FI64246C - Anordning foer bildalstrande med kontinuerligt varierbar foerminskning vid en elektrofotografisk kopieringsmaskin - Google Patents

Description

r , KUULUTUSjULKAISU , .

IJ θ') UTLÄGG N I NGSSKRI FT 64z4 6 c (45) : i: ' "3 ^ ^ ^ (51) Kv.lk.^Int.CI.3 G 03 G 15/04- SUOM I—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentanifiknlng 772632 ' (22) Hakemlspllvl — Ansttknlngsdag 06.09-77 (23) Alkupllvi— Glltlghettdag 06.09-77 (41) Tullut Julkiseksi — BIWIt offentllg 08.03-78

Patentti- ia rekisterihallitus .... ...... ,. , . . Λ/.

· (44) N&htlvikslpanon Ja kuul.|ulkalsun pvm.— 30 θ6 83

Patent- och registerstyrelsen ' Ansttkan utlagd och utl.skrliten publlcerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus— Begird prloritet 07-09-76 USA(US) 721124 (71) International Business Machines Corporation, Armonk, New York 10504, USA(US) (72) Raymond Alex Daniels, Boulder, Colorado, David Kent Gibson,

Boulder, Colorado, Paul Kummii, Boulder, Colorado ,.

Spencer Allan Snell, Lyons, Colorado, Michael Henry Ulrich,

Boulder, Colorado, USA(US) (74) Oy Kolster Ah (54) Laite kuvan muodostamiseksi jatkuvasti muutettavalla pienennyksellä elektrofotografisessa kopiokoneessa - Anordning för bildalstrande med kontinuerligt varierbar förminskning vid en elektrofotografisk kopieringsmaskin Tämä keksintö koskee laitetta kuvan muodostamiseksi jatkuvasti muutettavalla pienennyksellä elektrofotografisessa kopiokoneessa, jossa jäljennettävä dokumentti yleensä on suorakaiteen muotoinen ja johon kuuluu lasilevy, jolle kopioitavaksi tarkoitettu dokumentti sijoitetaan, alusta valoherkän aineen kannattamiseksi, moottori kannattimen liikuttamiseksi, valaistuslähde, jlokumentin osittaja, joka koostuu heijastavilla pinnoilla varustetusta ositusvaunusta pyyhkäisevän valaistuksen suuntaamiseksi lähteestä stationääristä dokumenttia kohden, elin ositusvaunun käyttämiseksi, optinen järjes-' telmä valaistuksen suuntaamiseksi dokumentilta kuvan muodostamiseksi valoherkälle aineelle, johon optiseen järjestelmään kuuluu linssi, sekä optiikan sijoittaja kuvanmuodostuksen suurennussuhteen säätämiseksi .

Aikaisemmin on kehitetty erilaisia dokumenttien jäljennysko-neita, jotka kykenevät pienentämään dokumenttil asilie asetetuista 2 64246 dokumenteista tehtyjen jäljennösten kokoa. Useimmat niistä koneista on kuitenkin suunniteltu aikaansaamaan määrätyt, erilliset pienen-nyssuhteet, esim. 0,75:1 tai 0,66:1. Harvoin on yritetty kehittää sellainen dokumenttien jäljennyskone, joka kykenisi jatkuvasti muutettavaan pienennykseen, esim. suhteesta 1:1 esim. suhteeseen 0,6U7:1· Niissä harvoissa yrityksissä, joita alalla on esiintynyt, esim. Zollinger'in US-patentissa n:o 2,927*503 ja Evans'in US-pa-tentissa n:o 3,395,610, on käytetty salamavalotusta eikä osittavaa optista järjestelmää. Tämän keksinnön tavoitteena on siksi saada aikaan ositusjärje stelmän edut dokumenttien jäijennyskoneessa, joka toimii jatkuvasti muutettavalla pienennyksellä.

Tavallisimmissa ei-pienentävissä jäljennyskoneissa käytetään pyörivää valonjohdonkantavaa rumpua ja optista ositusjärjestelmää, jonka on käytettävä tasaista kuvauspintaa, mikä on mekaanisesti monimutkaisempi ja vie enemmän tilaa kuin tavallinen pyörivä rumpu. Lisäksi taysvalotusjärjestelmät vaativat enemmän voimaa dokumenttien valaistuslaitteiden käyttämiseksi ja ne voivat tilapäisesti häikäistä käyttäjää, jos tämä näkee salaman silmin. Näistä haitoista huolimatta käytetään pienennysoptiikan useimmissa aikaisemmissa järjestelmissä täysvalotusmenettelyä, koska sen periaate on yksinkertainen ja edullinen* Kun ositusjärjestelmää käytetään pienennyskoneessa, on eräänä vaikeutena osituskuljettimien nopeuden muuttaminen suhteessa pyörivän rummun pintanopeuteen. Tällaisia järjestelmiä on esitetty esim. US-patenttijulkaisussa 3,6lU,222; 3,897,1^8 ja 3,5^+3,^67, mutta ne rajoittuvat vastaavasti kahteen, kolmeen ja viiteen erilliseen pienennyssuhteeseen ja siten vain kahteen, kolmeen tai viiteen nopeussuhteeseen. Tämän keksinnön eräänä tavoitteena on siksi kehittää käyttöjärjestelmä, jolla säädetään osituskuljettimien nopeus jatkuvasti muutettavala tavalla rajojen sisällä.

0situsnopeuden muutoksen lisäksi on pienennysjärjestelmässä myös osituspituuden muuttuva suhteessa valonjohdolle lasketun kuvan pituuteen. Esim. suhteella 1:1 27,9^ cm:n dokumentti ositetaan 27,9!+ cm:n kuva-alueeseen, mutta pienennyksen ollessa 0,61+7, ositetaan 1+3,18 cm:n dokumentti samaan 27,91* cm:n alueeseen. Keksinnön tavoitteena on siksi lisäksi säätää osituspituussuhteessa kuvan pituuteen jatkuvasti muutettavalla tavalla rajojen sisällä.

Eräs huomattava ongelma liittyy pienennysositusjärje stelmäs- 3 64246 sä kuvan johtoreunan rekisteröintiin kuva-alueeseen. Mekaanisten ja ajoitussyiden vuoksi on suotavaa sovittaa yhteen jäijennyspaperin johtoreuna kuva-alueen johtoreunan kanssa. Jos näin ollen sekä dokumentin että jäljennyspaperin koko on 21,59 x 2J ,9k cm, on kuvan johtoreuna sijoitettava kuva-alueen johtoreunan kohdalle koko kuvan siirtämiseksi jäijennyspaperille. Jos 1+3,18 cm:n kokoinen dokumentti asetetaan dokumenttilasille, se on myös ahdettava 27,9¾ cm:n kuva-alueeseen sen siirtämiseksi 21 ,59 x 27,9^ cm:n jäljennyspaperi-arkille. Ellei käytetä ylipienentämistä, on pienennetyn dokumentin kuvan johtoreunan myöskin osuttava kuva-alueen johtoreunalle. Sitä vastoin ositusjärjestelmässä, kuten on todettu, muuttuu ositusno-peus suhteessa kuva-alueen kehänopeuteen valonjohtorummalla eri pie-nennyssuhteiden yhteydessä. Siksi on osituskuljettimen lähtöasemaa muutettava ajassa tai tilassa, niin että se alkaa dokumentin osituksen samassa kohdassa valonjohtopinnalla riippumatta ositusnopeudes-ta. Keksinnön tavoitteena on näin ollen lisäksi osituksen johtoreunan säätäminen jatkuvalla tavalla pienennyssuhteen muuttumisen myötä, niin että kuvan johtoreuna aina laskeutuu kuva-alueen johtoreu-nalle.

