FI65223C - Kontinuerligt foerfarande foer framstaellning av gipsskivor - Google Patents
Kontinuerligt foerfarande foer framstaellning av gipsskivor Download PDFInfo
- Publication number
- FI65223C FI65223C FI780809A FI780809A FI65223C FI 65223 C FI65223 C FI 65223C FI 780809 A FI780809 A FI 780809A FI 780809 A FI780809 A FI 780809A FI 65223 C FI65223 C FI 65223C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- gypsum
- water
- board
- mixer
- amount
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B40/00—Processes, in general, for influencing or modifying the properties of mortars, concrete or artificial stone compositions, e.g. their setting or hardening ability
- C04B40/0028—Aspects relating to the mixing step of the mortar preparation
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Ceramic Engineering (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Structural Engineering (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Compounds Of Alkaline-Earth Elements, Aluminum Or Rare-Earth Metals (AREA)
- Curing Cements, Concrete, And Artificial Stone (AREA)
- Preparation Of Clay, And Manufacture Of Mixtures Containing Clay Or Cement (AREA)
- Producing Shaped Articles From Materials (AREA)
- Extrusion Moulding Of Plastics Or The Like (AREA)
- Processing And Handling Of Plastics And Other Materials For Molding In General (AREA)
Description
TmΓβΙ m.KUULUTUSJULKAISU ^ r n 9 7
lB·* (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ObZZO
·%ί§ C (45) 3 1 I;J4
Patent medcielat ^ y ' (51) Kv.lk.3/lirt.Cl.3 C 04 B 11/00 SUOM I — Fl N LAN D (21) Pt»nttlh»lMimi» — PatmtaraOknlng TÖ0809 (22) Hakemlsptlvi — Ancttknlngvdaf 14.03-78 (23) AlkupUvi—Glhlghetsda| ±k. 03. 78 (11) Tullut Julkiseksi — Blhrtt offwrtllg 15.09.78
Patentti-ja rekisterihallittn .
' (44) NlhtMksIpsnon |a kuuLJulksIsun pvm. —
Patent-och registerstyrelsen 7 AraSkan uttagd och utl^kHften publkerad 30.12.83 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—BegIH priorltet ll+. 03. 77 USA(US) 777213 (71) United States Gypsum Company, 101 South Wacker Drive, Chicago,
Illinois 60606, USA(US) (72) Eugene Edvard O’Neill, Okeene, Oklahoma, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*+) Jatkuva menetelmä kipsilevyn valmistamiseksi - Kontinuerligt förfarande för framställning av gipsskivor
Keksinnön kohteena on jatkuva menetelmä kipsilevyn valmistamiseksi, jossa käytetään rajoitettua vesimäärää olennaisesti kal-siumsulfaattihemihydrattia olevan poltetun kipsin saattamiseksi juoksevaan muotoon muodostettaessa kipsimassa, joka syötetään kipsilevyn valmistuskoneistoon ja joka vaatii siten vähemmän energiaa märän levyn kuivaamiseksi, ja joka menetelmä käsittää seuraavat kipsilevyn valmistuksessa tavanomaiset vaiheet: (1) poltetun kipsin syöttö toimitetaan kuljetettavaksi kipsi-massan sekoittajaan; (2) poltettu kipsi ja vesi sekoitetaan massan sekoittajassa homogeeniseksi massaksi; (3) massa syötetään kipsilevyn valmistuskoneeseen märän kipsilevyn muodostamiseksi; (4) märkä kipsilevy viedään uunin läpi levyn kuivaamiseksi; ja (5) saadaan kuiva kipsilevy, joka muodostuu olennaisesti kal-siumsulfaattidihydraatista.
2 65223 Tämän keksinnön mukaisesti käsitellyn poltetun kipsin ominaisuudet yleensä ja erikoisesti sen kovettumisaika, valun tiiviys, lujuuden kehittymiskyky ja muut ominaisuudet on erikoisesti sovitettu käytettäväksi kipsilevyn valmistuksessa.
Kipsin jatkuvalla kasinoinnilla, kuten on esitetty Blair'in US-patenttijulkaisussa 3 236 509, on merkitystä kipsilevyn valmistukseen sopivan kipsistukkon (kalsiumsulfaattihemihydraatin) taloudellisessa tuotannossa. Ominaisuudet, joita vaaditaan kipsistukolta, jota käytetään kipsilevyn valmistukseen nykyaikaisessa automaatti-koneistossa, eroavat olennaisesti ominaisuuksista, joita vaaditaan ns. säkkikipsilaastilta, jota tavallisesti valmistetaan kattiloissa valmistuserätekniikalla. On havaittu, että stukko, joka on valmistettu jatkuvalla menetelmällä, eroaa valmistuserämenetelmästukosta pääasiassa vanhenemis- ja kovettumisominaisuuksiltaan. Koska jatkuvasti valmistettu stukkoa ei varastoida pitkiksi ajoiksi vaan paremminkin se käytetään kipsilevyjen valmistukseen muutaman päivän sisällä ellei sitä käytetä heti, materiaalilla ei tarvitse olla pitkäikäistä stabiliteettia.
Automatisoidussa kipsilevyn valmistuksessa suuri osa käsit-telyajasta ja käsittelyenergiasta kuluu ylimääräisen veden poistamiseen märästä levystä. Huomattava lisävesimäärä tarvitaan kipsi-levyn valmistuksessa poltetun kipsin saattamiseksi kunnolla juoksevaan muotoon ja kunnollisen virtauksen saamiseksi kipsimassalle.
