FI65081C - Foerfarande foer rengoering av utrustning foer hantering av lismedel i synnerhet mjoelk och mjoelkprodukter - Google Patents

Description

U_igw-T1 rBl nu KUULUTUSjULKAISU /f r n p 4 ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT OOUol ^(Si) Kv.ik.VcL 3 C 11 D 1/94, A 23 C 7/02 SUOMI —FINLAND pi) hwittlWiwiw-hiiMinieknliii 792208 (22) HakumlipaM— Afwttknlnftdig 13.07.79 (23) AJkuptWt—GlWghatwUg 13-07-79 (41) Tullut Julklaukil — Bllvlt offwwllg 22.01.80

Patentti- )« rekisterihän Itu· (44) NlhavlJulpvMn,. kuuL,ulk.toun pvm.- o0 ,, 8.

Patent· och registerstyrelean ' ' Amekan uthgd oek uti-skriftsn publicsrad jv.xx.uj (32)(33)(31) Py^acty utuolkau»—Begird prloHtac 21.07.78

Ruotsi-Sverige(SE) 78O80I+7-O Tot eennayt etty-Styrkt (71) Nordtend AB, Box 32025, 126 11 Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Kjell Ola Junebäck, Tumba, Ruotsi-Sverige(SE) (7^) Oy Kolster Ab (5^+) Menetelmä elintarvikkeiden, erikoisesti maidon ja maitotuotteiden käsittelylaitteiden puhdistamiseksi - Förfarande för rengöring av utrustning för hantering av livsmedel, i synnerhet mjölk och mjölk-produkter

Keksintö koskee menetelmää elintarvikkeiden, erikoisesti maidon ja maitotuotteiden käsittelylaitteiden puhdistamiseksi käyttäen vuoroittain alkalista puhdistusainetta ja hapanta puhdistusainetta .

Maitoa tuottavat maatilat ovat lähes poikkeuksetta varustettuja koneellisilla lypsylaitteilla. Pienillä tiloilla voivat nämä laitteet muodostua yhdestä tai useammasta lypsykoneesta asennettuina suoraan sankoihin, jotka tyhjennetään käsin ja on liitetty yksinkertaiseen tyhjöjärjestelmään. Suurilla tiloilla tapahtuu lypsy useimmiten kehittyneemmän järjestelmän avulla, johon kuuluu putkijohtoja maitoa varten ja jäähdytyslaitteilla varustettu tila-tankki. Tilatankkiin kootaan ja siinä varastoidaan useammasta lypsystä saatu maito. Tankkiauto noutaa maidon joskus useiden päivien välein ja kuljettaa sen meijeriin.

2 65081

Maito on baktereologisesti tarkasteltuna erittäin herkkä elintarvike ja puutteet hygieniassa käsittelyn aikana ilmenevät välittömästi sekä maidon että siitä valmistettujen meijerituotteiden laadussa ja säilyvyydessä. Meijerit käyttävät tämän vuoksi useita erilaisia menetelmiä baktereologisten standardien valvomiseksi toimittajilla. Tällöin voi esiintyä merkittävää laskua hinnassa, jos laatu ei ole tyydyttävä.

Tarvittavan tason ylläpitämiseksi hygienian suhteen täytyy lypsykoneiden ja putkijohtojen pesu ja desinfektio suorittaa jokaisen lypsyn jälkeen. Tilatankki täytyy samalla tavalla puhdistaa ja desinfioida jokaisen tyhjennyksen jälkeen. Laitteistojen osat ovat verrattain monimutkaisia ja käytännön syistä ei ole mahdollista purkaa ja puhdistaa jokaista yksittäistä osaa erikseen. Mahdollisuudet mekaaniseen puhdistamiseen harjaamalla ovat siten rajoitetut. Puhdistus tapahtuu yleensä kiertopesuna, so. lämmin pesu-liuos kiertää järjestelmässä. Vaatimukset kiertopesuun tarkoitetun pesuaineen suhteen ovat suuret sekä tehokkuudessa että kyvyssä vaimentaa maitorasvan ja muiden epäpuhtauksien aiheuttamaa vaahdonmuo-dostusta. Tensidit, siinä määrin kuin niitä esiintyy kiertopesuun tarkoitetussa pesuaineessa, valitaan usein ottaen enemmän huomioon kyvyn vaimentaa vaahtoamista kuin kostutuskykyä tai yleistä puhdistuskykyä. Pääaineosina ovat tavallisesti alkali ja kompleksinmuodostaja. Lisäksi käytetään usein desinfektioaineita, tavallisesti klooriyhdisteitä ja parafiiniöljyä lisäaineena vaahtoamisen estämiseksi.

2+ 2 +

Kovassa vedessä,so. verrattain suuren Ca - Mg -ionien pitoisuuden omaavassa vedessä, aiheuttavat alkaaliset pesuliuok-set usein saostumia, jotka sitovat maitojätteitä ja voivat aiheuttaa ns. maitokiveä. Saostumiin kerääntyy myös rautaa ja/tai mangaania, jos näitä metalleja esiintyy pesuvedessä. Saostumat voivat olla niin voimakkaita, että lasi- ja muoviputket laitteistossa tulevat läpinäkymättömiksi ja värjäytyvät. Päällysteet muodostavat suojan mikro-organismeille ja vaikeuttavat hyväksyttävän maidon laadun ylläpitämistä.

Suositellaan, että määrätyin väliajoin, esimerkiksi kerran viikossa, tavallinen puhdistus (alkalisella pesuliuoksella) korvataan happokäsittelyllä ja on ehdotettu siitymistä pelkästään 3 65081 happamella aineella suoritettavaan pesuun. Katso Deutsche Molke-reizeitung FI8/1978 sivut 588-590. Erittäin kovassa vedessä johtaa alkalisen pesuaineen käyttö niin nopeaan päällysteiden muodostumiseen , että happokäsittely laitteelle kerran viikossa ei ole riittävä. Pesu pelkästään hapolla antaa verrattain huonon tuloksen rasvanpoiston suhteen ja se voi ajan mittaan johtaa rasvaisten päällysteiden muodostumiseen, jotka vaikuttavat haitallisesti maidon laatuun. On myös ehdotettu happamen ja alkalisen aineen vuorottaista käyttöä lypsylaitteiston puhdistamiseen. Norjassa suoritettujen kokeiden (Norske Melkeproducenter Landsförbund'in tiedonanto 8. maaliskuuta 1974), pääasiassa pehmeän veden kanssa, on ilmoitettu antaneen hyväksyttäviä tuloksia bakteeripitoisuuk-sien huuhteluvedessä ollessa verrattain pieniä. Veden kovuuden kasvaessa sekä käytettäessä erittäin huonolaatuista vettä, joka sisältää rautaa ja orgaanisia aineita, ovat tulokset olleet huonompia, mutta kuitenkin hyväksyttäviä. Kokeissa, joissa klooria sisältävän alkalisen aineyhdistelmän asemesta on käytetty Na-hypoklo-riittia, on saatu päällysteitä nännikumiin. Norjalaiset kokeet merkitsevät, että vuorottain alkalista ja hapanta ainetta käyttävä menetelmä on käyttökelpoinen ja antaa hyväksyttäviä tuloksia verrattain pehmeässä vedessä mutta, että vaikeuksia voidaan odottaa käytettäessä kovaa vettä.

