FI64339C - Foerfarande foer rening av loesningar innehaollande karbonat sulfat och eventuellt hydroxid av natrium eller kalium samt aotminstone en av metallerna vanadin uran eller molybden - Google Patents
Foerfarande foer rening av loesningar innehaollande karbonat sulfat och eventuellt hydroxid av natrium eller kalium samt aotminstone en av metallerna vanadin uran eller molybden Download PDFInfo
- Publication number
- FI64339C FI64339C FI782915A FI782915A FI64339C FI 64339 C FI64339 C FI 64339C FI 782915 A FI782915 A FI 782915A FI 782915 A FI782915 A FI 782915A FI 64339 C FI64339 C FI 64339C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- solution
- precipitate
- liquid
- hydroxide
- sodium
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01D—COMPOUNDS OF ALKALI METALS, i.e. LITHIUM, SODIUM, POTASSIUM, RUBIDIUM, CAESIUM, OR FRANCIUM
- C01D1/00—Oxides or hydroxides of sodium, potassium or alkali metals in general
- C01D1/04—Hydroxides
- C01D1/20—Preparation by reacting oxides or hydroxides with alkali metal salts
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01D—COMPOUNDS OF ALKALI METALS, i.e. LITHIUM, SODIUM, POTASSIUM, RUBIDIUM, CAESIUM, OR FRANCIUM
- C01D1/00—Oxides or hydroxides of sodium, potassium or alkali metals in general
- C01D1/04—Hydroxides
- C01D1/28—Purification; Separation
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01D—COMPOUNDS OF ALKALI METALS, i.e. LITHIUM, SODIUM, POTASSIUM, RUBIDIUM, CAESIUM, OR FRANCIUM
- C01D1/00—Oxides or hydroxides of sodium, potassium or alkali metals in general
- C01D1/04—Hydroxides
- C01D1/28—Purification; Separation
- C01D1/32—Purification; Separation by absorption or precipitation
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01D—COMPOUNDS OF ALKALI METALS, i.e. LITHIUM, SODIUM, POTASSIUM, RUBIDIUM, CAESIUM, OR FRANCIUM
- C01D7/00—Carbonates of sodium, potassium or alkali metals in general
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01D—COMPOUNDS OF ALKALI METALS, i.e. LITHIUM, SODIUM, POTASSIUM, RUBIDIUM, CAESIUM, OR FRANCIUM
- C01D7/00—Carbonates of sodium, potassium or alkali metals in general
- C01D7/07—Preparation from the hydroxides
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01F—COMPOUNDS OF THE METALS BERYLLIUM, MAGNESIUM, ALUMINIUM, CALCIUM, STRONTIUM, BARIUM, RADIUM, THORIUM, OR OF THE RARE-EARTH METALS
- C01F7/00—Compounds of aluminium
- C01F7/02—Aluminium oxide; Aluminium hydroxide; Aluminates
- C01F7/46—Purification of aluminium oxide, aluminium hydroxide or aluminates
- C01F7/47—Purification of aluminium oxide, aluminium hydroxide or aluminates of aluminates, e.g. removal of compounds of Si, Fe, Ga or of organic compounds from Bayer process liquors
- C01F7/473—Removal of organic compounds, e.g. sodium oxalate
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
- C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
- C22B34/00—Obtaining refractory metals
- C22B34/20—Obtaining niobium, tantalum or vanadium
- C22B34/22—Obtaining vanadium
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
- C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
- C22B34/00—Obtaining refractory metals
- C22B34/30—Obtaining chromium, molybdenum or tungsten
- C22B34/34—Obtaining molybdenum
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
- C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
- C22B60/00—Obtaining metals of atomic number 87 or higher, i.e. radioactive metals
- C22B60/02—Obtaining thorium, uranium, or other actinides
- C22B60/0204—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium
- C22B60/0217—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium by wet processes
- C22B60/0221—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium by wet processes by leaching
- C22B60/0247—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium by wet processes by leaching using basic solutions or liquors
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
- C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
- C22B60/00—Obtaining metals of atomic number 87 or higher, i.e. radioactive metals
- C22B60/02—Obtaining thorium, uranium, or other actinides
- C22B60/0204—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium
- C22B60/0217—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium by wet processes
- C22B60/0252—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium by wet processes treatment or purification of solutions or of liquors or of slurries
- C22B60/0278—Obtaining thorium, uranium, or other actinides obtaining uranium by wet processes treatment or purification of solutions or of liquors or of slurries by chemical methods
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Inorganic Chemistry (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Mechanical Engineering (AREA)
- General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Metallurgy (AREA)
- Manufacturing & Machinery (AREA)
- Geology (AREA)
- Environmental & Geological Engineering (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- General Chemical & Material Sciences (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Inorganic Compounds Of Heavy Metals (AREA)
- Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
Description
>- Γ_, KUULUTUSJULKAISU . .
{ l ^ ^ UTLÄGG N I NGSSKR! FT 64339 !*2λ§* C (4S) rater/.ti nyönnct/y 10 11 1983 «-n Ky.ik.^int.a.3 C O' Γ 1/28, 7/26, C Cl r' ^1/CO 39/00, ^3/00 SUOMI — FINLAND (21) P»t*i»tt!h»kwnu* — Patenttpseknlng 782915 (22) Hik*ml>ptlv4 — An«öknlng*dig 25.09.78 ^ (23) Alkupilvi — GlltIgheCKiftf 25".p9 70 (41) Tullut !u!kt*eksl— B!iv!t offentMg οη n-, ·· —·o. . y .
Patentti- ;,a r«kfsteriha<HtU* (44^ NihtKväksIpanon ja kuut.Ju(kal*un pvm. —
Patent- 0«/· regiaterstyrelsen ‘ Anaökan utiagd och ud.jkriften pubiicerad 2Q.07.83 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeui—Begird prlorltet 77 l8.08.7S, l8.08.78 Ranska-Frankrike(FR) 7730176, 7827393, 7329399 (71) Aluminium Pechiney, 28, rue de Bonnel, F-69933 lyön Cedex 3,
Ranska-Frankrike(FR) (72) Pierre Maurei, Aix-en-?rovence, Bernard Bosca, Gs.rdanne,
Francois Nicolas, Aix-en-Provence, Ranska-Frankrike(FR) (77) Berggren Oy Ab (>7) Menetelmä natrium- tai kaliumkarbonaattia, -sulfaattia ja mahdollisesti -hydroksidia sekä ainakin yhtä metalleista vanadiini, uraani ja molybdeeni sisältävien liuosten puhdistamiseksi - Förfarande för renir.g av lösningar innehällande karbonat, sulfat och eventuel’.t hydroxid av natrium eller kalium samt ätminstone en av metallerna vanadin, uran eller molybden
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää jonkin alkalimetalleista natrium- tai kaliumkarbonaattia, sulfaattia, hydroksidia tai vety-karbonaattia, sekä ainakin yhtä metallia ryhmästä, jonka muodostavat vanadiini, uraani ja molybdeeni, natrium- tai kaiiumsuolojen muodossa ja lisäksi mineraalisia ja/tai orgaanisia epäpuhtauksia sisältävien liuosten puhdistamiseksi.
Ennestään on tunnettua saattaa sellaisia mineraaleja kuin tiettyjä uraanipitoisia tai vanadiinipitoisia mineraaleja alttiiksi natrium-hydroksidiliuoksen tai natriumkarbonaatti- ja -bikarbonaattiliuoksen liuotusvaikutukselle käsiteltävän mineraalin tyypistä riippuen, jolloin nämä liuotusliuokset ovat peräisin osaksi takaisinkierrä-tyksestä ja osaksi reagoivan aineen lisäämisestä.
Niinpä esimerkiksi uraanipitoisen mineraalin tapauksessa, jolloin mineraali liuotetaan natriumkarbonaatti- ja/tai -bikarbonaattipitoi-seen nesteeseen, nesteen liuotuksen jälkeen läsnä oleva liukoiseksi 64339 muuttunut uraani tavallisesti saostetaan natriumuranaattina, joka voidaan seuraavilla tunnetuilla keinoilla muuttaa: joko kiteiseksi ammcniumuranaatiksi rikin ja ammoniurr.in vaihtoreaktiolla, joka käsittää netriunuranaatin käsittelyn ammoniumsulfaattiliuoksella, tai uraniuir.peroksidiksi liuottamalla uudelleen rikkihappoon ja seostamalla mainittu peroksidi lisäämällä vetyperoksidia.
Yhtä aikaa päämetallin kanssa liukenee natriumsuoloina muitakin alkuaineita kuten esimerkiksi mineraalin sisältämää rikkiä ynnä muita metalleja ja orgaanisia aineita.
Myöhemmin on esitetty toinenkin uraanipitoisten mineraalien liuotus-jakso, joka erään mainittujen mineraalien hapettavan kuunaliuotus-menetelmän mukaan käsittää näiden käsittelyn kaliumbikarbonaatin ja -karbonaatin vesiliuoksella vapaan hapen läsnäollessa, jota paineen alaisena puhalletaan reaktioseoksen sisään.
Riippuen mineraalin alkuperäisestä rakenteesta ja liuotuksen helpottamiseksi lisättyjen lisäagenssien määrän suuruudesta tuloksena on liuoksen rikastuminen natrium- tai kaliumkarbonaattiin, -sulfaattiin, -hydroksidiin tai vetykarbonaattiin nähden liuotuksen jälkeen.
