FI64500B - Pao is anvaendbar skridsko - Google Patents

Description

rft1 KUULUTUSJULKAISU , A c n n ™ ( 1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6450 0 C (45) Tater.IU cyi)n::c ; ?,y 12 12 1923 ^ ^ (51) Kv.ik.^int.ci.3 A 43 B 5/16 SUOMI—-FINLAND (21) p·**·**··*1»*»»—η*·"*·"·*·»·"· 8ooi33 (22) H»k*mtapUvt —An*öknlnf*d»* l6.0I.80 ' ' (M) AlkupUvt— GHtl(h«tadtg l6.01.80 (41) Tullut Julktaukil — Bllvrt offuntllg 20.07-00

Patentti- ja rakistarihallitu. NU)t»»tt..pwon j. ku„L|ulk»toun pvm.- nf, «.

Patent-och registerstyrelaen Amöku utligd och uti^kriftun publicerad ji.uo.oj (32)(33)(31) Pyydetty «cuolkuu*—Begird prloritet 19*01.79

Itävalta-Österrike(AT) AL21/79 (71) Greb Industries Limited, 51 Ardelt Avenue, Kitchener, Ontario N2G LhL,

Kanada(CA) (72) Sigurd Seidel, Graz, Itävalta-Österrike(AT) (7^) Leitzinger Oy (5^) Jäällä käytettävä luistin - Pä is användbar skridsko

Keksinnön kohteena on jäällä käytettävä luistin, johon kuuluu: jäykkä tukirakenne, joka käsittää sen kanssa yhtenäisinä pohjaosan, ensimmäisen ja toisen tukiosan, jotka ulottuvat alaspäin pohjaosan kärki- ja kantaosasta, varpaita ympäröivän kärkiosan, kantapäätä ympäröivän kantaosan ja teräosan, joka on kiinnitetty ensimmäiseen ja toiseen tukiosaan ja johon liukuterä on kiinnitetty, ja suhteellisen pehmyt, taipuisa sisäkenkä, joka on sovitettu vastaanottamaan luistelijan jalka ja joka on kiinnitetty tukirakenteen pohjaosaan.

Luistimissa käytetään monen muotoisia kenkiä. Kengissä on tavallisesti jonkinlainen jalkaa ympäröivä rakenne, joka on valmistettu nahasta tai nahkaa korvaavasta synteettisestä materiaalista. Tavallisessa kengässä on pohjaosa, joka muodostaa jäykän tuen jalkapohjalle ja niinikään jäykän tason, johon alempi tukirakenne voidaan kiinnittää. Pohjaosaan kiinnitetty alarakenne voi olla joko metalli- tai valuraken-ne, joka on tyypillisesti kiinnitetty jalan kantapääosaan ja etu-eli kärkiosaan, johon rakenteeseen puolestaan on kiinnitetty rullat tai terät riippuen siitä, onko kysymyksessä rullaluistin vai jää-kiekkoluistin.

Kaikkien luistinten kohdalla kengän sopivuus käyttäjän jalkaan on erittäin tärkeätä. Ensinnäkin kengän pitää sopia käyttäjän jalkaan 2 64500 siten, että se on mukava käytettäväksi pitkiäkin aikoja. Lisäksi kengän pitää tukea jalkaa lujasti siten, että jalka pysyy tasaisesti kosketuksessa kengän pohjaan. On havaittu, että monissa nykyisissä kengissä tapahtuu tietty määrä jalan liikettä kengänpohjan suhteen, tavallisissa rakenteissa erityisesti jalan kantapään alueella.

Tämä jalan ja terän tukirakenteen välinen liike on haitallinen. Ihanteellisessa tapauksessa käyttäjän jalka on jatkuvasti ja ehdottomasti liikkumaton luistimen käyttöpintaan nähden. Erityisesti jääkiek-koluistimen kohdalla kenkä pitää muodostaa riittävän jäykästä materiaalista käyttäjän suojaamiseksi iskuilta, jotka tulevat muiden pelaajien lusitimista tai jääkiekkomailoista, kiekosta, jääkiekkokau-kalon laidoista tai vastaavista. Tavanomaisissa luistelukengissä jalkaa ympäröivän osan pitää sekä sopia jalkaan että suojata sitä. Yhden rakenteen suorittaessa nämä molemmat tehtävät kumpikin tarkoitus kärsii jonkin verran.

Tästä syystä esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kenkä, joka sopii mukavasti ja hyvin käyttäjän jalkaan säilyttäen samalla läheisen ja lujan kosketuksen käyttäjän jalan ja luistimen pohjan välillä käyttäjän jalan ja luistimen tukirakenteen välisen liikkeen minimoimiseksi. Lisäksi tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan luistin, joka on riittävän jäykkä ja suojaa käyttäjän jalkaa siten, että sitä voidaan käyttää jääkiekkoilun tapaisessa kamppailu-urheilussa .

