FI64526C - Reversibel sjaelvkaerpande saogtand - Google Patents

Description

U*a^V) ΓβΊ m**UULUTUSJULKAISU f AC. 0 A

Ma lBJ (11) UTLAGGNI NGSSKR1FT OH ΟΔΌ • g® C (45) Fate:·.tl 1 syGrr-.c -Ly 12 12 1933

Patent ccddelat ^ (51) 3 B 23 D 61/00 // B 27 B 33/02 SUOMI—FINLAND (il) — P*t«nt*n*6lurtf«| 760998 (22) H»k«mt»p4lyt— An*ekn(npd»| 13.Ok.76 (23) AlkupUvi—Glttlghatidif 13.OU.76 (41) Tullut Julkbckd — Bllvlt offentllj 2_0 76.

Patentti- ja rekUt^ihallitu· N*ht*vik,ip*™ f. kuuLjuik,^ pvm.- ‘

Patani och ragittarxtyralMn ' AmSkan uthfd oeh uti.*krHtM publlcarad OX.uo.oo (32)(33)(31) Pyydnty «tuolta»—Β«|ΙηΙ priority lU. OU. 75 USA(US) 567883 Toteennäytetty-Styrkt (71) Guillermo Rios Baez, Paseo de la Reforma Norte, 73O-U0U Mexico 3,

Emilio Rodriguez Retana, Mar Arafura No. 58, Mexico 17, Mexico(MX) (72) Guillermo Rios Baez, Mexico, Mexico(MX) (7U) Qy Kolster Ab (5U) Kahdessa suunnassa toimiva, itseteroittuva sahan hammas -Reversibel, självskärpande sägtand

Yleisesti tunnetaan ja käytetään paljon erilaisia ja erimuotoisia sahoja yms. leikkauslaitteita. Tavallisissa käsisahoissa, joita käytetään sekä puun että metallin leikkaamiseksi, ovat sahan hampaat kaltevasti yhteen suuntaan. Käytössä saha liikkuu edestakaisin, liike toiseen suuntaan muodostaa leikkausiskun, kun taas liike vastakkaiseen suuntaan vain palauttaa sahan terän toisen leikkausiskun alkuun.

Sahan hampaita on usein taivutettu ulospäin sahan terän tasosta, vuorotellen vasemmalle ja oikealle, sahan terää leveämmän leikkauksen saamiseksi, niin että terä voi liukua leikkauksen läpi helposti juuttumatta. Puusepän- ja metallitöitä varten sahassa on tavallisesti yksi kahva ja sitä käyttää yksi henkilö, puiden kaatamiseksi käytetään isompia, kaksikahvaisia sahoja, joita käyttää kaksi henkilöä. Jälkimmäisissä voivat eräät hampaat olla kaltevasti toiseen suuntaan ja vastaava määrä toiseen, niin että saadaan osittainen leikkaustoiminta sahan kummallakin i skulla.

Eri tyyppiset, mekaanisesti käytetyt sahat toimivat samoilla periaatteilla. Pyörösahojen, mm. tasoitus- ja silotussahojen, hampaat ovat tavallisesti kaikki kaltevasti yhdessä suunnassa ja sahaa pyöritetään jatkuvasti yhteen suuntaan.

Ketjusahoilla on samat ominaisuudet ja niissä on hampaat asennettu päättö- 64526 mälle ketjulle,jota käyttää Joko sähkömoottori tai polttomoottori. Penkkityös-sä käytetään usein päätöntä nauhaa kantamaan sahan hampaita sekä yksisuuntaista käyttöä. On myös tunnettua käyttää kehyssahoja, Jotka koostuvat useista rinnakkaisteristä, Jotka on kiinnitetty yhteen kehykseen Ja joita käytetään edestakaisella liikkeellä aineen leikkaamiseksi yhtä aikaa useissa kohdissa. Mekaanisesti käytettyjä sahantyyppejä on miltei lukemattomasta, mm. sapeli-sahoja, kuviosahoja ja monia muita esimerkkejä.