Kokeet, joissa on käytetty kaupallisesti saatavan alkalisen yhdistelmäaineen ja natriumvetysulfaattiin perustuvan happamen pesuaineen yhdistelmää, eivät ole antaneet erikoisen rohkaisevia tuloksia. Hieman parempia, mutta ei täysin tyydyttäviä tuloksia saadaan tavanomaisella alkalisella yhdistelmäaineella yhdessä sulfa-miinihapon kanssa.

Vaikka mainitut norjalaisten kokeiden tulokset voivat merkitä, että vuorottainen alkalisen ja happamen pesuaineen käyttö on käyttökelpoinen menetelmä maidonkäsittelylaitteiden puhdistusta ja desinfektiota varten, on materiaali liian pieni yleisten päätelmien sallimiseksi. Kuten jo on mainittu, osoittavat kokeet, ei aivan odottamatta, että ei ole mahdollista yhdistää ilman muuta tavanomaista alkalista pesuainetta hapon kanssa ja saavuttaa hyväksyttäviä tuloksia.

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää elintarvikkeiden, erikoisesti maidon ja maitotuotteiden käsittelylaitteiden puhdis- 4 65081 tamiseksi käyttäen vuorottain alkalista puhdistusainetta ja hapanta puhdistusainetta. Menetelmälle on tunnusomaista, että alka-linen puhdistusaine sisältää matalavaahtoista tensidikoostumusta, jossa on vähintään yksi matalavaahtoinen ei-ioninen tensidi ja vähintään yksi matalavaahtoinen amfolyyttinen tensidi.

Vaikkakin keksinnön erästä toteutusmuotoa käsitellään seu-raavassa yksityiskohtaisesti lähtökohtana lypsylaitteiston ja tila-tankkien puhdistus ja vaikka tekniikan tason edelläesitetty selvitys myös liittyy puhdistukseen maidon käsittelyn yhteydessä, ei tätä ole pidettävä keksinnön aluetta rajoittavana, koska ammattimiehet ymmärtävät täysin, että menetelmällä on mielenkiintoisia sovellutusalueita myös muilla elintarvikkeiden käsittelyalueilla.

Vaihtopesuun soveltuva alkalinen pesuaine sisältää kuten tavanomaiset pesuaineet alkalia alkalimetallisilikaattina ja kompleksinmuodostajaa. Se voi edullisesti sisältää myös aineita, jotka vesiliuoksessa luovuttavat hypokloriitti-ioneja. Luonteenomaista keksinnön mukaan käytettävälle pesuaineelle on erikoinen tensidi-koostumus, joka ei vain anna hyvää vaahdon vaimenemista, vaan jonka kostutuskyky on myös erittäin luotettava sekä jonka teho on hyvä suuremmalla lämpötila-alueella kuin niillä tensideillä tai tensidi-koostumuksilla, jotka ovat tavallisia tämän tyyppisissä aineissa.

Tensidien yhdistelmään sisältyy matalavaahtoinen ei-ioninen tensidi. Edullisesti ei-ioninen tensidi valitaan niistä, joiden kostutuskyky on verrattain suuri, esimerkiksi pienempi kuin 100 tai mieluuummin pienempi kuin 50 sekuntia (DIN 53901 mukaan, lg/1, 15° dH, 20°C). Erikoisen suositeltava ei-ionisen tensidin kostutuskyky edelläesitetyn mukaan on pienempi kuin 30 sekuntia. Keksinnön mukaisesti käytettävään alkaliseen aineeseen sisältyvät ei-ioniset tensidit sisältävät tavallisesti propyleeni- ja/tai etyleenioksidin kondensaattia. Ei-ionisten tensidien hydrofobinen osa voi muodostua alkanolista, alkyylifenolista, alkyyliamiinista tai hydrofobisesta emäksestä muodostettuna kondensoimalla propyleenioksidia propyleeniglykolin kanssa. Siinä määrin kuin sekä etyleenioksidia että propyleenioksidia sisältyy voivat ne olla järjestäytyneet lohkoiksi tai esiintyä satunnaisesti. Erikoisesti suositeltavia ovat ei-ioniset tensidit, jotka muodostuvat 6-22 hiiliatomia sisältävistä rasva-alkoholeista tai 6-18 hiiliatomia alkyyliosassaan sisältävistä al-kyylifenoleista molemmissa tapauksissa kondensoituina 2-30 moolin 5 65081 kanssa etyleenioksidia tai 0-40 moolin kanssa propyleenioksidia. Edullisesti muodostuu ei-ioninen tensidi 10-18 hiiliatomia sisältävästä rasva-alkoholista kondensoituna 2-20 moolin kanssa etyleenioksidia ja 2-30 moolin kanssa propyleenioksidia moolia kohti rasva-alkoholia .

Keksinnön mukaisesti käytettävään alkaliseen pesuaineeseen sisältyvän tensidien yhdistelmän toinen oleellinen aineosa on pienen ominaisvaahtoamisen, suuren kostutuskyvyn ja hyvän vaahtoa alentavan tehon omaava amfolyyttinen tensidi. Esimerkkejä näistä ten-sideistä ovat yleisen kaavan CH ® il Γ2 R C N CH2CH2OR' Ä0 CH2R" mukaiset rasvahappoimidatsoliinit erilaisten rasvahappoesterin ja ioniryhmien kanssa, jolloin R = rasvahappotähde R' = H tai -CH2COOM-ryhmä R" = -COOM,-CH2COOM tai -CHOHCH2M-ryhmä A = hydroksyyli-, kloridi-, sulfaatti- tai pinta-aktiivi-nen sulfaatti- tai sulfonaatti-ryhraä M = Na, H tai NH^ tai orgaaninen emäs.

Edullisesti käytettävät amfolyyttiset tensidit ovat dikar-boksylaatteja, so. ne sisältävät karboksyyliryhmän sekä R'- että R"-ryhmässä. Erikoisen suositeltavia ovat edelläolevan kaavan mukaiset tensidit, joissa R on kapryylihappoesteri tai etyyliheksaa-nihappoesteri tai näiden seos ja R' on -CH2COOM ja R" on -COOM ja M tarkoittaa samaa kuin edellä.