Keksinnön mukaiselle luistimelle on tunnusomaista, että olennaisesti jäykkä erillinen suojapäällys on järjestetty kiinnitettäväksi tukirakenteeseen sisäkengän päälle ympäröimään ja suojaamaan luistelijan jalkapöytää, että suojapäällyksellä on olennaisesti taipuisa rintaosa, jolloin luistelijan nilkka voi taipua pohjaosaan nähden, ja että suojapäällyksessä on laipat, jotka on sovitettu ulottumaan pohjaosan alapuolelle ensimmäisen ja toisen tukiosan väliin.

Keksinnön eräs suoritusmuoto, jota erityisesti käytetään jääkiekko-luistimena, on esitetty oheisissa piirustuksissa, joiden eri kuvioissa samat viitenumerot tarkoittavat samoja osia ja joissa:

Kuvio 1 on perspektiivikuva jääkiekkoluistimesta esittäen jääkiek-koluistimen kahta erillistä osaa toisistaan erillään.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista luistinta yhdistettynä.

64500

Kuvio 3 on osittaiskuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyn luistimen takaosasta esittäen elimet akillesjännesuojuksen kiinnittämiseksi muuhun kenkään.

Kuvio 4 on osittainen vaakaleikkaus pitkin kuviossa 2 olevaa viivaa 4-4 esittäen kiinnityselimen.

Kuvio 5 on pintakuvanto kengän pohjasta esittäen luistimen päällys-osan lukituselimen.

Kuvio 6 on osittainen pystyleikkaus kengästä esittäen kuvion 5 mukaisen lukitsimen.

Kuviot 7, 8 ja 9 ovat osittaisia poikkileikkauksia terän tukirakenteen eri suoritusmuodoista esittäen elimet terästerän kiinnittämiseksi tukirakenteeseen.

Kuvio 10 on pystypoikkileikkaus terän tukirakenteen eräästä suoritusmuodosta, joka on valettu puolikkaina pystykeskiviivan molemmin puolin.

Kuvio 11 esittää kuvion 10 mukaiset osat yhdistettyinä.

Kuvio 12 esittää vaihtoehtoista suoritusmuotoa kuvion 1 mukaisesta luistimesta, jolloin- sisäkenkä on irroitettava.

Kuvio 13 on osittainen pystyleikkaus kuvion 12 mukaisesta suoritusmuodosta esittäen kiinnityselimen.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty jääkiekkoluistin lO, jossa on yleisesti ottaen viitenumerolla 12 esitetty kenkä, terästerä 14 ja päällys 16. Kenkään 12 kuuluu valettu tukirakenne 18 ja pehmeä taipuisa jalkaa ympäröivä osa eli sisäkenkä 20. Sisäkengän 20 tarkoitus on ympäröidä jalkaa mukavasti ja se voidaan valmistaa mistä tahansa sopivasta materiaalista, esimerkiksi nahasta. Erilaisia synteettisiä materiaaleja voidaan myös käyttää, kuten esimerkiksi kudotut nailonmateriaalit jne. Kengän valettua tukirakennetta 18 käsitellään jälempänä vksitysikoh-taisemmin ja se voidaan valmistaa suhteellisen jäykästä materiaalista, 4 64500 jolla on riittävä rakennelujuus käyttäjän painon tukemiseksi terän 14 päällä. Materiaali voi olla joko nailonpohjaista tsyteliä tai polykarbonaattimateriaalia, esimerkiksi leksaania (General Electric'in tavaramerkki). Päällys voidaan valmistaa mistä tahansa materiaalista, joka on riittävän jäykkä suojaamaan luistelijaa erilaisilta iskuilta, joita jääkiekkoluistimeen saattaa kohdistua, mutta samalla materiaalin pitää olla riittävän taipuisa syistä, joita käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Päällys 16 voidaan valmistaa mm. polyuretaanista tai jostakin tunnetusta kestomuoviseoksesta. Päällys 16 voidaan valmistaa myös nailonjohdannaisista, jollainen on esimerkiksi tavaramerkki Surlyn.

Kuvioissa 1 ja 2 on valettu tukirakenne 18 esitetty selvimmin. Tukirakenteeseen kuuluu suhteellisen tasainen osa 22, joka muodostaa kengän pohjan. Pohja 22 ulottuu kengän koko pituudelta ja taittuu ylöspäin luistimen kummastakin sivureunasta muodostaen reunuksen 24, joka on esitetty kuviossa 1. Tukirakenteessa 18 on varpaita ympäröivä osa 26 ja kantapäätä ympäröivä osa 28.

Varpaita ympäröivään osaan 26 kuuluu luistimen kärki ja se ulottuu ylöspäin varpaiden päälle jalan ollessa kengän sisällä. Tukirakenteella 18 kärkiosa 26 suojaa siis täysin käyttäjän varpaita, mikä jääkiekkoluistimessa onkin ehdottoman välttämätöntä. Kärkiosa 26 ulottuu myös alaspäin kohti terää ensimmäisessä tukiosassa 30.