Kaikissa näissä tunnetuissa sahoissa yms. leikkauslaitteissa kohdistuu huomattava kulutus sahan hampaisiin. Mäin on myöskin sahoissa, joilla leikataan verraten pehmeää puuta, koska puu on ainakin vähän kuluttava ja se kuluttaa hampaita jatkuvasti. Metallisahoissa käytetään sahan hampaissa kovempaa metallia, mutta kulumisongelma on silti olemassa.

Käytännöllisesti katsoen jokaisessa säännöllisesti käytetyssä tavallisessa sahassa on hampaiden kulumisen takia aika ajoin teroitettava hampaita, jotta leikkaustoiminta pysyisi tehokkaana. Sahan teroitus vaatii erikoiskoneita ja koulutettua henkilökuntaa, hampaiden tarkka suuntaus ja muotoilu on oleellinen tehokkaalle toiminnalle. Lisäksi on sahan hampaita teroitettaessa hiomalla varottava hampaiden ylikuumentamista, joka voisi hehkuttaa ja pehmentää sahan leikkaavia osia.

Eräs sovellutus, jossa sahan säännöllinen uudelleenteroitus on erittäin haitallinen, on puiden kaatamisessa, leikkaamisessa ja veistämisessä rata-pölkkyjen valmistamiseksi. Näin on varsinkin troopillisessa ja subtrooppisessa ympärisössä, jossa työolosuhteet ovat hyvin vaikeat ja ammattitaitoista henkilökuntaa ei usein ole käytettävissä. Tällaisissa töissä, varsiakin kun puut ovat kovapuuta tai sen sukulaislajeja, voivat sahan kunnossapitokustannukset muodostaa suuren osan töiden kokonaiskustannuksista ja ne voivat olla niin suuret, että ne estävät käytettävissä olevien luonnonvarojen taloudellisen hyväksikäytön. Useimmat tavalliset sahat eivät ole tarpeeksi tehokkaita tai taloudellisia varsinkaan trooppisten kovapuiden leikkaamiseksi ja veistä-mieeksi, koska sahan kestoikä on varsin lyhyt ja uudelleenteroitus ja -säätö on tehtävä usein.

Tavallisten sahojen eräs toinen haitta on se, että sahan hampailla ei ole muuta tukipistettä kuin itse leikkuusärmät. Tämä koskee varsinkin tasoitus-sahoja, joissa usein esiintyy ylen suurta tärinää, jonka aiheuttaa se seikka, että sahan hampailla ei ole muuta tukea kuin leikkuusärmät.

Eräs eaharakenne, jossa näitä vaikeuksia on osittain lievennetty, esitellään Topolinskin amerikkalaisessa patentissa nto 2 795 247* joka on myönnetty 11.6.1973* Topolinskin patentissa esitellyssä rakenteessa sahan hampaat ovat kaltevasti vuorotellen vastakkaisiin suuntiin ja sahan hammaspareja on taivutettu vuorotellen ulospäin sahan terän vastakkaisilta sivuilta. Tässä 3 j 64526 rakenteessa jokaisen parin takahampaat tulevat osaksi itsestään teroitetuiksi, kun ne kulkevat leikkauksen läpi, jonka ovat tehneet parin muut hampaat, ja sahan suunta on muutettavissa, niin että teroitusten väliaika pitenee. Koska tässä kuitenkin käytetään hampaille tavallista, sivuttain taivutettua rakennetta sahan jäljen leventämiseksi tulee itseteroitustoiminnan tehokkuus rajoitetuksi ja haitallista tärinää pääsee esiintymään. Lisäksi ei yksittäisillä hampailla ole vieläkään mitään muuta tukea kuin itse hampaan leikkuusärmä.

Po. keksinnön eräänä päätavoitteena on siksi uuden ja parannetun sahan ham-masrakenteen kehittäminen, joka on edestakaisin toimiva ja toiminnassa itseteroittu-va ja jossa jokainen yksittäinen hammas muodostaa täysleveän jäljen, niin että erikoistuneen työvoiman ja erikoiskoneiden tarve tulee tehokkaasti eliminoiduksi.

