja nostaa siten vastusten 255# 256 liitoskohdan jännitettä vastaavalla määrällä/ joka saa ohjaustransis-torin 260 tuottamaan kiikun 50 palauttamiseksi negatiiviseen suuntaan menevän RESET-pulssin. Transistorista 251 syötetään ohjaussignaali myöskin värisalvan transistorin 265 tulolle, kannalle, mutta toista värikkyydenvahvistinta 14 ei välittömästi estetä toiminnasta värisalvan suhteellisen pitkän vasteajan takia.

Transistorilta 260 tuleva RESET-pulssi muuttaa kiikun 50 toimintaa siten, että tuotetaan signaalin 0 ' oikea ajoituspuls- f si sen jälkeen kun väärä kytkentätilanne on havaittu. Tämä voidaan saattaa loppuun kahden peräkkäisen näytteenottovälin aikana, kuten myöhemmin selostetaan kuvion 4 yhteydessä selostettaessa kiikun 50 piirin suoritusmuotoa.

Tietyn signaalin näytteenoton aikavälin aikana väärän kyt-kentätilanteen vallitessa signaalin 0D pulssia edustava, negatiiviseksi menevä purske tulee transistorin 228 (kuvio 2) kannalle.

Ristiinkytketyt kiikun kytkentätransistorit 410, 412 (kuvio 4) ovat vuorotellen johtavia ja johtamattomia, joten ne tuottavat vastakkaisisssa vaiheissa olevat kollektorien lähtösignaalit 0' ja 0_, vertailutasoon nähden amplitudiltaan negatiivisen ja Γ Γ positiivisen. Negatiiviseen suuntaan menevä RESET-pulssi tuotetaan sitten näytteenottoaikavälin aikaisen negatiivisen identifiointi jännitteen pulssin seurauksena. RESET-pulssi tuotetaan nopeasti ja se kääntää kiikun 50 ohjaamalla kiikun transistorit 410 ja 412 johtamattomaksi ja johtavaksi, ja saa siten vastaavat kol-lektorilähdöt (0F' ja 0F> vaihtamaan napaisuutta. Signaalin 0F tuloksena oleva, vertailutasoon nähden positiivinen taso tuotetaan olennaisesti samaan aikaan kuin tähän liittyvän purskeen portti-pulssin jakson loppu, joka johtuu kiikun 50 nopeasta kytkentätoi-minnasta. Tämä signaalin 0F tila vastaa oikeata ajoitustoimintaa, koska signaali 0p on amplitudiltaan vertailutasoon nähden negatiivinen kun kiikku 50 liipaistaan seuraavan purskeen porttipulssin 0_ etureunan avulla. Tällä hetkellä signaalin 0_ pulssia edustava positiivinen purske vaikuttaa ja siitä otetaan näyte. Oikeata 12 65352 ajoitustoimintaa kuvaava, aikaansaatu positiivinen identifiointi-jännite tuotetaan sitten, ja kiikun 50 normaalitoiminta säilytetään muuttumattomana oikean ajoitusjakson ajan.

Näin oikea toimintatila palautetaan nopeasti tyypillisesti kuvan yhden juovan aikana mitoittamalla piirin aikavakiot edellä-selostetulla tavalla. Oikea R-Y-komponentin demodulointi palautetaan siksi nopeasti.

Oikean ajoitustilan palauttaminen voi vaatia enemmän kuin yhden näytteenottojakson (ts. enemmän kuin yhden juovan) joissakin tapauksissa, koska tuotetun identifiointipulssin suuruus riippuu erityisesti signaalin 0^ näytteeksiotetun negatiivisen pulssin suuruudesta. Esimerkiksi vahvistimesta 12 tulevan erotetun purske-komponentin suuruus voi olla pienempi kuin asetettu taso, kun vastaanotetut värisignaalit ovat heikkoja. Signaalin 0Q näytteeksi otettujen negatiivisten pulssien suuruus ja tämän seurauksena tuotetun identifiointipulssin suuruus on silloin vastaavasti pienentynyt siten, että yhdestä näytteeksiotetusta negatiivisesta pulssista tuotettu identifiointipulssi voisi olla suuruudeltaan riittävä palauttamaan kiikun 50. Sitten tarvittaisiin useampia kuin yksi näytteeksiotettu pulssi pysyttämään kiikun 50 palauttamiseen suuruudeltaan riittävän identifiointipulssin tuottamiseen.

ACC-signaali normaalisti toimii vahvistimen 12 vahvistuksen ohjauksena siten, että erotetut purske- ja värikkyyskomponentit ovat suuruudeltaan etukäteen määrättyjä tietyllä alueella olevan vastaanotetun värisignaalin tason vallitessa. Tässä tapauksessa signaalin 0β yksittäistä näytteeksiotettua pursketta edustavan pulssin suuruus tuottaa identifiointipulssin, joka riittää palauttamaan kiikun 50. Edellä selostettu tilanne, jossa tarvitaan useampia kuin yksi näytteenottojakso palauttamaan oikea ajoitus, voi sattua silloin, kun vastaanotetun värisignaalin taso on alle ACC-ohjauksen alueen.