Tukirakenteen 18 takaosassa on kantapäätä ympäröivä osa 28, joka näkyy kuviossa 1. Kantapäätä ympäröivä osa 28 ulottuu luistin-kengän takaosan ympäri suojaten kantapäätä luistimen takaa ja molemmilta puolilta. Voidaan havaita, että osa 28 työntyy ylöspäin ja taaksepäin reunuksesta 24 alkaen välittömästi käyttäjän jalkaholvin takaa. Kantapäätä ympäröivä osa 28 työntyy myös alaspäin kohti terää toisessa tukiosassa 34. Kärki- ja kantapääosista riippuvat tukiosat 30 ja 34 työntyvät vastaavassa järjestyksessä alaspäin tukirakenteen 18 teräosaan 36. Teräosa 36 ulottuu luistimen pitkittäissuunnassa ja on valettu yhdeksi kappaleeksi muun tukirakenteen 18 kanssa, jolloin muodostuu yksi ainoa rakenteellisesti yhtenäinen valettu yksikkö. Jäljempänä kuvataan yksi- 5 64500 tyiskohtaisemmin elimiä, joilla jääkiekkoluistimen terästerä 14 kiinnitetään tukirakenteen teräosaan 36.

Sisäkenkä 20 on tarkoitettu ympäröimään mukavasti käyttäjän jalkaa. Tätä tarkoitusta varten sisäkengän 20 muoto on samalainen kuin tavanomaisen kengän ja siihen kuuluu keskiaukko 23, joka ulottuu pitkin sen yläpintaa kärjestä ylös asti mahdollistaen jalan työntämisen sisäkenkään 20 ylhäältäpäin. Sisäkenkä 20 voi olla edullisesti jalkaa täysin ympäröivä rakenne. Tällöin käyttäjän kantapää ja varpaat jäävät sisäkengän 20 sisään. Tietyissä tapauksissa voi olla edullista jättää sisäkenkä kärjestä ja kantapäästä avoimeksi siten, että käyttäjän varpaat ja kantapäät pääsevät sisäkengästä ulos. Kummassakin tapauksessa käyttäjän varpaat ja kantapäät työntyvät vastaavassa järjestyksessä varpaita ympäröivään osaan 26 ja kantapäätä ympäröivään osaan 28. Ihanteellisessa tapauksessa sisäkengässä 20 on myös pöhjapinnassa pehmustus tai suojaus, joka mukavasti tukee jalkaa tukirakenteen 18 pohjaosaa 22 vasten.

Sisäkenkä 20 voidaan kiinnittää valuosaan 18 jollakin tunnetulla tavalla. Sisäkenkä 20 voidaan siis kiinnittää pohjaan 22 esimerkiksi pulteilla tai liimaamalla. Käyttämällä tukirakenteeseen 18 nailoniin perustuvaa materiaalia ja sisäkenkään kudottua nailon-materiaalia saadaan se lisäetu, että nämä kaksi nailonia voidaan ultraäänihitsata yhteen. Tällaisten materiaalien käyttö johtaa erityisen edulliseen menetelmään sisäkengän 20 kiinnittämiseksi pysyvästi tukirakenteeseen 18.

Tietyissä tapauksissa voi olla edullista kiinnittää sisäkenkä 20 irrotettavasti tukirakenteeseen 18. Tämä antaa luistimien käyttäjälle mahdollisuuden vaihtaa sisäkenkä tarvitsematta vaihtaa tukirakennetta ja päinvastoin. Kuvioissa 12 ja 13 on esitetty erityisen yksinkertainen elin sisäkengän 20 kiinnittämiseksi irrotettavasti tukirakenteeseen 18. Kuviossa 12 on esitetty tukirakenne 18, jossa on kolme pohjaosan 22 läpi menevää aukkoa tai rakoa 174, 175 ja 176, jotka sijaitsevat 64500 lähellä pohjaosan kumpaakin reunaa. Lisäksi kantapäätä ympäröivään osaan 28 luistimen kummallekin puolelle on järjestetty rako 177.

Sisäkengässä 20 on pari läppiä 180 ja 181, joiden materiaali on samanlaista kuin pohjan 22 tai nahkaa tai vastaavaa. Läpät 180 ja 181 voidaan ommella tai muulla tavoin pysyvästi kiinnittää sisäkenkään 20. Kummassakin läpässä on useita kiristimiä, jotka sopivat tukirakenteessa 18 oleviin rakoihin sisäkengän pitämiseksi paikallaan. Kuviossa 13 esitetty pystyleikkaus esittää yhtä rakoon 176 tulevaa kiristintä. Läpän 180 reunaan on ommeltu tai muulla tavoin kiinnitetty ohut, litteä ja muovautuva muoviliuska 182. Liuskaan 182 on liimattu toinen samanlainen liuska 183, joka on esitetyllä tavalla porrastettu sivuun. Käyttämällä vertailukohtana luistimen yleistä pitkittäisakselia voidaan havaita, että liuskan 182 lähireuna on järjestetty välimatkan päähän liuskan 183 kauempana olevasta reunasta, joka välimatka on yhtä suuri kuin raon leveys. Liuskojen 182 ja 183 yhdistetty paksuus on suunnilleen yhtä suuri kuin pohjaosan 22 paksuus. Tällöin liuskat 182 ja 183 käsittävä kiristin kiinnittyy napsauskiinnityksellä rakoon ja pysyy paikallaan taivuttamalla näitä kahta liuskaa kuviossa 13 esitetyllä tavalla.

