FI63901B - Anordning foer informationsoeverfoering mellan en styrcentral och spaorbundna faerdmedel - Google Patents

Description

Ε35^ΐΠ Tri «-V KUULUTUSJULKAISU

jMTg [Β] (11)UTLÄGGNINGSSKRIFT O 39 01 ^ ^ (S1) Kv.ik.3/int.ci.3 B 61 L 27/04 SUOMI—FIN LAN D (21) Ptt«nttlhtk«mu· — Pat«ota«Meknln| 773827 (22) H*keml*pUy| — AiwMcninpdkf 19-12.77 ' ' (23) Alkupllvl—GHtl|h*ttd«* 19-12.77 (41) Tullut |utklMk«l — Bllvlt ofTafitllg 21.06.78

Patentti· ja rekisterihallitut .... .... .... . . .. ...

_ . ' ( i (44) Nthttvikilpanon |» kuuL|ullubnin pvm. — _ .

Patent· och registerstyrelsen Amöktn utiagd och uti.*krift«n pubik«nd 31-05-83 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Befird priorltet 20.12.76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 2657719-5 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Munchen, DE; Wittelsbaeher- platz 2, D-Ö000 Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) ' (72) Jörg Fiedler, Cremlingen, Werner Frank, Braunschweig, Horst W.

Hattendorf, Wolfenbuttel, Jurgen Liibeck, Braunschweig, Rolf Seiger, Forst, Saks'an Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (lk) Berggren Oy Ab (5*0 Järjestely informaation siirtämiseksi ohjauskeskuksen ja raidekulku-välineiden välillä - Anordning för informationsöverföring mellan en styrcentral och spärbundna färdmedel

Esillä olevan keksinnön kohteena on järjestely informaation siirtämiseksi peräkkäisiin radan osiin jaetun rataverkon ohjauskeskuksen ja tässä rataverkossa olevien raidekulkuvälineiden välillä, jossa käytetään radalla olevia laitteita, jotka antavat jokaiselle kulkuvälineelle kulloinkin kuljettavan radan osan tunnuksen, jolloin ohjauskeskus antaa tunnuksien avulla ratainformaation yksityisille kulkuvälineille.

Jotta junat voisivat kulkea rataverkossa turvallisesti, on välttämätöntä siirtää informaatiota radalta junaan.

Eräässä vanhimmista informaationsiirtojärjestelmistä käytetään optisia valo-opasteita, joiden muodon ja värin perusteella veturinkuljettaja saa tarpeellisen ratainformaation. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan yleisesti käytetyssä muodossaan sovellu nopeille rautatieyhteyksille, joissa kulkuvälineiden jarrutusmatkat voivat olla pitempiä kuin käytetyn optisen valo-opastejärjestelmän varoitus-matka mahdolliseen vaarakohtaan.

2 63901 Tämän vuoksi on kehitetty muita junan ohjauslaitteita, jotka mahdollistavat junien kulun käyttämällä sähköistä merkinantoa ja keskitetyn liikenteenohjauksen kaikkia teknillisiä mahdollisuuksia. Tällöin informaatiota siirretään ohjauskeskuksesta sen vaikutusalueella oleviin kulkuvälineisiin ja päinvastoin. On osoittautunut, että tällöin on erittäin edullista, jos kulkuvälineille annetaan jatkuvasti informaatio siitä, millä etäisyydellä edessä on seuraava nopeutta rajoittava radan kohta ja kuinka suuri siinä sallittu ohjenopeus on. Siirtolaitteina tulevat ennen kaikkea kysymykseen linjajohtimet, suuntaradio ja aaltojohtimet.

Järjestelmällisesti toimivan radan ja kulkuvälineen välisen informaationsiirron kannalta on tällöin välttämätöntä, että ohjauskeskus vaikuttaa jaksottaisessa järjestyksessä erikseen osoitetusti vaikutusalueellaan oleviin kulkuvälineisiin ja että kulkuvälineet vastaavat vaikutukseen. Osoituksessa voidaan tällöin käyttää paikkatunnusta, jonka kulkuvälineet saavat ohittaessaan radalle sijoitettuja osoite-kohtia ("Die Modulare Zugbeeinflussung, Eisenbahntechnische Rundschau, 24 (1975) 10, sivut 381-385).

