FI64841B - Hydraulisk motor - Google Patents

Description

V.

I- -___ r_, KUULUTUSJULKAISU , , ^ _ W (11) UTLÄCCNINGSSKIUFT 64 841 ^ ^ (51) K».ikP/intCt ^ F 03 C 1/04, P 04 B 1/04 SUOM I — FI N LAN D (21) •'“«ttihtkwnw — PttmcansMciilni 801l83 (22) HakwnispUvl—AmMcnlngadag ll*.0i.80 (23) Alkupllvi—GUtighMtdftg lU.0lt.80 (41) Tullut iulkiMkst — Bllvlt oflantlig 10 8l

Patentti- ja rekisterihallitus Nihtwww |. kuuLjuii^n

Patent- och registentyrelMn # AmMcm utiafd och uti.skrifMn pubiic*rad 30.09.83 (32)(33)(31) Pyydetty «cuollniis—Begird priorttet (Tl) Oy Partek Ab, Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki 33,

Suomi-Finland(FI) (72) Ilmari Louhio, Helsinki, Suomi-Finland(FI) (74) Oy Kolster Ab (54 ) Hydraulinen moottori - Hydraulisk motor Tämän keksinnön kohteena on hydraulinen moottori, jossa on kaksi akselin ympärille sovitettua halkaisijaltaan erisuuruista sylinterisarjaa, jolloin moottorin akseliin muodostettuun poraukseen on sovitettu paineväliaineen ohjaama liukukaraventtii-lirakenne paineväliaineen ohjaamiseksi vaihtehtoisesti samanaikaisesti kumpaankin sylinterisarjaan, vain halkaisijaltaan suurempaan sylinterisarjaan tai vain halkaisijaltaan pienempään sylinterisar jaan siten kuin on esitetty patenttivaatimuksen 1 johdannossa. Tämäntapainen hydraulinen moottori on esitetty esimerkiksi suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 792406. Sen mukaisessa moottorissa ohjataan kulloinkin ilman paineväliainetta jäävän sylinterisarjän männät irti nokkarengaskosketuksesta, jolloin männät jäävät sylintereidensä sisälle liikkumattomiksi ottamatta osaa moottorin pyöritykseen. Sovellutuksen epäkohtana on se, että kytkettäessä levossa olleet männät uudelleen toimintaa, tai esim. vaihdettaessa vaihteelta toiselle, syntyy voimakkaita painesy-säyksiä äkillisten tilavuudenmuutosten tapahtuessa. Kun moottorin 2 64841 tilavuus vaihdetta vaihdettaessa suurenee, tai vapaalta kytketyt männät syöksyvät toimimaan, männät eivät ehdi kyllin nopeasti kiinni nokkarenkaaseen, mäntien päissä olevat vierintälaakerit iskeytyvät ympäri pyörivän nokkarenkaan nokkia vasten aiheuttaen nokkarenkaaseen ja laakereihin iskuja, jotka varsinkin suurempien nopeuksien vallitessa saattavat aiheuttaa vaurioiris-kejä sekä lyhentävät moottoreiden käyttöikää.

Edellä mainittujen seikkojen johdosta tämän laatuinen kyt-kemisjärjestelmä, jossa vapaalle kytkeytyminen tapahtuu edellä mainitulla tavalla osalle tai kaikille moottorin männille, on moottoria mahdollista käyttää vain suhteellisen hitailla pyö-rintänopeuksilla ja järjestelmää voidaan käyttää hitaissa ajoneuvoissa tai apuvoimana hitaasti liikuttaessa ollen nopeassa ajossa vapaalle kytkettynä.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi hydraulimoot-tori, joka poistaa edellä mainittu haitta sekä lisäksi tuoda etuja, joiden avulla hydrostaattinen voimansiirto toimii samojen ajo-ominaisuuksien mukaisesti kuin yleisesti käytössä olevat ja totutut, ajoneuvojen mekaaniset voimansiirrot.

Tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisessa hydraulimoottorissa yhdistämällä kulloinkin ilman paineväliainetta jäävän sy-linterisarjän paineukot tilaan, jossa vallitsee paluupaine, sekä yhdistämällä kummankin sylinterisarjän paineaukot tilaan, jossa vallitsee paluupaine, kun moottorin työpaine lähestyy paluupai-netta, siten, kuin on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa.