Sisäkengän 20 päälipinta on varustettu lukitsimella sisäkengän lukitsemiseksi heti, kun käyttäjän jalka on työnnetty sisään. Esitetyssä suoritusmuodossa on yleisesti ottaen viitenumerolla 37 merkitty kolmea tällaista lukitsinta. Kussakin tapauksessa lukitsimeen voi edullisesti kuulua hihna 38, joka on kiinnitetty sisäkengän toiseen sivuun keskiaukon 23 toiselle puolelle sekä lenkki 40, jonka läpi hihna kulkee keskiaukon 23 toisella puolella. Kuten kuviossa 1 esitetystä alemmasta kiristimestä 37 voidaan selvästi havaita, hihnan 38 yläpinnassa on kaksi osaa Velcro (tavaramerkki) kiinnitysjärjestelmää, jolloin Velcro-järjestelmän vastaanotto-osaa esittää numero 42 ja kiinnitysosaa numero 44. Kun käyttäjä on työntänyt jalkansa sisäkenkään, hihna 38 työnnetään sisäkengän toisella puolella olevan lenkin 40 läpi ja sisäkenkä pysyy tiukasti kiinni käyttäjän jalkapöydän päällä kolmen Velcro-kiinnityselimen avulla. Esitetyt Velcro-kiin-nittimet mahdollistavat erityisen edullisen ja yksinkertaisen lukituksen. On kuitenkin mahdollista käyttää muitakin tavanomaisempia kiinnitys- tai lukitusmuotoja sisäkengässä, kuten esimerkiksi nauhoja ja vastaavia. Pehmeä ja taipuisa sisäkenkä voidaan kiinnittää käyttäjän jalkaan lukitsimilla, jolloin se myötäilee jalkaa tarkasti, mutta 7 64500 mukavasti. Koska sisäkengän ei tarvitse suojata jalkaa, se voidaan valmistaa joustavammaksi ja pehmeämmäksi kuin tavanomainen luistimen kenkä, jolloin saadaan aikaan erittäin hyvä istuvuus.

Kun kenkää on tarkoitus käyttää jääkiekkoluistimena, on käyttäjän akillesjännettä suojattava. Akillesjännealueen suojaamiseksi on mukaan järjestetty sopivan muotoinen akillessuojus 50. Kuvioista 1 ja 3 voidaan havaita, että akillessuojus 50 on kiinnitetty tukirakenteeseen 18 kantapäätä ympäröivän osan 28 yläreunan läheisyyteen pultti-parilla 52. Tietyissä tilanteissa voi olla edullista valaa akillessuojus 50 yhtenä kappaleena tukirakenteen 18 kanssa. Kuitenkin yksinkertaisemman puristeen aikaansaamiseksi pidetään edullisimpana valaa akillessuojus 50 erikseen ja kiinnittää se tukirakenteeseen 18, kuten näissä piirustuksissa on esitetty. Kummassakin tapauksessa akillessuojus 50 ympäröi sisäkengän 20 vastaavaa osaa käyttäjän akillesjänteen alueella.

Kuviosta 1 voidaan havaita, että luistimen 10 käyttäjän pitää ensiksi työntää jalkansa alas ja eteenpäin kenkään 12 sisäkengän 20 keskiaukon 23 läpi. Kun käyttäjän varpaat ovat varpaita ympäröivässä osassa 26 ja kantapää on tukevasti sitä ympäröivässä osassa 28, lukitsimet 37 voidaan sulkea, jolloin kenkä 12 asettuu tiukasti käyttäjän jalkaan.

Kun luistin on yllä kuvatulla tavalla osittain kiinnitetty kävttäjän jalkaan, päällys 16 kiinnitetään kenkään 12.

Päällys 16 on yksi puristekappale, jossa on etuosa 60, joka sopii varpaita ympäröivään osaan 26 sekä takaosa 62, joka on tarkoitettu yhteistoimintaan akillessuojuksen 50 kanssa luistelijan nilkan ympäröi-miseksi. Päällys 16 on takaa avoin akillesjänteen alueelta ja samoin se on avoin kengän pohjaosan alueelta. Tällöin vaikka päällysosan 16 puristeinateriaali on suhteellisen jäykkää suojaussyistä, on se kuitenkin myös suhteellisen joustavaa ja sitä voidaan venyttää tai avata erilleen sen sovittamiseksi luistimen 10 kenkäosan 12 päälle. Voidaan havaita, että jalkapöydän päälle ulottuva päällyksen 16 osa päättyy pariin alalaippoja 64 ja 66, jotka ulottuvat luistimen pituussuuntaan. Nämä laipat on esitetty kuviossa 1. Viitenumerolla 68 esitetyt lukitsimet on kiinnitetty kumpaankin laippaan 64 ja 66 päällyksen 16 kiinnittämiseksi paikalleen. Samalla tavoin päällyksen 16 nilkkaa ympäröivän 8 64500 osan 62 takareunoihin on järjestetty lukitsimet 74 ja 76, jotka lukitsevat päällyksen akillesjänteen alueelta.