Kun juna lähestyy vaihteen tai vaihdealueen haarautumiskohtaa, on vaihteen asennon avulla valittavissa ainakin kaksi kulkutietä. Jotta ohjauskeskus voisi antaa jokaiselle kulkuvälineelle tiedon merkityksellisestä kohteen etäisyydestä ja ohjenopeudesta, tarvitaan suurinta sallittua nopeutta, hitaasti ohitettavia kohtia, radan nousuja ja opasteita koskevan tiedon lisäksi tieto vaihteiden asennosta.

Keksinnön tehtävänä on kehittää junanohjausjärjestelmä, jossa vaihteiden asennon hyväksikäyttö voidaan ohjauskeskuksessa ohjauskäskyjen annossa jättää pois.

Keksintö perustuu tällöin siihen tosiasiaan, että kulkuväline, joka saapuu vaihteeseen tai vaihdealueelle, ohittaa ennen vaihteeseen tai vaihdealueelle tuloa opastimen, joka joko merkillä "seis" pakottaa kulkuvälineen jarruttamaan tai ajon suoran raiteen läpi ollessa sallittu antaa merkin "vapaa nopeus". Kun kulkuvälineen reitti ei kulje yksinomaan suoraa raidetta pitkin, antaa opastin ajon ollessa sallittu yleensä nopeuden rajoitusta merkitsevän merkin.

Keksinnön perustana oleva tehtävä ratkaistaan tavallisesti siten, 3 63901 että ohjauskeskuksessa on ilmoituslaite, joka antaa ilmoituksen vaihteen sisältävälle radan osalle, joka on varmistettu opastimilla, joista yksi sallii ajon tälle osalle vain rajoitetulla kulkunopeudella, ja että ohjauskeskuksen ilmoitus laukaisee vaihteen sisältävällä radan osalla kulkevalle kulkuvälineelle erikoiskäskyn, joka kytkee toimintaan kulkuvälineessä olevat piirielimet opastimista riippuvan rajoitetun kulkunopeuden saattamiseksi voimaan seuraavan osan alkamiseen asti.

Keksintö perustuu tällöin siihen tietoon, että vaihteen haarautu-miskohtaa edeltävän tulo-opastimen antamasta merkistä voidaan johtaa suuntakriteerio, joka korvaa täysin vaihteen asennon hyväksikäyttämisen. Samalla on myös havaittu, että esim. ratapihan vaihdealueel-le, jossa on useita vaihteita, saapuvalle kulkuvälineelle voidaan sen tosiasian perusteella, että myös tällä vaihdealueella on vain yksi tulo-opastin, yksinomaan tämän opastimen asennon perusteella määrätä kulkeeko kulkuväline suoralle raiteelle tai yhdelle useista sivuraiteista.

Ajo suoran raiteen kautta voi siten tapahtua ilman muuta tuntemalla "sähköisellä merkinannolla" varustetun tulo-opastimen signaalitila. Haarautuville raiteille se olisi mahdollista vain tuntemalla kaikkien asianomaisten vaihteiden asento.

On kuitenkin lisäksi havaittu, että ajo haarautuvalle raiteelle on yleensä mahdollista vain rajoitetulla nopeudella. Tästä on seurauksena se edullinen mahdollisuus, että kulkuvälineen, jonka kulkutie kulkee haarautuvan raiteen kautta, voidaan antaa kulkea rajoitetulla nopeudella vaihteen sisältävän radan osan kautta, jos ei ole "sähköistä merkinantoa".

Koska mainitussa tavallisessa tapauksessa kuitenkin myös silloin, kun kulkuväline saapuu sivuraiteelta vaihdeosalle, josta se kulkee suoralle raiteelle, ajo vaihteen sisältävään osaan on opastimen ohjaamana mahdollista vain rajoitetulla nopeudella, voidaan myös tässä tapauksessa vaihdeosan sisällä jättää "sähköinen merkinanto" pois. Tämä voi määrätyissä tapauksissa johtaa kokonaislaitoksen kannalta huomattaviin säästöihin.

Keksinnön mukaisessa järjestelyssä on siten erityisen edullista se, 4 6 3 9 01 että sen lisäksi, että sitä voidaan käyttää esim. sivuraidetta edeltävän yksityisen vaihteen yhteydessä, se on myös helposti sovellettavissa useampiraiteisille ratapiha-alueille.