Keksinnön mukainen hydraulimoottorin sisään rakennettu venttiilistö suorittaa osittain automaattisesti myöhemmin tässä selostetut toiminnot poistaen hydrostaattisissa voimansiirroissa hitaita nopeuksia nopeammissa ajo-olosuhteissa yleensä esiintyvät haittailmiöt, kuten vaihtamisen yhteydessä tapahtuvat nykäykset, mäntien aiheuttamat kolinat ja kavitaatiot sekä edellisistä johtuvat mahdolliset vaurioilmiöt. Samalla ratkaisu yksinkertaistaa moottoreiden ulkopuolista venttiilistö- ja hallin-talaitteistoa haluttaessa saman suuntaisia toimintoja.

64841

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa vaihtamistoiminnan yhteydessä vaihdettaessa nopeammalle alueelle, jäävät poiskytketyt männät seuraamaan nokkarenkaan vierintäpintoja tarvitsematta ulkopuolista väliainevirtaa ja ovat siten uudelleen kytkettävissä toimintaan ilman iskuista syntyviä riskejä. Jos ajon aikana mistä tahansa syystä työpainetta antavan pumpun tuotto ei vastaa ajonopeuden vaatimaa väliainemäärää, keksinnön mukainen vent-tiilistö yhdistää automaattisesti paine- ja paluulinjat moottorin sylinteritiloihin työpaineen määrän lähetessä paluupaineen arvoa. Hydraulimoottorin vääntövoima päättyy samalla, mutta mäntien vierintäelimet mäntineen seuraavat nokkarenkaiden vierintäpintoja paluulinjassa vallitsevan paineen vaikutuksesta. Pumpun lisätessä tuottoaan suuremmaksi kuin ajoneuvon kulkunopeus edellyttää, yhteysventtiili sulkeutuu työpuolen paineennousun vaikutuksesta ja hydraulimoottorit aloittavat vääntötyönsä valitulla vaihteella.

Hydraulimoottorin keskiössä on pumppu, joka saa pyöritys-voimansa hydraulimoottorin omasta pyörinnästä. Kyseinen pumppu toimii moottorina ajettaessa eteenpäin pyrkien pyörittämään hyd-raulimoottoria ajosuuntaan. Samalla se annostelee väliainetta pyörintänopeuden mukaisesti paluulinjasta kotelotilaan vaihtaen siten väliainetta työkiertoon muuttaen samalla paluulinjan paineenergiaa pyöritystyöksi, joka normaaleissa suljetuissa järjestelmissä muuttuu lämmöksi siirrettäessä tankkiin työkierron väliainetta. Väliaineen siirtyessä edellä esitetyllä tavalla kotelolinjaan, se huuhtelee ja jäähdyttää sitä sekä saa aikaan kotelotilassa pienen ylipaineen (1-2 bar) myöhemmin selvitettävässä tapauksessa tarvittavaa täydellistä vapaalle kytkentää varten. Kotelotilan ulosvirtausaukon yhteyteen on asennettu taka-iskuventtiili, joka avautuu (1-2 bar) pienen ylipaineen vaikutuksesta, joka on yhdistetty tankkilinjaan.

Jos väliainevirta voimakoneen yhteydessä olevasta pumpusta syystä tai toisesta katkeaa, vaikka ajoneuvo on liikkeessä, tai ajoneuvoa lähdetään hinaamaan ilman, että hydraulijärjestelmä on toiminnassa, säätää patenttianomuksen mukainen venttii-listö välittömästi hydraulimoottorit täydelliseen vapaalle-kytkentään. Tällöin työpaineverkosto on paineettomassa tilassa 4 64841 ja hydraulimoottorin sisään rakennettu pumppu eteenpäin ajettaessa pyöriessään siirtää paineettomasta työpainepiiristä väliainetta kotelotilaan, johon takaiskuventtiilin vaikutuksesta syntyy edellä mainittu pieni ylipaine, joka pitää nokkarenkai-den työntämät männät sylintereidensä sisäasennoissa sallien nokkarenkaiden vapaan pyörinnän ja ajoneuvoa voidaan hinata kaikilla ajonopeuksilla kuten mitä tahansa perävaunua. Ajohyd-rauliikan uudelleen kytkeminen toimintaan edellyttää ajoneuvon pysäyttämistä.

