FI63302C - Laongstraeckt cylindrisk kropp speciellt en elektrisk eller opisk kabel och apparat foer anvaendning vid framstaellning env en saodan kropp - Google Patents

Description

ES?*1 ΓβΊ /^vKUULUTUSJULKAISU /7709 49jft lBJ <11) UTLAGGNINOSSKRIPT όΟΟΌΔ C (45) Patentti myStmelty 10 05 1983 Patent taeJdelat V T ^ (51) Kv.ik.3/int.cL3 H 01 B 7/22 SUOMI—FINLAND (71) p.t*nttih«k.mi»*—pn-wm^knim 781791* (22) Hakemltpllvi —Amekninpdti O6.O6.78 (23) Alkuplivt—CilCl|tMt*dag O6.O6.78 (41) Tullut jutkiMk*i — ftiivit off«Kii{ 07.12.78 ΡΜ-,ηι- j. r«ki.Urlh.mtii· -r»-

Patent· och ragiatarstyralMn ' ämMcm uttagd odi utUkrifUn publkand 31.01.83 (32)(33)(31) P)7**tty ewelltey* —t«ftrd pdorltM 06.06.7 7

Tanska-Danmark(DK) 21+91/77 (71) Aktieselskabet Nordiske Kabel- og Traadfabriker, La Cours Vej 7» DK-2000 Kjibenhavn F, Tanska-Danmark(DK) (72) Axel Andersen, Gentofte, Tanska-Danmark(DK) (7*+) Oy Kolster Ab (5*+) Pitkä sylinterimäinen kappale, nimenomaan sähköinen tai optinen kaapeli sekä sellaisen kappaleen valmistuksessa käytettävä laite - L&ngsträckt cylindrisk kropp, speciellt en elektrisk eller optisk kabel, och apparat för användning vid framställningen av en s&dan kropp Tämä keksintö koskee pitkää sylinterimäistä, patenttivaatimuksen 1 johdannossa esitetyn kaltaista kappaletta, sekä sellaisen kappaleen valmistuksessa käytettävää laitetta.

Sylinterimäisten kappaleiden, kuten putkien ja kaapeleiden käämiminen langoista, kuten esimerkiksi metalli-, nailon- tai polymeeri langoista, on hyvin tunnettu. Tällaisia lankakäämejä voidaan esimerkiksi käyttää vahvistuksina (armeerauksia) ja/tai kappaleen veto-rasituksen keventäjänä ja/tai se voi toimia erilaisten kaapeleiden sähköisenä vaippana.

Keksinnön mukaiset kappaleet ovat siten esimerkiksi sähkö-kaapeleita, joissa armeerauksella usein on ensisijassa sähköinen tehtävä, koska se toimii nollajohtimena, tai optisiakaapeleita tai 2 63302 voivat ne olla myös esimerkiksi putkia tai johtoja, kuten vesijohtoja, joissa lanka-armeeraus sijoitetaan vahvistukseksi sisäpuolista painetta vastaan ja/tai ulkopuolista vahingoittumista vastaan, kuten tilanne on vesijohtoputkien sekä merenpohjakaapeleiden ollessa kyseessä.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin lanka-armeerauk-sella varustettujen sähkökaapeleiden yhteydessä, joka armeeraus toimii nollausvaippana, mutta sähköjohtimiin liittyvien erityisolosuhteiden lisäksi löydetään samankaltaista käyttöä muiden sylinteri-mäisten kappaleiden yhteydessä.

Samankeskeisellä lanka-armeerauksella varustetut sähkökaapelit käsittävät tunnetun tekniikan mukaan usein sydämen, joka muodostuu yhdestä tai useammasta johtimesta, jotka sopivalla tavalla varustetaan eristyskerroksella, sekä mahdollisesti sisä- ja ulkopuolisella puolijohtavalla kerroksella. Kaapelinsydämen ympärille me-tallilangat joko käämitään S- tai Z-ruuviviivamuotoon kääntäen tai olemalla kääntämättä jaksoittaisesti punomissuuntaa (S-Z-aaltomuo-to) ja puristetaan sisäänpäin yhtenäisen niinsanotun suljetun lanka-käämin muodostamiseksi, tai käämitään säilyttäen tietty keskinäinen etäisyys, joka on suurempi kuin yksittäisen langan halkaisija niin-kutsutussa avoimessa lankakäämissä. Viimemainitussa tapauksessa voidaan langat kiinnittää painamalla ne allaolevaan kerrokseen, jonka senvuoksi pitää olla riittävän pehmeä tai lankoja pidetään paikallaan niiden yli käämityn sidenauhan avulla. On myös tunnettua yhdistää langat suoraviivaisten rivien muodostamiseksi, jotka rivit ovat yhdensuuntaisia kaapelin pituusakselin kanssa tai hiukan vinossa sen suhteen ja joita jaksoittain erottavat sisäkkäiset aallot sekä jonka vinot osat joko kaikki koskettavat toisiaan tai ovat toisistaan samalla etäisyydellä, vrt. tanskalainen patenttijulkaisu ro U7 508.

Nämä metallilangat toimivat samanaikaisesti nollajohtimina sekä kaapeleiden suojavaippana. Metallilankojen ja kaapelinsydämen väliin on usein sijoitettu kerros hiilipaperia tai muuta puolijoh-tavaa ainetta sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi ulkoisen puoli-johtavan kerroksen ja metallilankojen välille. Yllämainitun, yli lankojen käämityn nauhan etuna on siis toisaalta pitää langat paikallaan ja toisaalta aikaansaada sähköinen kontakti yksittäisten lankojen välillä. Ulkopuolelta on kaapeli usein varustettu tunnetulla tavalla ulkoarmeerauksella tai muovivaipalla.

Tällä tavoin valmistetuissa, lankakäämivaipalla varustetuissa sähkökaapeleissa on se epäkohta, että mainittu avoin sidekäämi, 3 63302 joka usein käämitään vastakkaiseen punossuuntaan lankakäämiin nähden, ei pysty säilyttämään lankojen keskinäistä asemaa toistuvissa taivutuksissa, joiden kohteiksi kaapelit usein joutuvat niitä käsiteltäessä tai rullalta purettaessa. Langat voivat senvuoksi mennä päällekkäin tai joutua toisistaan eri etäisyyksille. Koska kaapeleiden tulee täyttää määrätyt normit vaippalankojen suurimman sallitun etäisyyden suhteen on kaapeleita usein hylättävä näiden vaippalankojen keskinäisten siirtymisten johdosta.

Näiden langansiirtymistaipumusten vastustamiseksi tunnetaan kallis menetelmä, jossa kaapelinsydänten ja verholankojen väliin sijoitetaan kerros puolijohtavaa liimaa tai ainetta, jonka kitka-kerros on suuri. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi krepattu hiili-paperi, joka ensinnäkään ei pysty pitämään verholankoja paikallaan ja on toiseksi hintaa nostava tekijä kaapelinvalmistuksessa. Sellainen kerros lisää samanaikaisesti kaapelin jäykkyyttä. Kun kaapelia toistuvasti taivutetaan, langat joko vastustavat taipumista ja mahdollisesti katkeavat tai ne siirtyvät tarttuvan kerroksen päälle, muuttavat muotoaan, eivätkä palaudu takaisin alkuperäiseen sijoitukseensa .