Niinpä neste liuotuksen jälkeen sisältää sekä haluttua metallia että toisaalta takaisinkierrätetystä nesteestä peräisin olevia ja toisaalta liuotuksen aikana liuenneita epäpuhtauksia.
Niinpä on hyvin tunnettua, että liuotusmenetelmissä, joissa käytetään kulumatta jääneiden reagoivien aineiden takaisinkierrätystä, on ehdottoman välttämätöntä rajoittaa liuoksissa läsnä olevien epäpuhtauksien pitoisuuksia. Itse asiassa epäpuhtauksilla on normaalisti haitallinen vaikutus halutun päätuotteen ominaisuuksiin, ja niiden läsnäolo liian suurina pitoisuuksina voi olla häiritsevää liuotuksen aikana ja/tai lisäksi aiheuttaa sopimattomaan aikaan sattuvia saostumisia valmistuspiirien eri kohdissa.
Asiaa koskevassa erikoiskirjallisuudessa on usein mainittu, että kierrätysnesteiden sisältämien epäpuhtauksien poisto tapahtuu yhtä aikaa inerttien aineiden kanssa kyllästysnesteen muodossa, riittämättömän pesun johdosta.
3 64339
Vielä voimakkaasti alkalisten inerttien aineiden, eli edellä mainittujen nesteiden päästö luontoon on yhä useammissa tapauksissa tulossa kielletyksi kansallisessa lainsäädännössä niiden palautumattomien vahinkojen johdosta, joita tällaiset päästöt voivat aiheuttaa luontoympäristössä .
Niinpä joskin näyttäisi toivottavalta suorittaa inerttien aineiden pesu paremmin reagoivien aineiden ja toivotun tuotteen talteenoton parantamiseksi, niin sen sijaan valmistuspiirissa läsnä olevien epäpuhtauksien määrä samalla kasvaa.
Tämän johdosta käy välttämättömäksi käyttää menetelmää, joka tekee mahdolliseksi poistaa epäpuhtaudet käsiteltävistä nesteistä siinä määrin, että niiden epäpuhtauspitoisuudet eivät voi aiheuttaa edellä mainittuja haittoja.
Nyt on tutkimuksissa saatu aikaan nestemäisten, alkalisten päästöjen käsittelymenetelmä/ joka merkitsee todellista ratkaisua lukuisiin vaikeuksiin, joita alan ammattimiehet tähän saakka ovat kohdanneet.
Tämä uusi menetelmä yhden alkalimetalleista natriumin tai kalium-min karbonaattia, sulfaattia, hydroksidia tai vetykarbonaattia sekä ainakin yhtä metallia ryhmästä, jonka muodostavat vanadiini, uraani ja molybdeeni, natrium- tai kaliumsuclojen muodossa, sekä mineraalisia ja/tai orgaanisia epäpuhtauksia sisältävien liuosten puhdistusmenetelmä käsittää sen, että mainittuja liuoksia käsitellään lämpötilassa, joka on enintään kiehumislämpötila, kalk-kimäärällä joka on 0,1— ja 20-kertaisen välillä siitä stökiömetri— sestä määrästä, joka on tarpeen läsnä olevien karbonaattien muuttamiseksi hydroksidiksi, ottamatta huomioon sitä kalkkia, joka en tarpeen liukenemattomien metallisten kalsiumyhdisteiden saostamiseen, ja että sitten ensimmäinen sakka, joka sisältää olennaisesti kal-siumkarbonaattia ja muiden orgaanisten ja epäorgaanisten kalsium-suolojen seosta, ja neste, joka on rikastunut hydroksidiin nähden, erotetaan toisistaan ja sakka pestään, että haihduttamalla väkevöi-dään mainitun nesteen ja ensimmäisen sakan pesunesteen seos hydroksi-dipitoisuuteen, joka on enintään 50 %, toisen sakan saostumisen aiheuttamiseksi, joka olennaisesti koostuu natrium- tai kaliumsulfaa-tista, ja että toisen sakan kiteet erotetaan niiden emävedestä, joka on rikasta hydroksidiin nähden, ja että vihdoin mainittu hydrok-sidirikas neste otetaan talteen.
4 64339
Keksinnön mukaan käsiteltävissä liuoksissa M^SO^in, M^CC^tn, vapaan MC H: n tai MKCO^rn, MOH: n puuttuessa, joissa kaavoissa .M tarkoittaa natriumia tai kaliumia, sekä ainakin yhden metalleista ryhmästä, jonka muodostavat uraani, vanadiini ja moleybdeeni, natrium- ja kaliumvhdisteiden pitoisuudet eivät ole kriittisiä. Niiden suhteelliset pitoisuudet voivat vaihdella laajalla alueella haittaamatta keksinnön mukaisen menetelmän hyvää kulkua.
Liuosten kaustisoiminen suoritetaan yleensä lisäämällä kalkkimäärä, joka on vähintään yhtä suuri kuin se stökiömetrinen määrä, joka on tarpeen nesteen sisältämän karbonaatin ja/tai vetykarbonaatin muuttamiseen lähes täydellisesti hydroksidiksi seuraavien reaktioiden mukaisesti:
tl2C03 + Ca (OK) 2 -=> CaC03 + 2 MOH
tai MHC03 + Ca(OH)2 -} CaC03 + MOH + H20
Siinä tapauksessa, että kaustisoitavat liuokset sisältävät metalli-suoloja, jotka kalkin kanssa näissä toimintaolosuhteissa voivat muodostaa liukenemattoman yhdisteen, lisätyn kaikin kokonaismäärä koostuu siitä kalkkimäärästä, joka tehollisesti on tarpeen liuoksissa olevien karbonaattien ja/tai vetykarbonaattien kaustisoimiseen, ja siitä kalkkimäärästä, joka on tarpeen mainittujen metallisuolojen saostamiseen kalsiumin liukenemattomina yhdisteinä. Keksinnön kohteen ymmärtämisen yksinkertaistamiseksi tästä lähtien puhutaan vain siitä kalkkimäärästä, joka tehollisesti on tarpeen pelkästään natrium-tai kaliumkarbonaattien kaustisoimiseen.
Kaustisoimiskäsittelyä vastaava lämpötila on enintään yhtä suuri kuin käsiteltävän nesteen kiehumislämpötila. Se sijaitsee siis 20° C:n ja 100°C:n välillä, mutta mieluimmin 50°C ja 97°C välillä, koska saostuminen ja saadun jäännöksen suodatus useimmissa tapauksissa paranee kun kaustisoimislämpötila on lähellä kiehumislämpötilaa.
Ensimmäinen sakka koostuu olennaisesti kalsiumkarbonaatista ja lii-kakalkista, ja pienemmässä määrin kalsiumin orgaanisista ja epäorgaanisista suoloista.
Ensimmäisen sakan ja alkalisen emänesteen erottaminen suoritetaan jollakin tunnetulla keinolla kuten esimerkiksi suodattamalla, linkoamalla, dekantoimalla tms.
5 64339
Aikalinen emäneste väkevöidään sitten haihduttamalla kunnes hydroksi-dipitoisuudeksi tulee enintään 50 % ja niin, että nesteen jäännös-sulfaa ttipitoisuus haihdutuksen jälkeen säädetään haluttuun arvoon. Itse asiassa on todettu lukuisissa tarkistuksissa, että natrium- tai kaliumsuifaatin jäännöspitoisuus pienenee nopeasti natrium.- tai kai iumhydroks id in pitoisuuksien suuretessa noin 25 %:in ja tämän rajan yläpuolella pienenee hitaammin. Tällöin saadaan toinen sakka, joka olennaisesti koostuu kalium- tai natrium.sulf aatista, joka erotetaan hydroksidirikkaasta emänesteestä jollakin tunnetulla keinolla, pestään sitten vedellä tai natrium- tai kalsiumsulfaatin kyllästetyllä vesiliuoksella, jolloin pesuneste kierrätetään takaisin vä-kevöimisvaiheeseen.
Koska talteenotettu hydroksidirikas emäneste vielä sisältää epäpuhtauksia, saattaa olla toivottavaa suorittaa mainitulle nesteelle lisäkäsittely sellaisten alkuaineiden kuin molybdeenin ja orgaanisten ynnä muiden sen myöhempää käyttöä haittaavien aineiden poistamiseksi siitä.
Molybdeenin poisto voidaan suorittaa jomman kumman seuraavan vaihtoehdon mukaan saostamalla jokin tämän metallin rikkiyhdiste.
Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan molybdeenin poistokäsittely käsittää sen, että talteenotettu hydroksidirikas emäneste hapetetaan ja että siihen sitten lisätään sulfidi-ioneja ylimäärin tarpeelliseen ste-kiömetriseen määrään verrattuna.