Keksinnön tavoitteena on lisäksi kehittää uusi ja parannettu, edestakaisin toimiva, itseteroittuva, koko jäljen tekevä sahan hammas, jossa jokaisen hampaan leik-kausosia tukevat tehokkaasti ja läheisesti saman hampaan muut osat tärinän vähentämiseksi .

Keksinnön eräänä erityisenä tavoitteena on kehittää uusi ja parannettu, edestakaisin toimiva saharakenne, jossa jokainen hammas käsittää neljä kärkileikkausosaa, joista kaksi ovat toiseen suuntaan ja kaksi toiseen, vastakkaiseen suuntaan ja kaksi leikkausosaa tulevat jatkuvasti teroitetuiksi kahden muun leikatessa ja kaikki neljä leikkausosaa pysyvät jatkuvasti kärkinä.

Keksintö koskee näin ollen kahdessa suunnassa toimivaa, itseteroittuvaa sahan hammasta, joka on katkaistiin suorakulmaisen pyramidin muotoinen, jonka pienempi pohjapinta on sovitettu asennettavaksi kannattimelle suuremman pohjapinnan ollessa suunnattu ulospäin kannattimesta ja jolloin suuremman pohjapinnan kulmissa on neljä leikkaavaa osaa.

Keksinnön mukaiselle sahan hampaalle on tunnusomaista, että suurempi pohja-pinta on koverasti kaareva sahan hampaan pituussuunnassa, joka pituussuunta vastaa sahaussuuntaa, ja että ainakin yksi sahan hampaan pinta on koverasti kaareva nähtynä sahan hampaan poikittaissuunnassa neljän kolmisivuisen leikkauspisteen aikaansaamiseksi, joilla kullakin on kaksi koveraa reunaa vastaavissa suuremman pohjapinnan kulmissa, jotka neljä leikkauspistettä on tarkoitettu pidettäväksi terävinä ham-masaineen kulumisen kautta sahaussuuntaa jaksottaisesti käännettäessä, jolloin sa-haussuunnasta lukien taaemmat leikkauspisteet teroittuvat samalla kun etummaiset tylsistyvät.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää perspektiivikuvantoa pyörösahan terästä, jonka rakenne on keksinnön erään toteutusmuodon mukainen ja joka sisältää sahan hampaat, joiden rakenne on keksinnön erään toteutusmuodon mukainen; kuvio ? esittää katkonaista perspektiivikuvantoa edestakaisin toimivasta sahan terästä, joka sisältää po. keksinnön mukaiset hampaat; 4 64526 kuvio 3 esittää katkonaista perspektiivikuvantoa ketjusahan leikkaus-osasta, joka sisältää po. keksinnön mukaisen sahan hampaan; kuvio 4 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa sahan hampaasta, jossa on käytetty kuvioiden 1-3 näyttämää rakennetta; kuvio 5 esittää päästä pystyleikkauskuvantoa kuvion 4 sahan hampaasta; kuvio 6 esittää pohjakuvantoa kuvion 4 sahan hampaasta; kuvio 7 esittää pohjakuvantoa kuvion 4 sahan hampaasta; kuvio 8 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa, joka on samanlainen kuin kuvion 4* keksinnön toisen toteutusmuodon mukaisesta sahan hampaasta; ja kuvio 9 esittää pohjakuvantoa kuvion 8 sahan hampaasta.

Kuvio 1 näyttää pyörösahan 10, jonka rakenne on keksinnön erään parhaana pidetyn toteutusmuodon mukainen.Saha 10 sisältää pyöreän aluslevyn tai terän 11, jossa on keskinapa 12, jossa on tehty asennusaukko 13· Napa 12 voi sisältää kiilauran 14 tai muun eopivan välineen sahan 10 kiinnittämiseksi käyttöakselille sahan pyörittämiseksi.

Useat sahan hampaat 15 on asennettu sahan 10 aluslevyn 11 kehää pitkin. Sahan jokaisen hampaan 15 sisäosa sisältää kiilamaisen lohkon 16, joka on puristussovite tai muulla tavalla kiinnitetty lujasti sahan terän kehään. Käytetty asennustapa ja asennuslohkon 16 muoto eivät ole tärkeitä po. keksinnölle, vaan tähän tarkoitukseen voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa keinoa.

Po. keksintö koskee erityisesti sahan jokaisen hampaan 15 ulospäin ulko-nevien työosien muotoa ja rakennetta. Kuten kuviot 4-7 näyttävät parhaiten, on jokaisella hampaalla 15 typistetty, suorakulmainen pyramidimuoto. Hampaassa on pienempi pohja 17, josta ulkonee kaksipäätypintaa 18 ja 19 ja kaksi sivupintaa 21 ja 22. Päätypinnat 18 ja 19 ovat kaltevia toisistaan pois ja sivupinnat 21 ja 22 ovat myös kaltevia toisistaan pois ja kaikki nämä pinnat loppuvat isomman pohjan pinnan 23 reunojen kohdalla.

Jokaisen hampaan 15 ulospäin olevalla isomman pohjanpinnalla 23 on kovero muoto pituussuunnassa, joka suunta on sahan hampaan liikkumissuunta leikkaus-toiminnassa. Tätä pituussuuntaa osoittavat nuolet A (pyöritys myötäpäivään) ja B (pyöritys vastapäivään) kuviossa 1.

Jokaisen hampaan 15 isomman pohjan ulospäin olevalla pinnalla 23 on myös kovero muoto poikittaissuunnassa, kohtisuorasti suhteessa nuoliin A ja B. Tätä ylimääräistä koveruutta osoittaa katkoviiva 23* kuvioissa 4 ja 5. Sahan jokaisessa hampaassa 15 on näin ollen neljä eri leikkauskärkeä 24,25,26 ja 27 (kuviot 1 ja 4-7)» jotka sijaitsevat suorakulmaisen pyramidin isomman pohjapinnan 23 kulmissa.

Pyörösahan 10 ja sen hampaiden 15 toimintaa tarkasteltaessa voidaan ensiksi olettaa, että saha pyörii myötäpäivään eli nuolen A suunnassa. Tässä 5 ί 64526 toimintatavassa aikaansaadaan puun, metallin tai muun aineen leikkaus kahdella leikkauskärjellä 25 ja 27, jotka ovat jokaisen hampaan nyt johtavan pään tai särmän 18 kohdalla. Kärjet 24 ja 26, jotka ovat jokaisen hampaan takapään tai -särmän 19 kohdalla, kulkevat pinnalla,jonka ovat leikanneet kärkileikkaus-osat 25 ja 27« Osat 24 ja 26 muodostavat täten tuen sahan hampaalle 15* Tämä tukitoiminta rajoittaa tehokkaasti sahan leikkauksen syvyyttä ja vähentää huomattavasti sahan tärinää, erityisesti siksi, dtä kärjet 24 ja 26 kuuluvat yhteen leikkauskärkien 25 ja 27 kanssa ja ovat vain pienen välimatkan päässä näistä.

Sahan 10 toiminnan jatkuessa nuolen A suunnassa kohdistuu jonkin verran kulutusta leikkauskärkiin 25 ja 27, lopuksi kärjet tylsistyvät hieman ja leikkausteho pienenee. Kun tämä tapahtuu, on verraten helppo irrottaa sahan 10 sen käyttöakselista ( ei näytetty) kääntää terä 11 ympäri akselilla, niin että saha tulee nyt käytetyksi nuolen B suunnassa. Kun tämä on tehty, ovat kärjet 24 ja 26 johtavia kärkiä sahan jokaisessa hampaassa ja ne toimivat sahan leikkaavina osina. Kun liikkumissuunta on muutettu, sijaitsevat kärjet 25 ja 27 sahan hampaan takapäässä ja kulkevat sahausjäijessä suorittaen tuki-, vakautus- ja leikkausta rajoittavat tehtävät, joita suorittivat aikaisemmin kärjet 24 ja 26. Kuluttava vaikutus, joka nyt kohdistuu kärkiin 25 ja 27, kun ne kulkevat pitkin sahausjäljen pintaa, kuluttaa lisäksi pois pinnan 23 sisäosia kärkien 25 ja 27 vieressä. Koska pinnalla 23 on kovero muoto sekä pituus- että poikittalssuunnassa, tämä kuluttava vaikutus teroittaa kärkiä 25 ja 27 ja valmistaa niitä myöhempiä leikkaustöitä varten.

Tämän jälkeen, kun kärjet 24 ja 26 ovat kuluneet niin paljon, että sahan 10 leikkausteho pienenee, käännetään saha jälleen ympäri ja sitä aletaan käyttää nuolen A suunnassa. Tällöin kärjet 25 ja 27, joita on teroitettu toiminnan tapahtuessa suunnassa B, ovat leikkauskärkiä. Kärjet 24 ja 26 ovat nyt takakärkiä ja ne tulevat teroitetuiksi seuraavien leikkaustöiden aikana.

Pyörösahan 10 ja sen hampaiden 15 edeltävästä rakenne- ja toimintakuvauksesta käy ilmi, että sahan jokainen hammas 15 on itsestään teroittuva. Tuki, joka saadaan aikaan sahan jokaisen hampaan leikkausosille, vähentää sahan täd-iää sen toiminnan aikana, vakauttaen ja tukien sahan jokaista hammasta sen omasta takasärmästä käsin. Sahan jokaisen hampaan kärkileikkausosat ovat itsessään tehokkaampia kuin tavalliset leikkaussärmät. Tässä ei tarvitse kääntää sahan hampaita vuorotellen leikkausjäljen saamiseksi, joka on sahan teräkappa-letta leveämpi, jokaisen hampaan peruspyramidimuodon ansiosta, niin että hampaita ei tarvitse säätää uudelleen eikä mitään erillisiä teroituksia tarvita.

Sahan hampaan 15 aineen valinta voi muodostua aika tärkeäksi monissa sovellutuksissa, varsinkin kun leikataan kovapuuta tai metallia leikkaavissa i 64526 6 > \ sahoissa. Sellaisissakin sahoissa, joilla leikataan pehmeää puuta, on hampaille valittava sellainen aine, että lämpö, joka kohdistuu hampaisiin^ varsinkin seurauksena kuluttavasta tai itseteroittavasta vaikutuksesta takimmaisiin leikkauskärkiin, ei pehmennä hampaita eikä tätenaiheuta niiden muodon muuttumista tai liiallista kulumista. Jokainen hammas 15 olisi siksi tehtävä suurlämpötilalejeeringistä,joka kestää jopa 260°C lämpötilat ilman että toiminta-ominaisuudet merkittävästi muuttuvat. Metalli, josta sahan hampaat 15 tehdään, on lisäksi mieluiten sellainen, jolla on huomattavat työkarkaisuomi-naisuudet, niin että leikkauskärjet 24-27 tulevat jopa kovemmiksi ja tehokkaammiksi leikkaustyössään sahaa jatkuvasti käytettäessä. On mahdollista käyttää joitakin niistä lejeeringeistä, jotka on kehitetty turpiinisiipiä yms. sovellutuksia varten. Haynes stellite Co:n "Stellite",lejeeringit, joita kuvataan kirjassa "Handbook of Material Trade Names" (("aineiden kauppanimien käsikirja"), jonka on julkaissut Industrial Research Service, Dover, New Hampshire 1955 painos, s. 558» ovat yleensä sopivia. Nämä lejeeringit sisältävät 40-80 kobolttia, 20-55 i° kromia, 0T25 $ volframia, 0,75 - 2,5 9^ hiiltä ja 0-5 $ piitä. Eräs lejeerinki, jota on käytetty sahan hampaiden 15 tehokkaana aineena, "Stellite 12", on koostumukseltaan seuraavanlainen: Nikkeliä en. 5 $ Kromia 28-52 $

Piitä 1 <$> Volframia 7-9,5 $>

Hautaa 5 56 Hiiltä 1,1 - 1,7 96

Mangaania 1 $ Kobolttia tasapaino

Muita suurlämpötilalejeerinkejä voidaan kuitenkin myös käyttää hyvällä tuloksella, vaikka suhteellisen hauraat aineet (esim. volframikarbidi) eivät ole erityisen suotavia.

Kuvio 2 näyttää suoraviivaisen sahan terän 28 ja voidaan katsoa sen esittävän osaa käsisahan, sapelisahan tai vannesahan terästä. Sarja sahan hampaita 15A on kiinnitetty alus- tai sahaterälle 28 välein. Tässä esimerkissä sahan hampaat 15A on hitsattu, juotettu tai kiinnitetty muulla tavalla sahan terän toiselle reunalle, jonka osa on vapaana hampaiden välissä sahan puhtaamman ja tasaisemman toiminnan aikaansaamiseksi. Sahan hampailla 15A on sama muoto ja sama itseteroittava ja tärinää vakauttava toiminta kuin edellä kuvatun pyörösahan 10 hampailla.

Käsisahan tai sapelisahan terän osana osaa 28A käytettäisiin edestakaisella liikkeellä, vuorotellen nuolien AI ja B1 suunnissa, niin että leikkauskärjet 24 ja 26 tulisivat teroitetuiksi sahan toisen iskun aikana (nuoli Ai) ja muut kaksi leikkauskärkeä 25 ja 27 tulisivat teroitetuiksi sahan seuraavan iskun aikana (nuoli B3). Vannesaharakenteessa terä käännettäisiin tietenkin 7 64526 aika ajoin ympäri niin että käytetään hyväksi pyörösahan 10 yhteydessä kuvattuja hampaiden edullisia itseteroittumisominaisuuksia.

Kuvio 3 näyttää nivelistön 29 ketjusahasta, joka on varustettu sahan hampailla 15B. Jokainen hammas 15B ketjua pitkin on muodoltaan sama; vain yksi näytetään. Lisäksi ovat jokaisen hampaan 15® rakenne ja muoto oleellisesti samat kuin hampaan 15» jota on kuvattu lähemmin edellä, antaen täysin itse-teroittuvan, itsekannattavan, kaksisuuntaisen toiminnan, joka vastaa pyörösahan 10 toimintaa.

Kuviot Q ja 9 näyttävät sahan hammas 15, mutta jolla on samat perus-toimintaominaisuudet ja edut ja joka siten on keksinnön toinen parhaana pidetty toteutusmuoto. Samoin kuin edellä on hampaalla 35 typistetty, suorakulmainen pyramidimuoto, jossa on pienempi pohja 37* joka on liitetty isompaan pohjaan 43 päätypinnoilla 38 ja 39 sekä sivupinnoilla 41 ja 42. Kaikki pääty- ja sivupinnat viettävät ulospäin ja poispäin pienemmästä pohjasta 37, niin että ulomman pohjan 43 kaikki mitat ovat suuremmat kuin pohjan 37. Samoin kuin edellä on hampaan 35 isommalla pohjapinnalla 43 kovero muoto pituussuunnassa (nuoli A). Tässä hampaassa ei kuitenkaan tarvitse muodostaa isompaa pohjaa koverolla muodolla poikittaissuunnassa. Sen sijaan on kumpikin sivupinta 3Q ja 59 muodostettu koverolla muodolla poikittaissuunnassa, kuten katkoviivat 58' ja 39' näyttävät kuviossa 8. Tämän seurauksena sahan hampaassa 35 on neljä erillistä leikkauskärkeä 44-47·