Näinollen jatkuvalla kalsinoinnilla valmistetun poltetun 3 kipsin jakaantumissakeus on noin 120-200 cm . Tämä vastaa veden käyttömäärää 85-100 osaa vettä/100 osaa poltettua kipsiä nykyaikaisessa automaattisessa kipsilevytehtaassa. Teoreettinen vesimäärä, joka tarvitaan muuttamaan kalsinoidun kipsin kalsiumsulfaattihemi-hydraatti kovettuneen kipsin dihydraatiksi on vain 18,7 paino-%. Tällöin jää noin 67 - noin 82 % vettä, joka täytyy poistaa levyn kuivauksessa.
Kipsilevyn valmistuksessa on jo pitemmän aikaan pyritty vähentämään kustannuksia ja lisäämään valmistuslinjan nopeutta. Eräs tapa, jos tehokkaat käytännölliset keinot löydettäisiin, olisi vähentää vesimäärää, joka tarvitaan poltetun kipsin saattamiseksi automaattisessa levynvalmistuksessa vaadittavaan, kunnolla juoksevaan muotoon. Mikäli siis halutun jakaantumissakeuden saavuttamiseksi tarvittavaa vesimäärää voitaisiin vähentään noin 20-50 %, jouduttaisiin 3 65223 levyn märästä massasta poistamaan vastaavasti vähemmän vapaata vettä. Tämä vähentäisi tehokkaasti kuivauksessa tarvittavan energian määrää märän levyn kutakin tilavuusyksikköä kohti, ja siten vaatisi joko lyhyemmän kuivatusajan, alemmat uunilämpötilat tai molemmat le-vymassan täydelliseksi kuivumiseksi uuneissa.
US-patenttijulkaisu 3 262 799 käsittelee erittäin hienojakoisen kiteisen kalsiumsulfaattidihydraatin valmistusta. Nämä valmistetut hienojakoiset kalsiumsulfaattidihydraattikiteet suspendoidaan veteen ja niitä käytetään katalyytin tavoin nopeuttamaan kipsin, stukkon, kovettumista. Tämän US-patenttijulkaisun mukainen menetelmä kohdistuu ensisijaisesti menetelmään, jolla nopeutetaan poltetun kipsin vesilietteen kovettumista. Menetelmässä tiettyyn kalsiumsulfaat-tihemihydraattimäärään lisätään ylimäärin vettä, jolloin lisättävä vesimäärä ylittää oleellisesti sen vesimäärän, joka tarvitaan uudelleen hydrautumiseen. Tämä laimea vesisuspensio johdetaan kammion läpi, jossa se jaetaan osiin ja saatetaan voimakkaaseen liikkeeseen, mikä edistää erittäin hienojakoisten kalsiumsulfaattidihydraattiki-teiden syntymistä. Saadut erittäin hienojakoiset kiteet lisätään sitten kovettumattoman poltetun kipsin vesilietteeseen nopeuttamaan sen kovettumista. Keksinnön mukaisessa jatkuvassa menetelmässä tarvitaan oleellisesti vähemmän vettä kipsimassan kunnollisen virtauksen aikaansaamiseksi, ja siten myös märästä kipsilevystä joudutaan haihduttamaan oleellisesti vähemmän vettä pois kuin ennen. Koska märässä kipsilevyssä on vähemmän vettä kuin tunnetuilla menetelmillä valmistetuissa märissä kipsilevyissä, tarvitaan kipsilevyn kuivaukseen entistä vähemmän energiaa. Tämä puolestaan mahdollistaa joko tavanomaisen polttouunin lämpötilan alentamisen tai märän kipsilevyn kuljettamisen polttouunin läpi tavallista nopeammin. Näitä etuja ei saavutetan US-patenttijulkaisun 3 262 799 mukaisesti valmistetuilla erittäin hienojakoisilla kalsiumsulfaattihydraattiki-teillä, eikä myöskään käyttämällä niitä mainitun US-patenttijulkaisun mukaisessa menetelmässä.
GB-patenttijulkaisun 1 106 954 mukaisesti voidaan valmistaa pienemmän tiheyden omaava kipsilevytuote, ilman että kuitenkaan pu-ristuslujuusominaisuudet heikkenisivät. Mainitun GB-patenttijulkaisun mukainen menetelmä perustuu havaintoon, että kovettuneen kipsi-rappauksen lujuus kasvaa, kun poltetun kipsin hiukkaskoko ennen kovettumista pienenee. Kyseisessä menetelmässä tätä havantoa käytetään hyväksi dispergoimalla ensiksi poltettua kipsiä veteen, kunnes kip- 4 65223 2 pinta-ala on kasvanut vähintään 12 000 cm /g:aan, minkä jälkeen poltetun kipsin massaan lisätään kiihdytintä, jotta se kovettuisi nopeammin. GB-patenttijulkaisussa 1 106 954 ei esitetä kipsilietteen muodostamiseen käytettävän vesimäärän pienentämistä, eikä siten myöskään niitä etuja, jotka saavutetaan tämän esillä olevan keksinnön mukaisella jatkuvalla menetelmällä kipsilevyjen valmistamiseksi.