Peruutettaessa ajoneuvoa ohjataan painevirta eteenpäin ajon paluupuolelle, jolloin aikaisempi painepiiri muuttuu pa-luupiiriksi. Tällöin moottorin pyörintäsuunta muuttuu hydrauli-moottorit toimivat ainoastaan ykkösnopeuden alueella eli kaikki sylinterit ovat silloin toiminnassa eikä ajovaihteita saa käyttää. Peruutettaessa hydraulimoottorin sisään rakennettu pumppu pyörii siten, että se nyt pumppaa kotelotilasta väliainetta venttiilistön kautta tankkilinjaan pitäen kotelotilan paineet-tomana.

Keksinnön edullisia toteutuksia on yksityiskohtaisemmin määritelty patenttivaatimuksissa 2-8.

Seuraavassa selvitetään keksintöä viitaten oheisissa piirustuksissa esitettyyn suoritusesimerkkiin.

Kuvio 1 esittää moottorin pitkittäisleikkauksena.

Kuvio 2 esittää moottoria ja siihen liittyvää erästä soveltuvaa hydraulista järjestelmää kytkinkaavion muodossa.

Kuvio 3a 1 esittää pitkittäisleikkausta moottorin sylin-teriryhmästä nopeudenvaihtoventtiilistöineen tilanteessa, jossa moottori käy ensimmäisellä vaihteella, ja kuvio 3a 2 esittää tilannetta, kun moottorin työpaine on lähestynyt paluupainetta tai saavuttanut sen.

Kuviot 3b 1 ja 3b 2 esittävät kudioiden 3a 1 ja 3a 2 tapaan moottorin toimintaa toisella vaihteella, ja kuviot 3c 1 ja 3c 2 vastaavasti toimintaa kolmannella vaihteella.

Kuvio 4 esittää poikkileikkausta kuvion 1 viivaa IV-IV pitkin.

Kuvio 5 - on pitkittäisleikkaus kotelon tankkilinjasta ku- 64841 vion 4 viivaa V-V pitkin.

Moottorin sylinteriryhmässä on peräkkäin kaksi neljän sylinterin sarjaa, joista toisen sarjan sylintereiden 58 halkaisijat ovat suurempia kuin toisen 57. Sylinteriryhmään 1 on ruuvein tai muulla tavalla kiinnitetty laippa 2, jonka kautta paine- ja paluuvirta sekä venttiilistön ohjausvirrat ohjataan moottoriin ja sieltä pois. Samoin laipan 2 kautta ohjataan moottoriin jarrujen käyttö- ja jäähdytysväliaineet. Pyörivän kotelo-osan muodostavat (kuvio 1) kansikotelot 4 ja 5, nokkarenkaat 3a ja 3b, tiivistepesä 61 tiivisteineen, rakenteesta riippuen välirengas 62, kansi 54, kotelo (4:n) mukana pyörivät jarru-levyt 63, mikäli moottori on jarruilla varustetussa kokoonpanossa sekä pumppu 48 akselin 47 ja kannen 54 pyörittämänä.

Sylinteriryhmän keskiosan tilaan 73 kuviossa 3a, b ja c, sekä sen jatkeeseen laipassa 2 poraus 95 on sijoitettu nopeuden vaihtoventtiilistö. Tämä sisältää aksiaalisuunnassa liikkuvan karan 8 osineen kuvio 3a, b ja c. Karan 8 keskiössä on lieriömäinen ontto tila 13, jonka toinen pää on avoin siinä liikkuvalle hoikille 86. Toisessa päässä on reikä, jonka lävitse ja siihen kiinnitettynä tai siihen tiivistettynä kulkee putki 18.

Hoikin 86 muodostaa lieriöholkki varustettuna laipalla, johon jousi 87 nojaa. Hoikin 86 sisällä ja siihen tiivistettynä voi aksiaalisesti liikkua kakkosvaihteen kara 15. Karassa 15 on kummassakin päässä mäntäosa, joista ensimmäinen 15b liikkuu hoikin 86 sisällä ja toinen mäntäosa 15a pesän 49 sisällä. Karan 15 keskiössä on poraus, jonka lävitse kulkee putki 18 siihen tiivistettynä. Kara 15 voi liikkua rajatun matkan putken 18 päällä. Putkessa 18 on rajoitin 88 karaa 15 varten. Putki 18 on kiinnitetty mäntään 20, joten se liikkuu männän 20 liikkuessa.