Edelleen päällykseen 16 kuuluu taipuisampi rintaosa 70 käyttäjän jalkapöydän alueella. Rintaosa 70 on joustavampaa materiaalia kuin muu päällys 16. Tämä rintaosa 70 voidaan valmistaa esimerkiksi nahasta, nailonista, kumista, erityyppisistä mikrosoluvaahdoista, esimerkiksi polyuretaanista tai se voidaan ruiskuvalaa esimerkiksi polyuretaanista tai kestomuovikumeista. Taipuisa osa 70 voidaan varustaa kaarilla 72 ja vastaavilla jalkapöydän suojaamiseksi iskuilta. Taipuisan osan 70 tehtävänä on mahdollistaa nilkan taivuttaminen helposti. Luisteltaessa luistelijan säären ja jalkapohjan välinen kulma muuttuu huomattavasti. Tästä syystä päällys pitää varustaa elimillä, jotka sallivat luistelijan nilkan taipuvan eteen ja taakse. Taipuisa osa 70 varmistaa sen, että päällyksellä 16 on haluttu joustavuus.

Päällyksen 16 sijoittamiseksi tiukasti kenkään 12 päällyksen 16 etuosassa 60 on pari eteenpäin työntyviä korvakkeita 80 ja 82 luistimen keskiakselin molemmin puolin. Lisäksi päällysosan 16 etu- ja yläosan sisäpintaan on järjestetty sisäpuolinen keskeisesti sijoitettu ura 84. Uran 84 tarkoitus on tarttua tukirakenteen 18 varpaita ympäröivän osan 26 ylätakapinnassa olevaan, ylöspäin työntyvään korokkeeseen 86. Kuten kuviosta 1 voidaan havaita, korvake 86 työntyy ylöspäin laippamaisesta pinnasta 88, joka työntyy taaksepäin tukirakenteen 18 varpaita ympäröivän osan 26 yläosasta. Laippa 88 on porrastettu alaspäin varpaita ympäröivän osan 26 yläpinnasta ja ulottuu osan 26 yläosan ympäri koloparin 90 ja 92 reunaan, jotka kolot sijaitsevat varpaita ympäröivän osan 26 kummallakin puolella välittömästi reunuksen 24 yläpuolella. Nämä kolot on kuviossa 1 esitetty katkoviivoin ja ne on mitoitettu yhteistoimintaan eteenpäin työntyvien korvakkeiden 80 ja 82 kanssa sekä ottamaan nämä korvakkeet vastaan.

Kiinnitettäessä päällystä 16 muuhun kenkään 12 suoritetaan seuraavat vaiheet. Ensinnäkin käyttäjä työntää jalkansa kenkään 12 ja sulkee lukitsimet 37, kuten yllä selvitettiin. Tämän jälkeen tarttumalla kiinni laippoihin 64 ja 66 nämä laipat vedetään erilleen siten, että päällys 16 pääsee sisäkengän 20 rintaosan päälle. Korvake 86 työnnetään ensin koloon 84 ja tämän jälkeen päällys 16 vedetään eteen ja alaspäin siten, että kumpikin korvake 80 ja 82 asettuu vastaavasti koloihin 90 ja 92. Kun nämä kolme korvaketta ja koloa on yhdistetty 9 64500 esitetyllä tavalla, laippaosat 64 ja 66 ovat tällöin tukirakenteen 18 pohjan alla ja ensimmäisen tukiosan 30 ja toisen tukiosan 34 välissä. Levittämällä laipat 64 ja 66 erilleen yllä esitetyllä tavalla käsin leviää myös päällyksen 16 takaosa erilleen mahdollistaen muun päällyksen 16 asettumisen käyttäjän nilkan ympärille samanaikaisesti. Tämän jälkeen lukitsimella 68 kiinnitetään päällys tiukasti tukirakenteeseen 18 pohjan 22 alta ja ensimmäisen tukiosan 30 ja toisen tukiosan 34 välistä. Tämän jälkeen voidaan kiinnittää kaksi takalukitsintä 74 ja 76 akillesjänteen alueelta, jolloin luistin on koottu asianmukaisesti yhteen ja käyttäjän jalka on siinä tukevasti.

Kuviossa 2 on esitetty yhteenkoottu luistin. Kuviosta 2 voidaan havaita, että päällyksen 16 etuosa 60 lepää pinnalla 88, jolloin muodostuu luistin, jonka päällyspinta on tasainen eikä puristeosan 26 ja päällyksen 16 yläpinnan välillä ole minkäänlaista porrasta. Samoin kuviosta 2 voidaan havaita, että päällys 16 on riittävän pitkä luistimen kummaltakin puolelta siten, että se tulee kantapäätä ympäröivän osan 28 reunan päälle peittäen siten täysin sisäkengän 20, joka ympäröi käyttäjän jalkaa. Kuten kuviossa 1 on selvästi esitetty, laipan 64 se osa, joka ulottuu ulospäin toisen tukiosan 34 ympäri, on ylöspäin kaareva siten, että kaarevuus riittää varmistamaan sen, että päällys 16 ympäröi täysin sisäkenkää 20. Kuviosta 2 voidaan edelleen havaita, että kun koko luistin on koottu yhteen, käyttäjän jalka on kokonaan suhteellisen jäykän tukirakenteen 18 ja päällyksen 16 sisässä ja siten suojattuna. Edelleen on selvää, että käyttämällä erilaisia säädettäviä lukitsimia eri osat voidaan valaa vastaavista materiaaleistaan menetelmillä, jotka eivät vaadi täsmällisiä mittatoleransseja. Tästä svvstä esitetyillä erilaisilla lukitsimilla on kaikilla erityvppisiä säätö-muotoja .