Optisen teorian mukaisesti pienennys suhde edellyttää linssin olevan lähempänä kuvaa kuin kohdetta. Mutta jos linssi siirretään 1:1 jäljennysasemasta pienennys suhteeseen , siirtyy myös kuvan terävyyden taso (olettaen, että kohdetaso on paikallaan). Näin muodostuu ongelma dokumentit pienentäviin jäljennyskoneisiin, joissa on suotavaa ylläpitää sekä kiinteä kohdetaso ja kiinteä kuvataso sekä kuvan tarkkuus. Tämä ongelma on yritetty ratkaista erillisen pienennyksen järjestelmissä käyttämällä "lisälinssiä" määrätyllä asetuksella linssin polttopistepituuden muuttamiseksi tai kiertämällä aivan uusi ja erilainen linssi paikalleen. Mitään näistä yrityksistä ei ilmeisesti voi käyttää, jos halutaan jatkuvasti muutettava järjestelmä. Evans'in mainitussa US-patentissa n:o 3,395,610 on ongelmaa ilmeisesti yritetty ratkaista siirtämällä peili isomman dokumentin keskikohtaan, jolloin muodostuu yhdistetty kokonaispituus dokumentilta kuvaan, ja säätämällä sitten linssin asema fokaalisen terävyyden saamiseksi. Tästä seuraa dokumentin ylipienennys ja siksi se rajoittaa käytettävien pienennyssuhteiden määrää. Tämän keksinnön tavoitteena on siksi myös kehittää jatkuvasti muutettava pienennys suhde koneessa, jossa on kiinteä kohde- ja kuvataso, samalla, kun säily- U 64246 tetään fokaalinen terävyys riippumatta valitusta suurennussuhteesta, dokumenttikuvien valmistamiseksi, joita ei ole ylipienennetty.

Tämä keksintö on lyhyesti määriteltynä jatkuvasti muutettava kuvaus järjestelmä elektrofotografista kopiokonetta varten, jossa käytetään osittavaa optiikkaa valaistuksen suuntaamiseksi dokumentti-tasolta kuvatasolle.

Eräälle parhaana pidetylle keksinnön suoritusmuodolle on tunnusomaista, että optiikan sijoittajaan kuuluu välineet kuvan muodostamisen aikana stationäärisen linssin portaattomaksi säätämiseksi jatkuvasti muutettavan kuvanmuodostuksen suurennussuhteen asettelemiseksi ja sijoitusvälineet dokumentin vertailureunan aset-telemiseksi pysyvään paikkaan kuvatasossa alustalla riippumatta suurennussuhteesta sekä asetusvälineet linssinsäätövälineiden, sijoi-tusvälineiden ja ositusvaununa käyttöelimen asettelemiseksi ennalta ennen kuvan muodostamista.

Keksinnön edellä mainitut ja muut piirteet ja tavoitteet ja niiden saavuttamistapa ilmenevät paremmin ja itse keksintö ilmenee selvemmin sen toteutusmuotojen suraavasta kuvauksesta, joka liittyy oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää lohkokaaviota dokumenttien jäljennyskoneen pääosista; kuvio 2a esittää kuvausjärjestelmän ei-taitettua säderataa näyttäen muutokset linssin asemassa ja kuvan terävyystasossa kahdella suurennus suhteella; kuvio 2b esittää kuvioon 2a liittyviä suorakulmaisia akseleita; kuvio 3 esittää yleistä perspektiivikuvantoa taitetusta optisesta järjestelmästä käytettynä keksinnön parhaana pidetyssä toteutusmuodossa; kuvio U esittää kaaviomaista perspektiivikuvantoa kahdesta osituskuljettimesta ja tavasta, jolla niitä liikutetaan; kuvio 5 esittää yksinkertaistettua, kaaviomaista perspektii-vikuvantoa optisesta sijoitusjärjestelmästä yhdessä optisen käyttöjärjestelmän kanssa; kuvio 5a näyttää dokumenttilasin ja sijoitusosoittimet; kuvio 6 esittää toista perspektiivikuvantoa optisesta käyttöjärjestelmästä ; 5 64246 kuvio T esittää optisen käyttöjärjestelmän parhaana pidettyä toteutusmuotoa; kuvio 8 esittää läpileikkauskuvantoa pitkin kuvion 7 viivaa 8-8; kuvio 9 esittää perspektiivikuvantoa yhdistetyn kokonaispituuden (TCL) säätömekanismista; kuvio 10 esittää suurennuksen säätömekanismia ja linssin kul-j etinta; kuviot 11 ja 11a esittävät kaaviokuvantoja, joiden avulla selitetään johtoreunan säätö.

A. Yleistä:

Kuvio 1 esittää lohkokaaviokuvantoa keksinnön eräästä parhaana pidetystä toteutusmuodosta, jossa päämoottori 10 on kytketty vaihteiston 11 kautta optiikan käyttimeen 12, valonjohdon alustaan 13 (joka voi olla esim. rumpu tai hihna) ja jäljentimen muihin pääosiin 1¾. Optiikan käytin 12 on kytketty dokumenttien ositusjärjestelmään 15 osituskuljett imien ajamiseksi jäljennettävien dokumenttien pinnan yli. Optiikan sijoi tusjärjestelmä 16 sijoittaa linssin 17, saa aikaan yhdistetyn kokonaispituuden korjauksen, sijoittaa dokumenttien ositusjärjestelmän 15 ja sijoittaa optiikan käyttimen 12 ennen osituksen alkua eri parametrien säätämiseksi jatkuvasti muutettavaa pienennystä varten. Käyttäjän ohjauspisteestä 17 tapahtuu optiikan sijoitusjärjestelmän 16 ohjaus.

Tyypillisessä sähkövalokuvausjäljennyskoneessa, joka toimii joko tavallisella tai peitospaperilla, asetetaan jäljennettävä, yleensä suorakaiteen muotoinen dokumentti lasilevylle. Monissa aikaisemmissa koneissa on dokumentti keskitetty vertailureunaa pitkin ja toisissa se on sijoitettu dokumenttilasin kulmaan. Siitä riippumatta, kuinka dokumentti sijoitetaan, voidaan osituskuljetin sijoittaa dokumenttilasin alle ja siirtää dokumentin alapinnan poikki, jolloin dokumenttia valotetaan liikkuvalla vaiov> ivalla toisesta päästä toiseen. Tämä liikkuva valoviiva suunnataan optisen järjestelmän läpi, joka sisältää linssin, valonjohdon alustaan, jota nimitetään seuraavassa pyöriväksi rummuksi ja jonka pinta koostuu (tavallista paperia käyttävissä koneissa) valonilmaisuaineesta, joka kantaa sähkölatauksen. Ositusnopeus ja rummun nopeus on tietenkin 6 64246 sovitettava toisiinsa määrätyssä suhteessa, esim. suhteella 1:1 on ositusnopeuden ja rummun kehänopeuden oltava samat. Osituksen tuloksena valmistuu dokumentista piilevä sähkövalokuvauskuva valonilmai-simella. Tämä piilevä kuva viedään sitten kehitinaseman läpi, jossa piilokuvalle asetetaan sävytysainetta, jolloin sävytin tarttuu va-lonilmaisimen tiettyihin alueisiin eikä toisiin, riippuen siitä, onko valo siirtynyt rummulle ja purkanut tämän päällä olevan sähköla-tauksen. Tavallista paperia käyttävissä jäljennyskoneissa kehitetty kuva viedään sitten siirtoaseman läpi, jossa kuva siirretään jäl-jennyspaperiarkille. Sitten jäljennyspaperi viedään sulatusasemaan , jossa siirrettyä sävytintä kuumennetaan, niin että se saadaan tarttumaan pysyvästi jäljennysarkkiin. Tällä välin rumpu pyörii edelleen puhdistusaseman läpi, jossa jäljellä oleva sävytin poistetaan rummun pinnalta ennen seuraavan jäljennysjakson alkua.

Peitospaperia käyttävissä jäijennyskoneissa tapahtuu sama perustoiminta paitsi siinä, että valonjohtoaine on itse jäljennyspa-perilla. Siksi on ositusnopeus ja jäljennyspaperin nopeus kuvan va-lotuksen aikana sovitettava sopivaan suhteeseen ottaen huomioon valitun pienennyksen. Positiivinen kuva on tietenkin valmistettava peitospaperilla, kun sitä vastoin tavallista paperia käyttävässä koneessa valmistetaan negatiivinen kuva valonjohdolla.

Tyypillisessä sähkövalokuvausjäljennyskoneessa, joka käyttää tavallista paperia, on jäljennyspaperin johtoreuna asetettava rinnatusten rummun kanssa siirtoaseman kohdalla, niin että se osuu yhteen kuva-alueen johtoreunan kanssa. Jos dokumentti on jäljennettävä suhteessa 1:1 aivan samankokoiselle jäljennysärki lie, on myös dokumentin kuvan johtoreuna sijoitettava kuva-alueen johtoreunan kohdalle, niin että koko dokumentti voidaan siirtää jäljennysarkille. Näin on tietenkin silloin, kun 21,59 x 27,9*1 cm:n dokumentit jäljennetään 21,59 x 27,9^ cm:n jäljennyspaperille. Tyypillisissä dokumenttien jäljennyskoneissa, kuten IBM Copier II tai Series III koneissa, on tarvittavat mekanismit, joilla ajoitetaan jäljennyspaperin johtoreunan ja kuva-alueen välinen suhde tällaisen toiminnan aikaansaamisek-s i .