Kun kara 8 liikkuu toiseen ääriasentoonsa männän 20 työntämänä, työntää putken 18 rajoitin 88 karaa 15 pesän 49 pohjaan estäen tällöin karan 15 liikkeet (kuvio 3c). Kara 15 voi siis liikkua pesässä 49 ainoastaan karan 8 ollessa ensimmäisessä asennossaan. Tilat 42 ja 43 on yhdistetty keskenään putkella 94 sekä liitetty esiohjatun paineensäätökaran 100 välityksellä tilaan 78, kuviot 4 ja 5. Kara 100 on esiohjattu tilan 78 puolelta siten, että paineen kasvaessa yli paluupaineen maksimirajan, kara 100 voit- 6 64841 taa jousivoiman 103 siirtyen toiseen asentoonsa sulkien samalla kuristinosilla 107 ja 108 yhteyden tiloista 42 ja 43 tilaan 78. Siirtyessään kara 100 on samalla avannut yhteyden tiloista 42 ja 43 tilaan 77 (kuviot 4 ja 5). Karan 86 liikettä rajoittavat luk-korenkaat 89 ja 90, mutta voi se liikkua rajatulla alueellaan karan 15 päällä ja karan 8 pesässä näiden eri asennoista riippumatta. Laipan 2 keskiössä on poraus 95, jossa on pesä 25. Se on varustettu putkiliitännällä 75, josta putken 18 kautta on yhteys sylinteritilaan 44 (kuvio 3b). Pesän 25 ulkovaipassa on ura 74, josta on kanavayhteys sylinteriosaan 45 (kuvio 3c). Sylinte-riosassa 45 on mäntä 20, johon putki 18 on kiinnitetty, kuten aikaisemmin jo on mainittu. Laipassa 2 on putkiliitäntä 23, josta on kanavayhteys rengasuraan 74. Pesä 25 on kiinnitetty pesään 2 lukkorenkaalla tai muulla tavalla, tai se voi olla samaa ainetta laipan 2 kanssa.

Kun painevirta ohjataan aukosta 6 kanavan 7 kautta tilaan 73, josta sillä on jatkuva yhteys aukkojen 38 kautta karan 8 sisätilaan 13, työntää vaikuttava väliaine karan 15 pesän 49 sy-linteriosan 44 pohjaan. Putki 18 on silloin paineeton. Samoin kara 8 siirtyy samanaikaisesti ensimmäiseen asentoonsa painaen männän 20 pesässä 25 olevan sylinterin 45 pohjaan, koska tila 45 on myös paineeton ja yhteydessä venttiilin 106 kautta tankkiin 102, johon myös putki 18 venttiilin 105 kautta on yhteydessä (kuvio 2). Tällöin väliainevirta pääsee vaikuttamaan rengas-uran 37 kautta kaikkien suurempien sylintereiden 58 aukkoihin 26. Samoin pääsee väliainevirta hoikin 86 aukkojen 16 kautta karan 8 aukkojen 12a kautta rengastilaan 19, josta ovat kanava-yhteydet pienempien sylinterien 57 aukkoihin 33. Moottori toimii silloin kaikilla sylintereillään ja siten ykkösvaihteella (kuvio 3al). Jos jostakin syystä liitännän 6 kautta tulevan väliai-nevirran paine laskee tilassa 13 lähelle moottorin paluuvirran painetta, joka paine vallitsee myös tiloissa 42 ja 43, karan 8 molemmissa päissä seuraa, että holkki 86 jousen 87 vaikutuksesta siirtyy toiseen asentoonsa pysähtyen lukitusrenkaaseen 89 (kuvio 3a 2). Hoikissa 86 olevat aukot ovat silloin siirtyneet siten, että aukot 16 ovat yhdistäneet karan 8 aukot 12a ja 12b keskenään ja siten samalla rengastilat 19 ja 78 keskenään ja 7 64841 ovat yhteydessä paluukanavan 78 ja paluuliitäntään 14 (kuvio 2). Tästä seuraa, että paine tilassa 13 ei pääse laskemaan alle paluupiirin painearvoa, vaan moottorin kaikissa sylintereissä 58 ja 57 vallitsee työ- ja paluutahdin aikana sama moottorin syöttöpaine eli paluupaine, (suljetun järjestelmän kytkennässä yleensä suuruusluokkaa 10-30 bar). Männät työntyvät silloin kaiken aikaa nokkarenkaan vierintäpintoja vasten, eivät pyöritä moottoria vaan jarruttavat sitä kevyesti. Kun väliainevirtaa oleellisesti lisätään työpainepuolelta tilaan 13 esim. pumppua pyörittävän moottorin kierroslukua nostamalla, pumpun kallistuskulmaa lisäämällä tai ajonopeuden oleellisesti hidastuttua, nousee hoikin 86 päätyyn tilassa 13 kohdistuva painevoima suuremmaksi kuin sen liikettä vastustavan jousen 87 ja paluupaineen yhteinen voima, jolloin holkki 86 siirtyy ensimmäiseen asentoonsa. Esitetyn paineennousun aikaansaa aukossa 12b tapahtuva kuristus lisääntyneen virtauksen johdosta, jolloin tilan 13 ja 78 välille syntyy kyseinen paine-ero. Hoikin 86 siirtymisestä on seurauksena ykkösvaihteen toiminnan jatkuminen.