DE-hakemusjulkaisussa 1 817 420 esitetään menetelmä hydraulisesti sitoutuvan aineen kuljettamiseksi putken tai letkun kautta massan valmistuspaikalta sen käyttöpaikalle, kun kuljetettava aine koostuu hienojakoisesta sideaineesta, johon mahdollisesti on lisätty pölymäistä inerttiä ainetta. Kuljetettavana aineena on anhydriitti (CaSO^), johon lisätään anhydriitin sitoutumisen alkuunpanevaa ainetta, jona edullisesti käytetään K2SO^:n ja Fe2S04:n seosta, sekä tietty vesimäärä, joka on suurempi kuin sitoutumiseen tarvittava vesimäärä. Esillä olevan hakemuksen mukaisessa jatkuvassa menetelmässä kipsilevyn valmistamiseksi, jolloin poltettuun kipsiin lisätään vain rajoitettu vesimäärä, jotta kipsimassa saataisiin juoksevaan, nestemäiseen muotoon ei välttämättä tarvita sitoutumisen alkuunpanevia aineita, kuten uutuudenesteenä esitetyssä menetelmässä. Myöskään hakemuksen mukaiseen menetelmään kuuluvaa kipsimassan asettumisvaihetta ei esitetä DE-hakemusjulkaisussa 1 817 420. Mainitun DE-hakemusjulkaisun mukaisen menetelmän tarkoituksena on kuljettaa valmistettu an-hydriittimassa putkia tai letkuja myöten valmistuspaikalta kauas (esim. 300 m) käyttöpaikalle, minkä jälkeen kyseinen massa jäykistyy nopeasti, kun taas hakemuksen mukaisessa menetelmässä kipsimassa johdetaan välittömästi kipsilevyn valmistuskoneeseen. Hakemuksen mukaisen menetelmän vaihe, jossa kipsimassan annetaan hetken asettua, estää kipsimassan liian nopeaa kovettumista.
US-patenttijulkaisusta 3 972 972 tunnetaan menetelmä, jossa kipsilevyn valmistuksessa tarvittava vesi esitetään lisättäväksi seokseen kahdessa vaiheessa. Tässä tunnetussa menetelmässä kuitenkin alkuvesi lisätään kalsiumsulfaattihemihydraattiin pellettien muodostamiseksi ja käytetyn alkuveden määrä on luokkaa 25 paino-%, mikä on olennaisesti enemmän kuin hakijan menetelmässä käytettävä määrä, enintään 8 paino-%. Ko. tunnetussa menetelmässä hemihdyraattipelle-tit sekoitetaan lasikuitujen kanssa ja lisävesi lisätään niin, että kokonaisvesimäärä on pienin hydraatioon vaadittu määrä. Tästä muodostuu taikinamainen materiaali, joka puristetaan kipsilevyksi. US-pa- 5 65223 tenttijulkaisun 3 972 972 menetelmässä ei muodosteta kipsimassaa.
Ko. US-patenttijulkaisussa ei myöskään esitetä niitä etuja, jotka on saavutettu hakijan menetelmää käyttämällä.
DE-patenttijulkaisussa 553 519 esitetään menetelmä poltetun kipsin käsittelemiseksi vesihöyryllä, jolloin kipsi absorboi 0,5-7 paino-% vettä. Siinä ei kuitenkaan esitetä mitään, minkä perusteella olisi ilmeistä antaa kostutetun poltetun kipsin asettua ennen kuin siihen lisätään lisävettä, joka tarvitaan antamaan kipsimassalle kunnollinen virtaus levynvalmistuskoneessa, mikä on oleellista keksinnön mukaisessa menetelmässä.
Menetelmiä valmistaa keinotekoisesti vanhennettua tai alhaisen tiiviyden omaavaa kattilastukkoa on sovellettu käyttäen kattilaerätyö-vaiheita. Niinpä ns. "kuivaus"-prosessissa, jonka Brookby on esittänyt US-patentissa 1 371 581 ja siihen liittyvissä myöhemmissä patenteissa, on tuotu esiin vetistyvän aineen, kuten maa-alkalimetallin kloridin lisääminen stukkoon valmistueräkalsinoinnin aikana kattilassa. Kuitenkaan tämä menetelmä ei ole tehokas jatkuvasti kalsinoidulla kipsillä. Edelleen suolan lisääminen ei ole toivottavaa siitä syystä, että tämä hygroskooppinen epäpuhtaus on hyvin vahingollista eräille levyn ominaisuuksille, kuten sen plastiselle virtaukselle ja paperin liimaukselle levylle. Eräpolttoalalla on myös pitkään myönnetty, että keinotekoinen vanhentaminen voitaisiin suorittaa lisäämällä vettä. Erästä sellaista yritystä on kuvattu McAnally'n US-patenttijulkaisussa 1 713 879, jossa joko "yhden keiton" tai "kahden keiton" poltettua kipsiä vanhennettiin asettamalla yksi tonni stukkoa kipsilaastin se-koituskoneeseen ja lisäämällä vettä viiden tai kuuden minuutin ajan. Eräs toinen sellainen yritys on kuvattu March'in US-patenttijulkaisussa 2 177 668, jossa poltettu kipsi, jonka yhdistetty kosteussisäl-tö on noin 2 % (osoittaen suuren aktiivisen anhydriittimäärän läsnäolon) , saatettiin kostutetun kaasun, kuten 60 %:in suhteellisen kosteuden omaavan ilman vaikutuksen alaiseksi, kunnes riittävä kosteus on saatettu ylikalsinoituun kipsiin anhydriittisisällön uudelleenhyd-raamiseksi hemihydraatiksi. Edellä esitetyillä menetelmillä käsitellyn poltetun kipsin sakeus oli vähentynyt, ja lisäksi se myös jähmettyy ja kovettui nopeammin. Siten esim. vesisammutusvaihe, joka vähensi sammutetun poltetun kipsin