Napaan T^ tuotettu negatiiviseen suuntaan menevä identifiointipulssi simuloi heikon vastaanotetun singaalin tilannetta, ja saa tasomittarin 40 tuottamaan väärän ACC-signaalin, joka on sen suuntainen, että se suurentaa vahvistimen 12 vahvistusta, ja samalla vahvistimen 12 tuottamien signaalien suuruutta. Esitetyn värikuvan katsoja ei kuitenkaan näennäisesti huomaa tämän ACC-toiminnan (ts. "värinhäikäisyn”) vaikutusta, koska virheelli- ’3 65352 sen ACC-toiminnan aikaansaama väärä kytkentätilanne korjataan nopeasti kuten selostettiin, jolla hetkellä väärä ACC-signaali poistetaan. Värisalpaa ei aktivoida tämän ajan aikana, koska värisalvan vasteaika on suhteellisesti pitempi.

Kun keksintöä on selostettu ensisijaisen suoritusmuodon yhteydessä, on todettava, että erilaisia modifikaatioita voivat suorittaa alaan perehtyneet henkilöt ilman että keksinnön alueelta poistutaan. Toimintaparametrien komponenttiarvot ja muut esimerkit on mainittu keksinnön ymmärtämiseksi eikä niitä ole pidettävä rajoittavina.

Selostetussa kuvion 2 ensisijaisesta suoritusmuodosta ACC-jännite määritetään mukavasti samasta piiristä (32, 236, 238), joka tuottaa napaan purskeen ajoituksen identifiointi-jännitteen. ACC- ja identifiointijännitteet voidaan kuitenkin tuottaa riippumattomasti erillisistä piireistä (ts. US-patentissa n:o 3 740 456 esitetyn kaltaisten näytteenottopiirien avulla). Näiden erillisten piirien vasteajat voidaan yksilöllisesti sovittaa vastaamaan kunkin järjestelmän ominaisia vaatimuksia. Selvennykseksi mainittakoon, että identifiointipiirin aikavakio voi vastata nopeata vasteaikaa edellä selostettujen periaatteiden mukaisesti ja ACC-piiri voi olla sovitettu suhteellisesti pitempään vasteaikaan.

Keksinnön avainnuksen ohjauspiirit ovat PAL-televisiovas-taanottimien lisäksi käyttökelpoisia muissa PAL-laitteissa, joissa tarvitaan avainnuksen identifikaatiota ja ohjausta (esim. nauhureissa, kameroissa ja kuvamonitoreissa). Keksinnön ohjausperiaatetta voidaan samoin edullisesti soveltaa SECAM-tyyppisten väritelevisiojärjestelmien dekoodereiden yhteydessä.

Claims (7)