Kun putkeen 18 ohjataan moottorin työpaine esim. kuvion 2 mukaisella venttiilillä 105, pääsee paine vaikuttamaan putken 18 kautta sylinteritilaan 44. Karan 15 lieriöosa 15a on halkaisijaltaan suurempi kuin hoikissa 86 oleva lieriöosa 15b. Koska paine on nyt sama karan 15 kummassakin päätypinnassa, työntää halkaisijaltaan suuremman päätypinnan omaava mäntäosa 15a karan 15 hoikin 86 sisälle putken 18 rajoitinta 88 vasten. Silloin aukko 16 sulkeutuu hoikissa 86 (kuvio 3b) ja estää väliai-nevirran menon tilasta 13 aukkoon 12a, jolloin pienten sylin-tereiden 57 mäntien vääntötyö päättyy. Samanaikaisesti kara 15 on yhdistänyt hoikin 86 aukon 16 karan 15 ohemman kaulaosan 15c kautta tilaan 43 (kuvio 3b 1) jossa vallitsee paluupaine ja pienet männät seuraavat tämän avulla nokkarenkaan vierintäpintoja. Jos paine jälleen laskee tilassa 13 lähelle paluupuolen painetta, holkki 86 toimii jälleen samalla tavalla kuin vastaavassa tilanteessa ykkösvaihteen aikana. Hoikin 86 aukko 16 jälleen yhdistää tilan 13 uraan 78 sekä samalla tilaan 12a-19 (kuvio 3b 2). Väliainevirran lisäys tilaan 13 jälleen palauttaa hoikin 86 ensimmäiseen asentoonsa ja kakkosvaihde jatkaa toimintaansa. Kun lisäksi liitäntään 23 ohjataan vastaavasti toisen kolmi- 8 64841 tieventtiilin 106 (kuvio 2) tai vastaavan avulla työpaine, aiheuttaa se männän 20 työntymisen toiseen asentoonsa lieriötilassa 45 (kuvio 3c 1). Tämä on mahdollista koska mäntä 20:n halkaisija on suurempi kuin tilan 13 halkaisija sekä suurempi kuin karan 15 suuremman männän 15a halkaisija. Kara 8 ja rajoittimen 88 johdosta kara 15 työntyvät kunnes sylinterin 44 pääty pysäyttää karan 15. Karan 8 liikkuessa toiseen asentoonsa karassa oleva laajennus 9 siirtyy sylinteriryhmän 1 pesässä olevaan kuristinkohtaan 11 sulkien väliainevirran pääsyn tilasta 73 rengastilaan 37. Mutta siirtyessään kara 8 on samalla laajennuksen 9a siirryttyä pois kuristinkohdasta 11a avannut rengastilasta 37 yhteyden rengastilaan 78. Isompien sylintereiden 58 paine- ja paluutilat ovat nyt puolestaan paluupaineen alaisina mäntien lopettaessa vääntötyön niiden seuratessa nokkarenkaan vierintäpintaa (kuvio 3c 1) .