Toisen vaihtoehdon mukaan molybdeenin poistokäsittelyä ei suoriteta sille hydroksidirikkaalle emänesteelle, joka on otettu talteen kaus-tisoimisen ja sulfaatti-ionien poiston jälkeen, vaan lähtöliuoksille, jotka on tarkoitus kaustisoida, ja sisältävät natrium- tai kaliumkarbonaattia, sulfaattia, hydroksidia tai vetykarbonaattia sekä pääasiassa ainakin yhtä metallia ryhmästä, jonka muodostavat vanadiini, uraani ja molybdeeni, natrium- tai kaliumsuolojen muodossa, ja mineraalisia ja/tai orgaanisia epäpuhtauksia. Tämän vaihtoehdon mukaan molybdeenin poistokäsittely käsittää sen, että tietty osa kaus-tisoitaviksi tarkoitetuista liuoksista hapotetaan ja että niihin sitten lisätään sulfidi-ioneja ylimäärin tarpeelliseen stökiömetri-seen määrään verrattuna. Ne sulfidi-ionit, jotka lisätään molybdeenin poistamiseksi saostamalla tämän metallin rikkiyhdiste, ovat 6 64339 yleensä alkaiisulfideja kuten natrium-, kalium- tai ammoniumsulfide- ja tai jopa rikkihapoketta.
Kummankin näiden kahden vaihtoehdon mukaan sulfidi-ionit voidaan lisätä käsiteltävään nesteeseen joko ennen hapottamista, yhtä aikaa sen kanssa tai jopa sen jälkeen.
Orgaanisten ainesten poistamista varten talteenotettu hydroksidirikas emär.este käsitellään tunnettuun tapaan: joko jollakin bariumyhdisteellä käyttäen hyväksi bariumorganaattien huonoa liukoisuutta alkaliseen reakticseokseen. Bariumyhdistettä käytetään määrä, joka on vähintään yhtä suuri kuin se stökiömetrinen määrä, joka on tarpeen saostuksen aikaansaamisen ja tämän metallin organaattien poistamiseen erottamalla, tai natrium- tai kaliumdioksidilla, joka aiheuttaa orgaanisten ainesten tuhoutumisen "in situ", tai vetyperoksidilla, joka saa aikaan tämän saman tuhoutumisen, tai vihdoin johtamalla mainittua nestettä aktiivihiilen ylitse, jolla on se tunnettu ominaisuus, että se pidättää käsitellyn emä-nesteen sisältämät orgaaniset ainekset.
Samoin kaustisoinnista ja sulfaatti-ionien poistosta tulevalle hydroksidirikkaalle emänesteelle voidaan suorittaa muuttokäsittely ennen kuin sitä käytetään valmistusjaksoon kuten mineraalin liuotukseen. Niinpä hydroksidirikas emäneste voidaan osaksi tai kokonaan muuttaa karbonaatiksi saattamalla se tunnetuin keinoin kosketukseen hiilidioksidin kanssa esimerkiksi puhtaltamalla siihen suuri ylimäärä tätä kaasua. Riippuen tämän työvaiheen olosuhteista on mahdollista saada natrium- tai kaliumkarbonaattisakka, joka voidaan siitä sitten erottaa.
Riippuen alkalisen emänesteen ominaisuuksista haihdutuksen jälkeen ja siitä käytöstä, johon tämä puhdistettu neste on tarkoitettu, on mahdollista käyttää joko molybdeenin poistokäsittelyä, orgaanisten aineiden poistokäsittelyä tai karbonaatiksi muuttamista tai yhdistää nämä osaksi tai kokonaan.
Keksinnön mukaisen menetelmän erään täydentävän sovituksen mukaan liuoksia kalkilla käsiteltäessä saattaa tapahtua epätäydellinen natrium- tai kaliumkarbonaatin kaustisoituminen huolimatta siitä, että kalkkia on lisätty suuri ylimäärä, tai jopa osoittautua toi- 7 64339 vottavaksi suorittaa säädetty kaustisointi lisäämällä kalkkia stö-kiömetristä määrää pienempi määrä. Tällöin alkalista emänestettä haihduttamalla väkevöitäessä syntyy sakka, joka voi koostua: kun kaustisointi koskee natriumkarbonaattia, joko kaksoissuolasta 2Xa2S04 -Na2CO-j, tai natriumkarbonaatin ja tämän kaksoissuolan seoksesta, tai vihdoin natriumsulfaatin ja tämän kaksoissuolan seoksesta, jolloin se, mikä näistä kolmesta mahdollisesta sakasta saadaan, olennaisesti riippuu alkalisen nesteen koostumuksesta kaustisoimisen jälkeen sekä käytetystä haihdutussuhteesta; kun kaustisointi koskee kaliumkarbonaattia, kaliumkarbonaatin ja xaliumsulfaatin seoksesta, jolloin tämän seoksen koostumus olennaisesti riippuu alkalisen nesteen koostumuksesta kaustisoimisen jälkeen sekä käytetystä haihdutssuhteesta.
Tämän epätäydellisen kaustisoimisen tapauksessa hydroksiöirikas emäneste, joka on saatu erottamalla neste kiintoaineesta, sisältää haihdutuksen jälkeen vielä epäpuhtauksia, jotka on toivottavaa poistaa, ja joista häiritsevimmät ovat molybdeeni ja orgaaniset aineet, joiden poisto suoritetaan jollakin edellä mainituista täydentävistä käsittelyistä.
Samoin tämän hydroksidirikkaan emänesteen karbonaatiksi muuttaminen voidaan suorittaa niin kuin edellä jo on selitetty.
Keksintö selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten kaavioiden avulla.
Kuvio 1 on kaaviollinen esitys keksinnön mukaisesta menetelmästä ja esittää täysillä viivoilla sitä piiriä, jota käytetään silloin kun halutaan eliminoida pelkästään natrium- tai kaliumkarbonaatit ja natrium- tai kaliumsulfaatit, ja katkoviivoilla piirejä, joita käytetään suoritettaessa kaustisoimisesta saadulle, hydroksidirikkaalle emänesteelle joko lisäkäsittely molybdeenin ja/tai orgaanisten aineiden poistamiseksi, tai karbonaatiksi muuttaminen käyttäen tähän tarkoitettua edellä selitettyä lisäkäsittelyä, tai suoritettaessa täydellinen käsittely käyttämällä perättäin edellä selitettyjä lisäkäsittely jä .
Kuviot 2, 3 ja 4 esittävät miten keksinnön mukaan voidaan käsitellä liuoksia, jotka sisältävät natrium- tai kaliumkarbonaattia, -sulfaattia, ja -hydroksidia sekä muita mineraalisia ja/tai orgaanisia epäpuhtauksia. Kuvio 5 esittää, miten keksinnön mukaan voidaan 8 64339 käsitellä liuoksia, jotka sisältävät natriumkarbonaatteja, -sulfaatteja ja -hydroksideja sekä lisäksi muita mineraalisia ja/tai orgaanisia epäpuhtauksia niin, että käsittelyn aikana molybdeeni poistetaan osasta mainittuja liuoksia ennen kuin nämä kaustisoidaan.
Käsiteltävät alkaiiset liuoksen "Le" sekä tarpeellinen kalkki johdetaan kohtaan A johtoja Q ja R myöten. Kalkilla käsittelemisen jälkeen saatu liete johdetaan reaktoriin B, jossa erotetaan toisistaan kakku SI ja neste Li, joka sisältää eräitä epäpuhtauksia liuenneina. Kakusta si pestään pois emävesi kohdassa C tietyn siihen johdetun vesimäärän avulla. Näin erotetut emävedet L2 sekoitetaan nesteeseen Li nesteeksi L3. Kohdasta C saatu kakku S2 koostuu olennaisesti kalsiumkarbor.aatista.
Neste L3, joka on saatu sekoittamalla nesteet Li ja L2, johdetaan kohtaan D, jossa suoritetaan väkevöinti vapaaseen natroniin nähden haihduttamalla vettä, mikä aiheuttaa natriumsulfaatin saostumisen.
Väkevöintivaiheesta lähtevä liete L4 johdetaan kohtaan E, jossa erotetaan toisistaan neste L5 ja kakku S5.
Kakku S5, joka olennaisesti koostuu natriumsulfaatista, johdetaan kohtaan F, jossa se pestään joko vedellä tai kyllästetyllä natriumsulf aattiliuoksella, kierrättäen .. pesuneste L6 takaisin kohtaan D.
Kakku S6, joka on kyllästettynä pesunesteellä, voidaan poistaa kä-sittelyjaksosta johtoa K myöten tai voidaan osaksi johtaa, vedellä lisättynä, kohtaan G, jossa suoritetaan kohdassa F käytettäväksi tarkoitetun pesuliuoksen L7 valmistus.
Kohdasta E tuleva hydroksidirikas neste L5 voi sisältää liuenneina sellaisia epäpuhtauksia kuin esimerkiksi molybdeeniä ja erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia suoloja, jotka saattavatolla toivottavaa poistaa.
Jos tästä nesteestä L5 halutaan poistaa molybdeeni, neste johdetaan kohtaan H tarpeellisen määrän kanssa esimerkiksi Na2S tai K2S.
Saatu liete johdetaan kohtaan S, jossa kiinteä faasi, joka koostuu molybdeenin rikkiyhdisteestä, erotetaan faasista L7 ja poistetaan. Faasi L7 voidaan ottaa talteen kohdassa U tai myös palauttaa menetelmän johonkin toiseen vaiheeseen kuten vaiheeseen I tai J.