Kuviossa 4 on esitetty erään tyyppinen lukitsin, jota voidaan käyttää akillesjänteen alueella. On selvää, että lukitsimessa 74 on ankkurointi-osa 100, jossa on luistimen keskiakselin toiselle puolelle sijoitettu lukkovarsi 102. Lukitsimen loppuosaan kuuluu yhteistoiminnassa oleva ankkuri 104, joka sijaitsee päällyksen 16 toisella puolella, jossa sijaitsee myös useilla urilla 108 varustettu kääntövipu 106 lukkovar-ren 102 kiinnittämiseksi säädettävästi. Tällä alueella voitaisiin myös käyttää Velcro-lukitusjärjestelmää, joka on samanlainen kuin sisäkengän 20 yhteydessä on esitetty ja joka muodostuu hihnoista ja lenkeistä. Tällainen järjestelmä mahdollistaa varman lukituksen ja säädettävyyden.

10 64500 Tällöin yksi ainoa puristepäällys 16 sopii erilevyisiin jalkoihin tarvitsematta käyttää erikokoisia päällyksiä.

Saman tyyppisiä lukituksia voidaan käyttää myös pohjan 22 alla, kuten viitenumerolla 68 on esitetty. On kuitenkin selvää, että lukitsimen 68 pitää olla hyvin tiukka, tehokas lukitsin, koska juuri tämä lukitsin varmistaa sen, että päällys 16 on yhtenäinen rakenteellinen osa tukirakennetta 18 silloin, kun lukitsin 68 on kiinnitetty. Tästä syystä esitetään käytettäväksi jonkin tyyppistä varmuussolkea, jotta solki ei millään tavoin pyri napsahtamaan auki käytön aikana.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitettv eräs erityisen edullinen solki, jota voidaan käyttää yksinkertaisen laskettelumonosoljen 68 asemesta.

Kuvio 5 on pintakuvanto ja tarkastelee alhaaltapäin päällyksen 16 laippoja 64 ja 66 päällyksen 16 ollessa paikallaan luistimessa.

Kuviosta 5 voidaan ensinnäkin havaita se, että lukitsimessa on kään-tövipu 120, joka on kiinnitetty laippaan 66 niitillä 122. Vivussa 120 on toinen kääntöpultti 124 porrastettuna sivuun pultista 122.

Pultti 124 kiinnittää kääntyvästä kiinnittimen 126 vipuun 120. Kiinnit-timen 126 kauempana pultista 124 olevaan päähän on kiinnitetty toinen pultti 128, joka kiinnittää kääntyvästi pidikekupin 130 kiinnittimeen 126. Kuten kuviosta 6 selvimmin nähdään, pidikekupissa 130 on ylöspäin työntyvä reuna 132. Ylösoäin työntyvä reuna 132 tarttuu alaspäin työntyviin laippoihin 134, jotka on muodostettu laipan 64 pintaan sen reunaan.

Kuviossa 5 katkoviivat esittävät lukitsinta avoimessa asennossa. Lukitsimen ollessa avoimessa asennossa pultti 124 sijaitsee lainan 66 reunan vieressä ja kiinnitin 126 ja kuppi 130 työntyvät kohti laippaa 64. Tällöin kun nämä kaksi laippaa 64 ja 66 vedetään lähelle toisiaan, kuppi 130 voidaan kiinnittää siten, että sen pidike 132 tarttuu toiseen laippaan 134. Käännettäessä vipua 120 kuviossa 5 esitetyssä katkoviiva-asennossa kuviossa 5 ehjillä viivoilla esitettyyn asentoon pultin 122 ympäri, pultti 124 siirtyy epäkeskoasennon johdosta kuviossa 5 ehjillä viivoilla esitettyyn asentoon. Tällöin kuppi 130 työntyy kohti laippaa 66 ja tarttuu siten tiukasti laipan 64 toiseen laippaan 134 pitäen laipan 64 tiukasti kiinni pohjassa 22, kuten kuviossa 6 on esitetty. Vivun 120 pitäisi ihanteellisessa tapauksessa sijaita siten, että pultti 124 kääntyy pultin 122 ja pultin 128 väliin vedetyn diagonaalin ohi, jolloin muodostuu ylimenolukitus eikä solki pääse 11 64500 vahingossa aukeamaan luistinta käytettäessä.