Kuvio 2a näyttää, mitä on tapahduttava, kun erikokoiset dokumentit on jäljennettävä samankokoiselle jäljennyspaperille. Kuviossa 2a näytetään ensimmäinen dokumentti 20 sijoitettuna vertailureunan 7 64246 kohdalle sen keskustaa pitkin. Samoin on toinen, suorakaiteen muotoinen dokumentti 21, joka on kooltaan suurempi kuin dokumentti 20, sijoitettu samaa vertailureunaa pitkin keskipisteensä kohdalla. On huomattava, että dokumentin 20 keskipiste 22 ja dokumentin 21 keskipiste 23 ovat samalla keskiviivalla 2U, mutta ne eivät osu yhteen. Linssi 9 sijoitetaan keskikohtaan 25 dokumentin 20 sisältävän dokumentti- tai kohdetason ja velonvastaanottoaineen sisältävän kuvatason 26 keskivälille. Sijoittamalla linssi näin hyvin tunnettujen optisten periaatteiden mukaisesti, tulee kohteen 20 koko jäljennetyksi samankokoisena kuvatasolla 26. Joten jos ositusjärjestelmässä valoviiva sijoitetaan vertailureunaa pitkin ja dokumenttia 20 siirretään nuolen 27 mukaisesti, tulee kuva dokumentista 20 asetetuksi valonvastaanottimelle 26, kun tätä liikutetaan suunnassa 28 nopeudella, joka sopii yhteen dokumentin ositusnopeuden kanssa. Valonvas-taanottimella 26 näytetään kohdassa 29 valoviiva, joka on suunnattu vertailureunaa pitkin linssin läpi kohdassa 25- Näytetty säderata osoittaa, että viivan 29 pituus vastaa dokumentin 20 reunan pituutta vertailureunaa pitkin.

Jos halutaan jäljentää isompi dokumentti 21 samankokoiselle jäljennyspaperille, jota käytettiin dokumenttia 20 varten, on selvää, että dokumentin 21 reuna vertailureunaa pitkin on pienennettävä ainakin kuvatasolla olevan viivan 29 kokoiseksi. Kaava, joka ilmaisee linssin liikkeen kuvan koon pienennyksen aikaansaamiseksi, edellyttää linssin siirtämistä lähemmäksi kuvatasoa järjestelmän suu-rennusakselia (optista akselia) pitkin. (Ohuen linssin) liikkeen määrän ilmaisee seuraava yhtälö:

Alinssi = f(l - m) jossa f on linssin polttoväli ja m on pienennyssuhde. Ko. tapauksessa saadaan m selville jakamalla viivan 29 pituus dokumentin 21 pituudella vertailureunaa pitkin.

Kuvio 2a esittää linssin 9 siirtoa asemasta 25 asemaan 30. Säderata on piirretty dokumentin 21 reunoista linssin läpi, joka on asemassa 30, kuvatasolle. On kuitenkin huomattava, että säderata ulottuu viivan 29 tason läpi jonkin verran sen tason alapuolelle, jossa viiva 29' muodostuu täsmälleen samankokoiseksi kuin viiva 29· Ko. optinen ilmiö on yksinkertaisesti se, että pienennetyn kuvan fokaa- 8 64246 lisen terävyyden taso on siirtynyt alkuperäisen kuvan tason taakse. Kuviossa 2a merkintä ATCL osoittaa matkan, jolla yhdistetty kokonaispituus (kohde- ja kuvatason välimatka) muuttuu. Joten jos fokaa-linen terävyys on säilytettävä, on valonvastaanotin laskettava uudelle ja eri tasolle jokaista eri pienennyssuhdetta varten. Käytännön jäljennyskoneissa käytetään ilmeisesti yleensä kiinteitä kohde-ja kuvatasoja, jolloin TCL-pituuden muutos on saatava aikaan toisin keinoin. Tämä ongelma voidaan ratkaista mm. 1) vaihtamalla tilalle uusi linssi, jolla on toinen polttoväli, 2) käyttämällä "lisälins-siä", joka muuttaa ensimmäisen linssin polttovälin tehokkaasti. Molemmat ratkaisut sallisivat suoran optisen järjestelmän, esim. kuvion 2a näyttämän, käyttämisen, mutta eivät po. keksinnön mukaista jatkuvasti muutettavan pienennyksen järjestelmää. Kuten jäljempänä selitetään, käytetään po. keksinnön järjestelmässä peilejä, jotka taittavat optisen radan siten, että on mahdollista jatkuvasti säätää peilejä ja siten TCL-pituus haluttuun arvoon. TCL-pituuden muutoksen kaava on ohuen linssin kohdalla seuraava: ATCL = -f(2-m - -) m

Vaikka kuvio 2a on näyttänyt suurennuksen ja kuvan terävyyden periaatteet dokumentin (liikkuvan dokumentin) ositusjärjestel-mässä, niin nämä periaatteet ovat samat viivaositusjärjestelmässä, jossa dokumentti on paikallaan ja valoviivaa liikutetaan sen poikki.

B. Ensimmäinen parhaana pidetty toteutusmuoto:

Kuvio 3 esittää yleiskuvantoa jäljennyskoneesta, joka on rakennettu po. keksinnön erään parhaana pidetyn toteutusmuodon mukaisesti, josta kuvio 1 esittää yleiskuvantoa, näyttäen radan, jossa valonsäde kulkee dokumenttilasista optisen järjestelmän läpi valon-johtorummulle. Lieriömäistä hehkulamppua Uo ympäröi osittain heijastin h 1 valonsäteiden aikaansaamiseksi, joista kaksi näytetään kohdissa b2, ja k3· Säde k2 on piirretty järjestelmän optista akselia pitkin eli sen valon akselia pitkin, joka suunnataan dokumenttita-solta (lasilevyn 50 sisältävältä vaakatasolta) kuvatasolle (valovii-van 1+5' sisältävälle pystytasolle) . Säde h2 lähtee lampusta 1+1 ja se suunnataan dikroidipeili in U , joka erottaa näkyvän spektrin 9 64246 infrapunasäteilystä. Dikroidipeilistä näkyvä spektri tulee heijastetuksi ylöspäin dokumenttilasiin 50 osana valoviivasta 1*5- Säde 1*2 suunnataan sitten alaspäin peiliin 1*6, toisiin peileihin 1+7 ja U8, linssin 9 läpi, neljänteen peiliin 1*9» aukon 51 kautta valonher-källe rummulle 13, jonka päällä se muodostaa osan kuvaviivasta 1*5'. Säde 1*3 kulkee samanlaista rataa kuin säde 1*2 ja muodostaa niinikään rummulla osan valoviivasta 1+5'·

Huomatkaa, että aukko 51 on muodostettu sisäseinässä 52, joka erottaa optisen järjestelmän koneen muusta osasta. Optisessa järjestelmässä ovat dokumenttilasi 50, dokumentin ositusjärjestelmä 15 ja linssijärjestelmä 17· Valonherkkä rumpu 13 on koneen toisessa osassa ja optinen käyttöjärjestelmä on toisessa osassa, jota kuvio 3 ei näytä. Optinen sijoitusjärjestelmä on osaksi optisessa järjestelmässä ja osaksi optisessa käyttöjärjestelmässä kuvion 5 mukaisesti, kuten selitetään seuraavassa.