64339
Jos nesteestä L5 halutaan poistaa sen sisältämät orgaaniset epäpuhtaudet, tämä neste johdetaan kohtaan I esimerkiksi riittävän määrän kanssa jotakin bariumyhdistettä, joka saa aikaan bariumorganaattien suostumisen. Vaihteesta I saatu liete johdetaan sitten kohtaan T, jossa erotetaan toisistaan kakku S8 ja neste L8, joka voidaan ottaa kohdassa V, tai myös kierrättää takaisin menetelmän johonkin muuhun vaiheeseen kuten esimerkiksi vaiheeseen J.
Samoin jos on toivottavaa muuttaa karbonaatiksi hydroksidirikas neste L5, tämä neste johdetaan vaiheeseen J, jossa se muutetaan karbonaatiksi puhaltamalla sen sisään CC>2. Saatua lietettä voidaan käyttää sellaisenaan tai lisäksi käsitellä kohdassa M, jossa natrium-karbonaatista koostuva kakku S9 erotetaan karbonaattipitoisesta nesteestä L9, joka voidaan ottaa takaisin kohdassa Ω tai kierrättää takaisin kohdaan J kiinteän natriumkarbonaatin saamiseksi siitä.
On kuitenkin aivan ilmeistä, että hydroksidirikkaalle nesteelle L5 voidaan suorittaa perättäin kaksi näistä edellä mainituista käsittelyistä riippuen siitä mitkä epäpuhtaudet on toivottavaa niistä poistaa ja riippuen siitä minkälaiseen käyttöön tämä neste on tarkoitettu puhdistuksen jälkeen. Sarjaan voidaan kytkeä esimerkiksi molybdeenin ja orgaanisten aineiden poistovaihe: tässä tapauksessa jokin määräosa molybdeenin puhdistusvaiheesta saadun nesteen L7 kokonaismäärästä johdetaan vaiheeseen I ja sitten vaiheeseen T orgaanisten aineiden poistamiseksi siitä. Kääntäen, orgaanisten aineiden poisto voidaan suorittaa myös ennen molybdeenin poistoa. Voidaan myös suorittaa perättäin orgaanisten aineiden poisto nesteestä ja nesteen muuttaminen karbonaatiksi: tässä tapauksessa määräosa vaiheesta T, jossa on suoritettu orgaanisten aineiden poisto, tulevan nesteen L8 kokonaismäärästä johdetaan vaiheeseen J jossa sille suoritetaan toivottu karbonaatiksi muuttaminen.
Keksinnön mukainen menetelmä on merkittävä soveltamisensa joustavuuden puolesta. Tämä on hyvin tärkeätä, koska, joskin natrium- tai kaliumsulfaatin läsnäolo puhdistettavissa liuoksissa on yleistä, samoin kuin muuten natrium- tai kaliumkarbonaatinkin läsnäolo, liuosten muut ainesosat voivat vaihdella kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti riippuen käsiteltävien liuosten alkuperästä. Niinpä menetelmä osoittautuu erityisen kiinnostavaksi ympäristöön nähden, koska siinä ei esiinny nestemäisiä päästöjä ulos luontoon.
10 64339
Lisäksi tällä menetelmällä on muitakin etuja, joista ensimmäisenä mainittakoon mahdollisuus kierrättää takaisin väkevä natrium- tai kaiiumhydroksidiliuos, tai myös natrium- tai kaliumkarbonaattiliuos, tai mahdollisesti tämän suolan suspensio tai jopa natrium- tai kaliumkarbonaatti kiinteänä, mutta myös mahdollisuus tarpeen mukaan säätää takaisin kierrätetyn natrium- tai kaliumsulfaatin määrää samoin kuin epäpuhtauksien (molybdeenin, orgaanisten aineiden, vanadiinin...) pitoisuuksia.
Keksinnön mukaisen menetelmän edut käyvät paremmin ilmi seuraavista sitä havainnollistavista esimerkeistä.
Kaikissa näissä esimerkeissä nesteiden sisältämien orgaanisten aineiden määrä on ilmaistu happimassana, joka on kulunut erään analyysimenetelmän mukaan, joka on johdettu tavallisesta biologisen hapentarpeen määritysmenetelmästä. Tämä menetelmä käsittää sen, että näyte määritettävästä nesteestä, sopivasti laimennettuna ja napotettuna, saatetaan 4 tunniksi kosketukseen 100-n kaliumpermanganaattiliuoksen kanssa, jonka ylimäärä määritetään puolestaan 25 g/1 rauta- ja ammc-niumsulfaattiliuoksella.
Esimerkki 1 (esitetty kuviossa 2)
Keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltiin jäännösliuos-ta, joka sisälsi natriumin karbonaattia, sulfaattia ja hydroksidia ja joka oli otettu uraanipitoisen mineraalin liuotusjakson lopusta sen jälkeen kun natriumuranaatti oli saostettu ja erotettu. Liuoksen "Le" koostumus oli seuraava, massayksikköinä:
NaOH 11,7 kg
Na2C03 28,7 kg
Na2S04 22,7 kg
Uraania 0,025 kg
Molybdeenia 1,6 kg H20 + orgaanisia aineita ym 1072,8 kg josta happea kuluttavia (B.O.D.) orgaanisia aineita 0,17 kg 1137,5 kg tätä liuosta otettiin vaiheeseen A 26,5 kg:n kanssa kalkkia, mikä edustaa ylimäärää, läsnäolevan karbonaatin kaustisoimi-seksi lähes täydellisesti, lämmittäen ja pysyttäen 95°C:ssa noin 3 tuntia.
ii 11 64339
Saatu liete siirrettiin vaiheeseen B, jossa suoritettiin kiinteän faasin SI ja nestefaasin LI erotus.
Kakku SI pestiin sitten vaiheessa C 17,1 kg:11a vettä. Kakkua kyllästäneet emävedet erotettiin täten ja yhdistettiin erotuksesta B tulevaan nesteeseen Li.
Kakun S2, jonka massa oli 46,7 kg, koostumus oli seuraava massayk— sikköinä ilmaistuna:
CaCO^ 26,9 kg
CaSC>4 4,0 kg
Ca(0H)2 ylimäärä 4,4
Uraania 0,004 kg kyllästys-H20, orgaanisia aineita ym 11,4 kg josta orgaanisia B.0.D.-aineita 0,1 kg
Nesteiden LI ja L2 seoksen muodostama neste L3 edusti 1134,3 kg massaa ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
NaOK 35,7 kg
Na2S04 18,5 kg
Uraania 0,021 kg
Molybdeenia 1,6 kg vettä + orgaanisia aineita ym 1078,5 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,07 kg
Se johdettiin kohtaan D, jossa suoritettiin sen väkevöinti haihduttamalla 1 010,5 kg vettä.
Vaiheesta D tuleva liete siirrettiin astiaan E, jossa erotettiin toisistaan kakku S5 ja neste L5.
Kakku S5 pestiin sitten vaiheessa F 12,5 kg:11a vettä, jolloin saatiin kakku S6. Pesuvesi L6 kierrätettiin takaisin vaiheeseen D siellä väkevöitäväksi.
Kakun S6 massa oli 24,4 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
Na2S04 18,2 kg H20 (kyllästysvesi) 6,2 kg i2 64339
Erotusvaiheesta E tulevan nesteen L5 massa oli 111,9 kg ja sen koostumus massayksikköinä oli seuraava:
Na0K 35,7 kg
Na2£04 0,3 kg
Uraania 0,021 kg
Molybdeenia l,g i<g H20 + orgaanisia aineita ym 74,3 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,07 kg
Vaiheen E poistopuolella neste L5 jaettiin kolmeen osaan L51, L52 ja L53.
Neste L51, jonka massa oli 69,2 kg, kierrätettiin välittömästi nat— riumuranaatin saostusvaiheeseen VJ.
Neste L52, jonka massa olo 31,5 kg, johdettiin vaiheeseen J siellä karbonoitumaan absorboimalla 5,53 kg C02· Karbonoimisesta E lähtevä neste L9 oli itse asiassa liete, jonka koostumus, massayksikköinä, oli seuraava:
Na2C03 13,3 kg
Na2SO^ 0,08 kg
Molybdeenia 0,45 kg
Uraania 0,006 kg K20 + orgaanisia aineita ym 23,1 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,02 kg Tämä liete L9 kierrätettiin sitten takaisin uraanipitoisen malmin liuotusvaiheeseen X.
Nesteelle L53, jonka massa oli 11,2 kg, suoritettiin molybdeenin poistokäsittely. Tätä varten mainittu neste johdettiin vaiheeseen Y, jossa se hapotettiin lisäämällä siihen 20,5 kg 22%:sta rikkihappo-liuosta, minkä jälkeen se johdettiin vaiheeseen Z, jossa suoritettiin käsittely, joka aiheutti molybdeenisulfidin saostumisen, lisäämällä 14,3 kg vesiliuosta, jossa oli 9,1 % Na2S, ja joka käsittely kesti 1 tunnin noin 80°C lämpötilassa. Vaiheesta Z lähtevä liete johdettiin vaiheeseen S kiinteän faasin S7 ja nestefaasin L7 erottamista varten toisistaan.
i3 64339
Kiinteä faasi S7, joka olennaisesti koostui molybdeenisulfidistä, pestiin vaiheessa P 0,5 kg:11a vettä, minkä jälkeen kiintoaine S10 poistettiin vaiheesta P ja neste L10 yhdistettiin nesteeseen L7 nesteen LII muodostamiseksi, joka johdettiin kaustisoirr.isvaiheen A eteen.