sakeuden arvoon 56, vähensi heti kovettumisajän 25 minuuttiin ja 14 päivän vanhenemisen jälkeen, jähmettymistä tapahtui jo kuuden minuutin jälkeen. Ilmeisesti tällainen 6 65223 nopeasti kovettuva materiaali ei ole sopiva automaattiseen jatkuvaan levynvalmistukseen ilman laajaa korjaavaa uudelleenmuodostusta, sillä massa alkaisi kovettua sekoittamisen aikana levymassan sekoittimessa, minkä tuloksena olisi heikkolaatuinen levy ja huomattavan pitkä koneiden pysäyttäminen ja puhdistus. Kinkade ja McCleary opettivat US-pa-tentissa 3 415 910, että nopean kovettumisen haitta eräsammutetussa poltetussa kipsissä voitiin voittaa sammuttamalla poltettu kipsi silloin, kun poltetun kipsin massa on vielä kuumaa, huomattavan suurilla määrillä vettä stukkon sammuttamiseksi, ja sitten stabiloimalla materiaali kuumentamalla kattilan sisältö uudelleen noin 124°C lämpötilaan. Tämän näin käsitellyn stabiloidun stukon sakeus oli vähentynyt, ja lisäksi kävi ilmi ettei sen kovettumisaika ja jakaantusmispinta-ala vaihdelleet liikaa vanhenemisen aikana. Tällaisessa käsittelyssä tarvitaan huomattavasti vettä jäähdyttämään "kuuma" stukko ja lisäksi tarvitaan huomattavaa energian käyttöä sekä kuumennettaessa stukkoa ennen sammuttamista että uudelleenkuumennettaessa sammutettua stukkoa sen sta-biloimiseksi. Kahden lisäkäsittelyn vaatima pitempi kiertoaika erää kohti vaatisi lisäpääoman sijoittamista automaattisiin levylinjoihin ja kuluttaisi enemmän energiaa. Lisäksi tämä prosessi vähentää kattiloiden tehokasta kapasiteettia ainkain 50 %, ja olisi taloudellisesti tuhoisa levynvalmistukselle nykyisillä polttoainekustannuksilla ja lisätyillä laitekustannuksilla.
Alan ammattimies odottaisi edellä olevasta, että vesikäsitelty poltettu kipsi kovettuisi nopeasti ja aiheuttaisi heti kovettumista valmistuslinjoilla, mikäli sitä ei stabilisoitaisi Kinkaden ja muiden esittämällä tavalla.
Lisäksi yrityksistä soveltaa pelkästään vesikäsittelyä jatkuvaan kalsinointiin oli seurauksena, että tuotteet osoittavat käsittelyn epätäydelliseksi, kovettumisajan lyhenemistä ja energian suurta kulutusta.
Siten, vaikkakin nämä käsittelyt on markkinoilla hyväksytty erätyövaiheisiin, on yleisesti tunnustettu, että ne eivät ole sopivia jatkuvasti kalsinoidulle kipsille, jota käytetään kipsilevyn valmistuksessa automatisoiduissa prosesseissa.
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että (6) poltettu kipsi johdetaan kokonaisuudessa sekoittimeen; (7) sekoittimessa poltettuun kipsiin sekoitetaan pieni vesimäärä, joka vesimäärä on noin 1- noin 8 paino-% poltetun kipsin ko-konaissyötöstä; 7 65223 (8) sekoittimesta saatavan, kostutetun poltetun kipsin annetaan asettua, ja asettunut kostutettu poltettu kipsi syötetään kip-simassan sekoittajaan; ja (9) poltetun kipsin asettuneeseen, kostutettuun seokseen lisätään massa sekoittajassa lisävettä määrä, joka on juuri riittävä antamaan kipsimassalle kunnollisen virtauksen ja olennaisesti vähentyneen vesimäärän höyrystettäväksi märästä levystä uunissa.
Vaihessa (8) sekoitetun massan annetaan asettua noin yhden minuutin ajan kalsiumsulfaattihemihydraatin asettumiseksi. Tämä sekoitetun massan asettuminen tasoittaa samalla kalsiumsulfaattihemihydraatin pintahalkeamia.
Edullisessa suoritusmuodossa kipsilevyn valmistuslinjalle johdettava poltetun kipsin syöttö johdetaan sekoittimelle, jossa sitä käsitellään vesisuihkulla samalla homogeenisesti sekoittaen. Tällöin poltettuun kipsiin lisätään edullisesti noin 3-4 % vapaata kosteutta. Kostutetun kipsin annetaan asettua noin 2 min ennen kuin se johdetaan automaattisen kipsilevyn valmistuksen massanse-koittajana. Tämä tuottaa vaikutuksenaan tasaisesti asettuneen materiaalin.
Poltettu kipsi on erittäin dynaaminen järjestelmä, joka muuttuu ajan, lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta. Teollisuus on kuluttanut huomattavasti aikaa ja rahaa saadakseen tasaisen sakeuden esimerkiksi päästämällä kosteutta ulos tai astiavarastoinnin kierrolla, mutta nämä yritykset eivät ole johtaneet siihen suureen jakaantumis-sakeuden vähenemiseen, johon on päästy keksinnön mukaisella menetelmällä. Tällä menetelmällä aikaansaadaan tasainen kovettuminen ja tasainen, suuresti vähentynyt vedentarve, jota ei ole aikaisemmin ymmärretty tyypillisessä levynvalmistuksen työvaiheissa.
Kuvassa 1 on käyrä, joka kuvaa poltetun kipsin jakaantumis-sakeuden ja vesilisäyskäsittelyn määrän, jota kutsutaan nimellä "PST”, välistä suhdetta huoneenlämpötilaisella stukolla.
