FI63251B - Saett att sprutapplicera haerdande lim - Google Patents

Description

ΓβΊ mi\ ^ u u l ut usj u lkais u

Mgr· LBJ (11) utlAggninosskrift 6 5251 (45) ^ ^ (51) K».ik?/int.a.3 c 09 J 5/00 SUOMI—FINLAND (21) p««*ittih*k#mu*-p»««»»»ekJiii.i 1591/73 (22) H>k«mitf«lvi —AiMSknlngidaf 17.05.73 (23) Alkupilvi —ClW|h*t»d«j 17.05.73 (41) Tullut Julkhaksl — Wlvit offMtllg 18.11 7^

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nlhtlvlltllpeflon „ kuugulkAllun ' '

Patent· och registerstyrelaan ' Antöktn utlagd och utUkrtfkM ptiMicerad 01 ·0 > (32)(33)(31) Pyydetty scuolkeut—feflrd prteritt* (71) AB Casco, Box 11010, 100 6l Stockholm 11, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Emil Johan Lehnert, Saltsjö-Βοο, John Olov Österberg, Bandhagen, Ruotsi-Sverige(SE) (7M Oy Borenius & Co Ab (5^) Tapa ruiskuttamalla levittää kovettuvaa liimaa -Sätt att sprutapplicera härdande lim

Keksinnön kohteena on tapa ruiskuttamalla levittää kovettuvaa liimaa puupintoihin siten, että erikseen levitetään nestemäistä formaldehydihartsia ja nestemäistä kovetinta.

Kovettavat liimat ovat saavuttaneet laajaa käyttöä puuta yhteen-liimattaessa erilaisten puurakenteiden valmistamiseksi. Tavallisimmin menetellään tällöin siten, että osittain kondensoitunut formaldehydihartsi sekoitetaan jauhemaiseen kovettimeen, ja että seos levitetään toiseen tai molempiin yhteenliimattaviin pintoihin, minkä jälkeen saumaa puristetaan, kunnes kovettuminen on sujunut loppuun. Tätä tapaa on kuitenkin rajoittamassa hartsin ja kovettimen muodostaman seoksen rajoittunut käyttökelpoisuusaika, jonka takia liiman levittämisen ja puristamisen on tapahduttava lyhyen ajan kuluessa siitä, kun sekoittaminen on suoritettu. Esimerkkeinä tällaisista kovetettavista liimoista mainittakoon karbamidin, melamiinin, fenolin, resorsinolin ja fenoliresorsino-lin kondensaatiotuotteet formaldehydin kanssa.

Viime vuosina on ns. sormiliittämistä ruvettu käyttämään puu- 2 63251 tavaran pituussuuntaista yhteenliittämistä varten. Liima levitetään tällöin yhteenliitettäviin pintoihin ruiskuttamalla suuren paineen alaisena kahta komponenttia, toisin sanoen erikseen ruiskuttamalla hartsia ja nestemäistä kovetinta sen sijaan, että tähänastisen tavan mukaan käytetään jauhemaisen kovettimen ja nestemäisen hartsin seosta. Jotta kovetinkomponentti voitaisiin ruiskuttaa, on sen oltava nestemäisessä olotilassa. Tällöin on esiintynyt eräitä haittoja syystä, että nestemäinen kovetin enemmän tai vähemmän nopeasti imeytyy huokoiseen alustaan, joten saadun sauman lujuus ei ole tyydyttävä. Jos pinnat ovat epätasaisia ja niiden välissä esiintyy rakoja, on myös vaara huonosta liima-kosketuksesta. Toisena haittana mainittakoon, että nestemäinen kovetin pääsee valumaan pois, ellei pinta ole täysin vaakasuorassa, minkä seurauksena kovetinmäärä on riittämätön hyvän liimaustuloksen saavuttamiseksi.