Happona voidaan käyttää jokaista mielivaltaista vesiliukoista happoa, joka on riittävän voimakas liuottamaan kalkkisaostumat 6 65081 maidonkäsittelylaitteissa. Esimerkkeinä sopivista hapoista voidaan mainita sitruunahappo, etikkahappo, suolahappo, typpihappo, rikkihappo ja sulfamiinihappo. Käsittely- ja turvallisuussyistä ovat sitruunahappo ja sulfamiinihappo suositeltavia, joita on saatavissa pölyämättöminä, vapaasti valuvina osasina. Kustannussyistä on sulfamiinihappo suositeltava. Yleensä on riittävää käyttää happoa ilman erikoisia lisäyksiä, mutta erikoisolosuhteissa voivat mata-lavaahtoisten tensidien, esimerkiksi ei-ionisten tensidien tai fos-faattihappoesterien lisäykset olla edullisia. Happo voi muodostua myös happamesta suolasta, esimerkiksi natriumvetysulfaatista.

Keksinnön mukaisesti käytettävän alkalisen aineen koostumus voi olla seuraava: ei-ionista tensidiä 0,1-10,0 paino-% amfolyyttistä tensidiä 0,01-10,0 " kompleksinmuodostajaa 10,0-65,0 " alkalia 10,0-75,0

Loppuosa 100 painoprosenttiin asti muodostuu vaahtoamista alentavasta aineesta, 0,5-0 paino-%, hapetusaineesta valkaisua ja desinfektiota varten, 0-20,0 paino-%, ja kidevestä sekä mahdollisista muista aineosista tämän tyyppisiä aineita varten. Tavanomaisen alkalisen pesuaineen koostumus maidonkäsittelylaitteita varten on, kuten edellä on mainittu, samanlainen lukuunottamatta tensidien osuutta, joka joko puuttuu kokonaan tai muodostuu pelkästään matalavaahtoisesta ei-ionisesta tensidistä. Keksinnön mukaisesti käytettävän alkalisen pesuaineen suositeltava koostumus on ei-ionista tensidiä 0,2-5,0 paino-% amfolyyttistä tensidiä 0,1-4,0 " kompleksinmuodostajaa 20,0-50,0 " alkalia 20,0-60,0

Loppuosa 100 painoprosenttiin asti muodostuu vaahtoamista alentavasta aineesta, 0,5-0 paino-%, hapetusaineesta, 0-20 paino-% ja mahdollisesti muista konepesuaineen tavallisista lisäyksistä sekä kidevedestä.

Kompleksinmuodostaja on tavallisesti natriumtripolyfosfaat-ti, mutta yhtä hyviä tuloksia voidaan saavuttaa,jos tripoly korvataan kokonaan tai osaksi muilla kompleksinmuodostavilla aineilla kuten nitrilotrietikkahapon (NTA), etyleenidiamiinitetraetikka- 7 65081 hapon (EDTA), fosforihappojen, sitruunahapon jne. suoloilla.

Turvallisuus- ja kustannussyistä suositellaan tavallisesti natriummetasilikaattia alkaliksi keksinnön mukaisesti käytettäviin pesuaineisiin. Tämä voidaan kuitenkin kokonaan tai osaksi korvata muilla aikalisillä aineilla kuten muilla natriumsilikaateilla, erilaisilla kaliumsilikaateilla, alkalihydrokdisilla, alkalikar-bonaatilla jne.

Keksinnön mukaista puhdistusmenetelmää on kokeiltu useita kuukausia lukuisilla maatiloilla. Kokeissa on käytetty kahta erilaista keksinnön mukaista alkalista pesuainetta, jotka seuraavassa on merkitty kirjaimilla G ja R.

Pesuaineen G koostumus oli seuraava: ei-ionista tensidiä 1,7 paino-% amfolyyttistä tensidiä 0,8 "

Na-tripolyfosfaattia 43,0 "

Na-metasilikaattia 45,0 " parafiiniöljyä 0,4 " vettä 1,9 kloori-isosyanaattia 7,2 "_ 100.0 paino-%

Pesuaineen R koostumus oli seuraava: ei-ionista tensidiä 1,7 paino-% amfolyyttistä tensidiä 0,8 ”

Na-tripolyfosfaattia 42,0 "

Na-metasilikaattia 48,1 " parafiiniöljyä 0,4 " vettä 7,0 " 100.0 paino-%

Ei-ioninen tensidi pesuaineissa G ja R muodostavat rasva-alkoholista kondensoituna 12 moolin kanssa etyleenioksidia ja 15 moolin kanssa propyleenioksidia moolia kohti rasvahappoa. Sen kostutusaika mitattuna edellä esitetyllä tavalla oli pienempi kuin 30 sek. Amfolyyttinen tensidi pesuaineissa G ja R muodostui edelläolevan kaavan mukaisesta imidatsoliini-johdannaisesta, jossa R oli seos, joka sisälsi noin 2/3 kapryylihappo- ja 1/3 etyy-liheksaanihappoesteriä, R' = -CI^COONa, R" = COONa sekä A* = hydroksyyliryhmä.

65081

Kokeissa käytettiin seuraavia ohjeita. Käytettäessä pesuainetta R on G ohjeissa vaihdettu pesuaineeseen R. Käytetyt arvot x ja y ilmenevät taulukosta 1.

Vaihtopesu pesuaineella G ja sulfamiinihapolla.

Käyttöohje: I. Tilatankki I. Huuhtele tankki kylmällä tai haalealla vedellä (korkeintaan 35°C). Tankkiautonkuljettaja suorittaa.

2A. Joka toinen kerta: käytä x dl pesuainetta G 10 litraa kohti kuumaa vettä (60°C).

2B. Joka toinen kerta: käytä y dl sulfamiinihappoa 10 litraa kohti kuumaa vettä (60°C).

3. Kierrätä pesuliuosta 5-10 minuuttia tai pese kaikki pinnat puhtaaksi sopivilla harjoilla. Älä unohda lukkoa, mittatikkua, hanoja tai sekoituslaitetta.

4. Poista pesuliuos huolellisesti.

5. Huuhtele perusteellisesti puhtaalla vedellä ja tyhjennä hyvin tankki.

6. Seuraa muutoin meijerin ohjeita.

II. Putkilypsylaitteisto 1. Tyhjennä johdot parin tyhjennystulpan avulla.

2. Huuhtele johdot haalealla vedellä (korkeintaan 35°C), kunnes kaikki maidon jätteet ovat hävinneet. Tyhjennä johdot parin tyhjennystulpan avulla.

3A. Aamupesun yhteydessä: käytä x dl pesuainetta G 10 litraa kohti kuumaa vettä (60°C).

3B. Iltapesun yhteydessä: käytä y dl sulfamiinihappoa 10 litraa kohti kuumaa vettä (60°C).

4. Anna laitteistoa varten suositellun määrän pesuliuosta kiertää 5-10 minuuttia. (Kiertävän liuoksen lämpötila ei saa olla alempi kuin 40°C).

5. Tyhjennä johdot parin tyhjennystulpan avulla.

6. Huuhtele puhtaalla vedellä ja valuta laitteisto vedestä.

7. Pese ja huuhtele hyvin tyhjennystulpat ja aseta ne kuivumaan ilmavasti.

III. Nännikupit ja lypsyletkut 1. Harjaa ja huuhtele nännikupit ja letkut ulkopuolelta ja huuhtele ne sisäpuolelta haalealla vedellä (35°C).