Keksinnön erään kehitysmuodon mukaan ilmoituslaitteessa on JA-piiri-elimet, jotka estävät ilmoituksen antamisen, kun vaihteensisältävän osan ainakin yksi muu opastin sallii toisen kulkuvälineen saapumisen. Tällöin on osoittautunut erityisen edulliseksi, että täten saadaan äärimmäisen yksinkertaisella tavalla lisävarmistus kulkutielle.

Keksinnön toiselle edulliselle kehitysmuodolle on tunnusomaista, että ohjauskeskuksessa on tahdinantaja erikoiskäskyn jaksottaista lähettämistä varten. Kulkuvälineessä voidaan tällöin varmistaa ohjauskeskuksen asianmukainen toiminta myös vaihdeosan sisällä.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto ja sitä selitetään lähemmin seuraavassa.

Piirustuksessa esittää: kuvio 1 sivuraiteella varustettua yksiraiteista rataa, kuvio 2 rataa pitkin kulkevaa kulkuvälinettä, radan kiskolla olevaa ohjauslaitetta ja ohjauskeskusta, kuvio 3 ohjauskeskuksen järjestelyä, kuvio 4 ohjauskeskuksen ilmoituslaitetta, kuvio 5 ilmoituslaitteen toista suoritusmuotoa, ja kuvio 6 kulkuvälineessä olevaa käsittelylaitetta.

Kuviossa 1 on esitetty rautatielaitoksen peräkkäisiin radan osiin GT1-GT6 jaetun yksiraiteisen radan yksinkertainen ratakaavio. Kiskoilla liikkuva kulkuväline voi kulkea rataa pitkin nuolilla FGl ja FG2 osoitettuihin suuntiin. Kulkusuunnassa FGl kulkuväline ohittaa ensin radan osan GTl ja saapuu tämän jälkeen radan osalle GT2, joka on vaihteen sisältävä osa, ja poistuu sieltä joko suoraan kuljettaessa radan osalle GT3 tai sivuraiteelle mentäessä radan osalle GT4. Radan osat GT3 ja GT4 päättyvät osaan GT5, joka johtaa vaihteen sisältävänä osana radan osaan GT6.

Radan osat GTl, GT3, GT4 ja GT6 ovat vaihteen sisältäviin osiin GT2 ja GT5 verrattuna niin paljon pitempiä, että ne on esitetty piirustuksessa vain lyhennettyinä. Tämä on osoitettu piirustuksessa 5 63901 murtokohtien avulla. Kulkuvälineen kulku varmistetaan kulkusuunnassa FG1 opastimilla SL1-SL5 ja kulkusuunnassa FG2 opastimilla SL6-SL10.

Kuviossa 2 on esitetty raidekulkuväline SG. Se kulkee radalla, josta on esitetty vain katsojaan päin oleva kisko SE. Kulkuvälineessä SG on käsittelylaite VT, joka vastaanottaa toisaalta kulkuvälineen antennin FE välityksellä keskuksen ZE antennin AE säteilemät signaalit, joita keskus ZE lähettää jaksottaisesti useille kulkuvälineille. Toiseksi käsittelylaite VT vastaanottaa antennilaitteen AT kautta radan osien (GT1-GT6, kuvio 1) rajoille pistemäisesti vaikuttamaan sijoitettujen ohjauslaitteiden BG osoitteena toimivat paikkatunnukset. Täten kulkuväline SG voi saada sille merkityksellisen ratainformaation keskuksen ZE lähettämistä signaaleista.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen toimintatavan kannalta oleelliset keskuksen ZE (kuvio 2) elimet. Niihin sisältyy keskusmuisti ZR, joka sisältää osamuisteihin ARI - ARn tallennettuna informaation, jonka avulla saadaan kohteen etäisyydet ja nopeudet radan osilla GT1 - GTn (kuvio 1) oleville raidekulkuvälineille SG (kuvio 2). Opastimista riippumaton informaatio, esim. radan suurimmat sallitut nopeudet ja nousut on tallennettu pysyvästi osamuisteihin ARI - ARn, opasteista riippuva informaatio syötetään sen sijaan keskusmuistin ZR osamuisteille ARI - ARn asetinkoneistosta SK.

Osamuistit ARI - ARn luetaan jaksottaisesti ja keskusmuisti ZR ohjaa lukusignaalilla sanomanmuodostuslaitetta TG, joka muodostaa kohteen etäisyydet ja nopeudet kaikille radanosilla GTl - GTn (kuvio 1) oleville raidekulkuvälineille SG (kuvio 2). Informaatio siirretään sanoman muodossa lähettimen SR ja sen antennin AE (kuvio 2) kautta kulkuvälineille SG (kuvio 2).

Keskuksessa on lisäksi ilmoituslaite MG, joka voi ottaa vastaan informaatiota jatkuvasti tulojen EG1 - EGn kautta osamuisteilta ARI - ARn. Tämän informaation avulla ilmoituslaite MG saa tiedon siitä, saapuu-ko raidekulkuväline SG (kuvio 2) vaihteen sisältävälle radan osalle ja onko saapumisen tapahduttava vain opastimista riippuvalla rajoitetulla kulkunopeudella. Viimeksimainitussa tapauksessa ilmoituslaite MG antaa tähän vaihteen sisätävään radan osaan liittyvän ilmoituksen sanomanmuodostuslaitteelle TG, joka antaa ilmoituksen vaikutuksesta muodostamassaan sanomassa erikoiskäskyn asianomaiselle kulkuvälineelle SG (kuvio 2).

6 63901

Kuviossa 4 on esitetty ensimmäinen ilmoituslaite MG (kuvio 3), jota voidaan käyttää kuvion 1 mukaisessa rataverkossa. Ilmoituslaite MG on havainnollisuuden vuoksi muodostettu sellaiseksi, että se vapauttaa vain kulkuvälineet, jotka kulkevat radan osalta GTl (kuvio 1) vaihdeosan GT2 kautta radan osalle GT4 tai radan osalta GT6 vaihde-osan GT5 kautta radan osalle GT4, asianomaisella vaihdeosalla GT2 tai GT5 sähköisestä merkinannosta. Kulkuvälineiden kulkiessa sivuraiteelta suoralle raiteelle niitä ei kuitenkaan saa vapauttaa sähköisestä merkinannosta.

Ilmoituslaite MG saa tulon EG1 kautta osamuistilta ARI (kuvio 3) informaation siitä, salliiko opastin SL2 (kuvio 1) kulkuvälineen SG (kuvio 2) ajon kulkusuunnassa FG1 (kuvio 1) rajoituksen alaisena. Osamuistista AR2 (kuvio 3) ilmoituslaite MG saa tulon EG2 kautta informaation siitä, että radan osa GT2 (kuvio 1) on vaihteen sisältävä osa. Lisävarmistuksen saamiseksi voi ilmoituslaite MG saada katkoviivoin esitetyllä tavalla tiedon siitä, ovatko opastimet SL9 ja SL8 (kuvio 1) "seis"-asennossa. Kun kaikki nämä tiedot ovat olemassa, joka todetaan JA-elimellä UDl, antaa ilmoituslaite MG vaih-deosaa GT2 vastaavan lähtönsä AG1 kautta ilmoituksen sanomanmuodos-tuslaitteelle TG (kuvio 3), joka antaa tällöin radan osalle GT2 (kuvio 1) saapuvalle kulkuvälineelle SG (kuvio 2) erikoiskäskyn.

Koska on myös mahdollista, että raidekulkuväline SG (kuvio 2) lähestyy radan osaa GT5 (kuvio 1) radan osalta GT6 (kuvio 1), on ilmoitus-laitteessa MG JA elintä UDl vastaava toinen JA-elin UD2, joka saa osamuistilta AR6 (kuvio 3) tulon EG6 kautta informaation siitä, salliiko opastin SL7 (kuvio 1) rajoitetun ajonopeuden. Lisäksi JA-elimellä UD2 tarkastetaan onko radan osa GT5 (kuvio 1) vaihteen sisältävä osa. Tätä koskeva informaatio tulee JA-elimelle UD2 tulon EG5 kautta. Tieto opastimen SL3 ja SL4 (kuvio 1) asianmukaisesta tilasta saadaan osamuisteilta AR3 ja AR4 (kuvio 3) tulojen EG3 ja EG4 kautta. Edellä esitettyä vastaavasti annetaan kaikkien näiden ehtojen toteutuessa vaihdeosaa GT5 (kuvio 1) vastaavan lähdön AG2 kautta ilmoitus, joka sanomanmuodostuslaitteessa TG (kuvio 3) saa jälleen aikaan erikoiskäskyn antamisen radan osalla GT5 (kuvio 1) kulkusuuntaan FG2 (kuvio 1) kulkevalle kulkuvälineelle SG (kuvio 2).