Kuvassa 2 on käyrä, joka kuvaa vaikutusta jakaantumissakeu-teen käsittelystä kuluneen ajan mukaan huoneenlämpötilaisella stukolla.
Vaikka mahdollisuus "vanhennuttaa" kipsilaastia vedellä on ollut tunnettua jonkin aikaan valmistuserämenetelmissä, sitä ei ole käytetty jatkuvissa menetelmissä, johtuen sivuvaikutuksena olevasta vahingollisesta nopeasta kovettumisesta, mikä normaalisti yhdistetään vesikäsiteltyyn stukkoon, jota ei ole vielä uudelleen kuumennettu, ja. materiaalin käsittelyongelmiin. Kukaan ei myöskään ole 8 65223 löytänyt menetelmää, jolla tämä voitaisiin suorittaa ilman laitteiston tukkeutumista. Yrityksistä yhdistää riittävä määrä vettä tavallisessa sekoituslaitteistossa on seurauksena möykkyyntymistä ja möykkyjen kasaantumista laitteistoon. Siksi oli odottamatonta, että kipsilevyn valmistuslaitteistoon menevää poltetun kipsin syöttöä voisi käsitellä mittaamalla pieniä määriä vettä (nopeudella noin 7,5 litraa vettä minuutissa syötettäessä jatkuvasti noin viisi tonnia tunnissa levystukkoa tasaisesti sekoittaen) ilman möykkyyntymistä ja ilman fysikaalisia käsittelyvaikeuksia, ja lisäksi massan ja levyn sekoituslaitteistoissa tarvitaan vettä 30 1/min vähemmin kuin aikaisemmin.
Tässä menetelmässä käsiteltävän poltetun kipsin aines ei ole kriittinen, ja mitä tahansa tavanomaista, levynvalmistuskoneistossa käytettäväksi tarkoitettua poltettua kipsiä voidaan käyttää. Edullisesti syötetty poltettu kipsi on mitä tahansa jatkuvasti valmistettua stukkoa, jonka 7 sekunnin jakaantumissakeus on noin 100- 3 160 cm ; mutta tietenkin tämä voi vaihdella valmistusmenetelmästä riippuen, kuten alan ammattimiehelle on hyvin tunnettua.
Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että tämän keksinnön soveltamisessa voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja modifikaatioita. Esimerkiksi tavallisia kiihdyttimiä, hidastimia ja näiden seoksia voidaan lisätä kalsiumsulfaattihemihydraattiin tavallisina määrinä niiden tunnettujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Samoin asettumis-aikoja ja stukkolevykoneen kokonaissyötön annoksia voidaan vaihdella huomattavasti riippuen levytehtaan tuotantonopeudesta ja muista vastaavista olosuhteista.
Tätä keksintöä kuvataan edelleen viittaamalla seuraaviin esimerkkeihin.
Esimerkki 1
Poltettua kipsiä, jota kuljetettiin varastosäiliöstä kipsi-levymassan sekoittajaan, ohjattiin jatkuvasti keskivoimakkaan hier-tosekoittimen läpi. Kuivaa poltettua kipsiä, jonka lämpötila oli noin 65-75°C saapui toiselle puolelle hiertosekoittimen astiaa nopeudella 5 tonnia tunnissa samalla kuin pieni vesivirta mitattiin hiertosekoittimen keskelle nopeudella 7,5 litraa. Hiertosekoitus suoritettiin kiinnittämällä moottorivenepotkurin tyyppinen potkuri, läpimitaltaan noin 25 cm, sylinterimäiseen säiliöön, jonka läpimitta oli noin 30 cm ja korkeus noin 40 cm. Potkuria käytettiin nopeu- 9 65223 della noin 350 k/min ja sekoitustoiminta oli sellainen, että vesi tuli sisään ja sekoittui poltettuun kipsiin, ne pyyhkäistiin alaspäin ja ympäri säiliötä ja sitten ylös ja ulos ylivirtausaukosta säiliön yläosassa. Ylivirtaava materiaali johdettiin edelleen kip-silevymassan sekoittajaan sekoitettavaksi veden kanssa ja sen jälkeen kipsilevyn valmistukseen. Poltettuun kipsiin lisättiin käsittelyn aikana noin 7,5 litraa vettä minuutissa, myöhemmin vettä lisättiin kipsilevymassan sekoittajan nopeudella 26,5 litraa minuutissa. Tällöin poltetun kipsin käsittelyn yhteydessä voitiin käyttää minuutissa 19,0 1 vähemmin vettä, koska tätä vettä ei tarvittu antamaan käsittelylle kipsille riittävää jakaantumissakeutta. Johtuen tästä alennetusta vesipitoisuudesta oli mahdollista vähentää polttouunin lämpötiloja märkiä kipsilevyjä kuivatessa noin 22,2°C:tta ja silti säilyttää valmistuslinjan nopeus. Höyrystetyn veden määrä hydratun kipsin kuivaamiseksi väheni noin 20 %.
Esimerkki 2
Kussakin kahdeksasta eri kokeesta noin 4000 g huoneenlämpöistä poltettua kipsiä käsiteltiin eri määrillä vettä.
Noin 20 min käsittelyn jälkeen määrättiin jakaatumissakeus, ja tuloksista määräytyi käyrä, joka on esitetty kuvassa 1. Tämä käyrä osoittaa, että jakaantumissakeus vähenee, kun käsittelyprosentti kasvaa, ja tämä väheneminen saavuttaa optiminsa noin 3$%:in käsittelyllä.