I: 9 65081 2A. Aamupesun yhteydessä: käytä x dl pesuliuosta G 10 litraa kohti kuumaa vettä (60°C).

2B. Iltapesun yhteydessä: käytä y dl sulfamiinihappoa 10 litraa kohti kuumaa ve ttä (60°C).

3. Harjaa tyhjiö- ja lypsyletkut ulkopuolelta osalla pesu-liuosta .

4. Käytä puhdasta pesuliuosta sisäpuoliseen pesuun harjoja käyttäen tai 5-10 minuuttia pesukoneen avulla.

5. Huuhtele hyvin puhtaalla vedellä ja ripusta laitteet siten, että vesi poistuu valumalla.

IV. Automaattipesussa käytetään samaa pesuaineiden annostusta kuin kohdissa I-III eli x dl pesuainetta G tai y dl sulfa-miinihappoa 10 litraa kohti pesuliuosta.

Älä sekoita pesuainetta G ja sulfamiinihappoa keskenään.

Älä käytä desinfektioon klooria pesun jälkeen sulfamiiniha- polla.

Vaihtopesu pesuaineella G ja sulfamiinihapolla antaa desinfektion pesun yhteydessä.

6 5 0 81 10

H I rH

P O

X r- in οι I

O 00 (N Ν' rH I—i ro n X (0 in o cn \ \ r-\ - ,-h

Ή -- I o Γ- I rH I—I CO O I rH rH

:(0 -HoinoorHor— r- \ \ + + γί\\

>1 E-( >—t rH rH fe rH t— Γ0 OO O rH rH VO VO

> I I

ΦΓ- t— ή r- r— 0)

C

•H VO rH rH

(0 vo oi m vo o o m

04(0 rsl \ X rH \ \ rH O O

Ή loo in I o o in l\\

^0 -H OOO - rH VO O - CNOO

P EHCTi rHininfcOi—t^rHOO rH N rH

:S 1 I

‘•(O I r- rH · <o r— B r- r- 4-> in r- 0 n tn m X (N V -rl «.

3 in m rH oo o O · Ή VOrHOV VO rH in + (¾ rH in m \ \ >h \ \ in 3 h m o C rH I O O I O O Cfl (NO (fl I \ \

(D -H N OOO iHOO+ — O (D (N O O

•H Enro rHinmfn rH rH lO H U ιΗΓΝ&ιιΗνΟΝ·

n II I

CD r— r- r- (D r- r- r- 4J m

X

(ON1 o

W O O (NO + O

(0 m \ \ m o \ o m n 1 ή o o oo r- I o \ to r- loo •Η in I O rH - rH Ο Γ- + - rH \ \

'O Eh rH 0<N fe O rH 00 VO U O rH (NO

X rH I I

X I Γ- Γ- rH Ή Γ-* [->. Γ" w r- Ο At X >i on

X 3 (N VO O O

304(0 in o \ n\ ή O4 h 000 in 1 m o m ioih 3 0 Ή I \ \ - rH rH \ - ιΗ (N \ (0 rH Eh in r- o o o fe o rH η h u 0 rHrHin

EH rH I I

C I r- r— (D r- r- r— <D r— -P on

44 CN V

•η σι oo o 0

(0 (0 O (N O + (N

rH rH in VO (N IOO in I rH rH (O in I rH rH

>1 -H --- σι \ \ * H \ \ + - (N \ \

W Eh in O O 00 O I I O O rH m (N (¾ O tHrHrH

Di in I I I

>1 Γ— Γ— ΓΗ r- r— r— X Ή

4-1 rH rH C7V

3 0 (N CO O

Di U ill lino o m in

\ Ή rH (N in σ rH σ liHrH CN IrHiH

-Μ0Ή iH - - - O \ \ rH \ \ - (N \ —.

44 P Eh (N O O O I life rH rH (N rH (¾ rH OrHrH

(D :(0 r— I I

to :(0 r- r- r— x e r— r— 0 (0

rH -H

3 (0

44 C

0 0 \ N.

4-Ί X rH rH

4-* O :(0 Ό :i0 *40 Ό :(0 :nJ

ο λ; )h 4->p 4-1 ρ

C rH:(0 H (D 10 44 :(0 H <D to 4-1 :(0 H

(D- HH\:flHHC30)M0HHC3<D :(0 HH

(D(N \\Cne ·Η4-Ι>έ ·Η 44 > e 44 ε c Cntn£:(0(DQ)(Oto :¾ <D φ (0 to :¾ φ φ •POQJ εε >003 OrH > 0 0 3 O rH >00 >1 Ό Ο (Ν ·Η X X Ui d -T-f X X (J) C -m χ χ :(0 o <D ® Φ C O :(0 I I Φ C O :(0 · · Φ e o :(0 . ·

2 (4 *3 fe IS tj p4 O O fe 1¾ rH fe rH rH fe rH fe (N(N

65081 11 •rl -μ x: r-

0 oO

At rt ;

•M ^ W O

.Π3 -H + +

>1 O H

<D

<D

C o

•H VO VO

5 in rH iH

<+ rt CM \ o o . 1-1 m i o o m i \ o m :fo ir* » rH o \ * co o \ M tn O O O in O O O O (N (N O o :2 i — i •rt oo m oo 5 i- r> 3 m co -¾ - - n m m 3 in o o * « *.

1-1 +mo +σ\ o o o o rt m cm -% mo + cm o + + c ή to cm i o o tn cm i o o tn m i Xintnin 1* T* + - r-io\+ ·> m \ \. + - o * + ^ E-l o rH O U0 CO tD rH O U~l rH CD oocmoöo % I I l <D 00 00 00 (D r- t'' —. -*-1 co co rt Ai - ^ co co O rt o o ·» *

Ai M +oo +σ« o Γ" o μ rt in -h in o + cm + rt i ή tn r" i o o tn r~ t o o en m i rH cm tn m •n -H + * -H "\ \ + *· CO \ \ + « Ί· \ \ + * — :0 H Ο o o O Ί· CD o o to o CD o o o ro O o

·* I I I

Ai 00 00 00 »H ·Η Γ' f·^ tn O Ai

X >1 CO

X 3 00 σ>

3 di rt rH O O rH

ή£Χή lo | o \ in | o \ tn 3 0 ·Η rH "\ rH N CO \ in ^ rt «-n eh CD o o o h CD o o tn rH cd o

El I I

C 00 00 01 t" <1) μ co co μ cm - * •rt O rH o rt (0 + O + -η rH tn mirHrHtn m >1 rl+ » CM \ \ + tn Eh k O O H rH 05 o

a I

>1 00 rH r~

•r| CO

Ai Ή * CO

μ rH rH O O

3 0 + rH + dt u rt in o m \rH en CM I rHrHtn CN :rt •>:rt-H+-cMNs\'>s·. μ μ>ΗΕ-Ι Di rHOrHrH« rH μ 0) :rt I o) tn :rtJ 00 >