Tunnetaan ennestään erilaisia menetelmiä kaksikomponenttiliimauk-sen parantamiseksi. Näin ollen DE-hakemusjulkaisussa 2030955 on esitetty paraformaldehydiä sisältäviä kovetinseoksia, joihin voidaan lisätä paksunninta. Tämän lisäyksen tarkoituksena on julkaisun sivun 5, kolmannen kappaleen mukaan dispersion stabiloiminen. Julkaisun mukaan kovetinta ei ole tarkoitus levittää liimattavaan kohteeseen erillään hartsikomponentista eikä kovettimen konsis-tenssia ole tarkoitus sovittaa hartsin konsistenssin mukaiseksi. Menetelmän mukaan hartsi ja kovetin levitetään vasta sen jälkeen, kun ne on sekoitettu keskenään tavalliseen tapaan. Näin ollen menetelmässä ei esiinny niitä haittoja, jotka ovat ominaisia menetelmälle, jossa komponentit levitetään erikseen. Hartsikomponenttia ei myöskään ole tarkoitus levittää ruiskuttamalla, joten menetelmässä ei esiinny niitä erikoisia haittoja, jotka esiintyvät ruiskutettaessa komponentteja erikseen. Tämä tunnettu menetelmä ei täten anna asiantuntijalle apua näiden haittojen poistamiseksi.

US-patenttijulkaisussa 3.634.276 on myös esitetty parannus tavanomaiseen valmiin liimaseoksen levitysmenetelmään, jonka mukaan kovetinseokseen sekoitetaan täyteainetta ja hydroksietyylisellu-loosaa. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole liimakomponettien levitys erikseen eikä ruiskuttamalla. Täyteaine lisätään kovettimeen 3 63251 tavanomaiseen tapaan valmiin liimaseoksen sauman täyttöominaisuuk-sien parantamiseksi ja hydroksietyyliselluloosalisäyksen tarkoituksena on julkaisun palstan 3 rivien 64...71 mukaan dispersion stabiloiminen. Julkaisussa ei mainita mitään, mikä antaisi asiantuntijalle ratkaisua niihin erikoisiin pulmiin, jotka esiintyvät, kun hartsia ja kovetinta ruiskutetaan erikseen puupintaan.

Keksintö, jonka tarkoituksena on poistaa edellä mainitut haitat, tunnetaan siitä, että nestemäiseen kovettimeen on lisätty paksun-ninta. Tämä hidastaa kovettimen imeytymistä alustaan, minkä lisäksi pois valuva määrä on pienempi siinä tapauksessa, että alusta ei ole vaakasuora. Tämä on erikoisen tärkeätä silloin, kun nestemäisellä kovettimella päällystettävää pintaa ei voida teknisistä syistä pitää vaakasuorassa. Keksinnön mukaisen tavan ansiosta tulee muodostunut sauma lujemmaksi kuin vastaavanlainen sauma siinä tapauksessa, että ei käytetä paksunnettua kovetinta. Tämä johtunee siitä, että paksunnettu kovetin paremmin täyttää sauman.

Paksuntimena voidaan käyttää karboksimetyyliselluloosaa, poly-vinyylialkoholia, alginaatteja, akrylaatteja tai vesiliukoisia tärkkelystuotteitä. Kovettimena voidaan käyttää aldehydin vesi-liuosta.

Seuraava esimerkki havainnollistaa keksintöä.

Ruiskutettavissa olevaa fenoliresorsinoli-formaldehydihartsia levitettiin pinnalle, joka oli yhdensuuntainen puukuitujen suunnan kanssa. Kokeessa käytettiin kahta pyökkipuukappaletta, joiden koko oli 4,5 x 1 x 1/8 tuumaa (11,4 cm x 2,54 cm x 0,32 cm), soveltaen standardia "British Standard 1204: part 2, 1965". Kahdelle samanlaiselle kappaleelle levitettiin erikseen toisaalta nestemäistä ruiskutettavissa olevaa paksuntamatonta kovetinta, ja toisaalta paksunnettua nestemäistä, ruiskutettavissa olevaa kovetinta. Pak-suntamattoman kovettimen viskositeetti oli suunnilleen sama kuin veden, kun taas paksunnetun kovettimen viskositeetti oli sellainen, että mitattaessa laitteella "Ford Cup 6" 20 oc: ssa oli kaadetusta 100 g:n määrästä 50 g valunut pois 41,6 sekunnin kuluttua.

4 63251

Eri pitkien avoimena oloaikojen (liiman levittämisen ja puukappaleiden yhteenliittämisen välinen aika) jälkeen laskettiin kappaleet yhteen siten, että liimauspinta tuli neliömäiseksi, ja välittömästi tämän jälkeen kohdistettiin kappaleisiin 7,7 kp/cm2 suuruinen puristuspaine. Puristus tapahtui 20 octssa 24 tunnin aikana, minkä jälkeen liimasaumaa pidettiin 48 tuntia suhditetussa tilassa, jonka lämpötila oli 20 oc ja jossa ilman suhteellinen kosteus oli 65%. Tämän jälkeen suoritettiin leikkausjännityskoe, jolloin saatiin seuraavat lujuusarvot (kulloinkin 5 kokeen keskiarvoina) :

Avoimena Ohut kovetin Paksunnettu kovetin oloaika Lujuus Puukuitu- Lujuus Puukuitu- min. kp/cm2 katkoksia % kp/cm2 katkoksia % 0 256 97 222 75 15 227 69 245 83 30 166 36 238 92 60 88 0 164 21

Tutkimus näyttää, että ohutta kovetinta käytettäessä sauman lujuus laskee huomattavasti, kun avoimena oloaika pitenee. Paksunnettua kovetinta käytettäessä pysyy lujuus suhteellisen vakiona lyhyitä avoimena oloaikoja käytettäessä, mutta pitempiä avoimena oloaikoja käytettäessä alkaa lujuus laskea. Tämä ilmiö riippunee siitä, että paksunnettu kovetin tunkeutuu hitaammin huokoiseen puumateriaaliin. Lisäksi pyrkii paksunnettu kovetin antamaan jonkin verran huonompia arvoja siinä tapauksessa, että avoimena oloajat ovat hyvin lyhyitä, verrattuna siihen tapaukseen, että ne ovat hiukan pitempiä. Tämä johtunee pienentyneestä sisääntunkeutumisesta, minkä vaikutuksesta vettä jää liimaan kovettumisen jälkeen.

Lisäksi mm. puutavaran kosteuspitoisuus sekä pur istuspaine vaikuttavat läpitunkeutumisnopeuteen, joten nestemäisen kovettimen sopivin paksunnosaste on kokeillen määrättävä kussakin tapauksessa erikseen. Minimiarvona mainittakoon viskositeetti, joka on ainakin niin suuri, että "Ford Cup 6"-laitteen avulla kokeiltaessa 20 octssa 50 g valuu pois 6 sekunnin kuluessa.

Claims (2)

5 63251 Paitsi sormiliittämisen yhteydessä, voidaan samaa tapaa soveltaa laakapintojen liimauksessa, esim. lamelliliimauksissa laminoituja puutuotteita valmistettaessa.

1. Sätt vid sprutapplicering av härdande lim pä träytor genom separat applicering av flytande formaldehydharts och flytande härdare, kännetecknat därav, att den flytande härdaren är försedd med förtjockningsmedel.

1. Tapa ruiskuttamalla levittää kovettuvaa liimaa puupintoihin siten, että erikseen levitetään nestemäistä formaldehydihartsia ja nestemäistä kovetinta, tunnettu siitä, että nestemäiseen kovettimeen on lisätty paksunninta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että hartsina on formaldehydin ja fenoliresorsinolin, resorsinolin tai fenolin esikondensaatin liuos.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että kovettimena on aldehydiä ja paksunninta sisältävä vesiliuos.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että nestemäinen hartsi ruiskutetaan sauman toiseen pintaan ja paksunnettu kovetin sauman toiseen pintaan, jotka pinnat sitten liitetään yhteen.

2. Sätt enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att hartset utgörs av en lösning av förkondensat av formaldehyd och fenolresorcinol, resorcinol eller fenol.