Nesteen LII massa oli 45,0 kg ja se sisälsi vain 0,002 kg molybdeenia .
Esimerkki 2 (esitetty kuviossa 3)
Keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltiin natriumpitoista jään-nösliuosta, joka oli otettu uraanipitoisen mineraalin liuotusjakson lopusta natriumuranaatin saostamisen ja erottamisen jälkeen. Liuoksen "Le" koostumus massayksikköinä oli seuraava:
NaOH 11,7 kg
Na 2 CO 3 4 5,0 kg
Na2SO^ 28,0 kg
Uraania 0,025 kg
Molybdeenia 1,1 j^g H20 + orgaanisia aineita ym 1158,7 kg josta orgaanisia aineita 0,17 kg 1244,5 kg tätä liuosta lisättiin vaiheeseen A 11,4 kg kanssa kalkkia, mikä on paljon vähemmän kuin stökiömetrinen määrä, osittaisen kaustisoimisen suorittamiseksi 3 tunnin aikana noin 95°C:ssa.
Näin saatu liete siirrettiin sitten astiaan B, jossa suoritettiin kiinteän faasin SI ja nestefaasin LI erottaminen toisistaan.
Kakku SI pestiin sitten vaiheessa C 10,1 litralla vettä. Kakun SI kyllästäneet emävedet poistettiin täten ja yhdistettiin erotusvai-heesta B tulevaan nesteeseen Li nesteen L3 muodostamiseksi.
Pesun jälkeen kakun S2 massa oli 22,1 kg ja koostumus massayksikköinä seuraava:
CaCC>3 1 5,3 kg H^O + orgaanisia aineita ym 6,8 kg josta orgaanisia aineita 0,1 kg
Neste L3, joka oli muodostettu sekoittamalla nesteet LI ja L2, edus- i4 64339 ti kokonaismassaa 1243,8 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava: 24,0 kg
Na2C03 28,3 kg
Uraania 0,025 kg
Na2S04 28,0 kg
Molybdeenia 1,1 kg H20 orgaanisia aineita ym 1162,0 kg josta orgaanisia aineita 0,07 kg Tämä neste johdettiin vaiheeseen D, jossa se väkevöitiin haihduttamalla 1023,8 kg vettä.
Vaiheesta D lähtevä liete siirrettiin astiaan E jossa erotettiin toisistaan kakku S5 ja neste L5.
Kakku S 5 pestiin vaiheessa F 15,6 kg :11a vettä ja pesuvesi L6 kierrätettiin takaisin kohtaan D siellä väkevöitäväksi.
Kakku S6, joka oli saatu pesemällä kakku S5, koostui 30,2 kg:sta kaksoissuolaa, jonka kaava oli: 2Na2S04*Na2C03 kyllästettynä 10,4 kg:lla vettä.
Vaiheesta E tulevan nesteen L5 massa oli 195 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
NaOH 24,0 kg
Na2C03 20,5 kg
Na2S04 6/0 kg
Uraania 0,025 kg
Molybdeenia 1,1 kg
Vettä + orgaanisia aineita ym 143,4 kg josta orgaanisia aineita 0,07 kg
Vaiheen E poistokohdassa neste L5 jaettiin kahteen osaan L51 ja L53. Neste L51, jonka massa oli 175,5 kg, kierrätettiin takaisin natrium-uranaatin saostusvaiheeseen.
Nesteelle L53, jonka massa oli 19,5 kg, suoritettiin molybdeenin poistokäsittely. Niinpä tämä neste johdettiin vaiheeseen Y, jossa se hapotettiin lisäämällä siihen 22,1 kg 22 % rikkihappoliuosta,
II
i5 64339 minkä jälkeen se johdettiin vaiheeseen Z, jossa sitä käsiteltiin lisäämällä siihen 9,9 kg liuosta, jossa oli 9,1 % Na2S ja pitämällä sitä 80°C:ssa 1 tunti, mikä aiheutti molybdeenisulfidin saostumisen. Vaiheesta Z tuleva liete johdettiin vaiheeseen S, jossa erotettiin toisistaan kiinteä faasi S7 ja nestefaasi L7.
Kiinteä faasi S7 pestiin vaiheessa P 0,5 kg:11a vettä, minkä jälkeen kiintoaine S10 poistettiin siitä, samoin kuin neste L10, joka, yhdistettynä nesteeseen L7, muodosti nesteen LII, joka lähetettiin kaustisoimisvaiheen A eteen.
Neste LII, jonka massa oli 51 kg, sisälsi ainoastaan 0,02 kg molybdeenia .
Esimerkki 3 (esitetty kuviossa 4)
Keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltiin KOH-rikasta iäännös-liuosta joka oli otettu uraanipitoisen malmin liuotusjakson lopusta natriumuranaatin saostamisen ja erotuksen jälkeen. Liuoksen "Le" koostumus massayksikköinä oli seuraava: K0H 22,2 kg ^2^3 46,8 kg K2SO4 36,7 kg
Uraania 0,030 kg
Molybdeenia 2,1 kg H20 + orgaanisia aineita ym 1319,5 ka josta orgaanisia B.0.D.-aineita 0,21 kg 1427,3 kg tätä liuosta johdettiin vaiheeseen A 32,7 kg:n kanssa kalkkia joka edusti ylimäärää, läsnä olevan karbonaatin lähes täydellisen kaustisoimisen suorittamiseksi lämmittäen 95°C:en ja pysyttäen siinä noin 3 tuntia.
Näin saatu liete siirrettiin sitten astiaan B, jossa kiinteä faasi SI ja nestefaasi LI erotettiin toisistaan.
Kakku SI pestiin sitten vaiheessa C 20 kg:11a vettä. Kakun SI kyllästyneet emävedet poistettiin täten ja yhdistettiin erotuksesta B tulleeseen nesteeseen LI.
Kakun S2 massa oli 53,5 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava: Γ..
16 64339
Uraania 0,005 kg
CaC°3 33,9 kg
Ca(OH)2 ylimäärin 5,0 ka kyllästysvettä, orgaanisia aineita ym 14,6 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,12 kg
Nesteen L3, joka koostui nesteiden LI ja L2 seoksesta, massa oli 1426,5 kg ja koostumus massayksikköinä seuraava: K0H 60,2 kg k2S04 36,7 kg
Uraania 0,025 kg
Molybdeenia 2,1 ka
Vettä + orgaanisia aineita ym 1327,5 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,09 kg
Se johdettiin vaiheeseen D, jossa se väkevöitiin haihduttamalla siitä 1027,5 kg vettä.
Vaiheesta D lähtevä liete siirrettiin astiaan E, jossa erotettiin toisistaan kakku S5 ja neste L5.
Kakku S5 pestiin sitten vaiheessa F 15 kg:11a vettä, jolloin saatiin kakku S6. Pesuvesi L6 kierrätettiin takaisin vaiheeseen E siellä vä-vöitävaksi.
Kakun S6 massa oli 39,9 kg ja koostumus massayksikköinä seuraava: k2S04 29,7 kg H20 (kyllästysvesi) 10,2 kg
Erotuksesta E tulevan nesteen L5 massa oli 374,1 kg ja sen koostumus massayksikköinä oli seuraava: K0H 60,2 kg K2S04 7,0 kg
Uraania 0,025 kg
Molybdeenia 2,1 kg H2O + orgaanisia aineita ym 304,8 kg josta orgaanisia aineita 0 0g
Vaiheen E poistopuolclla neste L5 jaettiin kolmeen osaan L51, L52 ja L53.
17 64339
Neste L51, jonka massa oli 231,9 kg, kierrätettiin välittömästi takaisin natriumuranaatin saostusvaiheeseen W.
Neste L52, jonka massa oli 105,3 kg, johdettiin vaiheeseen J karbo-noitumaan absorboimalla 6,7 kg C02· Karbonointivaiheesta E lähtevä neste L9 oli todellisuudessa lietettä, jonka koostumus massayksikkci-nä ilmaistuna oli seuraava: 20,88 kg K2S04 1,97 kg
Molybdeenia 0,59 kg
Uraania 0,007 kg H2O + orgaanisia aineita ym 88,52 kg josta orgaanista B.O.D.-ainetta 0,025 kg Tämä liete L9 kierrätettiin sitten takaisin uraanipitoisen mineraalin liuotusvaiheeseen X.
Nesteelle L53, jonka massa oli 36,90 kg, suoritettiin molybdeenin poistokäsittely. Tätä varten mainittu neste johdettiin vaiheeseen Y, jossa se hapotettiin lisäämällä siihen 20,25 kg 25 % rikkihappo-liuosta, minkä jälkeen se siirrettiin vaiheeseen Z, jossa sille suoritettiin käsittely, joka sai aikaan molybdeenisulfidin suostumisen, lisäämällä 10,86 kg vesiliuosta, jossa oli 0,76 kg Na23, yhden tunnin kuluessa 80°C lämpötilassa. Vaiheesta Z lähtevä liete johdettiin vaiheeseen S, jossa sen kiinteä faasi S7 ja nestefaasi L7 erotettiin toisistaan.