Tanskalaisessa patenttijulkaisussa n:o 124 433 on lisäksi selitetty sähkökaapeli, jossa on samankeskeinen nollajohdin, joka käsittää yhdestä tai useammasta johtimesta koostuvan keskeisen kaapelinsydämen ja ympäröivän nollajohtimen, jonka muodostavat ulos-päinaaltoilevat metallilangat, jotka on sijoitettu suoraan kaapelin-sydämelle ja yhdensuuntaisesti sen akseliin nähden, jossa yllämainitut epäkohdat yritetään poistaa sillä, että aaltomaiset metalli-langat on toisiinsa nähden siiretty kaapelin aksiaalisuunnassa siten, että ne ovat keskenään kosketuksessa toisen aallonsivun kohdalla menemättä päällekkäin,kun taas toisten aallonsivujen kohdalla on väli, joka kulkee tasaisesti nousevana ruuviviivakaistana kaapeli-sydämen ympäri. Sellainen kaapeli kestää toistuvia taivutuksia johtuen yllämainitusta kaapelin aksiaalisuunnassa olevien aallonmuotoisten metallilankojen tarjoamasta suojasta, jolloin langat kaapelin tietyissä osissa ovat yhdessä, osittain kosketuksessa, mutta ovat vastaavasti toisissa erillään ja langat voivat siirtyä ja palata takaisin alkuperäiseen asemaansa kaapelin toistuneiden taivutusten jälkeen.

Metaililankojen välit voi olla peitetty sidenauhalla, joka on sileä,sähköä johtava ruuviviivamuotoinen kierrenauha. Ei kuitenkaan tämäkään kaapelityyppi ole vailla epäkohtia. Ensinnäkin lisää 4 63302 erityinen rakenne toisiinsa nähden siirtyvine aaltomaisine metalli-lankoineen, joiden punontasuunta tiheästi vaihtelee, materiaalin-kulutusta tavanomaiseen S-Z-punontaan verrattuna, mikä, ottaen huomioon kuparin ja alumiinin korkeat hinnat, on erityisen onnetonta.

Toiseksi tekee se seikka, että kysymys ei ole pelkästään jaksoittain vaihtelevasta punomissuunnasta, vaan suositussa suoritusmuodossa, jossa aallonmuoto on epäsymmetrinen, muutoksesta nousun suuruudessa kahteen suuntaan, välttämättömäksi monimutkaisemman laitteiston kuin tavanomainen S-Z-punonta samoinkuin on käämijän nopeuden jaksoittainen muuttaminen, johtuen siitä, että on jaksoittain käämittävä lankoja, joiden nousu on suhteellisen pieni, käytännössä vaikea toteuttaa. Ei myöskään ole mahdollista toimia niin suurella tuotanto-nopeudella, kuin kaapleissa , joissa langan nousu on suurempi.

Eräs tunnettuja sileitä sidenauhoja koskeva ongelma on lisäksi, että niillä on erittäin vähän kosketuspintaa allaoleviin lankoihin ja lisäksi liian pieni kosketuspaine pitämään lankoja niiden alkuperäisessä keskinäisessä asennossa, kun ne asetetaan alttiiksi taivutusvaikutuksille tms. Lopulta on sidenauhoilla taipumus siirtyä aksiaalisuunnassa, kun ulkoinen suojavaippa tehdään esimerkiksi suulakepuristamalla kestomuovia, koska se liukuu allaolevilla langoilla johtuen sidenauhan ja lankojen välisestä vähäisestä kosketuksesta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on antaa tiedoksi pitkä sylinterimäinen kappale, kuten sähkökaapeli, jota eivät rasita yllämainitut epäkohdat ja joita sinänsä voidaan valmistaa suurella tuotantonopeudella käyttämättä monimutkaisia laitteita tai ilman ylimääräisiä raaka-ainekustannuksia vastoin kuin yllämainittu tanskalainen patentti n:o 124 433 jossa muutetaan langan käämintää. Tämä saavutetaan keksinnön mukaan siten, että käytetään yhtä tai useampaa sidenauhaa, jotka varustetaan ennen kiinnittämistä tai sen jälkeen painamilla kaikkien armeerauslankojen väleissä tai osassa niistä. Painamat voivat olla muodoltaan esimerkiksi uritus olennaisesti koko sidosnauhan leveydellä tai rivejä kuvun- tai pyramiidinmuotoisia painamia. Käytettäessä sellaisilla painamilla varustettuja side-nauhoja on ajatuksena se, että urat tasoitetaan nillä kohdin, joissa nauha painaa allaolevaa nauhaa, mutta säilytetään lankojen välissä, jolloin nauhat pitävät lankoja niiden keskinäisellä etäisyydellä.

