FI62909B - Akustiskt emissionssystem och foerfarande foer detektering av svetsningsfel - Google Patents

Description

RSfir^l [B] 01)kuwlutu*]ulkaisu 52 90 9

Mjfe l J '11; UTLAOGNINOSSKRIPT' ” 1^3® (4S)r c t t r:: :1-:1-1 ^ ^ (51) Kv.lfc?/lm.ci.3 G 01 N 29/04- SUOMI-FINLAND (21) HMwttih»kniii>—Pmnawafcw>m 770803 P2) Hllum>«4tvi — 14.03.77 ' * (13) ANwfUvt·—GHtichetsd·! 14.03.77 (41) T«ltiit|HlklNM —MMtaffimtNg l6.09.77 F*tw*och r*gi*tervtyr*lMn (44) 30.11.82 (M)(33)(31) hrHwy weUww-e^M prierk·* 15-03-76 . USA(US) 666678 (71) GARD, Inc., 7449 North Natches Avenue, Niles, Illinois 60648, USA(US) (72) Robert N. Clark, Schaumburg, Illinois, David W. Prine, Maywood, Illinois, Fay K. Chin, Lincolnvood, Illinois, USA(US) (74) