FI64519C - Dubbelbackkross - Google Patents

Description

1 6451 9

Kaksoisleukamurskain Tämä keksintö koskee kaksoisleukamurskainta. Kysymyksessä on erityisesti murskain, jonka pääleuka toimii kita-murskainperiaatteella apuleuan ollessa kannatettu joko ylhäältä tai alhaalta.

Tavanomaisessa leukamurskaimessa (double toggle jaw crusher) aikaansaadaan liikkuvan leuan liike epäkeskon ja työnninlaattojen muodostaman nivelen avulla. Toinen murkausleuka on liikkumaton. Tällaisella leukamurskaimel-la on leuan liike suurimmillaan leuan alaosassa, mikä aiheuttaa murskattavalle materiaalille suuren ylöspäin nostavan voimakomponentin ja siten asetusaukon läheisyyteen syntyy materiaalin pakkautumista. Saunalla murskausnopeus hidastuu voimakkaasti. Leuan alaosan suuri liike aiheuttaa myös murskaustuotteen kappalekoon kontrollin vaikeutumista. Iskupituutta ei voida lisätä, koska silloin murskaimen läpi pääsisi liian karkeaa materiaalia. Tämä ei ole hyväksyttävää energian käytön suhteen eikä myöskään taloudellisen tuloksen kannalta.

Leukamurskaimen leuan yläosan pienet liikkeet ja samalla lyhyet iskut puolestaan ovat tehottomia murskaamaan suuria lohkareita, joiden murskaus näin ollen on hidasta, ja jotka juuttuvat siten helposti kiinni murskaimen kitaan .

Kitamurskaimessa (single toggle jaw crusher) on myös ainoastaan yksi liikkuva leuka, joka on yläosastaan ripustettu suoraan murskaimen pyörivään epäkeskoakseliin ja alapäästään nivelletty kiinteästi murskaimen runkorakenteisiin. Kitamurskaimessa on siten liikkuvan leuan liike suurimmillaan leuan yläosassa, riutta alaosassa nivelen 2 64519 kohdalla ei murskaavaa liikettä tapahdu juuri lainkaan, koska leuan liike on pääasiassa kidan suuntainen. Tämän seurauksena murskainlevyjen kuluminen samalla on hyvin nopeaa ja siten taloudellisesti epäedullista.

Leuan alaosan pieni liike aikaansaa sen, että kitamurs-kaimessa voidaan asetusaukko määrätä tarkasti, jolloin murskaustuote on melko homogeenista. Asetusaukkoa ei kuitenkaan voida pienentää kuin määrättyyn kokoon asti, sillä kapasiteetti laskee huomattavasti samalla, kun leu-kalevyjen kuluminen lisääntyy.

Kun asetusaukkoa pienennetään suositeltujen raja-arvojen alapuolelle, syntyy tilanne, että murskain ylikuormittuu ja rikkoituu ellei murskaimen syöttömäärää rajoiteta. Jos murskain toimii tällöin hyvin suurella murskaussuhteella ( ~ 10) ja täydellä kuormalla, syntyy kidan alaosassa pak-kautumisilmiö. Pakkautumisilmiö merkitsee sitä, että murskatun tuotteen vaatimaa lisätilaa ei murskaimessa enää ole ja toiminta käy mahdottomaksi. Pakkautumisilmiö syntyy erityisen helposti kostealla materiaalilla ja/tai leukalevyjen kulumisen seurauksena.

Murskaimen leukapituus, kita-aukko, asetusaukko ja liikkuvan leuan liikerata yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella määräytyvät sekä murskaimen kapasiteetti että muut murskausominaisuudet. Lisäksi murskaimen kapasiteettiin vaikuttaa murskaimen kierrosluku, ts. murskaimen iskutiheys. Pienissä murskaimissa käytetään suurempia kierrosnopeuksia kuin suurissa murskaimissa, koska pienissä murskaimissa leukojen koosta johtuvat mas-savoimat sekä vaikeudet laakerien toimintakyvyn hallinnassa ovat suhteellisesti pienempiä kuin suurissa murskaimissa .

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada murskain, joka on sekä tehokas että taloudellinen ja jota ei vaivaa tekniikan tason haitat eli pakkautumis- ja juuttimis- ( ί i 6451 9 ilmiöt ja jolla saavutetaan lisäksi hyvä murskaussuhde.

Keksinnölle on tunnusomaista, mitä päävaatimuksessa ilmaistaan .

Keksintöä kuvataan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää murskaimen runkoon nähden suoraan asentoon sovitetulla, leukamurskainperiaatteella toimivalla apu-leualla varustettua murskauslaitetta, ja kuvio 2 esittää vastaavaa laitetta, jossa apuleuka on asetettu toimivaksi kitamurskainperiaatteella ollen sijoitettuna vinoon asentoon runkoon nähden.

Kuvioissa on merkitty viitenumerolla 1 kitamurskainperiaatteella toimivaa pääleukaa (ei tarkemmin kuvattu). Vastakkainen leuka on yläosastaan 2 kiinteä. Sen alaosaan on sijoitettu ainakin yksi liikkuva apumurskainleuka 3. Apuleuan 3 pienen koon vuoksi murskainleukoja 3 voidaan asettaa rinnakkain useampiakin kita-aukon sallimissa rajoissa. Murskainleuka 3 liitetään runkorakenteisiin 4 esimerkiksi ripustamalla se varsien 5 varaan rungostaan 6. Runko 6 puolestaan liitetään niveleen 7, jonka välityksellä epäkeskoakseli 9 liikuttaa apuleukaa 3. Jos murskainleukoja 3 on sijoitettu useita rinnakkain, saavat ne kaikki käyttövoimansa samasta epäkeskoakselista 9, jota voidaan pidentää tarvittaessa. Nivelen 7 ja leuan rungon 6 välissä on lisäksi joustinelementti 10, jonka tarkoituksena on keventää laakereihin kohdistuvia iskuja. .Murskausleuan 3 liikettä voi avustaa jousi 11, joka on liitetty toisesta päästään runkorakenteisiin 4. Runko-osan 6 alapuolelle on mahdollista sijoittaa telat, jotka liikkuvat pitkin jousen 11 ja rungon 6 väliin sijoitettavaa liukutasoa (ei kuvattu). Tällöin ei runkoa 6 tarvitse liittää koko murskaimen runkorakenteisiin 4 varsien 5 avulla. Samoin ei varsia 5 tarvita, jos apuleuan runko- 4 6451 9 osan 6 kannattamiseen käytetään hydraulilaakeria. Kiinteän leukaosan 2 ja liikutettavan alaosan 3 väli 12 varustetaan reunoiltaan leukalevyillä 8, jotta väliin 12 joutunut aines murskautuu, ja materiaali johdetaan pois esimerkiksi rungossa 6 olevien aukkojen kautta.

Kuviossa 2 on esitetty kitamurskainperiaatteella toimivan pääleuan 1 vastakkainen leuka, joka on yläosaltaan 13 kiinteä ja jonka alaosaan on sijoitettu kitamurskainperiaatteella liikkuva apuleuka 14. Apuleuka on kaltevassa asennossa yläosan 13 nähden. Kalteva asento on siitä edullinen, että pääleukaan 1 kohdistuva isku saadaan suunnatuksi kohtisuoraan murskauslevyä vasten, jolloin energiankäyttö tehostuu ja leukalevyjen kuluminen vähenee oleellisesti. Apuleuka 14 on liitetty murskaimen runkoon 4 alaosastaan laatan 15 avulla. Apuleuan 14 alapuolelle voidaan myös sijoittaa telat, jotka liikkuvat pitkin erityistä liukutasoa. Leukalevyä 18 liikutetaan epäkeskoak-selin 17 määräämässä tahdissa. Leukalevyn 18 ja epäkesko-akselin 17 väliin on sijoitettu joustinelementti 16. Leukalevyn 18 liikettä tehostava jousi 11 on toisesta päästään kiinnitetty murskaimen runkoon 4. Leuan 14 yläosan ja alaosan välissä 12 käytetään sinne joutuneen materiaalin käsittelemiseksi samaa menettelytapaa kuin kuvion 1 mukaisessa sovellutusmuodossa. Tässäkin sovellutus-muodossa voidaan saunaan murskaimeen liittää useampiakin leukoja 14 ottaen huomioon kita-aukon määrittelemän tilantarpeen.

Edellä esitetyillä keksinnön mukaisen kaksoisleukamurs-kaimen sovellutusmuodoilla suoritetaan murskaus siten kahdessa vaiheessa. Ensin murskaimen yläosassa suoritetaan karkean syötemateriaalin murskaus suuren kitamurs-kainleuan avulla. Kitamurskaimen leuan liike on juuri murskauksen alkuvaiheessa, murskaimen yläosassa, suuri ja murskaus siten tehokasta. Koska kitamurskaimessa 5 6451 9 käytetään keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa suurta laitetta, säädetään kitamurskaimen kierrosluku (= is-kuluku) pieneksi, 100-150 r/min, jotta murskain kestäisi syntyviä suuria massavoimia. Saatu murskaustuote putoaa riittävän murskauksen jälkeen kidan alaosaan, jossa apu-leuan tai -leukojen avulla suoritetaan materiaalin edel-leenmurskaus.

Koska apuleukamurskain käsittää keksinnön mukaisen kak-soisleukamurskaimen, edellä esitetyssä sovellutusmuodossa ainoastaan kidan alaosan, voidaan se valita kooltaan paljon pienemmäksi kuin pääleukaa varten tarvittava murskain, jonka leuka on suuruudeltaan kaksoisleukamurskaimen koko toisen leuan pituinen. Tällöin voidaan apuleuan iskuluku säätää suureksi, 350-400 r/min. Koska murskausteho on näin kidan alaosassa suurimmillaan, saadaan yläosan murskaustuote jatkokäsiteltyä edelleen tehokkaasti, eikä murskaimesta pääse lävitse epähomogeenista, karkeaa, murs-kaintuotetta. Suuri iskutiheys aikaansaa myös sen, ettei pakkautumisilmiötä tapahdu, vaan että materiaali murskaantuu nopeasti. Murskaantumisnopeutta lisää myös se, että vastakkainen leuka liikkuu murskauksen aikana jonkin verran, jolloin syntyy murskatun tuotteen vaatimaa lisätilaa kidassa. Hienomurskeen vaatimaa lisätilaa saadaan syntymään keksinnön mukaisessa kaksoisleukamurskaimessa lisäksi siten, että murskaimen alaosa voidaan tehdä yläosaa leveämmäksi.

Keksinnön mukainen murskain on suuren murskaustehokkuu-den lisäksi edullinen myös siten, että murske, jota siitä saadaan on tavallisilla laitteilla saatavaa mursketta hienojakoisempaa ja siitä puuttuu kokonaan suurikokoinen jae, joka tavanomaisissa laitteissa ikäänkuin vahingossa menee laitteen läpi murskautumatta.

Käytettäessä keksinnön mukaista laitetta saadaan aikaan 6 6451 9 säästöä sekä rakennuskustannuksissa että myös käyttökustannuksissa. Murskauslevyjä voidaan pienempien murskaus-voimien vuoksi tarvittaessa leventää ja pidentää. Samalla saavutetun pienen raekoon takia on mahdollista yksinkertaistaa esimerkiksi usean peräkkäisen murskaimen muodostamaa murskauspiiriä siten, että voidaan jättää pois yksi tai useampia murskausvaiheita. Käyttökustannukset alenevat käytettäessä keksinnön mukaista laitetta, koska koko murskausleukapinta voidaan käyttää hyväksi ja koska leukojen liikkeet voidaan valita energiankäytön kannalta edullisiksi, mikä merkitsee sitä, että leuat liikkuvat suoraan toisiaan vastaan.

Vaikka edellä onkin rajoituttu kuvaamaan vain kahta keksinnön mukaista suoritusmuotoa, on itsestään selvää, että sovellutusmuotoja on muitakin. Eräs tällainen on esimerkiksi laitteen sovittaminen toimimaan murskaimessa, jossa molemmat pääleuat ovat liikkuvia. Voidaan myös ajatella laitteen sovittamista toimimaan siten, että sekä päämurskausleuka että apuleuka saavat käyttövoimansa samasta epäkeskoakselista.