Kiinteä faasi S7, joka olennaisesti koostui molybdeenisulfidistä, pestiin vaiheessa P 0,5 kg :11a vettä, minkä jälkeen kakku 510 poistettiin vaiheesta P, ja neste L10 yhdistettiin nesteeseen L7 nesteeksi LII, joka johdettiin kaustisoimisvaiheeseen A.
Nesteen Lii massa oli 66,70 kg ja se sisälsi ainoastaan 0,003 kg molybdeenia.
Esimerkki 4 (esitetty kuviossa 5)
Keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltiin NaOK-rikasta jäännös-liuosta, joka oli otettu uraanipitoisen mineraalin liuotusjakson lopusta natriumuranaatin saostamisen ja erottamisen jälkeen. Liuoksen "Le" massa oli 845 kg ja koostumus massayksikköinä ilmaistuna seuraava: is 64 3 39
NaOH 8,99 kg
Ka2C03 30,16 kg
Xa2S04 27,01 kg
Uraania 0,0146 kg
Molybdeenia 3,54 kg H20 + orgaanisia aineita 775,3 ka josta orgaanista B.O.D.-ainetta 0,169 kg
Molybdeenin poistokäsittely suoritettiin alkuperäisen "Le"-liuoksen määräosalle '’Lei”, kun taas sen osalle "Le2" suoritettiin kausti-sointi.
Liuos "Lei", jonka massa oli 33,7 kg ja joka oli peräisin vielä kaus-tisoimattomasta "Le"-liuoksesta, johdettiin vaiheeseen Y, jossa se hapotettiin lisäämällä siihen 3,8 kg 50 % rikkihappoliuosta, minkä jälkeen se johdettiin vaiheeseen Z, jossa sitä käsiteltiin lisäämällä siihen 5,10 kg liuosta, jossa oli 8,8 % Na2S 80°C:ssa yhden tunnin aikana, mikä aiheutti molybdeenisulfidin saostumisen. Vaiheesta Z lähtevä liete siirrettiin vaiheeseen S, jossa sen kiinteä faasi S7 ja nestefaasi L7 erotettiin toisistaan.
Kiinteä faasi S7 pestiin vaiheessa P 0,5 kg:lla vettä, minkä jälkeen kiintoaine S10 poistettiin, samoin kuin neste L10, joka yhdis-/ tettynä nesteeseen L7, muodosti nesteen L17, joka johdettiin kausfi-soimisvaiheen A poistopuolelle.
Nesteen L17 massa oli 51,10 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
Na2S04 3,70 kg
Uraania 0,0006 kg
Molybdeenia 0,014 kg
Vettä + orgaanisia aineita ym 37,39 kg josta orgaanista B.O.D.-ainetta 0,007 kg
Neste Li7sisälsi ainoastaan 0,014 kg molybdeenia tämän käsittelyn jälkeen.
Liuos Le2, jonka massa oli 811,3 kg ja joka oli peräisin vielä kaustisoimattomasta Le-liuoksesta, johdettiin vaiheeseen A 27,3 kg:n kanssa kalkkia siinä olevan karbonaatin kaustisoimiseksi lämmittä- ΐ9 64339 mäiiä se 95°C:en ja pysyttämällä se tässä lämpötilassa noin 3 tuntia.
Saatu liete siirrettiin sitten astiaan B, jossa sen kiinteä faasi SI ja nestefaasi Li erotettiin toisistaan.
Kakku SI pestiin sitten vaiheessa C 18,1 kg:11a vettä. Kakun SI kyllästäneet emävedet poistettiin täten ja yhdistettiin erctusvai-heesta B tulevaan nesteeseen Li.
Nesteet LI ja L2 muodostivat nesteen L21, johon yhdistettiin molybdeenin poistokäsittelysta tuleva neste L17.
Vaiheesta C tulevan kakun S2 massa oli 41,8 kg ]a sen koostumus massa-yksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
CaC03 27,32 kg
Ca(0H)2 ylimäärin 4,85 kg
Uraania 0,001 kg kyllästysvettä + orgaanisia aineita ym 9,63 kg josta orgaanista B.O.D.-ainetta 0,10 kg
Nesteen L3, joka koostui edellä mainittujen nesteiden L21 ja L17 seoksesta, massa oli 856,0 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
NaOH 30,49 kg
Na2S04 29,63 kg
Uraania 0,013 kg
Molybdeenia 3,414 kg
Vettä + orgaanisia aineita ym 792,49 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,069 kg
Se johdettiin kohtaan D, jossa se väkevöitiin haihduttamalla siitä 710 kg vettä.
Vaiheesta D lähtevä liete siirrettiin astiaan E, jossa kakku 55 erotettiin nesteestä L5.
Kakku S5 pestiin sitten vaiheessa F 6,2 kg:lia vettä, jolloin saatiin kakku S6. Pesuvesi L6 kierrätettiin takaisin kohtaan D, siellä väkevöitäväksi.
Kakun S6 massa oli 30,3 kg ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava: 20 64339
Na2S04 27,8 kg H20 ym 2,5 kg
Erotuksesta E lähtevän nesteen L5 massa oli 121,9 ka ja sen koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
Na0H 30,49 kg
Xa2s°4 1,33 kg
Uraania 0,013 kg
Molybdeeniä 3,314 ka H2C + orgaanisia aineita ym 86,153 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,069 kg
Kohdan E poistopuolella neste L5 jaettiin kahteen osaan L51 ja L52.
Neste L51, jonka massa oli 79,4 kg, kierrätettiin välittömästi takaisin natriumuranaatin saostusvaiheeseen K.
Neste L52, jonka massa oli 42,50 kg, johdettiin kohtaan J siellä karbonoitumaan absorboimalla 5,58 kg C02.
Karbonoimisvaiheesta E lähtevä neste L9 oli todellisuudessa liete, jonka massa oli 48,35 kg ja jonka koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava:
Na2C03 14,1 kg
Na2S04 0,64 kg
Uraania 0,005 kg
Molybdeenia 1,194 kg H20 + orgaanisia aineita ym 32,41 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,029 kg Tämä liete L9 kierrätettiin sitten takaisin uraanipitoisen mineraalin liuotusvaiheeseen X.
Esimerkki 5 (esitetty kuviossa 5)
Keksinnön mukaan käsiteltiin jäännösliuosta, joka oli rikkaampaa natriumhydroksidiin nähden kuin esimerkissä 4 käsitelty, ja joka oli otettu uraanipitoisen mineraalin liuotusjakson lopusta sen jälkeen kun natriumuranaatti oli saostettu ja erotettu. Liuoksen Le, jonka massa oli 724,4 kg, koostumus massayksikköinä ilmaistuna oli seuraava : 2i 64339
NaOH 29,1 kg
Na2CO^ 76,85 kg
Na2SO^ 32,4 kg
Uraania 0,015 kg
Molybdeenia 9,C2 kg H2O + orgaanisia aineita ym 577,02 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,233 kg
Molybdeenin poistokäsittely suoritettiin alkuperäisen Le-liuoksen määräosalle Lei, kun taas osalle Le2 suoritettiin kaustisointi.
Liuos Lei, jonka massa oli 8,70 kg ja joka oli peräisin vielä kaus-tisoinattomasta liuoksesta Le, johdettiin vaiheeseen Y, jossa se hapotettiin lisäämällä siihen 2,56 kg 50 %:sta rikkihappoliuosta, minkä jälkeen se johdettiin vaiheeseen Z, jossa sitä käsiteltiin lisäämällä siihen 3,38 kg liuosta, jossa oli 8,5 % Na2S, 80°C:ssa tunnin ajan, mikä aiheutti molybdeenisulfidin saostumisen. Vaiheesta Z lähtevä liete johdettiin vaiheeseen S, jossa kiinteä faasi S7 ja nestefaasi L7 erotettiin toisistaan.
Kiinteä faasi S7 pestiin vaiheessa P 0,6 kgrlla vettä, minkä jälkeen siitä poistettiin kiintofaasi S10 sekä neste L10, joka, yhdistettynä nesteeseen L7, muodosti nesteen L17, joka johdettiin kaustisoimis-vaiheen A alavirran puolelle.
Nesteen L7 massa oli 14,76 kg ja koostumus massayksikkönä ilmaistuna seuraava:
Wa2S04 2,43 kg
Uraania 0,0 kg
Molybdeeniä 0,014 kg
Vettä + orgaanisia aineita ym 12,316 kg josta orgaanisia B.0.D.-aineita 0,003 kq
Neste LI7 sisälsi ainoastaan 0,014 kg molybdeeniä tämän käsittelyn jälkeen.
Liuos Le2, jonka massa oli 715,7 kg ja joka oli peräisin vielä kaus-tisoimattomasta liuoksesta Le, johdettiin vaiheeseen A 63,61 kg:n karissa kalkkia siinä olevan karbonaatin kaustisoimisoksi , lämmittämällä se 95°C:een noin 3 tunnin ajaksi.
22 64 3 39
Saatu liete siirrettiin sitten astiaan B, jossa kiinteä faasi Sl ja nestefaasi Li erotettiin toisistaan.