Karan 8 siirtyessä toiseen asemaansa, siirtyi aukko 12b rengasuran 19 kohdalle. Silloin väliainevirta tilasta 13 on yhteydessä rengasuraan 19 ja edelleen pienempiin sylintereihin. Moottori käy nyt ainoastaan pienten mäntien pyörittäminä ja moottori toimii kolmosvaihteella. Tässäkin tilassa paineen putoaminen tilassa 13 lähelle paluupuolen painetta aiheuttaa hoikin 86 siirtymisen toiseen asentoonsa aiheuttaen samanlaisen lievän jarrutusilmiön kuin muillakin vaihteilla vastaavassa tilanteessa (kuvio 3c 2). Kolmosvaihteen päällekytkeytyminen uudelleen tapahtuu samoin kuin muillakin vaihteilla. Siirryttäessä kolmoselta kakkoselle, suljetaan työpaine liitäntään 23 jolloin se yhdistyy tankkilinjaan, ja paineenvaikutus tilassa 45 päättyy karan 8 siirtyessä työpaineen vaikutuksesta ensimmäiseen asentoonsa, jolloin moottori toimii kakkosvaihteella. Poistettaessa vastaavasti työpaine putkesta 18, työntyy kara 15 tilassa 13 vallitsevan työpaineen vaikutuksesta sylinterin 44 pohjaan, jolloin ykkösvaihde on toiminnassa.

Peruutusvaihde saadaan aikaan vaihtamalla väliainevirran virtaussuunta. Se tapahtuu joko suuntaventtiilin tai pumpun kallistuskulman tai vastaavan muutoksella. Tällöin tila 13 ja kanava 7 muuttuvat paluutilaksi sekä tila 78 painetilaksi. Sylintereiden mäntiin kohdistuvat painejaksot tapahtuvat nyt nokkaren- 9 64841 kaiden nokkien toista vierintäsivua pitkin ja moottorin pyörin-täsuunta tästä johtuen muuttuu. Moottori voi toimia vain ykkös-nopeuden alueella. Moottorin pyöriessä peruutussuuntaan pumpun 43 pyörintäsuunta on myös muuttunut ja se pumppaa nyt väliainetta kotelotilasta 83 putkeen 94. Kanavassa 78 vallitseva paluu-painetta korkeampi paine on aiheuttanut karan 100 siirtymisen toiseen asentoonsa, jolloin se sulki yhteyden tilasta 78 tilaan 94. Mutta sulkiessaan em. yhteyden, se avasi putkesta 94 sekä tilasta 42 yhteyden kanavaan 77 (kuvio 5). Kanava 77 on yhteydessä suoraan tai jäähdyttimen kautta tankkitilaan 102. Jos peruutus jatkuu pitkään tai muusta syystä kotelotilaan peruutettaessa pyrkii syntymään alipainetta, avautuu kanavan 77 yhteyteen liitetty venttiili 136 ja päästää väliainetta kanavasta 77 kotelotilaan 83 (kuvio 5) .

Jos ajoneuvoa hinataan ilman, että paineen alaista väliainetta ohjataan hydraulimoottoreihin, pumppu 48 pumppaa eteenpäin hinattaessa kanavasta 78 venttiilin 134 kautta väliainetta tankista 102, joka kotelotilaan 83 pumpattaessa nostaa kotelotilan paineen paineensäätöventtiilin 111 määräämään paineeseen ja pitää nokkarenkaiden 3a ja 3b nokkien työntämät männät sylinterei-densä sisäasennoissa ja ajoneuvoa on mahdollista hinata millä tahansa ajonopeudella. Venttiili 127 voi olla esim. sähköohjattu, jolloin se on kytkettävä ennen hinausta, tai venttiili voi olla paineohjattu esim. paluulinjasta siten, että paineen päätyttyä se kytkeytyy jousivoiman vaikutuksesta auki, jolloin hinaus voidaan aloittaa ilman ennakkotoimia.

Kuviossa 2 on viitenumerolla 101 merkitty järjestelmän pää-pumppu, jonka tilavuus on muutettavissa esimerkiksi kallistus kulmaa muuttamalla. 128 on syöttöpumppu, joka syöttää suljetun järjestelmän paluupiiriä takaiskuventtiileiden 116 kautta, 118 on hienosuodin. Venttiilillä 120 säädetään syöttöpiirin tai paluu-piirin painetta. Venttiilillä 127 voidaan sähköohjatusti tai pai-neohjatusti kytkeä paine- ja paluupiiri keskenään yhteen sekä samalla yhdistää ne tankkiin 102. Venttiilit 121 ovat työpaineen maksimipaineen rajoitusventtiileitä. Venttiili 129 saattaa puolestaan olla tarpeen mikäli pumppu 48 ei kykene riittävästi huuhtelemaan suljetun kierron järjestelmää, erikoisesti jos pe-ruutusajoa on runsaasti.