Kuviossa 5 on esitetty ristikytkentänä pidettävä ilmoituslaite MG, jota voidaan käyttää kuvion 4 laitteen tilalla silloin, kun itse 7 63901 osamuisteihin ARI - ARn (kuvio 3) sisältyy kombinoitu informaatio siitä, että seuraavalla radan osalla on ajosuunnassa haarautuva vaihde ja että kulkuvälineen on ajettava rajoitetulla ajonopeudella.

Tässä tapauksessa tällainen informaatio annetaan osamuistilta ARI (kuvio 3) suoraan lähdön AG1 kautta sanomanmuodostuslaitteelle TG (kuvio 3) erikoiskäskyn antamiseksi. Vastaava pitää paikkansa osa-muistille AR6 (kuvio 3).

Kuviossa 6 on esitetty raidekulkuvälineessä SG (kuvio 2) oleva käsittelylaite VT. Käsittelylaite VT saa kulkuvälineen antennin FE (kuvio 2) välityksellä keskuksen ZE antaman informaation, joka viedään vastaanottimelle ER2. Antennilaitteen AT (kuvio 2), joka on yhdistetty toiseen vastaanottimeen ERI, kautta käsittelylaite VT saa tiedon raidekulkuvä-lineelle SG (kuvio 2) merkityksellisestä tunnuksesta. Vastaanotin ERI ohjaa tämän tunnuksen avulla vastaanotinta ER2, joka siten antaa kulkuvälineelle SG (kuvio 2) osoitetun informaation osan. Koodin-tarkastuslaitteessa CG tarkastetaan onko saatu informaatio hyväksyttävässä muodossa. Myönteisessä tapauksessa informaatio viedään ilmaisimelle DR. Jos informaatio on koodattu väärin, lakaistaan kulkuvälineen SG (kuvio 2) pakkojarrutus, mikä on osoitettu nuolella.

Ilmaisin DR toteaa edustaako informaatio tavallista käskyä tai haluttua erikoiskäskyä. Jos on kysymys tvallisesta käskystä, valmistetaan JA-elimien UD3 ja UD5 toiset tulot. Jos kuitenkin on kysymyksessä erikoiskäsky, valmistetaan JA-elimien UD4 ja UD6 toiset tulot. Lisäksi käsittely-yksikölle VG ilmoitetaan erikoiskäskyn saapumisesta.

Vastaanotin ERI antaa ohjauslaitteen BG (kuvio 2) ohittaessaan pulssin kellopulssin reunalla ohjatulle muistielimelle SD. Tilastaan riippuen se kytkee asetusvalmiiksi joko sanomamuistin TRI, samalla kun se samanakaisesti kytkee toimintaan JA-elimen UD3 toisen tulon ja JA-elimen UD4 invertoivan toisen tulon, tai sanomamuistin TR2 ja JA-elimen UD5 toisen tulon ja JA-elimen UD6 invertoivan toisen tulon.

Oletetaan aluksi, että erikoiskäskyä ei ole olemassa ja että kello-pulssin reunalla ohjattu muistielin SD on kytkenyt sanomamuistin TRI asetusvalmiiksi. Sanoma tulee tällöin yksinomaan sanomamuistiin TR sanomamuistin TR2 asetuksen ollessa estetty. Tällöin vain JA-eli- 8 63901 men UD3 lähdössä on ohjauspotentiaali, joka kytkee TAI-elimen OD1 kautta johtavaksi siirtokytkimen URl, joka varmistaa sanomamuistin TRI muistisisällön tulemisen siirretyksi käsittely-yksikköön VG.

Jatkaessaan kulkuaan kulkuväline SG (kuvio 2) ohittaa seuraavan ohjauslaitteen (esim. BG kuviossa 2). Tällöin tämän antama tunnus ohjaa vastaanotinta ER2. Tunnuksen siirto kääntää kellopulssin reunalla ohjatun muistielimen SD. Tällöin on sanomamuisti TR2 luku-valmiina ja se vastaanottaa keskuksen ZE (kuvio 2) kulkuvälineelle SG (kuvio 2) osoittaman informaation. Tässä tapauksessa on vain JA-elimen UD5 lähdössä ohjauspotentiaali, joka kytkee siirtokytkimen UR2 johtavaksi TAI-elimen OD2 välityksellä. Sanomamuistin TR2 muis-tisisältö menee siten käsittelylaitteelle VT, jolloin on varmistettu, että siirtokytkin URl on avoin.