Kakku SI pestiin sitten vaiheessa C 47 kg:11a vettä. Kakun SI kyllästäneet eraävedet poistettiin täten ja yhdistettiin erotusvaiheesta B tulevaan nesteeseen LI.
Nesteet LI ja L2 muodostivat nesteen L21, johon yhdistettyyn molybdeenin poistokäsittelystä peräisin oleva neste L17.
Vaihees >_a C peräisin olevan kakun S 2 massa oli 100*52 kcr ja koostunus massayksikköinä ilmaistuna seuraava:
CaC03 64,43 kg
Ca(OH)2 ylimäärin 10,84 ke
Uraania 0,004 k<?
Kyllästysvettä ja orgaanisia aineita ym 25,25 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,14 kg
Nesteen L3, joka koostui edellämainittujen nesteiden L21 ^a Ll7 J mJ t seoksesta, massa oli 740,55 kg ja koostumus massayksikköinä ilmaistuna seuraava:
Na0H 80,3 kg
Na2C°3 7,63 kg
Na2SO^ 34,44'" kg
Uraania if, 011 kg
Molybdeeniä 8,926 kg
Vettä + orgaanisia aineita ym 609,246 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,093 kg
Se johdettiin vaiheeseen D, jossa se väkevöitiin haihduttamalla siitä 394,55 kg vettä.
Vaiheesta D lähtevä liete siirrettiin astiaan E, jossa kakku S5 ja neste L5 erotettiin toisistaan.
Kakku 55 pestiin sitten vaiheessa F 6,6 kg:11a vettä, jolloin saatiin kakku S6. Pesuvesi L6 kierrätettiin takaisin vaiheeseen D siellä väkevöitäväksi.
Kakun S6 massa oli 33,8 kg ja koostumus massayksikköinä seuraava: 6 4 ό 3 9 23 1,25 kg
Na2s04 29,66 kg K20 yir. 2,89 kg
Erotusvaiheesta E tulevan nesteen massa oli 318,8 kg ja koostumus nassayksikköinä ilmaistuna seuraava:
NaOH 80,3 kg ^a2^3 6,38 kg
Na2S04 4,78 kg
Uraania 0,011 kg
Molybdeeniä 8,926 kg K20 + orgaanisia aineita ym 218,403 kg josta orgaanisia B.O.D.-aineita 0,093 kg
Vaiheen E poistopuolella neste L5 jaettiin jakeeksi L51 ja L52.
Neste L51, jonka massa oli 205,7 kg, kierrätettiin välittömästi takaisin natriumuranaatin saostusvaiheeseen W.
Neste L52, jonka massa oli 113,1 kg, johdettiin vaiheeseen J karbo-noituakseensiellä absorboimalla 15,67 kg C02.
Karbonoimisvaiheesta E lähtevä neste LS oli todellisuudessa liete, jonka massa oli 128,77 kg ja koostumus massayksikköinä ilmaistuna seuraava:
Na2^3 40,01 kg
Na2S04 1,70 kg
Uraania 0,004 kg
Molybdeeniä 3,166 kg H20 + orgaanisia aineita ym. 83,89 kg josta orgaanisia B.0.D.-aineita 0,033 kg Tämä liete L9 kierrätettiin sitten takaisin uraanipitoisen mineraalin liuotusvaiheeseen X.
Claims (16)
1. Menetelmä vesiliuoksen puhdistamiseksi, joka sisältää natrium- tai kaliumkarbonaattia, -sulfaattia, -hydroksidia tai bikarbonaattia sekä ainakin yhtä metallia ryhmästä, jonka muodostavat vanadiini, uraani ja molybdeeni, natrium- tai kalium-suolana, tunnettu siitä, että liuosta käsitellään enintään kiehumislämpötilaa vastaavassa lämpötilassa kalkkimäärän kanssa, joka on 0,1-20 kertainen siihen stökiömetriseen määrään verrattuna, joka on tarpeen liuoksen sisältämien karbonaattien muuttamiseen hydroksidiksi, lukuunottamatta sitä kalkkimäärää, joka on tarpeen kalsiumin liukenemattomien metalliyhdisteiden saostamiseen, että sitten erotetaan ensimmäinen sakka, joka olennaisesti sisältää kalsiumkarbonaattia ja muiden orgaanisten ja epäorgaanisten kalsiumsuolojen seosta, ja hydroksidiin nähden rikastunut neste toisistaan ja sakka pestään, että mainitun nesteen ja ensimmäisen sakan pesunesteen seos haihduttamalla väkevöidään hydroksidipitoisuuteen, joka on enintään 50 %, olennaisesti natrium- tai kaliumsulfaatista koostuvan toisen sakan muodostamiseksi, että toisen sakan kiteet erotetaan runsaasti hydroksidia sisältävästä emäliuoksesta ja että runsaasti hydroksidia sisältävä emäliuos otetaan talteen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen sakka pestään ja pesuneste kierrätetään takaisin väkevöimisvaiheeseen.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen sakan pesu suoritetaan lisäämällä vettä.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen sakan pesu suoritetaan vesiliuoksella, joka on saatu liuottamalla osa toista sakkaa kyllästykseen saakka.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen kaustisointi suoritetaan lisäämällä siihen kalkkimäärä, joka on vähintään yhtä suuri kuin se stökiömetrinen määrä, joka on taroeen nesteen sisältämän karbonaatin muuttamiseen lähes täydellisesti hydroksidiksi. 25 64339
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan liuoksen säädelty kaustisointi lisäämällä riittämätön kalkkimäärä.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa runsashyöroksidista emäliuosta, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään hapottamalla ja lisäämällä alkali-sulfidia tai rikkihapoketta, molybdeenin säestämiseksi.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksesta, ennen sen kaustisoimista kalkilla, otetaan määräosa ja että tämä määräosa käsitellään hapottamalla ja lisäämällä alkalisulfidia tai rikkihapoketta, molybdeenin säestämiseksi.
9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidi tai rikkihapoke lisätään ennen hapottamisen suorittamista, yhtä aikaa sen kanssa tai sen jälkeen.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osaa runsashydroksidista emäliuosta, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään lisäämällä siihen bariumyhdis-tettä määrä, joka on vähintään yhtä suuri kuin stökiömetrinen määrä, bariumin organoyhdisteiden saostamiseksi.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa runsashydroksidista emäliuosta, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään joko natriumhydroksidilla tai vetyperoksidilla orgaanisten aineiden tuhoamiseksi "in situ".
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osaa runsashydroksidista emäliuosta, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään johtamalla emäliuos aktiivihiilen Yli.
13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osaa runsashydroksidista emäliuosta, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään puhaltamalla siihen hiilidioksidikaasua liuoksen karbonoimiseksi osittain tai täydellisesti. 26 6 4 3 3 9
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karbonoiraista säädetään niin, että saadaan natrium-tai kaliunkarbonaattisuspensio, josta fysikaalisesti erottamalla poistetaan karbonaatti kiinteässä muodossa, ja erotettu neste kierrätetään takaisin karbonointivaiheeseen.
15. Patenttivaatimusten 7 ja 8,tai 7 ja 11, tai 7 ja 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että runsashydroksidinen emä-liuos, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään molybdeenin ja orgaanisten aineiden poistamiseksi yhdistämällä kaksi esitetyistä käsittelyistä.
16. Patenttivaatimusten 10, 11, 12, 13 ja 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että runsashydroksidinen emäliuos, joka on erotettu toisesta sakasta, käsitellään yhdistämällä jonkin patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen käsittely ja patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen käsittely.