Kuvio 1* esittää kaaviomaista perspektiivikuvantoa kahdesta osituskuljettimesta 60 ja 61, jotka liikkuvat dokumenttilasin 50 poikki valoviivan 1*5 siirtämiseksi dokumentt ilasin toisesta päästä toiseen. Kuvion 1* mukaisesti osituskul j etin 60 kantaa valaistusläh-teen ja sen heijastimen 1*1 yhdessä dikroisen peilin 1+1* ja ensimmäisen hei jastuspeilin 1+6 kanssa. Osituskulj etin 61 kantaa kaksi peiliä 1*7 ja 1*8, jotka ottavat vastaan valon kuljettimesta 60 ja taittavat sen 180° verran ja lähettävät sen linssin 9 läpi, kuten kuvio 3 näyttää parhaiten. Kaksi osituskuljetinta on asennettu liikkumaan rinnakkaiskiskoja 62 ja 63 pitkin, ja niitä käyttää kaksiosainen vetohihna 61*, 65· Vetohihna 6h on kytketty kuljettimen 61 varteen 66 ja hihna 65 on kytketty kuljettimeen 61 varren 66 vastakkaisessa päässä. Mitä tahansa sopivaa käyttökaapelijärjestelmää voisi tietenkin käyttää, mm. yksikappalekaapelia ja/tai avoimen silmukan muodostavaa kaapelia. Vetohihnat on asetettu hihnapyörien 7l*A ja 7UB ympärille, jotka ovat vetokuljettimella 71*, ja ne on kiinnitetty säädettävään maattopisteeseen 80, jonka merkitys selitetään luvussa "Johtoreunan säätö".

Päätön kaapeli 67 ulottuu pyörien 68 ja 68A ympäri, jotka on asennettu varrelle 66. Kuljetin 60 on kiinnitetty päättömään kaapeliin 67 kiinnittimellä 69. Huomatkaa, että päätön kaapeli 67 on kiinnitetty kohdassa 70 siirrettävään maattopisteeseen 71. Siirrettävän '0 64246 maadoituksen merkitys selitetään jäljempänä luvussa "TCL-pituuden säätö”.

Huomatkaa, että jos vetohihnat 6U ja 65 liikuttavat ositus-kuljetinta 61 suunnassa A, niin osituskuljetin 60 liikkuu kaksi kertaa kuljetinta 61 nopeammin johtuen nopeudenkertomajärjestelystä, jossa kaapeli 67 on kiinnitetty maattopisteeseen 71. Näin on saatu järjestelmä, jossa hitaammin liikkuva kuljetin on suoraan vedetty kuljetin ja nopeammin liikkuvaa kuljetinta vedetään liikkeenkerto-jan välityksellä vedetystä, hitaammin liikkuvasta kuljettimesta. Luvussa ”TCL-pituuden pitäminen muuttumattomana osituksen aikana” kerrotaan, miksi toista osituskuljetinta on liikutettava nopeudella, joka on kaksi kertaa toisen nopeus.

Kuvion U mukaisesti vedettyä kuljetinta 61 liikutetaan veto-varresta 72, jota akseli 73 pyörittää. Kun vetovartta 72 liikutetaan edestakaisin nuolen B suunnassa, tulee vetokuljetin 7^ liikutetuksi suunnassa B. Koska vetokaapelit 6U, 65 on kytketty pyörillä 7^A ja 7^B vetokuljett imen jh vastakkaisiin päihin, saa vetovarren 72 liike suunnassa B kaksi osituskuljetinta liikkumaan suunnassa A. Jousi 75 kohdistuu järjestelmään sellaisen esijännityksen, että vetokuljetin 7U tulee aina pakotetuksi vetovartta 72 vasten. Liikkeen tapahtuessa suunnassa B, kohdistaa kiristetty jousi 75 täten voiman kuljettimien viemiseksi suuntaan A ja vetokulj ett imen 7*+ pitämiseksi vetovartta 72 vasten. Kun edestakaisin liikkuva varsi palaa suunnassa C, tulee jousi 75 uudelleen kiristetyksi.

Kuvio 5 esittää poisleikattua kuvantoa käyttöjärjestelmästä sekä kaaviomaisesti optiikan sijoitusjärjestelmää. Kuljettimet 60 ja 61 on näytetty yhdessä kaapelin 6k kanssa, joka on kytketty varteen 66. Yksinkertaisuuden vuoksi on vetokaapeli 65 jätetty pois. Kaapeli Sk ulottuu kuljett imellä 7^ olevan kaapelipyörän 7^B ympäri siirrettävään maattopisteeseen 80 (vain kuljettimen 7k pyörä 7^B on näytetty kuviossa 5). Kaapeli 65 (ei näytetty) on myös kytketty vetokulj ett imeen 7** pyörän 7 ^A ympäri (ei näytetty) ja tästä säädettävään maattopisteeseen 80. Vetokuljetin Tb on asennettu alustaan 81 ja ko. kaaviomaisen kuvan mukaisesti on leikattu raot alustaan 81, joista yksi rako näytetään kohdassa 82, vetokuljett imen 7^ tukemiseksi, niin että se voi liikkua suunnissa B ja C vetovarren 72 vaikutuksesta. Vetovarsi 72 on kytketty akselilla 73 nokan seuraa- i

A. A

ιι 642 4 6 jaan 83, joka seuraa vetonokkaa 8U. Nokkaa 8U käyttää akseli 85» joka on kytketty voimansiirron kautta päämoottoriin (näytetty kuviossa 1).

Optiikan sijoitusmoottorin 87 avulla sijoitetaan alusta 81 jatkuvasti muutettavalla tavalla johtoruuvia 86 pitkin. Moottori 87 käyttää lisäksi sijoituskaapelia 88, joka pyörittää optiikan nokkaa 89 ja fokaalisen terävyyden nokkaa 90, jonka jälkimmäisen avulla säädetään yhdistetty kokonaispituus. Tästä käy ilmi, että kaapelin 88 avulla on suurennus suhde ja yhdistetty kokonaispituus yhdistetty keskenään samanaikaisesti säädettäviksi. Lisäksi huomattakoon, että alusta 81 säädetään samanaikaisesti linssin ja TCL-pituuden nokkien kanssa, jolloin vetokuljettimen 7^ asema vetovartta 72 pitkin tulee vastaavasti muutetuksi. Jäljempänä selitetään, mikä merkitys on vetokul jett imen 7^ aseman muutoksella.

Kuviot 5 ja 5a näyttävät myös järjestelmän, joka syöttää takaisin tietoja käyttäjälle siitä, milloin optiikan sijoitusjärjes -telmä on oikein säädetty. Dokumentti sijoitetaan dokumenttilasille kuvion 5a näyttämällä tavalla vertailureunan keskikohtaa pitkin. Samalla käyttäjä siirtää sijoitusosoittimia 91 ja 92, niin että ne sulkevat sisälleen dokumentin ulkoreunat. Samalla siirretään sijoitus-osoitinta 93, niin että se ympäröi dokumenttia toisessa suunnassa. Tarkkailemalla osoittimien 91, 92 ja 93 sijaintia suhteessa dokumenttiin, käyttäjä saa selville, milloin järjestelmä on siten säädettynä, että osoittimet sulkevat sisälleen koko dokumentin, jolloin tämä tulee siirretyksi dokumentin kuva-alueelle, kun hän painaa "Tee jäljennös" -nuppia.

Kuvion 5 mukaisesti osoittimia 91» 92 ja 93 käyttää sijoitus-moottori 87 kaapelin 88, pyörän 125 ja kaapelin 9U välityksellä. Jos pyörää 95 pyöritetään suuntaan D, niin kaapeli 96 pyörii ja siirtää sijoitusosoitinta 93 sellaiseen suuntaan, että se sulkee sisälleen yhä suuremman dokumentin. Samoin sijoitusosoittimet 91 ja 92 liik-' kuvat erilleen sulkeakseen sisälleen isomman dokumentin vertailu- reunaa pitkin. Sijoitusosoittimet 91 ja 92 voivat siirtyä millä tahansa suhteella verrattuna sijoitusosoittimeen 93, riippuen eniten jäljennettävän paperin nimellismitoista. Jos esim. 21 ,59 x 27,9^ cm on eniten jäljennettävä koko ja jos pienennyssuhteen enimmäissäädöl-lä on mahdollista jäljentää kaksi 21,59 x 27,9** cm:n dokumenttia, on 12 64246 si j oitusosoittimen 93 liikuttava 27,9^+ cm merkistä 1+3,18 cm merkin kohdalle, kun sitä vastoin sijoitusosoittimi en 91 ja 92 tarvitsee liikkua vain merkistä 21,59 cm merkin 27,9*+ cm kohdalle. Suhde 21,59:27,9^ on kuitenkin säilytettävä 21,59 x 27,9*+ cm:n koon jäljentämiseksi suhteessa 1:1, ja siksi sijoitusosoittimia 91 ja 92 erottaa itse asiassa 33,27 cm:n välimatka eikä 27,9*+ cm:n välimatka, kun osoitin 93 on 1(3,18 cm merkin kohdalla. Joten vaikka osoittimien ja järjestelmän kaikkien muiden säätöjen osalta on mahdollista pienentää 33,27 cm:n dokumentteja, on dokumentin 27,9^ cm:n koko todennäköisesti suurin vaadittu koko. Haluttaessa dokumenttilasi voi siksi olla pienempi kuin 33,27 cm, vaikka osoittimen liika ei saa olla pi enempi.