Kun hampaaseen 35 kohdistuu kulutus tavallisessa toiminnassa, tulevat takasärmän leikkauskärjet (kärjet 44 ja 46), kun toiminta on suunnassa A) tehokkaasti teroitetuiksi. Kun leikkausliikkeen suunta muutetaan, ovat nämä 1 eikkauskärjet näin ollen täysin tehokkaat ilman että sahaa tarvitsee purkaa hiomis- tai muita teroitus- ja säätötöitä varten. Samoin kuin hampaan 15 kohdalla on hampaassa 35 tuki sen takasärmän kohdalla, joka rajoittaa leikkuksen syvyyttä ja tehokkaasti vähentää tärinää tai poistaa sen, jota tärinää muutoin esiintyisi hampaan sisältävän sahan toiminnassa. Lisäksi voidaan käyttää koveroja pintoja sekä hampaan pysty- että vaakasuorissa pinnoissa, jolloin näin yhdistetään hampaiden 15 ja 35 piirteet.

Keksinnön mukaisen sahan hampaiden 15 ja 35 valmistuksessa pidetään parhaana, että jokaisen hampaan isomman pohjan päätyreunat, jotka ovat symmetriset, erotetaan hampaan keskiviivasta matkalla, joka on ainakin kuusi kertaa hampaan kokonaisleikkaus. Lisäksi on hampaan mitat koordinoitava sahan tangentiaalisen nopeuden kanssa ja leikkauksen odotetun syvyyden kanssa tunnettujen periaatteiden mukaisesti.

Po. keksinnön mukaiset sahat vähentävät käytössä oleellisesti hukka-aikaa, joka muutoin menisi sahojen teroitukseen ja säätöön. Teroitus- ja säätötöiden aiheuttamat kustannukset ja vaikeudet jäävät itse asiassa miltei 64526 8 kokonaan pois. Pyörösahaa, jonka yleistyyppi on näytetty kuviossa 1, on käytetty jatkuvassa toiminnassa leikattaessa kovapuuta ratapölkkyjä varten useiden kuukausien aikana, kun sitä vastoin tavalliset sahat vaativat teroitusta ja säätöä käytännöllisesti katsoen päivittäin. Samalla tulee tärinä oleellisesti vähennetyksi po· keksinnön sahan hampaan itsetukevien ominaisuuksien ansiosta, ja tämä tärinän väheneminen vähentää myös sahan hampaaseen kohdistuvaa kulutusta.

Claims (3)

1. Kahdessa suunnassa toimiva, itseteroittuva sahan hammas (15; 35), joka on katkaistun suorakulmaisen pyramidin muotoinen, jonka pienempi pohjapinta (17; 37) on sovitettu asennettavaksi kannattimelle (10; 28; 29) suuremman pohja-pinnan (23; ^3) ollessa suunnattu ulospäin kannattimesta ja jolloin suuremman pohjar-pinnan kulmissa on neljä leikkaavaa osaa (2U-27; M-Vf), tunnettu siitä, että suurempi pohjapinta on koverasti kaareva sahan hampaan pituussuunnassa, joka pituussuunta vastaa sahaussuuntaa, ja että ainakin yksi sahan hampaan pinta (23'; 38’, 39’) on koverasti kaareva nähtynä sahan hampaan poikittaissuunnassa neljän kolmisivuisen leikkauspisteen (2U-27; UU-Uj) aikaansaamiseksi, joilla kullakin on kaksi koveraa reunaa vastaavissa suuremman pohjapinnan kulmissa, jotka neljä leikkauspistettä on tarkoitettu pidettäväksi terävinä hammasaineen kulumisen kautta sahaussuuntaa jaksottaisesti käännettäessä, jolloin sahaussuunnasta lukien taemmat leikkauspisteet teroittuvat samalla kun etumaiset tylsistyvät.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sahan hammas, tunnettu siitä, että mainittu poikittaissuunnassa kovera pinta muodostuu mainitusta pohjapinnasta (23’)·

3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen sahan hammas, tunnettu siitä, että sahan hampaan molemmilla päätypinnoilla on kummallakin poikittaissuunnassa kovera pinta, jotka koverat pinnat leikkaavat ulospäin suuntautuvan pohjapinnan sen molemmissa keskenään vastakkaisissa päissä.