5 63302 Tällä on se etu, että voidaan käyttää sidenauhoja, joissa on samat syvennykset langoille, joiden etäisyys vaihtelee toisistaan.

Tilanteessa, jossa on kysymys sähkökaapelista ja jossa lanka-armeeraus senvuoksi on metalliverkko, voidaan käyttää side-nauhaa, joka on jotain sähköajohtavaa metallia, kuten puparia tai alumiinia. On kuitenkin myös mahdollista käyttää ei-johtavaa side-nauhaa ja aikaansaada sähköinen kosketus jollakin toisella tavalla, esimerkiksi samansuuntaisella kontaktinauhalla, joka kulkee lankojen ja sidenauhan väessä.

Sähkökaapeleissa voi mainitulla sidenauhalla siten olla kaksoistehtävä, koska sen toisaalta tulee välittää kosketusta lankojen välillä ja toisaalta kiinnittää langat niin etteivät ne liiku toisiinsa nähden.

Molemmissa suhteissa on keksinnön mukaisesti käytetty nauha painamineen erityisen edullinen.

Painamien avulla saadaan nimittäin olennaisesti parempi pintakontakti nauhan ja lankojen välille, kuin se,joka on saavutettavissa tunnetuilla sileillä nauhoilla. Tämän kontaktin \armistami-seksi on keksinnön mukaisten painamien syvyys pienempi tai mieluummin suunnilleen sama kuin allaolevan langan halkaisija.

Mitä kiinnitykseen tulee, lisäävät painamat kireyttä, jonka alaisena rauha Jdimitettiin, johtuen aikaansaadusta tulevasta muodonmuutoksesta ja suurentavat täten kosketuspintaa verrattuna sileään nauhaan. Näin on kuten tuonempana erityisesti selitetään jos nauha varustetaan painamilla vasta kiinnittämisen jälkeen.

Sidenauhan käämiminen voidaan suorittaa sekä S että Z ruuviviivan mukaan ja on edullista tehdä välittömästi senjälkeen kun allaoleva lanka-armeeus on pantu paikalleen ja mahdollisimman Ehelle sitä kohtaa, johon langat sijoitetaan. Riippuen siitä, miten allaolevat langat kulkevat, on sidenauhan punontasuunta sama vastakkainen tai vaihteleva. Jos käytetään vain yhtä sidenauhaa, käämitään se mieluummin vastakkaiseen suuntaan armeeraukseen nähden, S-Z-muotoisessa aaltoarmeerauksessa käytetään usein, jos välttämätöntä, vastakkain käämittyjä sidenauhoja langan noususta riippuen.

Keksinnön eräs olennainen piirre on, että painamat voidaan tehdä sekä ennen sidenauhan sijoittamista lankojen ympäri että sen jälkeen. Valinta näiden mahdollisuuksien välillä riippuu useasta tekijästä.

6 63302

Ensinnäkin on allaolevan kerroksen kovuudella merkitystä. Mitä sähkökaapeleihin tulee riippuen niiden rakenteesta ja käyttöalasta on kysymys puolijohtavasta tai eristävästä kerroksesta, esimerkiksi poikittainsidotusta polyetyleenistä tai butyylikumista. Jos halutaan olla varmoja siitä, että metallilangat eivät painu allaolevaan kerrokseen, käytetään sidenauhaa, joka on etukäteen varustettu painamilla.

Jos alusta on niin kova, ettei ole vaaraa lankojen painumiseen tai jos painumista pidetään merkityksettömänä, voidaan nauha varustaa painamilla niinhyvin ennen kiinnitystä kuin sen jälkeenkin. Valinta riippuu myös nauhamateriaalin laadusta. Prosessiteknisesti yksinkertaisinta on suorittaa painaminen päällepanon jälkeen, mutta jotkut materiaalit ovat liian kovia ja katkeavat tai ovat niin elastisia, ettei niitä voi venyttää jälkikäsittelyn edellytämällä tavalla. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että materiaalit, jotka eivät kestä muodonmuutosta päällepanon jälkeen on muovattava ennen sitä.

Sidenauha, joka on etukäteen muovattu nauhan poikittaisuun-nassa voi osoittaa suurempaa joustavuutta ja elastisuutta kuin sileä sidenauha, joka on muovattu päällepanon jälkeen, jonka vuoksi sitä ei juuri voi panna päälle suuremman jännityksen alaisena kuin sen, joka voidaan saavuttaa muovaamalla nauha päällepanon jälkeen.

Jotta langat pysyisivät paikallaan halutulla tavalla, on luonnollisesti tärkeätä, että ne avaimessa lanka-armeerauksessa on käämitty niin että painamille jää tilaa. Painamat tehdään tavallisesti niin, että jokaista lankaväliä vastaa yksi painama, mutta painama voidaan kuitenkin tehdä myös joka toiseen tai joka kolmanteen lanka-väliin. Tämä riippuu muunmuassa odotettavissa olevista kaapeliin kohdistuvista kuormituksista, sekä sidenauhan että lankojen noususta ja sidertauhojen lukumäärästä, koska esimerkiksi käytettäessä useita sidenauhoja, voidaan kunkin nauhan painamat tehdä niin, että ne vastaavat erilaisia lankavälejä sekä alustan laatua ja niitä materiaaleja, joista sidenauha ja lanka-armeeraus on tehty.

Monissa tapauksissa tehdään painamat pitkin koko kaapelin ulkopintaa, jotta varmistauduttaisiin siitä, että kaikki langat pysyvät paikallaan. Riippuen langan noususta voidaan joissakin tapauksissa kuitenkin tyytyä tekemään painamat pitkin osaa ulkopinnasta, kunhan vain varmistetaan, että painamat pitävät vuorollaan kaikkia lankoja paikallaan.

7 63302

Painamien suunta voi myös vaihdella, koska ne voivat olla niinhyvin yhdensuuntaisia allaolevan langan kanssa kuin poiketa siitä.

Eräässä erityisessä suoritusmuodossa voidaan käyttää side-nauhaa, pituussuuntaisilla painamilla ennen päällepanoa ja joka senjälkeen poimutetaan poikkisuunnassa.

Keksintö koskee lisäksi keksinnön mukaista kappaleiden valmistuksessa käytettävää laitetta, ja keksinnön mukaiselle laitteelle on ominaista se, mitä patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa sanotaan.

Laitteelle ominaisesti valssien ulkopinta voi olla muodoltaan erilainen, riippuen siitä, pitäkö sidenauha varustaa painamilla ennen päällepanoa vai sen jälkeen ja niiden tulee olla tehty materiaalista jonka kovuus on sovitettu sidenauhan kovuuteen.

Kun halutaan tehdä painamat nauhan paikalleenasettamisen jälkeen, on yläpinta, kuten patenttivaatimuksessa 10 on esitetty muodostettu riippuen halutuista painamista ja voi siten esimerkiksi olla varustettu uurteilla tai kohoumilla,joiden avulla voidaan aikaansaada kuvun-tai pyramiidinmuotoisia painamia.

Jos painamat on tehty ennen sidenauhan kiinnittämistä, on toisaalta tärkeätä, että painamat puristetaan armeerauslankojen väliseen tilaan ja toisaalta että mahdolliset lankojen päällä olevat painamat tasoitetaan, jotta varmistauduttaisiin tyydyttävästä pintakosketuksesta. Tämän vuoksi on valssien ulkopinta sileä, kuten patenttivaatimuksessa 11 on esitetty.

Keksintöä valaistaan lähemmin piirustuksessa esitetyillä suoritusmuodoilla, jossa kuvio la esittää sähkökaapelia, jossa verholangat ovat S-punonnassa ja sidenauha Z-punonnassa.

Kuvio Ib on kuvion la poikkileikkaus.

Kuvio 2 esittää samanlaista kaapelia kuin kuvio la, jossa sidenauha on varustettu pitkittäisillä painamilla ennen kiinnitystä.

Kuvio 3 esittää vastaavasti kaapelia, jonka verholanka on S-Z-punonnassa ja kaksi kuvunmuotoisilla painamilla varustettua sidenauhaa molemmin puolin S- ja Z-punonnassa.

Kuvio 4 esittää leikkausta kuviosta la, jossa näkyy kolme lankaa ja sidenauha.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kuvion 4 tavoin leikkauksia kuvioista 2 ja 3.

8 63302

Kuvio 7 esittää kuvion 5 tavoin kolmea lankaa sekä useilla pltkittäisurilla varustettua sidenauhaa.

Kuviot 8a ja 8b esittävät pituus- ja poikkileikkausta keksinnön mukaisen kaapelin valmistuksessa käytettävästä laitteesta jossa sidenauha uritetaan kiinnityksen jälkeen.

Kuvioissa la, Ib, 2 ja 3 nähdään kaapeli, joka käsittää Cu- tai ÄTSähköjohtimen 1 ja eristekerroksen 2. Tämän ulkopuolelle on käämitty verholanka (armeerauslanka) 3, joka kuvioissa la ja 2 on S-punottu ja kuviossa 3 S-Z-punottu.

Kuviossa la nähdään sidenauha 4, joka on Z-punottu ja varustettu poikittaisilla, verholangan nousun kanssa yhdensuuntaisilla urilla.

Kuviossa 2 nähdään samalla tavoin sidenauha 5, joka ennen kiinnitystä on varustettu pitkittäisillä ja kiinnityksen jälkeen poikittaisilla urilla.

Kuviossa 3 nähdään S-Z-aallonmuotoiset verholangat 3 ja kaksi sidenauhaa 6' ja 6", joissa näkyy kiinnityksen jälkeen tehdyt kupumaiset painamat. Nämä pyrkivät tarttumaan toisiinsa risteys-kohdassa, mikä lisäksi auttaa kiinnittämistä.

Kuvioissa 4, 5 ja 6 nähdään yksityiskohtaisemmin lankojen lukitus sidenauhaan kuvioissa la, 2 ja 3 esitetyissä suositusmuodois-sa 4, 5 ja 6.

Kuvioissa 4 ja 5 nähdään poikittain poimutus 7, kun taas kuvissa 5 nähdään lisäksi suhteellisen syvä pitkittäinen poimutus 15. Lopulta nähdään kuviossa 6 kuvunmuotoiset painamat 16. Nähdään, että painamat on tasoitettu siellä, missä sidenauha on armeerauslan-kaa 3 vasten.

Kuvio 7 esittää kuvaa sidenauhasta, jossa on lukuisia pit-kittäisuria 17, jotka on tehty nauhaan juuri ennen kelausta ja johon nauhaan on kelauksen jälkeentullut poikittaiset painamat. Tässä ovat erotukseksi kuviosta 5 pitkittäispainamat niin pieniä, että ne tasoittuvat siellä, missä sidenauha on vasten armeerauslankoja myöhemmässä poikittaisurituksessa.

Kuvioissa 8 ja 8a esitetty laite käsittää neljä, riittävän kovasta aineesta, esimerkiksi kumista tehtyä uritusvalssia, jotka on profiloitu sopiviksi kyseessäolevalle halkaisijalle armeeraus-lankojen 3 yli. Valssit 8, jotka on uritettu tekemään sidenauhaan 4 haluttu painama, on kiinnitetty haarukkaan 9, joka kääntyy tapin 10 ympäri, joka tappi on kiinnitetty haarukkapitimeen 14 kehällä 11.