Kuvio 6 esittää yksityiskohtaista perspektiivikuvantoa optiikan käyttöjärjestelmästä. Alusta 81 näytetään asennettuna johtoruu-via 86 pitkin tapahtuvaa pystysuoraa liikettä varten. Alustaan 81 on asennettu siirrettävänä vetokuljetin 71+, johon vetokaapeli 61+ on kiinnitetty viemällä se vetokuljett imellä olevan pyörän 7^B ympäri säädettävään maattopist eeseen 80 alustassa 8l. Yksinkertaisuuden takia vetokaapelia 65 ei ole näytetty ja vain vetokuljettimen 7l+ pyörä 7^B on näytetty.

Osituksen aikana vetovarsi 72 liikuttaa vetokuljetinta 7*+ edestakaisin alustassa 81. Vetovartta 72 liikuttaa sen kääntöpisteen ympäri akseli 73 vetonokan Qk ja seuraajan 83 vaikutuksesta. Vetono-kan jokaiseen 360° kierrokseen sisältyy osituskuljett imien liike sekä ositus- että uudelleenositussuuntaan. Nokan 81+ muoto on sellainen, että se antaa vakionopeuden kuljettimille näiden kulkiessa osituksen läpi. Ositusnopeuden jatkuva muutos saadaan aikaan siirtämällä alustaa 81 ylös ja alas pitkin johtoruuvia 86, mikä sijoittaa vetokuljettimen 7*+ uuteen asemaan vetovartta 72 pitkin ennen ositusta. Jos kuljetin 71+ sijoitetaan lähelle vetovarren 72 yläpäätä, tulee kuljetin 7*+ liikutetuksi suuremmalla nopeudella ja pitemmälle varren 72 vaikutuksesta kuin jos se sijaitsisi lähempänä vetovarren 72 alapäätä. Näin ollen säätävät ositusnopeuden ja -pituuden veto-kuljettimen jh nopeus ja sen liikkeen pituus, jotka vuorostaan ovat tulos kuljettimen 71+ asemasta vartta 72 pitkin.

Kuviot 7 ja 8 esittävät kuvantoja optiikan käyttöjärjestelmän mahdollisen rakenteen eräästä parhaana pidetystä toteutusmuodosta. Kuvio 8 esittää läpileikkauskuvantoä pitkin kuvion 7 viivaa 8-8.

13 64246

Kuvio 7 näyttää vetokuljett imen 7^> jonka vastakkaisissa päissä ovat pyörät 7**A ja 7hB. Seuraaja 1^3 on asennettu kul j ett imelle 71* ja se muodostaa vetovarteen 72 koskevan tukipinnan. Kuvio 8 näyttää, että kuljetin 7^+ on asennettu rinnakkaiskiskoille 1^1 ja 1U2 pyörillä 153. Kiskot 1H1 ja 1H2 on asennettu alustaan 81, jota veto-ruuvit 86a ja 86b liikuttavat pystysuorasti. Kotelo 1U0 sulkee suurin piirtein sisälleen alustan 81 ja muodostaa rakenteellisen tuen.

Kuvio 7 näyttää myös vetokaapelien 6k ja 65 radan. Vetokaape-li 65 kulkee kaapelipyörän 1UU ympäri, joka on asennettu kiinteälle kotelolle 1^+0, ja edelleen pyörille 11+ 5 ja 1^6, jotka on asennettu pystysuorasti siirrettävälle alustalle 81. Kaapeli 6H kulkee sitten vetokulj ettimen 7I+ pyörän 7l*A ympäri ja alustan 81 pyörän 1^7 ympäri säädettävään maattopisteeseen 80. Kaapeli 6U kulkee kiinteälle kotelolle asennettujen pyörien 1U8 ja 1U9 ympäri ja edelleen siirrettävälle alustalle 81 asennetun pyörän 150 ympäri. Sitten kaapeli 6b kulkee vetokulj ettimen 7^ pyörän 7*+B ympäri ja alustan 81 pyörän 151 ympäri säädettävään maattopisteeseen 80.

Huomatkaa, että vetokaapeli 6U on maadoitettu pyörään 151 ja siten alustaan 81 kiinnittimen 152 avulla. Pyörä 152 on kytketty jäykästi nokan seuraajaan 15U, joka kulkee ohjausnokan 130 päällä. Joten, kun alustaa 81 siirretään alaspäin kuvion 7 näyttämästä asemasta, tulee kiinnitin 152 pyöritetyksi vastapäivään. Tämä pyöriminen säätää maattopisteen 80 aseman syöttäen ulos kaapelia 65 ja ottaen sisään kaapelia 6h. Tämän säädön merkityksestä puhutaan jäl-j empänä.

Kuvio 9 näyttää TCL-pituuden nokan 90, joka sijoittaa siirrettävän maattopisteen 71 yhdistetyn kokonaispituuden säädön aikaansaamiseksi. Nokan 90 vetovoima tulee optiikan sijoituskaapelista 88, joka on kiedottu vetopyörän 100 ympärille ja kiinnitetty tähän. Nokan seuraaja 101 on kiinnitetty TCL-pituuden alustaan 102, joka siirretään edestakaisin suunnissa D ja E nokan 90 vaikutuksesta. Huomatkaa, että alusta 102 on sijoitettu lähelle sisäseinää 52, joka on myös näytetty kuviossa 3. Siirtämällä alustaa 102, siirretään kaapelin 67 maattopistettä suunnissa D ja E. Kuviosta U nähdään, että kaapeli 67 on päätön kaapeli, joka on asennettu kuljettimen 61 varrelle 66. Päättömään kaapeliin 67 on kiinnitetty toinen ositus-kuljetin 60. Joten siirtämällä maattopistettä 71, säädetään kuljet- 'k 64246 timien βθ ja 61 keskinäinen välimatka ennen osituksen alkua. Näin säädetään kuljettimille 60 ja 61 asennettujen peilien välimatka ja siten yhdistetty kokonaispituus eri suurennussuhteita varten.

Kuvio 10 näyttää katkoviivoin linssin 9 asennettuna linssin kuljettimeen 110. Kuljetin 110 kulkee kiskoilla 111 ja 112 kantaen linssin 9 pitkin suurennusakselia M. Kuljetinta 110 liikutetaan suurennusnokan 89 vaikutuksen alaisena, jonka sijoittaa vetopyörään 1 11+ kiinnitetty optiikan sijoituskaapeli 88. Nokan seuraaja 115 on asennettu kääntövarrelle 116, joka siirtää linssin kuljetinta fyy-sillisesti. Jousi 200 on kiinnitetty kuljettimeen 110 ja kohdistaa tähän esijännityksen vartta 116 vasten. Kun kuvion 5 näyttämää optiikan sijoitusmoottoria 87 pyöritetään, tulee linssi 9 sijoitetuksi optiikan sijoitusjärjestelmän avulla, joka sisältää vetokaapelin 88, nokan 89 ja varren 116.