Esimerkki 3
Sarja poltetun kipsin näytteitä käsiteltiin kolmella prosentilla vettä samaan tapaan kuin esimerkissä 2.
Jakaantumissakeus tai vedentarve määrättiin tarkkaan kontrolloituina ajanjaksoina, jotka mitattiin käsittelyhetkestä koehetkeen. Määrityksen tulokset osoittavat, että käsittely on sitä tehokkaampaa, mitä pitempi on ajanjakso, ja että suurin osa lopullisesta ve-dentarpeen vähenemisestä saavutetaan ensimmäisten kahden minuutin aikana ja lähes maksimi saavutetaan 20 min kuluessa, kuten kuvasta 2 ilmenee.
Claims (2)
1. Jatkuva menetelmä kipsilevyn valmistamiseksi, jossa käytetään rajoitettua vesimäärää olennaisesti kalsiumsulfaattihemihyd-raattia olevan poltetun kipsin saattamiseksi juoksevaan muotoon muodostettaessa kipsimassa, joka syötetään kipsilevyn valmistuskoneis-toon ja joka vaatii siten vähemmän energiaa märän levyn kuivaamiseksi, ja joka menetelmä käsittää seuraavat kipsilevyn valmistuksessa tavanomaiset vaiheet: (1) poltetun kipsin syöttö toimitetaan kuljetettavaksi kip-simassan sekoittajaan; (2) poltettu kipsi ja vesi sekoitetaan massan sekoittajassa homogeeniseksi massaksi; (3) massa syötetään kipsilevyn valmistuskoneeseen märän kipsilevyn muodostamiseksi; (4) märkä kipsilevy viedään uunin läpi levyn kuivaamiseksi; ja (5) saadaan kuiva kipsilevy, joka muodostuu olennaisesti kal-siumsulfaattidihydraatista; ja joka menetelmä on tunnettu siitä, että (6) poltettu kipsi johdetaan kokonaisuudessaan sekoittimeen; (7) sekoittimessa poltettuun kipsiin sekoitetaan pieni vesimäärä, joka vesimäärä on noin 1 - noin 8 paino-% poltetun kipsin kokonaissyötöstä; (8) sekoittimesta saatavan, kostutetun poltetun kipsin annetaan asettua, ja asettunut kostutettu poltettu kipsi syötetään kip-simassan sekoittajaan; ja (9) poltetun kipsin asettuneeseen, kostutettuun seokseen lisätään massa sekoittajassa lisävettä määrä, joka on juuri riittävä antamaan kipsimassalle kunnollisen virtauksen ja olennaisesti vähentyneen vesimäärän höyrystettäväksi märästä levystä uunissa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila uunissa, jota käytetään levyn kuivaukseen,on kipsimassan alhaisemmasta vesipitoisuudesta johtuen ainakin noin 20°C alempi kuin normaali polttouunin käyttölämpötila. 11 65223
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US05/777,213 US4117070A (en) | 1977-03-14 | 1977-03-14 | Process for preparing calcined gypsum |
| US77721377 | 1977-03-14 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI780809A FI780809A (fi) | 1978-09-15 |
| FI65223B FI65223B (fi) | 1983-12-30 |
| FI65223C true FI65223C (fi) | 1984-04-10 |
Family
ID=25109596
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI780809A FI65223C (fi) | 1977-03-14 | 1978-03-14 | Kontinuerligt foerfarande foer framstaellning av gipsskivor |
Country Status (23)
| Country | Link |
|---|---|
| US (2) | US4117070A (fi) |
| JP (1) | JPS53115693A (fi) |
| AR (1) | AR214562A1 (fi) |
| AT (1) | AT379345B (fi) |
| AU (1) | AU510965B2 (fi) |
| BE (1) | BE864882A (fi) |
| BR (1) | BR7801519A (fi) |
| CA (1) | CA1087368A (fi) |
| CH (1) | CH639925A5 (fi) |
| DE (1) | DE2810993A1 (fi) |
| DK (1) | DK110478A (fi) |
| ES (1) | ES467789A1 (fi) |
| FI (1) | FI65223C (fi) |
| FR (1) | FR2383893A1 (fi) |
| GB (1) | GB1602645A (fi) |
| IL (1) | IL54205A0 (fi) |
| IT (1) | IT1093580B (fi) |
| MX (1) | MX150988A (fi) |
| NL (1) | NL7802772A (fi) |
| NO (1) | NO149954C (fi) |
| NZ (1) | NZ186617A (fi) |
| SE (1) | SE429853B (fi) |
| ZA (1) | ZA781473B (fi) |
Families Citing this family (24)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DK369279A (da) * | 1978-09-05 | 1980-03-06 | United States Gypsum Co | Fremgangsmaade til fremstilling af gipsplader |
| AT378949B (de) * | 1978-09-05 | 1985-10-25 | United States Gypsum Co | Verfahren zum behandeln von gebranntem gips |
| DE2919311B1 (de) * | 1979-05-14 | 1980-09-18 | Gert Prof Dr-Ing Habil Kossatz | Verfahren zum Herstellen von Gipsbauteilen,insbesondere Gipsplatten |
| US4238445A (en) * | 1979-07-02 | 1980-12-09 | United States Gypsum Company | Process for manufacturing gypsum board |
| US4252568A (en) * | 1979-11-05 | 1981-02-24 | United States Gypsum Company | Process for preparing calcined gypsum and gypsum board using ligno sulfonates |