Ai e r-'

O tn rH

t—i *H

3 rt o

μ C rH

o O \ \ N. \

μ Ai rH rH rH rH

μ O Ό :rt :rt TD :rt :rt T3 :rt :rt Ό O ^ μμ μμ μμ C 0) tn μ :rt h <u tn μ :rt H O) tn μ :rt h φ n QJ ' C3d) :rt HHC3Q) :rt HHC3Q) :rt MMC3 φ cm -Η μ > fi -μ μ > E -Η μ > E -Η μ μ E c rttn :ίσ α> <υ co tn trttuorttn :rt tu o <ο tn μ Ö QJ 3 O <-H > 0 0 3 O rH > o O 3 O rH > O O 3 o >. Ό tn e -HAiAitnc -HAiAienc -h a; a: tn e

:ifl O <U Q)CO :<fl · · O) G O :nj · · tl) G o MO · - OJC

2 cm > A *£ Ή A co co A <C <H A -rr A < Ή a muoArtJ

S I r- 12 6 5 081 «n δ i 't* TO £ (N >1 VO n H φ O \ -H i-H LO τ ' -H & I ·<Η -H -H m I | \ rH M p r. O' I—( Ή >1 - 00 ro O'-—. + +

_Jj ^ Ή Γ' >1 >1 \ pH O O r—I rH o LO

•S'» · . voin o

Oi—I i—I Ei Q iH

v* I 0 *H 0 Ή | i—I i-H

TO S 7! -5 fn\\ m ? ° i 8 i 8 ? e g· M o· >1 -H (Ti COr-HrH 00 O Ö -fc +

> EH Ή >irH pH rH pu, .-H I Λ -C O H

CL)

rH

Φ

C

*H

TO m ^

* ^ £ S

•TOTO (N i—f —I CO ro P rH O \ \ O *.

:TO -H _ I -H -H I r-% I—I CO O

•m £ O 00 i—I i-H 00 <N \ + + •| ^ oh r- Ph Ph Pu rH Γ- i r-Γ ö Λ

Ai 3

rH

fN VO I—

d Ή O rH

Φ I I o •H TO N fS i-H r-l 00

SiH τ' > \ m o \ in m I] *22 n- 1 -ho t" SJ Τ’ rH O' O O -00 i-H \ * Φ Ehi-h rH m t, ot^ Ph oh O o

P

— M

TO TO

O CQ

λ;

-P I rH

TO rH jo r*

• f—v ·/-) OO I-H

w *S ^ IO IO

<5 OH PO rH 00 A rH I-H \ I-H O \ Ή -H -H I O \ mi -HO m en Ph Γ" o oh -00 .h \ O vo m (N pu, or- Ph <-h o o

Ai >1 a: 3 3 a rH Oi 3 5 5 g ft

En II

3 TO OH rH

0) r-H O rH O

m.,H I \ -h mi 00 m jj £ r~ m Ή, '00 \ \ v HVO Γ- i-H 00 pu. On- O τί o o

-H

fTj

rH

rH vo r^· tn σν o o h m a 10 1 >1 to fN on o H p -Η_Η rH \ o O VO O + loco m 1 \ \ c/ι m rl Γ* 0- o \ -oo o m + -

Ai H co r- ro rH Pu o h 01 u o

3 rH

a o o " \ O 1—l

4-t 3 OO · OH O

a» m δ I s -L

'o 'tn -in Λ o > “IA

rH -H Ε-ιΉ Γ- rH OH Ph O rH m o O

3 TO •P d O O P Ai PO \ \

g * :TO T3 Mtj :TO -3 :TO

31 - rH :rd h a> tn -P HtDM+J

$ e G \ \ > f H H -S 3 g f H H -§ ! £ ^ ° ί n & & 1 f ! g 8 8h ! 8 8 § Sh Ä J is a

S ^ ^ Ό Pm S O P-ι O O Pm 1¾ rH (¾ rH rH rH

13 65081 m 1-1 in ie o c\i <0 I ml ro r-l TJ< * <3· *J< -

*. .rJ o Q O in Q

. r. I I—I φ + I \ Ή UI + .i ** 00 \+ιηοοο\+ιη c P Γ« iHÖ^P^iHrslO» δ x: o 0 3 O -n m ιο P (0 v O n cm oo ,2 p «1 *> l » 0 tn _ ra o ^ O -r-im

•p H O + O + K

>1 -h liHrHWiniHiHcnm ra χ Φ ^ S ^ ^ ί or^vor^O o g c a! 'S 1 C (0 ro & h m o 3 3 g o oo cm ro m a -h

:rö i0 I - I - O "f~i -H

-:-3,-. S S h ? S 8 -öj M z n § £ P- | ·*Τ O OP- | CM O o X & 3 £ & s

Ή P -H Κβ P

ni -h +J ti) 3 S - s a ä ä s 3

S « A 4 c S o S

h ή o in o m ra p >. p 0) H 1.-1.-4 P- I O O P~ -.H P M φ Q> fc4 CD 'p \ -00 \ \ _ - P 0) ·Η Ό 4J P- ,-4 .-4 C5 ΟΓ-OrHC) O tQ -M tg ^ C- I .¾ > "ra ό ό ra o c > O CQ MÖ -r-ι -g χ tS Λ * E · sails ·” « s s ä sr j

— XraiCM I >l-P-r4C-P

x ,—I CM <7\ TT &) 4-1 P φ ra _i 5 ,-j o \ o -h <u P a> ra

,η Γ. I o 1-4 inirro tn to-Pra-PS

M H CO Γ- \ «.00 \ \ - nj n i—I 4-) o o m £ 1h p υ o " o p o o ? -h £ x >i c -h ra ra 3

X 3 '3 o 'H H ]C

•h ä 1 33 1 § § 3oo h p i a a ra rH 1-4 rH r-4 0) ra ph (n m i—i m ra p -n ra ra c ra* - i *« * 1* £

s ™ s ? s ? t :s a t V

Q) ·η i p p co inioocn m p Ph oo \ \ + «oo\\+ « .....

4J r- rf H (5 O P« CP 1-4 O O 4 N n M1 UI

•H

nJ

»H

m cy> rH rH

n CM ro rH ro

B* I « I

>1 ra CM m Q Q

r4 PO\rH + O -f h h l o \ cp m i cm o cp in X Ph 00 O m + » 00 \ \ + « (0 .H ^ r^rHPO o r- cm p- O o -h

äo S

- \ kp p 3 0° g 'D r v x t "H m tn 3 ra cm a

X r4 P O C

o tn -h A r-1 1/1 S 2.

_j ,. r, oo —«s \ « ra *o r j μ r^OPCJ O -n ra 3 ra ra p

PC P P

00 tl r!