14 65352

1. Laite yhden väritelevisiovastaanottimessa olevan väride-modulaattorin kytkennän ohjaamiseksi, joka vastaanotin käsittelee väritelevisiosignaalia, jossa on valotiheyskomponentti, poikkeutus-synkronointikomponentit vastaavasti juova- ja kenttätaajuudelle ja värikkyys- ja purskekomponentit, joilla on ennalta määrätty keskinäinen ajoitussuhde ja jotka muuttuvat vaiheeltaan juovittain ja jossa vastaanottimessa on värikkyyskanava (12, 14, 15, 16, 25, 26) mainittujen värikkyys- ja purskekomponenttien käsittelemiseksi, jänniteohjattu oskillaattori (26), oskillaattorin ohjausjärjestelmä, johon kuuluu synkroninen ilmaisin (25) , joka on riippuvainen purskekomponentista ja oskillaattorin yhdestä ulostulosta, ja synkronisen ilmaisimen ulostulosta riippuvaiset välineet oskillaattorin taajuuden ohjaamiseksi aikaansaamaan synkronisuus purskekompo-nentin kanssa, useita väridemodulaattoreita (16, 18) värikkyyskom-ponenttien vaiheiden demoduloimiseksi oskillaattorin vastaavista ulostuloista riippuvaisesti, vaiheenkytkentävälineet (58) aikaansaamaan yhden mainitun demodulaattorin juovittainen kytkentäohjaus, jolloin vastaanottimen kunnollinen toiminta vaatii, että mainittua demodulaattoria kytketään oikeassa ajoitussynkronismissa vastaanottimen saamien signaalien juovittaisen muutoksen kanssa, juova-taajuuspulssilähde (54), ajoitussignaaligeneraattori (50) , joka on juovataajuuspulssien ajoittaisen liipaisun kohteena aikaansaamaan puolen juovataajuuden vaiheenkytkentäsignaalit syötettäväksi vai-heenkytkentävälineisiin määrittämään juovittainen kytkentä, ja tun-nistusvälineet (30) lisäliipaisusisääntulon syöttämiseksi ajoitus-signaaligeneraattoriin kytkentävaiheen korjaamiseksi, kun demodulaattorin kytkeytyminen tapahtuu väärässä ajoitussynkronismissa vastaanotettujen signaalien juovittaisen muutoksen kanssa, tunnettu siitä, että tunnistusvälineet käsittävät välineet (32, 34, 35) näytteiden ottamiseksi mainitun oskillaattoriohjausjärjestelmän ilmaisimen (25) ulostulosta purskekomponentin ilmestymis-aikoina ainoastaan vuorottaisin juova-aikavälein, näytteenottovä-lin ajoituksen ollessa määritetty ajoitussignaaligeneraattorista (50) puolijuovataajuudella tulevista signaaleista ja juovataajuus-pulsseista riippuvaisesti ja mainittujen ilmaisimen ulostulosta näytteitä ottavien välineiden (34, 35) kehittäessä lisäliipaisu- 15 65352 sisääntulon väärän ajoitussynkronismin läsnäollessa vasteajalla, joka on nopea suhteessa juovan kestoaikaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tunnistusvälineet (32, 34, 35) sisältävät suodinväli-neet (35), joilla on lyhyt aikavakio suhteessa mainittuun juova-taajuuteen tunnistusvälineiden vasteajan muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ajoitussignaaligeneraattori (50) käsittää bista-biilin piirin, jolla on ylimääräinen liipaisusisääntulo, joka bi-stabiili piiri palautetaan johdetusta tunnistussignaalista riippuvaisesti, kun se syötetään ylimääräiseen sisääntuloon ajoitussig-naalien muodostamiseksi vastaten oikeaa juovalta toiselle synkro-nismia.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu ohjausvälineistä (40, ACC, 43), jotka on kytketty värikkyyskanavaan (12, 14, 15, 16, 25, 26) värikkyyyskanavan käsittelemien signaalien tason automaattiseksi ohjaamiseksi intensiteetiltään vaihtelevista vastaanotetuista signaaleista riippuvaisesti, jotka ohjausvälineet ovat riippuvaiset ulostulosignaaleista tunnistusvälineistä (32, 34, 35).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausvälineet sisältävät ensimmäiset välineet.(40, ACC) värikkyyskanavan signaalivahvistuksen muuttamiseksi käänteisesti suhteessa vastaanotettujen värisignaalien tasoon ja toiset välineet (43) värikkyyskanavan estämiseksi annetun tason alittavien värisignaalien vastaanoton yhteydessä, jolloin toisilla välineillä on hidas vasteaika suhteessa tunnistusvälineiden (32, 34, 35. vasteaikaan. 16 65352

1. Anordning för styrning av kopplingen av en färgdemodu-lator i en färgtelevisionsmottagare, som bearbetar en färgtelevi-sionssignal som inkluderar en luminanskomponent, avlänkningssynkro-niseringskomponenter vid respektive linje- och fältfrekvenser, och krominans- och färgsynkroniseringskomponenter som uppvisar ett förutbestämt inbördes tidsförhällande och alternerar linjevist i fas och vilken mottagare uppvisar en krominanskanal (12, 14, 15, 16, 25, 26) för bearbetande av nämnda krominans- och färgsynkroniseringskomponenter, en spänningsstyrd oskillator (26) , ett oskil-latorstyrsystem inkluderande en synkroniserad detektor (25) som är beroende av färgsynkroniseringskomponenten och en utgäng av oskil-latorn, och medel beroende av en utgäng av den synkroniska detek-torn för styrning av frekvenssen av oskillatorn för att ästadkomma synkronism med färgsynkroniseringskomponenten, ett flertal färgde-modulatorer (16, 18) för fasdemodulerande av krominanskomponenten i beroende av respektive utgängar av oskillatorn, faskopplingsmedel (58) för istadkommande av en linjevis kopplingsstyrning hos en av nämnda demodulatorer, varvid ordentlig operation av mottagaren er-fordrar att nämnda demodulator kopplas i korrekt tidssynkronism med den linjevisa alternationen av signalerna som mottages av mottagaren, en källa (54) av linjefrekvenspulser, en tidsställningssignal-generator (50) utsatt för periodisk utlösning av linjefrekvenspulser för ästadkommande av faskopplingssignaler av halvlinjefrekvens för matning tili faskopplingsmedlen för bestämmande av den linjevisa kopplingen, och identifikationsmedel (30) för matning av en supple-mentär utlösningsingäng tili tidsställningssignalgeneratorn för kor-rigering av kopplingsfasen di demodulatorkoppling sker med inkor-rekt tidssynkronism med den linjevisa alterneringen av de mottagna signalerna, kännetecknad därav, att identifikationsmed-len omfattar medel (34, 35) för tagning av prov fr&n utgängen av nämnda oskillatorstyrsystemdetektor (25) under perioder av färg-synkroniseringskomponentens närvaro endast i alternerande linje-intervaller, med provtagningsintervallens tidsställning bestämd i beroende av signalerna vid halvlinjefrekvens frän tidsställningssignalgeneratorn (50) och linjefrekvenspulserna, och med nämnda de-tektorutgängsprovtagningsmedel (34, 35) alstrande supplementära ut-