Kulkuväline SG (kuvio 2) ohittaa tämän jälkeen seuraavan radan osan rajan ja siten seuraavan ohjauslaitteen (esim. BG kuviossa 2). Tälle osalle voi olla annettu erikoiskäsky. Ilmaisin DR valmistaa tällöin edellä esitetyllä tavalla JA-elimen UD4 ja UD6 ensimmäiset tulot. Vaikka kulkuvälineen vastaanottama informaatio tässä tapauksessa tallennetaan sanomamuistiin TRI, sitä ei kytketä edelleen käsittely-yksikölle VG, vaan siirtokytkintä UR2 ohjataan TAI-elimen OD2 kautta toisen kerran. Ilmaisimen DR havaitsemisen ohjaamana käsittely-yksikkö VG vastaanottaa sanomamuistin TR2 muistisisällöstä toisen kerran sillä hetkellä kuljettavan radan osan ohituksen ajaksi osa-informaation kulkuvälineen suurimmasta sallitusta nopeudesta. Käsittely-yksikön VG lähtö ohjaa tällöin kulkuvälineen SG (kuvio 2) muita ohjauslaitteita, jotka on havainnollisuuden vuoksi jätetty esittämättä.

Kun kulkuväline SG (kuvio 2) tulee edetessään yksiraiteiselle radan osalle, menee keskuksen ZE (kuvio 2) lähettämä informaatio jälleen sanomamuistiin TR2, jonka sisältö jälleen luetaan, tällöin kuitenkin JA-elimen UD5 ja TAI-elimen OD2 kautta, siirtokytkimen UR2 välityksellä.

Kuvion 6 mukainen laite ei ilman muuta voi käsitellä kahta peräkkäistä erikoiskäskyä, esitetty laite voidaan kuitenkin äärimmäisen yksinkertaisesti muuttaa tähän sopivaksi. Tämä voidaan tehdä edullisesti lisäämällä ylimääräinen sanomamuisti.

Claims (3)

9 63901 Patenttivaatxmukset

1. Järjestely informaation siirtämiseksi peräkkäisiin radan osiin jaetun rataverkon ohjauskeskuksen ja tässä rataverkossa olevien raidekulkuvälineiden välillä, jossa käytetään radalla olevia laitteita, jotka antavat kulkuvälineille kulloinkin kuljettavan radan osan tunnuksen ja jossa ohjauskeskus antaa tunnuksien avulla ratainfor-maation yksityisille kulkuvälineille, tunnettu siitä, että ohjauskeskuksessa (ZE, kuvio 2) on ilmoituslaite (MG, kuvio 3), joka antaa ilmoituksen vaihteen sisältävälle radan osalle (GT2 tai GT5, kuvio 1), joka on varmistettu opastimilla (SL2, SL8, SL9 tai SL7, SL3, SL4, kuvio 1), joista yksi (SL2 tai SL7, kuvio 1) sallii ajon tälle osalle (GT2 tai GT5, kuvio 1) ainoastaan rajoitetulla kulku-nopeudella, ja että ohjauskeskuksen (ZE, kuvio 3) ilmoitus laukaisee vaihteen sisältävällä radan osalla (GT2 tai GT5, kuvio 1) kulkevalle kulkuvälineelle (SG, kuvio 2) erikoiskäskyn, joka kytkee toimintaan kulkuvälineessä olevat piirielimet (TRI tai TR2, kuvio 6) opastimista riippuvan rajoitetun kulkunopeuden saattamiseksi voimaan seuraavan osan (GT4, kuvio 1} alkamiseen asti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ilmoituslaitteessa (kuvio 4) on JA-piirielimet (UDl tai UD4), jotka estävät ilmoituksen antamisen, kun vaihteen sisältävän osan ainakin yksi muu opastin (SL8, SL9 tai SL3, SL4, kuvio 1) sallii toisen kulkuvälineen saapumisen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauskeskuksessa (ZE» kuvio 2) on tahdinantaja erikoiskäskyn jaksottaista lähettämistä varten.