| US4360386A (en) * | 1981-04-06 | 1982-11-23 | United States Gypsum Company | Treating calcined gypsum with solubilizing agent |
| US4533528A (en) * | 1983-07-15 | 1985-08-06 | United States Gypsum Company | Process for continuously calcining gypsum to low dispersed consistency stucco |
| US5342566A (en) * | 1990-08-23 | 1994-08-30 | Carl Schenck Ag | Method of manufacturing fiber gypsum board |
| CA2130508C (en) * | 1993-08-20 | 2005-04-12 | Peter Douglas Chase | Process for making thin, sealant-coated, fiber-reinforced gypsum panel and panel made thereby |
| US5743954A (en) * | 1995-02-02 | 1998-04-28 | United States Gypsum Company | Method for continuous refractoryless calcining of gypsum |
| US5743728A (en) * | 1995-08-15 | 1998-04-28 | Usg Corporation | Method and system for multi-stage calcining of gypsum to produce an anhydrite product |
| US6379458B1 (en) | 2000-02-11 | 2002-04-30 | United States Gypsum Company | Efficient set accelerator for plaster |
| US6387172B1 (en) | 2000-04-25 | 2002-05-14 | United States Gypsum Company | Gypsum compositions and related methods |
| US20050083173A1 (en) * | 2003-10-20 | 2005-04-21 | Konupek Ingrid H. | Locking remote control |
| ATE336471T1 (de) * | 2003-12-19 | 2006-09-15 | Lafarge Platres | Verfahren sowie vorrichtung zum stabilisieren von gips |
| US7175426B2 (en) * | 2004-02-27 | 2007-02-13 | United States Gypsum Company | High efficiency refractoryless kettle |
| US7434980B2 (en) * | 2004-02-27 | 2008-10-14 | United States Gypsum Company | Swinging agitator for a gypsum calcining apparatus and the like |
| US7588634B2 (en) * | 2006-09-20 | 2009-09-15 | United States Gypsum Company | Process for manufacturing ultra low consistency alpha- and beta- blend stucco |
| US20100025510A1 (en) * | 2008-02-20 | 2010-02-04 | National Gypsum Properties, LLC, a limited Liability Company of the State of Delaware | Method and System for Stucco Conditioning |
| JP5796136B2 (ja) * | 2012-10-02 | 2015-10-21 | 株式会社ルネッサンス・エナジー・リサーチ | Ｃｏ２促進輸送膜及びその製造方法並びにｃｏ２分離方法及び装置 |
| DE102017213072A1 (de) * | 2016-09-05 | 2018-03-08 | Ford Global Technologies, Llc | Additives Fertigungsverfahren |
| EA202090376A1 (ru) | 2017-08-04 | 2020-07-31 | Кнауф Гипс Кг | Улучшение свойств штукатурки посредством старения при повышенных температурах и высоком уровне влажности |
| WO2023229996A1 (en) | 2022-05-27 | 2023-11-30 | United States Gypsum Company | Pottery plaster formula with increased porosity |
| WO2024097659A2 (en) | 2022-11-04 | 2024-05-10 | United States Gypsum Company | Perlite-free, lightweight setting-type joint compound compositions |
Family Cites Families (14)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| CA686873A (en) * | 1964-05-19 | R. Watson William | Apparatus and method for wetting granular or pulverized materials | |
| US1371581A (en) * | 1921-03-15 | Collapsible crate | ||
| BE358858A (fi) * | ||||
| US1713879A (en) * | 1926-10-04 | 1929-05-21 | Samuel G Mcanally | Process of aging calcined gypsum |
| US2088813A (en) * | 1932-01-29 | 1937-08-03 | United States Gypsum Co | Apparatus for preparing gypsum slabs |
| US1983319A (en) * | 1932-09-29 | 1934-12-04 | Ensemble Mfg Company Inc | Apparatus for making facial and massage cream |
| US2177668A (en) * | 1937-03-18 | 1939-10-31 | Nat Gypsum Co | Process of aging calcined gypsum |
| FR1051569A (fr) * | 1951-01-27 | 1954-01-18 | Procédé de fabrication par moulage de produits à base de plâtre ou analogues et produits obtenus | |
| US3236509A (en) * | 1961-11-13 | 1966-02-22 | British Plaster Board Holdings | Process and apparatus for continuous calcining of powdered gypsum rock |
| DE2023853B2 (de) * | 1970-05-15 | 1974-08-29 | Gebr. Knauf Westdeutsche Gipswerke, 8715 Iphofen | Verfahren zur Alterungs-Behandlung frisch gebrannten Stuckgipses |
| BE790515A (fr) * | 1971-10-25 | 1973-02-15 | Albright & Wilson | Appareil pour melanger ensemble des liquides et des solides en particules |
| JPS5328932B2 (fi) * | 1973-05-21 | 1978-08-17 | ||
| DE2527871A1 (de) * | 1975-06-23 | 1977-01-13 | Kloeckner Humboldt Deutz Ag | Mehrere arbeitsraeume bildende brennkraftmaschine mit abgasturbolader |
| US4021021A (en) * | 1976-04-20 | 1977-05-03 | Us Energy | Wetter for fine dry powder |
-
1977
- 1977-03-14 US US05/777,213 patent/US4117070A/en not_active Expired - Lifetime