C. Koneen toiminta.

a. TCL-pituuden pitäminen muuttumattomana osituksen aikana:

Edellä on kuvattu mekanismeja, joiden avulla TCL-pituus eli yhdistetty kokonaispituus säädetään määrättyyn arvoon ennen ositusta valitun pienennyssuhteen mukaisesti. Tämän TCL-pituuden on tietenkin pysyttävä samana dokumentin koko osituksen aikana ja koko yhdistetyn pituuden kahden komponentin, eli dokumenttilasin ja linssin välimatkan sekä linssin ja kuvatason välimatkan, on myöskin pysyttävä muuttumattomina. Kuitenkin on pantava merkille, että kun kuljetin 60, joka kantaa valaistuslampun ja ensimmäisen heijastus-peilin 1+6, liikkuu dokumenttilasin poikki, lyhenee välimatka peilistä 1+6 linssiin 9» ks. kuviota 3, ellei kuljetinta 61, joka kantaa heijastimet 1+7 ja 1+8, liikuteta pois linssin 9 luota. Kuviosta 3 nähdään, että kun peiliä 1+6 siirretään kohti koneen takaosaa, on myöskin peilejä 1+7 ja 1+8 siirrettävä kohti koneen takaosaa ja liikesuhteen on oltava puolet siitä nopeudesta, jolla peili 1+6 liikkuu, jotta kokonaisvälimatka peilistä 1+6 linssiin 9 pysyisi muuttumattomana. Syy on ilmeinen, koska peilejä 1+7, 1+8 on kaksi kul j ett imellä 61, joka liikkuu poispäin linssistä 9» minkä vuoksi näiden peilien liikkeiden seurauksena kokonaismatkan pituus on kaksi kertaa peilin 1+6 liike. TCL-pituuden säilyttämiseksi os i tus kul j ett imi en liikkuessa dokumenttilasin poikki on näin ollen käytettävä järjestelmää, joka 15 6 4 2 4 6 on puolet kuljettimen 6θ nopeudesta. Kuviosta U nähdään, että edellä kuvattu liike saavutetaan käyttämällä hitaammin liikkuvaa kulje-tinta 61 vetokaapelien 6k ja 65 välityksellä. Nopeampi kuljetin 60 on kytketty päättömän kaapelin 67 toista puolta pitkin kaapelipyö-rien välille, jotka on asennettu kuljettimelle 61. Päättömän kaapelin 67 vastakkainen puoli on maadoitettu kohdassa 71, jolloin on saatu aikaan liikkeen kertoja, joka liikuttaa kuljetinta 60 kaksi kertaa nopeammin kuin kuljetinta 61.

h. Suurennuksen säätö:

Aina, kun sijoitusmoottori 87 kytketään (kuvio 5)» siirretään sijoitusosoittimia 91, 92 ja 93 niin, että ne sulkevat sisälleen dokumenttilasille asetetun dokumentin. Näiden osoittimien siirtämiseksi käyttäjä yksinkertaisesti käyttää katkaisijaa (ei näytetty)» joka kytkee moottorin 87, jolloin tämä pyörii, kunnes käyttäjä antaa pysähtymiskäskyn. Kun osoittimet liikkuvat dokumentin ympärille, siirtää vetokaapeli 88 lisäksi suurennusnokan 89 niin, että linssi 9 tulee sijoitetuksi sellaiselle suurennukselle, että sijoitusosoit-timien ympäröimä alue dokumenttilasista tulee jäljennetyksi. Näin linssi 9 tulee aina siirretyksi tahdistetusti näiden osoittimien kanssa, sillä seurauksella, että olkoon osoittimien ympäröimä alue mikä tahansa, tulee suurennus säädetyksi tämän alueen sijoittamiseksi valitulle kuva-alueelle, kuten 21,59 x 27,9*+ cm: n kuva-alueelle, valonjohtorummulla. Kuvio 10 näyttää lähemmin mekanismin, joka liikuttaa linssiä.

c. TCL-pituuden eli yhdistetyn kokonaispituuden säätö:

Kun käyttäjä pitää moottorin 87 (kuvio 5) käynnissä, pyörittää vetohihna 88 TCL-pituuden nokkaa 90, joka säätää maattopisteen päättömällä kaapelilla 67 optisen radan yhdistetyn kokonaispituuden muuttamiseksi dokumenttilasin ja kuvatason välillä. Kuvio 9 näyttää TCL-pituuden nokan osia, mutta toimintaa voidaan kuvata parhaiten viitaten kuvioon L.

TCL-pituuden nokka säätää maattopisteen 71 aseman. Oletetaan, että maattopisteen säätö tehdään suunnassa F. Kun tämä tapahtuu, pysyy kuljetin 61 paikallaan, mutta kuljetin 60, joka on kiinnitetty jäykästi päättömään kaapeliin 67 kiinnittimellä 69, tulee siirretyksi kohti kuljetinta 61. Tällä tavalla TCL-pituus tulee lyhenne- 16 6 4 2 4 6 tyksi ennen osituksen alkua. Jos TCL-pituuden nokka vastaavasti siirtää maattopist että 71 suunnassa G, tulee kuljetin 60 siirretyksi kauemmaksi pois kuljettimesta 61, jolloin TCL-pituus kasvaa. Tällä tavoin TCL-pituus säädetään jokaista pienennyssuhdetta varten jatkuvalla tavalla, niin että riippumatta valitusta pienennyssuhteesta säilyy fokaalinen terävyys kuvatasolla.

Kuviosta 5 nähdään, että TCL-pituuden nokan pyöritys suoritetaan kytkemällä päälle moottori 87 ja siten TCL-pituus tulee säädetyksi tahdistetusti suurennuksen säädön kanssa, niin että riippumatta sijoitusosoittimien 91, 92 ja 93 ympäröimästä dokumenttialueesta, tulevat suurennus ja fokaalinen terävyys säädetyiksi vastaavasti .

d. Ositusnopeuden ja -pituuden säätö:

Kun ositetaan suuri dokumentti ja pienennetään se sen asettamiseksi suhteellisen pienelle kuva-alueelle, on edeltävän kuvauksen mukaisesti osituksen tapahduttava suuremmalla nopeudella ja pituudella sen suorittamiseksi oikeassa ajassa. Kuviosta 5 käy ilmi, että kun optiikan sijoitusmoottori 87 kytketään päälle, tulee alusta 81 liikutetuksi johtoruuvia 86 pitkin. Vetokuljetin 7^ liikkuu alustan 81 mukana ja kiristysjousi 75 (kuvio b) esijännittää sen vetovartta 72 vasten. Joten, kun vetokuljetin 7b sijoitetaan veto-varren 72 yläpään kohdalle ja vartta 72 sitten liikutetaan suunnassa B nokan 8H ohjauksen mukaisesti, tulee vetokuljetin 7^ liikutetuksi suhteellisen nopeasti suhteellisen pitkälle. Mutta jos vetokuljetin Ib on sijoitettu lähelle vetovarren 72 alapäätä, on varren 72 samasta liikkeestä tuloksena vetokuljett imen 7^ hitaampi liike suunnassa B ja kuljetin liikkuu lisäksi paljon lyhyemmän matkan. Koska vetokaapeli 6U on kytketty vetokuljett imen 7b pyörän 7kB ympärille, se tulee liikutetuksi nopeudella ja matkan verran, jotka ovat suoraan verrannolliset vetokuljettimen 7** vastaavaan nopeuteen ja matkaan. Koska kaapeli 6b on kytketty suoraan osituskuljettimeen 61 , tulee tämä kuljetin liikutetuksi nopeudella ja matkan verran, jotka ovat verrannolliset vetokuljettimen 7^ liikkeeseen. Ja koska kuljetin 60 on kytketty päättömällä kaapelilla 67 vedettyyn osituskuljet-timeen 61, ohjaavat myös tätä vetokuljett imen jb liikkeen matka ja nopeus.

,7 64246

Huomatkaa, että kun vetokuljetintä Jk liikutetaan alas vartta 72 pitkin, tulee vetokaapelia 6H lasketuksi ulos, jolloin osi-tuskuljettimien 60 ja 61 lähtöasema tulee säädetyksi. Tästä puhutaan lähemmin jäljempänä.

Huomatkaa myöskin, että vetokuljett imen 7^ aseman säätö johtuu optiikan sijoitusmoottorin 87 pyörimisliikkeestä ja se tapahtuu tahdistetusti suurennuksen ja TCL-pituuden säätöjen kanssa.

e. Johtoreunan säätö:

Kuten edellä on mainittu, on optisen järjestelmän jotakin osaa säädettävä, jotta varmistettaisiin, että dokumentin johtoreuna tulee aina lasketuksi alas kuva-alueen johtoreunalle, riippumatta valitusta suurennussuhteesta. Ongelma ilmenee parhaiten kuviosta 11, joka näyttää dokumenttilasin 50, jonka päälle on sijoitettu dokumentti 20 ja isompi dokumentti 21. Valaistuslampun kantava kuljetin 60 sijaitsee välimatkan A päässä dokumentin 20 johtoreunasta (olettaen, että kuljettimen 60 ositussuunta on sama kuin nuolen H osoittama ) .