Applications Claiming Priority (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FR7730176 | 1977-09-30 | ||
| FR7730176A FR2404601A1 (fr) | 1977-09-30 | 1977-09-30 | Procede de purification de solutions contenant des carbonates et sulfates de sodium, eventuellement de la soude, ainsi que l'un des metaux suivants : vanadium, uranium, molybdene |
| FR7824843A FR2433482A2 (fr) | 1978-08-18 | 1978-08-18 | Procede de purification de solutions contenant des carbonate et sulfate de sodium, eventuellement de l'hydroxyde de sodium ainsi que l'un des metaux uranium, molybdene |
| FR7824844 | 1978-08-18 | ||
| FR7824843 | 1978-08-18 | ||
| FR7824844A FR2433480A2 (fr) | 1978-08-18 | 1978-08-18 | Procede de purification de solutions contenant des carbonate et sulfate de potassium, eventuellement de l'hydroxyde de potassium ainsi que principalement l'un au moins des metaux, uranium, molybdene |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI782915A FI782915A (fi) | 1979-03-31 |
| FI64339B FI64339B (fi) | 1983-07-29 |
| FI64339C true FI64339C (fi) | 1983-11-10 |
Family
ID=27250775
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI782915A FI64339C (fi) | 1977-09-30 | 1978-09-25 | Foerfarande foer rening av loesningar innehaollande karbonat sulfat och eventuellt hydroxid av natrium eller kalium samt aotminstone en av metallerna vanadin uran eller molybden |
Country Status (9)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4451439A (fi) |
| EP (1) | EP0001537B1 (fi) |
| AU (1) | AU523033B2 (fi) |
| CA (1) | CA1110828A (fi) |
| DE (1) | DE2862174D1 (fi) |
| FI (1) | FI64339C (fi) |
| IL (1) | IL55642A (fi) |
| IT (1) | IT1099159B (fi) |
| OA (1) | OA08232A (fi) |
Families Citing this family (16)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FR2504111A2 (fr) * | 1977-09-30 | 1982-10-22 | Pechiney Ugine Kuhlmann Uran | Procede d'extraction de l'arsenic a partir de solutions contenant des carbonate, sulfate, eventuellement de l'hydroxyde, alcalins, ainsi que l'un au moins des metaux vanadium, uranium et molybdene |
| FR2460277A1 (fr) * | 1979-07-04 | 1981-01-23 | Cogema | Perfectionnements aux procedes de traitement de liqueurs provenant de l'attaque alcaline de minerais uraniferes |
| FR2475065A2 (fr) * | 1979-07-27 | 1981-08-07 | Pechiney Aluminium | Procede d'attaque oxydante d'un minerai uranifere par une liqueur carbonatee |
| US4349409A (en) * | 1980-05-12 | 1982-09-14 | Fujitsu Limited | Method and apparatus for plasma etching |
| US4485075A (en) * | 1981-04-15 | 1984-11-27 | Uranium Pechiney Ugine Kuhlmann | Process for the extraction of arsenic from aqueous solutions containing alkali metal carbonate, sulfate and hydroxide or hydrogen carbonate and at least on metal including vanadium, uranium and molybdenum |
| US4582688A (en) * | 1983-08-08 | 1986-04-15 | Mobil Oil Corporation | Process for recovery of mineral values |
| US4584184A (en) * | 1984-05-21 | 1986-04-22 | Allied Corporation | Separation and recovery of molybdenum values from uranium process waste |
| FR2568563B1 (fr) * | 1984-08-02 | 1990-01-12 | Cogema | Procede d'obtention d'un concentre uranifere de grande purete a partir de liqueurs contaminees par du zirconium |
| US4883601A (en) * | 1988-08-30 | 1989-11-28 | Union Oil Company Of California | Process for purifying an aqueous, hydrogen sulfide-scrubbing solution |
| US6299663B1 (en) | 1996-04-19 | 2001-10-09 | Airborne Industrial Minerals Inc. | Granulation method and apparatus therefor |
| US6454979B1 (en) | 1998-04-17 | 2002-09-24 | Airborne Industrial Minerals Inc. | Wet granulation method for generating granules |
| US6293985B1 (en) | 1998-04-17 | 2001-09-25 | Airborne Industrial Minerals | Fertilizer granulation method |
| US6331193B1 (en) | 1998-04-17 | 2001-12-18 | Airborne Industrial Minerals Inc. | Wet granulation method generating sulfur granules |
| US6132484A (en) * | 1998-04-17 | 2000-10-17 | Airborne Industrial Minerals Inc. | Wet granulation method for generating fertilizer granules |
| AR023864A1 (es) | 1999-05-05 | 2002-09-04 | Agronomic Growth Ind Ltd | Metodo de granulacion de abonos y los correspondientes granulos de abono y compuestos obtenidos |
| CN111876615B (zh) * | 2020-07-10 | 2022-07-05 | 武汉科技大学 | 一种从高铬废渣中分离钒和钼的方法 |
Family Cites Families (14)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US2813003A (en) * | 1951-12-13 | 1957-11-12 | Thunaes Arvid | Alkaline carbonate leaching process for uranium extraction |
| US2815263A (en) * | 1953-10-05 | 1957-12-03 | Robert B Eldredge | Treatment of ores and metallurgical products |
| US2949339A (en) * | 1957-06-18 | 1960-08-16 | A E Butterfield | Method for the recovery of uranium, selenium and molybdenum |
| US2982602A (en) * | 1958-04-21 | 1961-05-02 | Phillips Petroleum Co | Uranium milling |
| US3002809A (en) * | 1959-06-22 | 1961-10-03 | Nalco Chemical Co | Method of manufacture of high purity sodium aluminate |
| FR1264390A (fr) * | 1960-08-04 | 1961-06-19 | Union Carbide Corp | Séparation de molybdène à partir d'une solution alcaline de tungstène contenant du molybdène |
| US3130460A (en) * | 1961-07-31 | 1964-04-28 | Hammond Machinery Builders Inc | Mechanical device |
| BE635254A (fi) * | 1962-08-17 | 1900-01-01 | ||
| US3227515A (en) * | 1962-08-20 | 1966-01-04 | Phillips Petroleum Co | Vanadium recovery process |
| US3288569A (en) * | 1963-08-12 | 1966-11-29 | Susquehanna Western Inc | Process for the recovery of metals |
| US3306714A (en) * | 1964-02-20 | 1967-02-28 | Kerr Mc Gee Oil Ind Inc | Treatment of aqueous media to remove solubilized humates in the presence or absence of solubilized silica |
| US3508884A (en) * | 1967-02-03 | 1970-04-28 | Alcan Res & Dev | Removal of sodium carbonate and sodium sulfate from bayer solutions |
| US4024216A (en) * | 1975-07-02 | 1977-05-17 | Nalco Chemical Company | Carbonate leach uranium ore processing with sodium polyacrylate flocculant |
| FR2328660A1 (fr) * | 1975-10-21 | 1977-05-20 | Pechiney Aluminium | Perfectionnement a l'epuration de solutions en circulation dans le cycle bayer |
-
1978
- 1978-09-04 EP EP78420007A patent/EP0001537B1/fr not_active Expired
- 1978-09-04 DE DE7878420007T patent/DE2862174D1/de not_active Expired
- 1978-09-25 FI FI782915A patent/FI64339C/fi not_active IP Right Cessation
- 1978-09-25 IT IT28043/78A patent/IT1099159B/it active
- 1978-09-26 IL IL55642A patent/IL55642A/xx unknown
- 1978-09-27 AU AU40244/78A patent/AU523033B2/en not_active Expired
- 1978-09-27 CA CA312,158A patent/CA1110828A/fr not_active Expired
- 1978-09-29 OA OA56620A patent/OA08232A/xx unknown
-
1981
- 1981-11-23 US US06/324,060 patent/US4451439A/en not_active Expired - Fee Related
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI782915A (fi) | 1979-03-31 |
| FI64339B (fi) | 1983-07-29 |
| DE2862174D1 (en) | 1983-03-17 |
| OA08232A (fr) | 1987-10-30 |
| AU523033B2 (en) | 1982-07-08 |
| IT7828043A0 (it) | 1978-09-25 |
| CA1110828A (fr) | 1981-10-20 |
| IT1099159B (it) | 1985-09-18 |
| AU4024478A (en) | 1980-04-03 |
| EP0001537A1 (fr) | 1979-04-18 |
| US4451439A (en) | 1984-05-29 |
| EP0001537B1 (fr) | 1983-02-09 |
| IL55642A (en) | 1981-09-13 |
| IL55642A0 (en) | 1978-12-17 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI64339C (fi) | Foerfarande foer rening av loesningar innehaollande karbonat sulfat och eventuellt hydroxid av natrium eller kalium samt aotminstone en av metallerna vanadin uran eller molybden | |
| US3944649A (en) | Multistage process for removing sulfur dioxide from stack gases | |
| US3959452A (en) | Process for removing hydrogen sulfide from contaminated gas | |
| DE2624358A1 (de) | Verfahren zur nasswaesche von abgasen | |
| US3909344A (en) | Removal of sodium chloride from pulp mill operations | |
| DE69003660T2 (de) | Verfahren zur Verbesserung von Kohle. | |
| US4218431A (en) | Removal of sulfide contaminants from carbonate waters with production of CO2 -free H2 S | |
| CN102452674B (zh) | 一种从乙烯装置废碱液中回收硫酸钠的处理方法 | |
| US3262753A (en) | Utilization of waste gas and waste soda liquid in oil refinery | |
| GB1586144A (en) | Treatment of gas containing hydrogen sulphide | |
| US4021202A (en) | Apparatus for removing sulfur dioxide from stack gases | |
| US3650889A (en) | Pollution controlled polysulfide recovery process | |
| KR900004685B1 (ko) | 황화물이 없는 알칼리액의 제조방법 | |
| US4253911A (en) | Process for maintaining a low sodium chloride content in recycled sodium chemicals of sodium-based pulp manufacturing processes | |
| DE897647C (de) | Verfahren zur Rueckgewinnung der Chemikalien aus Zellstoffablaugen | |
| US3535083A (en) | Gas purification | |
| CA1076306A (en) | Process for reducing the requirement of fresh chemicals without increasing emissions in the pulping of cellulose material with alkaline sodium- and sulfur-containing sulfate pulping liquor | |
| US4423009A (en) | Carbonate, sulphate and hydroxide or hydrogen carbonate | |
| DE2356139C3 (de) | Verfahren zum Entfernen von Schwefeldioxid aus Verbrennungsabgasen | |
| US3996097A (en) | Kraft mill recovery system | |
| MXPA02008809A (es) | Proceso para purificar soluciones amortiguadores acuosas. | |
| US4364918A (en) | Separation of thiosulfate from Stretford solution | |
| AU696509B2 (en) | Process for removing SO2 from gases which contain it, with direct production of elemental sulfur | |
| US3431072A (en) | Process for recovery and use of sulfur dioxide | |
| CA1059271A (en) | Removal of sodium chloride from pulp mill systems |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: ALUMINIUM PECHINEY |