Kuviot 7, 8 ja 9 esittävät tukirakenteen 18 erilaisia pystypoikkileik-kausmuotoja etumaisen tukiosan 30 läheisyydessä ja ne esittävät edelleen eri menetelmiä teräosan 36 terästerän 14 pitämiseksi paikallaan. Kuvio 7 esittää tukirakennetta 18, jossa on pohjaosa 22 ja laippaosa 24. Ensimmäinen tukiosa 30 on yleisesti ottaen puolisuunnikasmainen ja voi olla kiinteä osa. Sen alapäässä teräosaan 36 kuuluu ensimmäisen tukiosan 30 jatke ja se päättyy alaspäin kääntyneeseen U-muotoiseen kanavaan. Terästerä 14 voidaan yksinkertaisesti valaa kiinni terä-osassa 36 esitettyyn kanavaan.

Kuvio 8 esittää vaihtoehtoista suoritusmuotoa teräsosasta 36 terästerän 14 kiinnittämiseksi. Tässä suoritusmuodossa ensimmäinen tukiosa 30 on ontto rakenne ja siinä on pari ulkoseiniä 150 ja 152. Alapäästään seinät 150 ja 152 työntyvät sisäänpäin kohti luistimen keskiakselia muodostaen olennaisesti vaakasuorat alalaipat 154 ja 156. Laipoista 154 ja 156 työntyy ylöspäin pari seiniä 158 ja 160. Seinät 158 ja 160 on yläpäistään kiinnitetty yhteen olennaisesti vaakasuuntaisella seinällä 162. Terästerä 14 ulottuu ylöspäin pystysienien 158 ja 160 välissä vaakaseinän 162 viereen. Joustavat välipalat 164 ja 166 voidaan vastaavasti valaa suoraan seiniin 158 ja 160 tai ne voidaan työntää paikalleen tiivistekiiloina silloin, kun terästerä 14 työnnetään seinien 158, 160 ja 162 väliin muodostuneeseen tilaan. Tässä rakenteessa työntyy tappi 170 vaakasuuntaisesti kaikkien seinien 152, 160, 158 ja 150 läpi ja samoin terästerässä 14 olevan sopivan reiän läpi.

Tappi voidaan pakottaa kiinni seiniin 150 ja 170 sen seikan varmistamiseksi, että terä 14 pysyy lujasti paikallaan. On selvää, että terään 36 voidaan sopiviin kohtiin järjestää useita tällaisia tappeja 170.

Kuvio 9 esittää edelleen erästä vaihtoehtoista menetelmää terän 14 kiinnittämiseksi teräsosaan 36, joka on samanlainen kuin kuviossa 7 esitetty. Kuviossa 9 esitetyssä suoritusmuodossa terässä 14 on yläreunassa sarja hammastuksia tai pykäliä 15, joilla terä tarttuu paremmin puristeosaan 18. Tietyissä yksinkertaisemmissa ja keveimmissä rakenteissa hammastukset 15 ilmeisesti riittäisivät kiinnittämään terän 14 pysyvästi olemalla yhteistoiminnassa tukirakenteen 18 ouristema-teriaalin kanssa, jolloin ei tarvittaisi kuviossa 8 esitettyä tappi-mekanismia. Teräosan materiaali voidaan pehmentää ja muuttaa juoksevaksi -· ' Λ - 4 64500 käyttämällä ultraäänihitsausteknikkaa. Tällöin sula materiaali virtaa ja ympäröi hammastuksia ja kiinnittää terän paikalleen.

Alan ammattimiehille on selvää, että kuvion 9 mukainen rakenne voidaan valmistaa ja koota huomattavasti helpommin kuin kuviossa 8 esitetty rakenne. Monia muitakin mekanismeja voidaan käyttää terän 14 kiinnittämiseksi teräosaan 36.

Tukirakenne 18 voidaan puristaa yhdestä kappaleesta. Tämä vaatii kuitenkin erityisen hienoja ruiskuvalulaitteita, jotka kykenevät muodostamaan ja valmistamaan suljettuja rakenteita. Tämä ei ole mahdotonta, mutta vaikeata. Yksinkertaisempi valu on mahdollinen, mikäli varpaita ympäröivä osa 26 valetaan eri kappaleena. Tässä rakenteessa laippa 24 ulottuisi tukirakenteen 18 etuosan ympäri ja sen yläreuna toimii pintana, joka liittyy muuhun varpaita ympäröivään osaan 26. Erikseen valettu varpaita ympäröivä tai kärkiosa 26 voitaisiin tiivistää tukirakenteeseen ultraäänihitsauksella, kuumalevy-hitsauksella, liimaamalla tai käyttämällä mekaanisia kiinnittimiä.