Claims (8)

10 64841

1. Hydraulinen moottori, jossa on kaksi akselin ympärille sovitettua, halkaisijaltaan erisuuruista sylinterisarjaa (57, 58. sekä moottorin akseliin muodostettuun poraukseen sovitetun, paineväliaineen ohjaaman liukukaraventtiilirakenteen paineväli-aineen ohjaamiseksi vaihtoehtoisesti samanaikaisesti kumpaankin sylinterisarjaan, vain halkaisijaltaan suurempaan sylinterisar-jaan (58) tai vain halkaisijaltaan pienempään sylinterisarjaan (57), jolloin venttiilikararakenne käsittää ensimmäisen, kahden asennon välillä liikkuvan onton venttiilikaran (8), jonka sisätila (13) on yhteydessä painekanavaan (7) ja toisen sylinteri-sarjan paineaukkoihin (33) karan (8) kummassakin asennossa, ja toisen, ensimmäisen karan (8) sisällä kahden asennon välillä liikkuvan onton venttiilikaran (15), joka ensimmäisessä asennossaan ensimmäiseen venttiilikaraan (8) nähden sallii yhteyden ensimmäisen karan (8) sisätilasta (13) toisen sylinterisarjän paineaukkoihin (33) ja toisessa asennossaan ensimmäiseen venttiili-karaan (8) nähden sulkee tämän yhteyden, sekä männän (20) ensimmäisen venttiilikaran (8) liikuttamiseksi, tunnettu siitä, että ensimmäisen venttiilikaran (8) ja sylinteriryhmän (1) väliin on muodostettu rengassola (78), joka on yhdistetty paluukanavaan (14), että ensimmäisen sylinterisarjän (58) paineaukkojen (26) molemmin puolin, ensimmäisen venttiilikaran (8) pituussuuntaan nähden/ on muodostettu sulut (9, 11; 9a, 11a) painekanavaan (7) ja vastaavasti mainittuun rengassolaan (78) päin siten, että painekanavaan (7) johtava sulku (9, 11) on avoin ja rengassolaan (78) johtava sulku (9a, 11a) on kiinni ensimmäisen karan (8) ollessa ensimmäisessä asennossaan ja päinvastoin sen ollessa toisessa asennossaan, ja että ensimmäisen venttiilikaran (8) ja toisen venttiilikaran (15) väliin on sovitettu tiiviisti näitä myöten kahden asen- 11 64841 non välillä liukuva kolmas venttiilikara (86) , joka ensimmäisessä asennossaan on sovitettu sulkemaan yhteys toisen sylinte-risarjan (57) paineaukoista (33) ensimmäisen venttiilikaran (8) sisätilan (13) kautta mainittuun rengassolaan (78) ja toisessa asennossaan on sovitettu avaamaan tämä yhteys, ja että kolmas venttiilikara (86) kaikilla vaihteilla on sovitettu siirtymään ensimmäisestä asennostaan toiseen asentoonsa työpaineen lähestyessä paluupainetta, jolloin moottori käy ensimmäisellä vaihteella ensimmäisen venttiilikaran (8) ollessa ensimmäisessä asennossaan ja toisen venttiilikaran (15) ollessa samanaikaisesti ensimmäisessä asennossaan ensimmäiseen venttiilikaraan (8) nähden, toisella vaihteella ensimmäisen karan (8) ollessa ensimmäisessä asennossaan ja toisen venttiilikaran (15) ollessa samanaikaisesti toisessa asennossaan ensimmäiseen venttiilikaraan (8) nähden, ja kolmannella vaihteella ensimmäisen venttiilikaran ollessa toisessa asennossaan, ja jolloin kulloinkin ilman paineväliainetta jäävän sylin-terisarjan paineaukot tulevat yhdistetyiksi tilaan, jossa vallitsee paluupaine, sekä, kun moottorin työpaine lähestyy paluupainetta, kummankin sylinterisarjän (57, 58) paineaukot (26, 33) tulevat yhdistetyiksi tilaan, jossa vallitsee paluupaine.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hydraulinen moottori, jossa toisen karan (15) liikettä ensimmäiseen karaan (8) nähden rajoittaa ensimmäisessä asennossa akselin porauksessa (73) olevan pesän (49) suljettu pää, jolloin pesän (49) ja karan (15) rajoittama sylinteritila (44) on yhdistetty toisen venttiilikaran (15) ohjausventtiiliin (105) ensimmäisen karan (8) ja männän (20) läpi ulottuvan putken (18) kautta, ja jossa toisen karan (15) perässä (49) oleva pääty (15b) on suurempi kuin ensimmäisen karan (8) sisätilassa (13) oleva pääty (15a), tunnettu siitä, että toisen karan (15) liikettä ensimmäiseen karaan (8) nähden rajoittaa toisessa asennossa putkeen (18) kiinnitetty vaste (88), ja että toinen kara (15) on varustettu kaulaosalla (15c), joka muodostaa yhteyden pienemmän sylinterisarjän paineaukkoihin joh- 64841 12 tavasta rengasurasta (19) kolmannen karan (86) vaippa-aukon (16) kautta tilaan (43), jossa vallitsee paluupaine, kun toinen kara (15) on toisessa asennossaan ensimmäiseen karaan (8) nähden ja kolmas kara samalla on ensimmäisessä asennossaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hydraulinen moottori, tunnettu siitä, että kolmannen karan (86) toinen pää (86a) ulottuu tilaan (43), jossa vallitsee paluupaine, ja että tähän päähän on lisäksi sovitettu vaikuttamaan jousivoima (88), jolloin kolmas kara (86) on ensimmäisessä asennossaan kun ensimmäisen karan (8) sisätilassa (3) vallitessa paine on suurempi kuin tilassa (43) vaikuttavan paluupaine lisättynä jousen (87) voimaan, ja siirtyy toiseen asentoonsa jousen (87) työntämänä, kun mainitussa sisätilassa (13) vallitseva paine lähenee paluu-painetta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hydraulinen moottori, tunnettu siitä, että kolmannen karan (86) mainittuun tilaan (43) ulottuva pää (86a) on varustettu laipalla, joka on sovitettu osumaan kiinteisiin vasteisiin (89, 90) karan liikkeen rajoittamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen hydraulinen moottori, tunnettu siitä, että kolmannen karan (86) mainittuihin vasteisiin (89 ja 90) osuva laippa muodostaa samalla tilassa (43) kuristimen, joka hidastaa karan (86) liikenopeutta.