J > 1*4 *H O

p n \ \ OP

t o H .-H fi (D

O X :ra T3 :ra Ό '0 φ c 5« :3 h ω tn p :ra h ra tn p rae «r e i H H 1 3 9 1 M H f 3 s 13 3 5 S I 8 8 § Dh f 8 8 § 8-. - «

>i Tl -H X X 0) S -H X X la 5 II

:ra o <U :f0 ..(1)20:(0 · · 0) 2 O H

^ eg C4 CMCM0.N.P Oh r0C00.<2p M I—I

14 65081

Taulukoissa tarkoittavat G ja R keksinnönmukaisia pesuaineita, joiden koostumukset on esitetty edellä. F tarkoittaa vierasta pesuainetta, joka voi olla erilainen eri tiloilla.

Taulukoista voidaan havaita, että päivämäärään 77-09-29 asti käytettiin tilalla 1 pesuainetta F päivämäärästä 77-09-29 alkaen päivämäärään 77-11-08 asti käytettiin pesuainetta R annostuksen ollessa 1,25 dl/10 1 vettä, päivämäärästä 77-11-08 päivämäärään 77-12-20 asti käytettiin vaihtopesua annostuksen ollessa 1,25 dl/ 10 1 vettä pesuainetta G aamulla ja 0,3 dl/10 1 vettä sulfamiini-happoa jne. Annetut ajankohdat ovat näytteenottoaikoja, jolloin laitteiston hygieeninen tila tarkastettiin ns. painelevyjen avulla mikro-organismien viljelyä varten. Nämä agar-päällysteiset levyt puristetaan tutkittavia pintoja vastaan, tässä tapauksessa ns. lop-puyksikköä vastaan, joka on se osa laitteistoa, joka erottaa sen ilmasta ja sallii maidon siirtymisen tilatankkiin. Merkinnät yli ja hom. tarkoittavat, että levyjen tavanomaisen itämisajan jälkeen havaittiin olevan täysin kasvun tai homeen peitossa.

Putkilypsylaitteiston kunto koejakson alussa ja lopussa tiloilla 1-15.

Tila 1:

Veden kovuus 21° dH. Kalkkipäällysteitä putkilypsylaitteen johdoissa ja loppuyksikössä. Päällysteet hävisivät koeaikana ja maitoletkut ja loppuyksikkö olivat täysin puhtaat. Päällyste tila-tankissa (900 1) oli hävinnyt.

Tila 2:

Veden kovuus 5,5° dH, 0,6 mg/1 Fe. Tuottajalla oli noin 2 vuotta aikaisemmin vaikeuksia rautasaostumien vuoksi lypsylaitteis-tossa ja useilla pesuaineilla suoritetut puhdistusyritykset eivät olleet tehokkaita. Jonkin aikaa vaihtopestiin sulfamiinihapolla ja pesuaineella G, jolloin saostumat hävisivät. Tämän jälkeen pestiin yksinomaan pesuaineella G eikä saostumia esiintynyt. Tuottaja halusi kuitenkin desinfioida erikseen kloorilla, minkävuoksi pesuaine R tutkittiin kokeissa. Putkilypsylaitteisto oli täysin puhdas kokeen päätyttyä.

Tila 3:

Veden kovuus 5°dH (jokivettä). Loppuyksikössä oli kokeen alussa pieni rasvakalvo, joka hävisi koeaikana.

Tila 4:

Veden kovuus 15°dH. Loppuyksikössä oli harmaa kalvo kokeen 15 65081 alussa sekä taipumus tähän putkilypsyletkuissa (muovia). Vieläpä pienellä pesuaineen G annostuksella oli laitteisto kolmen kuukauden kuluttua täysin puhdas.

Tila 5:

Veden kovuus 34°dH. On ollut suuria vaikeuksia toistuvasta kalkinmuodostuksesta 2-3 cm paksuiksi kerroksiksi pesuautomaatissa lyhyen ajan kuluessa käsin suoritetun poiston jälkeen. Kahden yön ajaksi täytettiin pesuautomaatti 0,4-prosenttisella sulfamiinihapolla, jolloin kalkkipäällyste hävisi täysin. Kokeen lopussa oli säiliö pienestä annostuksesta huolimatta jatkuvasti täysin vapaa päällysteistä. Putkilypsylaitteistossa oli kokeen alussa voimakas kalkkipäällyste ja lasiputket olivat läpinäkymättömiä. Kokeen lopussa olivat putket ja loppuyksikkö täysin puhtaat. Tilan esimies ilmoitti, että aikaisemmin oli jokaisena perjantaina täytynyt hakata kalkki pois. Ajan tarve tähän työhön oli ollut kaksi tuntia. Putkiston pituus 150 m.

Tila 6:

Veden kovuus 9°dH. Putkilypsylaitteiston putket ja loppu-yksikkö olivat kokeen alussa selvän harmaan kalvon peittämiä, joka hävisi koeaikana. Muoviputket ja loppuyksikkö täysin puhtaat.

Tila 7:

Veden kovuus 19°dH. Fe 5,5 mg/1. Ammonium (NH^) 2,8 mg/1. Putkilypsylaitteiston pituus oli noin 540 m. Käytettiin kolmea loppuyksikköä. Koko laitteisto oli värjäytynyt voimakkaasti ruskeaksi. Kokeita eri pesuaineilla oli suoritettu kuitenkin ilman luotettavia tuloksia. Tutkimuksessa kuukauden kuluttua kokeen alusta oli laitteisto lähes vapaa ruskeasta väristä. Toisessa tutkimuksessa ei havaittu ruskeaa värjäytymistä ja kaikki maitoa johtavat pinnat olivat täysin puhtaat.

Tila 8:

Veden kovuus l°dH (pehmennetty). Loppuyksikössä oli ohut rasvakalvo kokeen alussa, mutta se hävisi kokeen alkuaikana. Tila kuuluu saman hoitajan alaisuuteen kuin tila 7, minkävuoksi kokeet lopetettiin samanaikaisesti.

Tila 9:

Veden kovuus 8 dH. Putkilypsylaitteiston loppuyksikkö, putket ja yhdyskappale olivat värjäytyneet ruskeiksi rautapitoisen 16 65081 veden vaikutuksesta. Kokeessa käytettiin pesuainetta G ja sulfa-miinihappoa ja ruskea väri hävisi. Viimeisen kuukauden aikana käytettiin sulfamiinihappoa kerran viikossa. Värjäytymistä ruskeaksi ei tapahtunut. Yhdyskappale, messinkiä oleva vanhempaa mallia, sijoitettiin 0,3-prosenttiseen sulfamiinihappoliuokseen, jolloin ruskea väri hävisi.

Tila 10:

Veden kovuus 6°dH. Putkilypsylaitteisto oli hyvässä kunnossa, mutta kokeen alussa esiintyi taipumusta harmaan kalvon muodostumiseen. Tämä hävisi täydellisesti.

Tila 11:

Veden kovuus 6°H. Loppuyksikössä oli rasvakalvo. Se hävisi kokeen aikana.