Kuvio 11a näyttää graafisen kaavion muodossa kuljettimen 60 kulkeman matkan ja ajan, joka menee tämän matkan kulkemiseen, ja siinä kuljetin 60 kulkee matkan A ajassa t^ käyrän 120 osalta (joka esittää kuljettimen 60 nopeutta, kun on ositettava dokumentti 20). Ajankohdassa t^ kuljetin kulkee vakionopeudella, jota esittää viivan 120 suoraviivainen, kalteva osa, jolloin se kulkee dokumentin 20 poikki oikealla vakionopeudella. Käyrän kaltevan osan 121 kohdalla kuljetin 60 kulkee sitä vastoin matkan A ajassa t^. (Käyrä 121 esittää kuljettimen 60 nopeutta, kun on ositettava isompi dokumentti 21.) Osituskuljett imen 60 vakionopeus on suurempi käyrän 121 kohdalla, koska on ositettava dokumentti 21 samassa ajassa kuin dokumentti 20 ositettiin, jolloin tästä johtuen kiihdytys on suurempi kuvion 11a mukaisesti ja matkaan A menee lyhyempi aika. Jos oletetaan osituksen alkavan molempien käyrien 120 ja 121 osalta rumpusyklin samassa pisteessä, on tulos se, että osituksen lähtöpiste, so. kun valovii-va alkaa pyyhkiä yli dokumentin, sijaitsee rummun kiertosykli ssä aikaisemmin isomman dokumentin kuin pienemmän dokumentin osalta.

Tämän tuloksena dokumentin 21 kuvan johtoreuna tulee asetetuksi rummulle aikaisemmin kuin dokumentin 20 osituksen yhteydessä. Kuten on 18 6 4 2 4 6 jo huomautettu, tulisi isomman dokumentin 21 johtoreuna tällöin sijoittumaan kuva-alueen ulkopuolelle ja tämän dokumentin jokin osa jäisi jäljentämättä jäljennyspaperi11 e.

Tämän koneen parhaana pidetyssä toteutusmuodossa käytetyn po. ongelman ratkaisun mukaisesti säädetään osituskuljett imen 60 lähtöasema niin, että se kulkee matkan B (ks. kuviota 11a) ennen kuin se saavuttaa dokumentin 21 johtoreunan. Tällä tavoin saadaan dokumenttien osituksen aloitusaika t^ samaksi, riippumatta jäljennettävän dokumentin koosta. Ongelma voitaisiin myös ratkaista mm. säätämällä osituskuljett imi en käynnistysaika ja olisi mahdollista käyttää osituskulj et intä , jonka hitaus on niin vähäinen, että sekä matka A että matka B voitaisiin lyhentää suunnilleen nollaan. Joissakin toteutusmuodoissa olisi mahdollista ratkaista ongelma siten, että kuvaa siirrettäisiin siirtämällä linssin asemaa.

Kuviot 6 ja 7 näyttävät parhaiten mekanismin, jolla säädetään osituskuljettimen lähtöpiste keksinnön parhaana pidetyssä toteutusmuodossa. Kun vetokuljet intä 7^ siirretään pystysuorasti vartta 72 pitkin, tulee vetokaapelia 6b otetuksi sisään tai lasketuksi ulos, kuten edellä todettiin. Tällä tavoin muutetaan osituskuljet-timien 60 ja 61 lähtöasemaa valitun suurennussuhteen mukaan. Näiden lähtöpisteiden hienosäätöä varten vetohihna 6k on kuitenkin kytketty säädettävään maattopisteeseen 80, joka on siirrettävissä suhteessa nokan pintaan 130, kun alustaa 81 siirretään johtoruuvia 86 pitkin. Joten, kun maattopistettä 80 siirretään, tulee hieman lisää vetokaapelia 6b joko otetuksi sisään tai lasketuksi ulos, sillä seurauksella, että kahden kuljettimen 60 ja 61 lähtöpiste tulee säädetyksi. Näin ollen on saatu aikaan järjestelmä, joka säätää ositus-kuljettimien lähtöpisteen jatkuvalla tavalla optiikan sijoitusmoot-torin 87 vaikutuksesta.

Edellä kuvattujen makenismien avulla voidaan säätää ositus-kuljettimien lähtöpiste tahdistetusti suurennuksen, TCL-pituuden ja ositusnopeuden ja -pituuden säätöjen kanssa ja lisäksi tietenkin si-joitusosoittimien 91» 92 ja 93 liikkeen kanssa yhdistetyllä tavalla. Täten kaikki ennen ositusta tehtävät säädöt tehdään kytkemällä päälle yksi sijoitusmoottori ja kaikki säädöt on yhdistetty toisiinsa, niin että kaikille muuttujille saadaan oikeat säätöarvot ennen ositusta. Lisäksi kaikki nämä säädöt on järjestetty tapahtumaan jät- 19 64246 kuvalla tavalla, niin että on saatu aikaan jatkuvasti muutettavan pienennyksen jäljennyskone, joka toimii sen ko. toteutusmuodossa valittujen mekanismien asettamien rajojen sisällä.

D. Toinen parhaana pidetty toteutusmuoto:

Po. keksinnön toisessa toteutusmuodossa on kiinteällä polttopisteellä toimiva linssi 9 korvattu polttopistesäätöisellä (zoom-) linssillä. Tämän järjestelmän osalta eri näytetyt kuviot ovat samanlaisia, paitsi siinä, että TCL-pituuden nokka, suurennusnokka ja vastaavat säätömekanismit jäävät kokonaan pois tai niitä on muutettu ja lisäksi käytetään mekanismia, joka säätää polttopistesäätöisen linssin osat.

TCL-pituuden säädön osalta viittaamme kuvioon 9> jonka mukaisesti pyörä 100 käyttää pyörää 125 pienennyksen osoittimien siirtämiseksi ja siirrettävä maattopiste 71 on muutettu kiinteäksi maatto-pisteeksi kytkemällä se jäykästi seinään 52. Nokka 90, nokan seuraaja 101 ja suoraviivaisesti liikkuva alusta 102 on jätetty pois. Kuvioon 5 verrattuna nokka 90 on jätetty pois, mutta muu osa näytetystä järjestelmästä on muuttumaton.

Suurennuksen osalta polttopistesäätöisen linssin järjestelmä voidaan toteuttaa kahdella eri muodolla. Toisessa muodossa järjestelmä on muuttumaton paitsi siinä, että suurennusnokan muotoa on muutettu linssin 9 siirtämiseksi kiskoja 111 ja 112 pitkin riippuen valitun polttopistesäätöisen linssin vaatimuksista. Tämä merkitsee, että määrätyllä pienennyssuhteella linssiosien sisäinen liike linssin lieriössä saa aikaan suurimman osan suurennuksessa vaaditusta muutoksesta. Linssiä on ehkä kuitenkin liikutettava jonkin verran optista akselia M pitkin vaaditun muutoksen aikaansaamiseksi suu-rennussuhteessa. Siksi käytetään erimuotoista nokkaa 89* joka sopii yhteen polttopistesäätöisen linssin 9 kanssa, Muilta osin kuvio 10 on muuttumaton.

Polttopistesäätöisen linssin järjestelmän toisessa muodossa pienennyssuhteen koko muutos saadaan aikaan linssiosien sisäisellä liikkeellä. Tässä tapauksessa linssi 9 kiinnitetään kiinteään asen-nuaalustaan, jolloin kuvion 10 näyttämä suurennusnokka 89 ja kaikki vastaavat säätömekanismit jäävät pois. Itse asiassa kaikki kuvion 10 näyttämät osat jäävät koneesta pois, lukuun ottamatta linssiä 9· 20 64246

Molemmissa pol11opist esäätöistä linssiä käyttävissä toteutus-muodoissa tarvitaan mekanismia, joka säätää sisäiset linssiosat suu-rennussuhteen muuttamiseksi. Koska tavallisia polttopist esäätöisiä linssejä säädetään yksinkertaisesti linssin lieriötä kiertämällä, on tällainen mekanismi lisätty kuvioon 10 leikkaamalla rako linssin asennusalustaan, kuten rako kuljettimeen 110, pidentämällä linssin lieriöön jäykästi kiinnitetty varsi raon läpi ja liikuttamalla vartta vetokaapelin 88 käyttämästä polttopistesäätöisen linssin nokasta.

E. Muita sovellutuksia:

On huomattava, että po. keksinnön periaatteita voidaan soveltaa muihin järjestelmiin. Esim. edellä kuvatut kaksi määrättyä toteutusmuotoa vaativat kiinteän kohdetason ja kiinteän kuvatason ja niissä muutetaan TCL-pituus käyttämällä peilejä taitetussa optisessa järjestelmässä tai käyttämällä polttopi stesäätöistä linssiä. On kuitenkin mahdollista käyttää po. keksinnön periaatteita koneessa, jossa siirretään esim. kohdetasoa TCL-pituuden säätämiseksi. Jatkuvasti säädettävän järjestelmän aikaansaamiseksi tällaisen liikkeen voisi hyvällä tuloksella saada aikaan nokasta tai noususäätöisestä j ohtoruuvi sta.