6. Jonkin edellisten patenttivaatimusten mukainen hydraulinen moottori, tunnettu siitä, että paluukanavan (78) ja kotelotilan (83) yhdistää pumppu (48), joka on kytketty kote lo-osan pyörintään siten, että kotelo-osan pyöriessä eteenpäin toimii pumppu (48) hydraulimoottorina auttaen kotelo-osien pyörin-tää ja siirtäen sitä annostaen pyörintänopeuden mukaisesti paluu-tilasta (78) kotelotilaan (83) ja koko hydraulijärjestelmän ollessa paineettomassa tilassa hydraulimoottorin osalta ja paine- ja paluulinjan ollessa kytkettynä tankkilinjaan aiheuttaa painetta kotelotilaan (83) venttiilin (111) määräämään painearvoon sylin-tereiden (57, 58) mäntien työntämiseksi sisimpiin asentoihinsa sylintereissään, jolloin moottorin nokkarenkaat vapautuvat pyöriessään mäntien vierintäelimistä ja moottorin kotelo-osat voivat 13 64841 pyöriä vapaasti, jolloin moottorit toimivat tavallisina kuormaa kantavina pyörinä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen hydraulinen moottori, tunnettu siitä, että peruutettaessa ajoneuvoa eli muutettaessa moottorin pyörintäsuuntaa, jolloin työpaine ohjataan paluukanavaan (14) ja paluu painekanavaan (7) työpaine esiohjaa venttiilin (100) siten, että työpaine ei pääse pumppuun (48), vaan suorittaa pumpun (48) painepuolen yhdistämisen tankkilinjaan (77), jolloin moottori pyöriessään siirtää koteloon (83) vuotanutta väliainetta pumpun (48) avulla ko. tankkilinjaan.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hydraulinen moottori, tunnettu siitä, että yhteys tilasta (78) katkeaa tilaan (94), kun paine tilassa (78) nousee yli syöttöpaineen maksimimäärän, jolloin pyörimissuunnan muuttuessa ja tilan (78) muuttuessa työpainetilaksi, venttiili (85) esiohjattuna tilan (78) puolesta katkaisee paineylityksen tapahduttua yhteydet tilasta (78) tilaan (94) . 64841 14