Tila 12:

Veden kovuus ll°dH. Laitteistossa oli ohut päällyste, mutta se hävisi koeaikana.

Tila 13:

Veden kovuus 20°H. Selvä kalkkipäällyste loppuyksikössä ja putken alussa. Rasvakalvo loppuyksikössä, mikä hävisi koeaikana. Näytettä pohja-astiasta ei otettu astian erittäin huonon laadun vuoksi. Astia vaihdettiin kokeen päätyttyä.

Tila 14:

Veden kovuus 19°dH. Laitteisto oli 0-kokeessa ja 1.kokeessa huonosti pesty. Tämä johtui pesuautomaatin viallisuudesta. Uusi pesuautomaatti asennettiin. Tämän jälkeen sujui pesu hyvin.

Tila 15:

Veden kovuus l°dH (pehmennetty). Tilatankki 2500 litraa (ammetyyppinen). Sisävaippa oli värjäytynyt voimakkaasti keltaiseksi ja siniseksi. Käsipesun jälkeen NaOH-pitoisella pesuaineella hävisi värjäytyminen eikä sitä enää esiintynyt. Pesu suoritettiin pesuaineella G ja sulfamiinihapolla. Kokeen alussa oli putki-lypsylaitteistossa rasvakalvo, mutta se hävisi kokeen aikana.

Puhdistusmenetelmää keksinnön mukaan käytettiin myös useita kuukausia suurehkolla tilalla valvoen bakteerilukua hieman tiheämmin. Olosuhteet näytteiden otossa eivät olleet samanlaiset ja tästä aiheutuvat arvojen erilaiset suuruusluokat. Näissä kokeissa käytettiin myös vierasta pesuainetta F, jonka koostumus (analyysimme mukaan) oli: 17 65081

Ei-ionista tensidiä 0,8 paino-%

Na-tripolyfosfaattia 44,0 "

Na-metasilikaattia 28,7 "

Na-karbonaattia 18,3 "

Kloori-isosyanuraattia 6,2 " vettä 2,0 " 100.0 paino-%

Tilalla oli suoritettu myös koe toisella vieraalla pesuaineella Fl, jonka koostumus oli (analyysimme mukaan):

Na-tripolyfosfaattia 36,8 paino-%

Na-pyrofosfaattia 2,0 "

Na-metasilikaattia 29,6 "

Na-karbonaattia 15,4 "

Na-sulfaattia 12,0 "

Kloori-isosyanuraattia 3,0 "

Vettä 1,2 " 100.0 paino-%

Ensimmäisessä kokeessa käytettiin sulfamiinihappoa happa-mena pesuaineena ja toisessa natriumvetysulfaattia.

Näiden kokeiden tulokset ilmenevät seuraavasti tutkimus-kertomuksen yhteenvedosta.

"Pesukokeet päivittäistä vaihtopesua käyttäen pesuaineella G ja sulfamiinihapolla alkoivat lokakuussa 1977 ja päättyivät huhtikuussa 1978. Loka-helmikuun aikana annosteltiin 0,9 dl/10 1 vettä. Sulfamiinihapon annostus samana aikana oli 0,4 %. Veden kovuus 34°dH. Maaliskuusta alkaen vähennettiin pesuaineen G annostus arvoon 0,5 dl/10 litraa vettä.

Koko koeajan suoritettiin säännöllisiä käyntejä tilalla ja tällöin tutkittiin putkilypsyjohdot, jotka ovat lasia ja joiden mitta on 46,5-40 mm ja tällöin erikoisesti loppuyksiköstä kauimpana olevat päät. Loppuyksikkö, jonka tilavuus on noin 50 litraa ja joka on lasia, käsittää bakeliittia olevan pohja-astian, johon on sijoitettu ruostumatonta terästä olevia seulalevyjä. On tunnettua, että loppuyksikössä muodostuu helpoimmin rasva- ja kalkkipäällysteitä pohja-astiaan. Maidon bakteerilaskennan tulokset on esitetty taulukossa 2. Loppuyksiköstä valuu maito itsestään 18 65081 pumppuun, joka pumppaa maidon edelleen levyjäähdyttäjän (lämmönvaihtimen) lävitse. Jäähdytysaineena käytetään vettä. Maidon lämpötila levyjäähdyttäjään saapuessaan on noin 32°C ja kuljettuaan sen lävitse on lämpötila noin 6-7°C veden lämpötilan yläpuolella. Levyjäähdyttäjä avattiin säännöllisesti tarkastusta varten. Levyt olivat täysin puhtaat. Levyjäähdyttäjän jälkeen pumpataan maito tilatankin maidonsyöttöön, joka sijaitsee tankin päällä 2370 mm lattian yläpuolella. Maito valuu sitten ruostumattomassa putkessa tankin pohjalle. Tankin tilavuus on 5000 litraa ja on siinä ruostumaton sisävaippa. Maito jäähdytetään siinä 4°C:en lämpötilaan tai kylmemmäksi. Ruostumattomassa mittatikussa, joka riippuu tankin keskellä, on millimetrin syvyisiä lovia, joihin päällystyksiä voi muodostua. Myös nämä ja maitoa siirtävät letkut tarkastettiin. Lypsy-yksiköt, 8 kpl, ovat Duovac-tyyppiä. Ne sijoitettiin ruostumattomaan pesualtaaseen ja pestiin pesuliuosta kierrättämällä yhdessä muiden putkilypsylaitteiden kanssa. Nännikupit tarkastettiin joka kerta ja olivat ne puhtaat eikä niissä esiintynyt karheutta. Ruostumattomassa säiliössä veden lämmittämiseksi automaattista kiertopesua varten oli kokeen alussa kalkkisaostuma molemmissa lämmityselementeissä ja säiliön sivuilla ja pohjalla paksuuden ollessa 1 1/2-2 cm. Päällysteet olivat täysin poissa 3-4 pesun jälkeen sulfamiinihappoliuoksella.

Vieras pesuaine:

Kun kokeet olivat päättyneet ja tulokset arvioitu, loppui pesuaine G muutaman viikon kuluttua. Tällöin siirryttiin toukokuun alkupuolella vaihtopesuun pesuaineella, jota käytettiin ennen koetta, nimittäin pesuaineeseen F1 ja natriumvetysulfaattiin. Ennen jokaista lypsyä johdettiin aina puhdasta vettä putki-lypsylaitteiston putkiston lävitse. Käytettiin puhdistustulppia kaiken veden poistamiseksi, koska määrätyissä kohdissa oli painumia. Tämä aiheutui johdotuksen huonosta asennuksesta. Kylmän veden poistuttua loppuyksikön seulalevyn lävitse oli se sameaa ja sisälsi "valkoisia kuulia" (todennäköisesti rasvaa), jotka kiinnittyivät seulalevyyn. Sameus ja "valkoisten kuulien" määrä kas-voi myöhemmin. Pesuautomaatin lämminvesivaraajassa alkoivat kalk-kisaostumat kasvaa. Meijerissä ei otettu maidosta bakteerinäyttei-tä tänä aikana. Hieman yli viikon kuluttua voitiin vaihtopesussa 19 6 5 0 81 palata pesuaineeseen G ja sulfamiinihappoon. Muutamien päivien kuluttua olivat kaikki pinnat puhtaat.