Edelleen eräänä vaihtoehtona tukirakenne 18 voi muodostua edullisesti kahdesta "puolikkaasta", jotka liitetään yhteen pitkin keskeistä pystyakselia. Kuviossa 10 on esitetty pari tällaisia "puolikkaita". Tässä rakenteessa tukirakenteessa 18 on kaksi puolikasta 190 ja 192, jotka ovat olennaisesti samanlaisia. Kumpikin puolikas 190 ja 192 voidaan valaa erikseen. Kuviossa 10 on esitetty pystyleikkaus varpaita ympäröivästä osasta 26, johon kuuluu ensimmäinen tukiosa 30 ja teräosa 36. Kummassakin valetussa puolikkassa 190 ja 192 on päällyosa 226 ja 226A, olennaisesti vaakasuuntainen osa 222 ja 222A, alempi tukiosa 230 ja 230A sekä teräosa 236 ja 236A. Kuviossa 10 esitetyssä rakenteessa osien 236 ja 236A yhteenkiinnityksellä muodostetussa teräosassa 36 on sarja sisäänpäin suuntautuvia ulokkeita tai korvakkeita 238 ja 238A. Terä 14 on esitetty teräosien 236 ja 236A alapuolella ja siihen kuuluu keskiaukko 239, johon korvakkeet 237 työntyvät terän kiinnittämiseksi paikalleen. Kaksi puolikasta 190 ja 192 voidaan edullisesti koota yhteen käyttämällä tekniikkaa, joka tunnetaan kuumalevyhitsauksena.

Kaksi puolikasta 190 ja 192 on sovitettu liikkuvaan ohjainelimeen keskelle sijoitetun lämmittimen 250 molemmin puolin. Terä 14 sijaitsee välittömästi lämmittimen 150 alla. Ensiksikin kaksi puolikasta 190 ja 192 saatetaan kosketukseen lämmittimen 150 kanssa, joka nos- 13 64500 tetaan riittävään lämpötilaan kuumentamaan osien 226 ja 226A, 222 ja 222A ja korvakkeiden 237 ja 237A samoinkuin osien 236 ja 236A vastakkaiset pinnat lämmittimen 250 vieressä. Kun koko valumateriaa-li on sopivassa lämpötilassa, osat 190 ja 192 vedetään lämmittimen molemmille puolille ja lämmitin 250 vedetään pois pystysuuntaan ylöspäin. Tämän jälkeen terää 14 siirretään ylöspäin kahden puolikkaan Väliin ja kaksi puolikasta 190 ja 192 puristetaan yhteen, jolloin sula materiaali, joka oli aikaisemmin yhteydessä lämmittimeen 250, muodostaa pysyvän sidoksen. Kuviossa 9 on selvästi esitetty materiaali, joka on tällä tavoin hitsattu terään 14 ja sijaitsee nyt korvakkeiden 237 välissä.

Tässä keksinnön selityksessä on esitetty useita eri menetelmiä terän 14 kiinnittämiseksi teräosaan 36, mutta silti muitakin menetelmiä voidaan käyttää. Ultraäänihitsausta voidaan käyttää kuumalevyhit-sauksen asemesta. Lisäksi voidaan käyttää useita muita mekaanisia kiinnitysjärjestelmiä, kuten esimerkiksi liimausta ja kierrekiinnit-timiä.

Claims (5)

14 64500

1. Jäällä käytettävä luistin, johon kuuluu: jäykkä tukirakenne (18), joka käsittää sen kanssa yhtenäisinä pohjaosan (22), ensimmäisen (30) ja toisen (34) tukiosan, jotka ulottuvat alaspäin pohjaosan kärki- ja kantaosasta, varpaita ympäröivän kärkiosan (26), kantapäätä ympäröivän kantaosan (28) ja teräosan (36), joka on kiinnitetty ensimmäiseen ja toiseen tukiosaan ja johon liukuterä on kiinnitetty, ja suhteellisen pehmyt, taipuisa sisäkenkä (20), joka on sovitettu vastaanottamaan luistelijan jalka ja joka on kiinnitetty tukirakenteen (18) pohjaosaan (22), tunnettu siitä, että olennaisesti jäykkä erillinen suoja-päällys (16) on järjestetty kiinnitettäväksi tukirakenteeseen (18) sisäkengän päälle ympäröimään ja suojaamaan luistelijan jalkapöytää, että suojapäällyksellä (16) on olennaisesti taipuisa rintaosa (70), jolloin luistelijan nilkka voi taipua pohjaosaan (22) nähden, ja että suojapäällyksessä (16) on laipat (64, 66), jotka on sovitettu ulottumaan pohjaosan (22) alapuolelle ensimmäisen (30) ja toisen (34) tukiosan väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen luistin, tunnettu siitä, että suojapäällykseen (16) kuuluu ensimmäiset suljinelimet (68) laippoihin (64, 66) sijoitettuna.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen luistin, tunnettu siitä, että suojapäällykseen (16) kuuluu toiset suljinelimet (74, 76) luistimen kantaosan puolelle sijoitettuna.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen luistin, tunnettu siitä, että sisäkenkään (20) kuuluu keskeisesti sijaitseva aukko (23) , joka on järjestetty avautumaan jalan vastaanottamiseksi, ja että sisäkenkään kuuluu sen suljinelimet (37) aukon (23) sulkemiseksi jalkaan kiinnitystä varten.

5. Patenttivaatimuksen l mukainen luistin, tunnel t u siitä, että sisäkenkä (20) on irroteltavasti kiinnitetty tukirakenteeseen (18). 15 64500