Claims (11)

1. Sellainen pitkä sylinterimäinen kappale, nimenomaan sähköinen tai optinen kaapeli (1,2) joka on varustettu pitkittäin samankeskeisesti kulkevalla lanka-armeerauksella (3) joka keskinäisin lankavälein on sijoitettu yhdensuuntaisesti kappaleen akselin kanssa tai kelattu S- tai Z-ruuviviivamuotoon tai S-Z-aaltomuotoon kappaleen ympärille, sekä yhdellä tai useammalla kappaleen ympäri kelatulla sidenauhalla ja mahdollisesti ulkoisella, termoplastisesta polymeerimateriaalista tehdyllä suojavaipalla, tunnettu siitä, että käytetty sidenauha tai -nauhat (4,5,6*,6") on ennen tai jälkeen kiinnityksen varustettu painamilla armeerauslankojen kaikissa väleissä tai osassa niistä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kappale, tunne ttu siitä, että osassa lankavälejä tai kaikissa niistä painamat side-nauhoissa kulkevat olennaisesti samansuuntaisina allaolevien lankojen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kappale, tunnettu siitä, että osassa lankavälejä tai kaikissa niistä painamat sidenau-hoissa kulkevat suunnassa, joka poikkeaa allaolevien lankojen suunnasta, mieluummin yhdensuuntaisina kappaleen akselin kanssa. 10 63302

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kappale, tunnet tu siitä, että painamien syvyys on pienempi tai sama kuin allaolevan langan halkaisija.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainan kappale, tunnettu siitä, että painamat on muodostettu uriksi, jotka ulottuvat keskeytyksettä olennaisesti nauhan koko leveydelle.

6. Patenttivaatimuksien 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen kappale, tunnet t.u siitä, että painamat on muodostettu riveiksi kuvun-tai pyramiidinmuotoisia syvennyksiä.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainan kappale, tunnettu siitä, että käytetty sidenauha tai -nauhat on varustettu pitkittäisillä urilla.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökaapelin muodossa oleva kappale, jossa lanka-armeeraus on metalliver-ho, tunnet tu siitä, että täytetty sidenauha tai -nauhat ovat sähköä johtavaa materiaalia, kuten kuparia tai alumiinia.

9. Laite käytettäväksi patenttivaatimuksien 1-8 mukaisten kappaleiden valmistuksessa, tunnet tu siitä, että se käsittää kaksi tai useampia, mieluummin neljä, valssia (8), joiden vals-sauspinnat muodostuvat pyörähdyskappaleista, jonka muodostaa ympy-ränkaarenmuotoinen tasokäyrä, ja jonka säde on sovitettu kappaleen halkaisijaan armeerauslankojen ohi.

9 63302 Jouset 12 kuormittavat poimutusvalsseja 8. Säätöruuvien 13 avulla voidaan valsseja 8 säätää niin että saavutetaan oikea poimutusvoima kaapelille. Kun kaapelia vedetään nuolen (kuvio 8a) suuntaan, poimutus-laitteen suhteen, poimuttuu sidenauha 4. Laite voi joko olla paikallaan tai pyöriä kaapelin akselin ympäri langan kelausta vastaavaan suuntaan. Ensinmainitussa tapauksessa syntyy poimutus, joka olennaisesti yhdensuuntaisena kaapelin akselin kanssa ja viimemainitussa tapauksessa kulkevat painamat yhdensuuntaisina lankojen kanssa. Esitetyssä suoritusmuodossa on valssit 8 varustettu urilla. Ne voidaan vaihtoehtoisesti varustaa kohoumilla, ne voivat tehdä kuvun- tai pyramiidinmuotoisia painamia tai olla sileitä, jos niitä käytetään esimuovattuun nauhaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite käytettäväksi valmistettaessa kappaleita, joissa ne aikaansaavat painamia senjälkeen kun sidenauha tai -nauhat on asetettu paikalleen, tunnet tu siitä, että valssi (8) on varustettu haluttujen painamien aikaansaamiseen tarvittavilla pinnoilla.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite käytettäväksi valmistettaessa kappaleita, joissa painamat sidenauhassa tai -nauhoissa tehdään ennenkuin nauha tai nauhat sijoitetaan paikoilleen, tunnettu siitä, että valssien (8) ulkopinta on sileä. 11 63302