Kahdessa edellä kuvatussa toteutusmuodossa käytetään lisäksi o situspeilijärjestelmää valoviivan liikuttamiseksi kiinteän dokumentin poikki. Alalla on kuitenkin hyvin tunnettua käyttää liikkuvaa dokumenttilevyä, joka liikkuu kiinteän, valaisevan valoviivan ohi, kuten on mainittu edellä kuvion 2a yhteydessä. Po. keksinnön periaatteita sovelletaan tällaiseen järjestelmään kytkemällä vetokaape-lit dokumentin kuljettimeen ja tekemällä peili b6 kiinteäksi. Järjestelmän kaikki muut osat pysyisivät samoina lukuun ottamatta TCL-pituuden säätöä, joka tehtäisiin liikkuvien peilien bj ja 1+8 sekä TCL-pituuden nokan avulla. Tämäkin muutos voidaan jättää pois käyttämällä kuvattua toteutusmuotoa, jossa on polttopi stesäätöinen lins-s i .

Toinen alalla aikaisemmin tunnettu muunnos, johon tätä keksintöä voidaan soveltaa, on osituslinssin käyttäminen osituspeilien sijasta. Tällöin dokumentti on tavallisesti kiinteä ja valoviivaa liikutetaan sen yli. Peilit 1+6, bj ja 1+8 jäävät pois, niin että valo tulee suunnatuksi linssiin 9, joka liikkuu valoviivan mukana; 21 64246 linssi 9 voisi olla kiinteällä polttopisteellä toimiva tai poltto-pistesäätöinen linssi. Tällainen järjestelmä vaatisi kuitenkin näytetyn toteutusmuodon melko täydellisen uudelleenrakentamisen.

Vaikka keksinnön periaatteita on kuvattu sähkövalokuvausjäl-jennyskoneiden yhteydessä, on keksintö myös sovellettavissa muilla aloilla, kuten faksimilealalla, ja on ymmärrettävä, että tämä kuvaus on annettu ainoastaan esimerkkinä eikä se rajoita keksinnön suoja-piiriä, joka ilmenee sen tavoitteista ja oheisista patenttivaatimuksista.

Claims (15)

22 6 4 2 4 6

1. Laite kuvan muodostamiseksi jatkuvasti muutettavalla pienennyksellä elektrofotografisessa kopiokoneessa, jossa jäljennettävä dokumentti yleensä on suorakaiteen muotoinen ja johon kuuluu lasilevy (50), jolle kopioitavaksi tarkoitettu dokumentti (20, 21) sijoitetaan, alusta (13) valoherkän aineen kannattamiseksi, moottori (10) kannattimen liikuttamiseksi, valaistuslähde (40), dokumentin osittaja, joka koostuu heijastavilla pinnoilla varustetusta o-situsvaunusta (60, 61) pyyhkäisevän valaistuksen suuntaamiseksi lähteestä stationääristä dokumenttia (20, 21) kohden, elin (72, 74, 64, 65) ositusvaunun käyttämiseksi, optinen järjestelmä valaistuksen suuntaamiseksi dokumentilta kuvan muodostamiseksi valoherkälle aineelle, johon optiseen järjestelmään kuuluu linssi (9), sekä optiikan sijoittaja (80, 81, 86...90) kuvanmuodostuksen suurennussuh-teen säätämiseksi, tunnettu siitä, että optiikan sijoittajaan kuuluu välineet (89) kuvan muodostamisen aikana stationäärisen linssin (9) portaattomaksi säätämiseksi jatkuvasti muutettavan kuvanmuodostuksen suurennussuhteen asettelemiseksi ja sijoitusväli-neet (80, 90) dokumentin vertailureunan asettelemiseksi pysyvään paikkaan kuvatasossa alustalla (13) riippumatta suurennussuhteesta sekä asetusvälineet (81, 86, 87, 88) linssinsäätövälineiden (89), sijoitusvälineiden (80, 90) ja ositusvaunun käyttöelimen asettelemiseksi ennalta ennen kuvan muodostamista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi välineet (90) optisen järjestelmän fo-kaalisen terävyyden säätämiseksi jatkuvalla tavalla, niin että kuva pysyy terävänä mikä suurennussuhde valitaankin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että fokaalisen terävyyden säätöväline sisältää liikkuvat heijastuspinnat (44, 46, 47, 48), jotka on järjestetty taittamaan valaistuksen optinen rata.

4. Patenttivaatimuksien 1 ja 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että linssi on yhdellä polttopisteellä toimiva linssi, jolloin lasilevy on sijoitettu kiinteään dokumenttitasoon, jolloin kuva muodostetaan valonherkälle aineelle kiinteässä kuvatasossa ja jolloin liikkuvat heijastuspinnat säätävät optisen radan pituuden jatkuvalla tavalla, niin että kuva pysyy terävänä kiinteällä kuvatasolla riippumatta suurennussuhteen muutoksista. 23 6 4 2 4 6

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu suurennusnokasta (89) linssin aseman säätämiseksi optiikan sijoittajan käskyn mukaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että dokumentin osittaja lisäksi käsittää kaksi ositusvaunua (60, 61), joista toinen kantaa kaksi peiliä valaistuksen suuntaamiseksi dokumentilta valonherkälle aineelle, jolloin toinen ositus-vaunau liikkuu osituksen aikana puolella nopeudella verrattuna toisen vaunun nopeuteen.

7. Patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ositusvaunun käyttöväline on kytketty suoraan kahdesta osituskuljettimesta hitaammin liikkuvaan (61) ja nopeampaa vaunua (60) käyttää sen kytkentä hitaampaan kuljettimeen.

8. Patenttivaatimusten 2 ja 7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että välineisiin fokaalisen terävyyden säätämiseksi sisältyy elin, joka säätää optisen radan pituuden kahden ositusvaunun välillä ennen osituksen alkua ja joka puolestaan sisältää fokaalisen terävyyden nokan (90), jonka avulla sijoitetaan nokan seuraaja (101) optiikan sijoittajan käskyn mukaan valitun suurennussuhteen mukaisesti.

9. Patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että sijoitusvälineet sisältävät sijoitusnokan, joka säätää molempien vaunujen (60, 61) lähtöaseman ja jonka optiikan sijoitusjärjestelmä sijoittaa valitun suurennussuhteen mukaisesti.

10. Patenttivaatimusten 1...9 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että käytettyä ositusvaunua käytetään vakionopeudella, jolloin tämä vakionopeus on muutettavasti säädettävissä jatkuvalla tavalla valitun suurennussuhteen mukaisesti.

11. Patenttivaatimuksien 1...10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että valaistuksen dokumentille suuntaavaa ositusvaunua (61) liikutetaan matkan verran dokumentin osituksen aloittamiseksi ja viemiseksi päätökseen määrätyssä aikavälissä, jolloin tämä matka on jatkuvasti säädettävissä valitun suurennussuhteen mukaan.

12. Patenttivaatimuksien 1...11 mukainen laite, tunnet-t u edestakaisin liikkuvasta vetovarresta (72), joka on sovitettu liikkumaan yhdessä vetävän vaunun (61) kanssa, vetohihnasta (64, 65, 67), joka on kytketty vetovaunuun (61) ja vedettyyn ositusvaunuun (60), alustasta (81), johon vetovaunu on asennettu, ja elimestä (86) 24 6 4 2 4 6 alustan sijoittamiseksi niin, että vetovaunu tulee sijoitetuksi jatkuvasti muutettavalla tavalla vetovartta pitkin optiikan sijoittajan avulla, jolloin ositusnopeus ja -pituus tulevat asetetuiksi valitun suurennussuhteen mukaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että optiikan sijoitusjärjestelmä sisältää säätömoottorin (87) ja elimen (86, 88), joka on kytketty säätömoottoriin osaksi alustan, osaksi suurennusnokan ja osaksi fokaalisen terävyyden nokan käyttämiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu sijoitusnokan seuraajasta, joka on sovitettu liikkumaan yhdessä alustan kanssa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetovartta käytetään vetonokasta, joka on kytketty moottoriin. 25 64246