- 1977-04-19 US US05/788,953 patent/US4153373A/en not_active Expired - Lifetime
- 1977-12-16 AU AU31656/77A patent/AU510965B2/en not_active Expired
-
1978
- 1978-03-03 NZ NZ186617A patent/NZ186617A/xx unknown
- 1978-03-06 IL IL54205A patent/IL54205A0/xx unknown
- 1978-03-08 NO NO780808A patent/NO149954C/no unknown
- 1978-03-11 ES ES467789A patent/ES467789A1/es not_active Expired
- 1978-03-13 BR BR7801519A patent/BR7801519A/pt unknown
- 1978-03-13 CH CH271278A patent/CH639925A5/de not_active IP Right Cessation
- 1978-03-13 AR AR271400A patent/AR214562A1/es active
- 1978-03-13 DK DK110478A patent/DK110478A/da not_active Application Discontinuation
- 1978-03-13 CA CA298,769A patent/CA1087368A/en not_active Expired
- 1978-03-13 MX MX172729A patent/MX150988A/es unknown
- 1978-03-14 SE SE7802950A patent/SE429853B/sv not_active IP Right Cessation
- 1978-03-14 DE DE19782810993 patent/DE2810993A1/de active Granted
- 1978-03-14 JP JP2917178A patent/JPS53115693A/ja active Granted
- 1978-03-14 BE BE185927A patent/BE864882A/xx not_active IP Right Cessation
- 1978-03-14 FI FI780809A patent/FI65223C/fi not_active IP Right Cessation
- 1978-03-14 FR FR7807362A patent/FR2383893A1/fr active Granted
- 1978-03-14 GB GB10097/78A patent/GB1602645A/en not_active Expired
- 1978-03-14 AT AT0180778A patent/AT379345B/de not_active IP Right Cessation
- 1978-03-14 NL NL7802772A patent/NL7802772A/xx active Search and Examination
- 1978-03-14 ZA ZA00781473A patent/ZA781473B/xx unknown
- 1978-03-15 IT IT21248/78A patent/IT1093580B/it active
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| SE7802950L (sv) | 1978-09-15 |
| FI65223B (fi) | 1983-12-30 |
| JPS53115693A (en) | 1978-10-09 |
| GB1602645A (en) | 1981-11-11 |
| US4153373A (en) | 1979-05-08 |
| AU510965B2 (en) | 1980-07-24 |
| NL7802772A (nl) | 1978-09-18 |
| FI780809A (fi) | 1978-09-15 |
| ATA180778A (de) | 1985-05-15 |
| NZ186617A (en) | 1980-03-05 |
| IT1093580B (it) | 1985-07-19 |
| AU3165677A (en) | 1979-06-21 |
| ES467789A1 (es) | 1979-09-01 |
| NO149954B (no) | 1984-04-16 |
| NO149954C (no) | 1984-07-25 |
| IL54205A0 (en) | 1978-06-15 |
| ZA781473B (en) | 1979-03-28 |
| IT7821248A0 (it) | 1978-03-15 |
| BR7801519A (pt) | 1978-10-03 |
| DK110478A (da) | 1978-09-15 |
| MX150988A (es) | 1984-09-06 |
| DE2810993A1 (de) | 1978-09-21 |
| JPH0130792B2 (fi) | 1989-06-21 |
| AT379345B (de) | 1985-12-27 |
| CH639925A5 (de) | 1983-12-15 |
| BE864882A (fr) | 1978-07-03 |
| FR2383893B1 (fi) | 1984-12-14 |
| AR214562A1 (es) | 1979-06-29 |
| US4117070A (en) | 1978-09-26 |
| NO780808L (no) | 1978-09-15 |
| CA1087368A (en) | 1980-10-14 |
| DE2810993C2 (fi) | 1987-08-06 |
| SE429853B (sv) | 1983-10-03 |
| FR2383893A1 (fr) | 1978-10-13 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI65223C (fi) | Kontinuerligt foerfarande foer framstaellning av gipsskivor | |
| CA2662895C (en) | Process for manufacturing ultra low consistency .alpha.- and .beta.- blend stucco | |
| CA2670738C (en) | Calcium sulfate hemihydrate treatment process | |
| KR101160199B1 (ko) | 플라스터 안정화 방법 | |
| US4252568A (en) | Process for preparing calcined gypsum and gypsum board using ligno sulfonates | |
| US4533528A (en) | Process for continuously calcining gypsum to low dispersed consistency stucco | |
| US4840688A (en) | Method for the production of fibrous plaster boards | |
| EA019825B1 (ru) | Способ и система для получения высокопрочного гипса | |
| CA2327430A1 (en) | Application of polymethylhydrogen siloxane for producing a water resistant gypsum product and gypsum/wood fiber board and gypsum board | |
| US20150152010A1 (en) | Method for stabilizing beta-hemihydrate plaster | |
| PT1644298E (pt) | Método para preparar anidrite iii estabilizada de argamassa e, pasta ligante hidráulico assim obtido | |
| CN110451836A (zh) | 一种铝酸钡混凝土膨胀剂及其制备方法 | |
| JP2020523276A (ja) | 石膏繊維ボード用石膏の無繊維焼成 | |
| KR102406342B1 (ko) | 반수석고 및 이의 제조방법 | |
| CA1083778A (en) | Apparatus and process for preparing calcined gypsum | |
| CA1157893A (en) | Gypsum calcination method and composition | |
| JPS62191455A (ja) | 無水石こう抄造板の製造方法 | |
| JPS5857384B2 (ja) | 石こうの焼成方法並びに装置 | |
| JPH01246167A (ja) | 水硬性無機質板の製造方法 | |
| JPS61174158A (ja) | 繊維セメント板の製造方法 | |
| JPH0377154B2 (fi) |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: UNITED STATES GYPSUM CO. |