Kesäkuun 14. päivä aloitettiin koe pesuaineella F ja sulfa-miinihapolla käyttäen samoja annostuksia kuin pesuaineen G yhteydessä. Koe jatkui 12 vuorokautta. Kesäkuun 12. päivä otettiin bak-teerinäytteet maidosta (760 000 bakteeria/ml). Myös havaittiin valkoisia kuulia ja sameutta huuhteluvedessä, ei kuitenkaan siinä määrässä kuin kokeessa pesuaineella Fl".

Koetuloksista ilmenee, että pesuaineen, jossa käytetään nyt kuvattua koostumuksen omaavaa erikoista tensidiyhdistelmää, tehokkuus on huomattavasti parempi kuin tavanomaisen pesuaineen käytettäessä vuoropesua alkalisen ja happamen aineen kanssa. Tämä tehokkuus on niin paljon parempi, että se sallii käytettyjen määrien huomattavan vähentämisen. Kokeissa on esimerkiksi käytetty samaa annostusta sekä pehmeälle vedelle että erittäin kovalle vedelle. Taloudellisten etujen lisäksi käsittää vuoropesumenetelmä keksintömme mukaisen toteutuksen avulla sen, että alkalin ja hapon päästöt pesusta ovat likimain ekvivalenttiset, mitä on pidettävä merkittävänä etuna ekologisesti tarkasteltuna.

Laboratoriokokeissa vaihdettiin ei-ioninen tensidi pesuaineissa G ja R rasva-alkoholiin kondensoituna 4 moolilla etylee-nioksidia ja 4 moolilla propyleenioksidia. Aineiden tehokkuudet ovat samanlaiset. Edelleen muutettiin ei-ionisen tensidin ja amfo-lyyttisen tensidin välistä suhdetta. Suhde ei ole erikoisen kriittinen, mutta sen tulee olla välillä 1:8-10:1, edullisesti välillä 1:4-8:1. Tensidin osuus alkalisessa pesuaineessa voi vaihdella välillä 0,1-20,0 painoprosenttia ja se on edullisesti välillä 0,5-10,0 painoprosenttia.

20 65081

Taulukko 2

Bakteeriluku maidossa (kokonaismäärä/ml) 1977 marraskuu 120 000 marraskuusta 1977 alkaen marraskuu 20 000 pesuainetta G 0,9 dl/10 litraa vettä + 0,4 dl joulukuu 10 000 sulfamiinihappoa/10 1 vettä joulukuu 20 000 1978 tammikuu 10 000 tammikuu 20 000 helmikuu 70 000 helmikuu 80 000 maaliskuu 30 000 maaliskuusta 1978 alkaen maaliskuu 10 000 pesuaineeta G 11,5 dl/ll) litraa vettä + 0,3 dl sulfa- huhtikuu 10 000 miinihappoa/10 1 vettä huhtikuu 20 000 toukokuu 80 000 (11.5) toukokuu 20 000 (25.5) kesäkuu 760 000 (26.6) pesuaine F 0,5 dl/10 1 vettä + sulfamiinihappoa 0,3 dl/19 1 vettä kesäkuu 40 000 (30.6) pesuainetta G 0,5 dl/10 1 vettä + sulfamiinihappoa 0,3 dl/10 1 vettä I;

Claims (13)

21 65081

1. Menetelmä elintarvikkeiden, erikoisesti maidon ja maitotuotteiden käsittelylaitteiden puhdistamiseksi käyttäen vuoroittaan alkalista puhdistusainetta ja hapanta puhdistusainetta, tunnettu siitä, että alkalinen puhdistusaine sisältää ma-talavaahtoista tensidikoostumusta, jossa on vähintään yksi mata-lavaahtoinen ei-ioninen tensidi ja vähintään yksi matalavaahtoinen amfolyyttinen tensidi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkalisen puhdistusaineen sisältämän ei-ionisen tensidin kostutusaika (mitattuna DIN 53901 mukaan, lg/1, 15°dH, 20°C) on alle 100, edullisesti alle 50 ja erikoisesti edullisesti alle 30 sekuntia.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalisen puhdistusaineen sisältämässä ei-ionisessa tensidissä on hydrofobinen osa, joka on alkanoli tai al-kyylifenoli tai alkyyliamiini tai hydrofobinen emäs, joka on muodostunut kondensoimalla propyleenioksidia propyleeniglykolin kanssa, ja hydrofiilinen osa, joka on propyleeni- ja/tai etyleenioksi-din kondensaatti.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ei-ioninen tensidi on 6-22 hiiliatomia, edullisesti 10-18 hiiliatomia sisältävä rasva-alkoholi tai 6-18 hiili-atomia alkyyliosassa sisältävä alkyylifenoli molemmissa tapauksissa kondensoituna 2-30 moolin kanssa etyleenioksidia ja 0-40 moolin kanssa propyleenioksidia, edullisesti 2-20 moolin kanssa etyleenioksidia ja 2-30 moolin kanssa propyleenioksidia moolia kohti rasva-alkoholia tai alkyylifenolia.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että amfolyyttinen tensidi on imidatsoliinijohdannainen, jonka yleinen kaava on 22 6 5 0 81 CH2 0 N CH_ il I I A0 __ CH2R" jossa R = rasvahappotähde R'= H tai CH2COOM-ryhmä R"= COOM-, CH2COOM- tai CH0H0H2S03M-ryhmä A = hydroksyyli, kloridi, sulfaatti tai pinta-aktiivinen sulfaatti- tai sulfonaattiryhmä M = Na, H tai orgaaninen emäs.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että amfolyyttinen tensidi on dikarboksylaatti, jonka yleinen kaava on /c V ! Θ I N I il fH2 j R----------C-----N-CH_CHo0CH_COOM , | 2 2 2 Ay CH2COOM jossa R, A ja M tarkoittavat samaa kuin edellä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että R tarkoittaa kapryylihappotähdettä tai etyylihek-saanihappotähdettä tai näiden seosta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ei-ionisen tensidin suhde amfolyyttiseen tensidiin on 1:8 - 10:1, edullisesti 1:4 - 8:1.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että alkalinen aine sisältää 0,1~20,0 paino-%, edullises- 23 65081 ti 0,5-10,0 paino-% tensidiseosta laskettuna aineen kuiva-ainemäärästä .

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että hapan puhdistusaine on vahva orgaaninen tai epäorgaaninen happo mahdollisesti lisätyn matalavaahtoisen pinta-aktiivisen aineen kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vahva happo on kokonaan tai osittain korvattu hap-pamalla suolalla.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että happo on sulfamiinihappo.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että happo on sitruunahappo. 24 65081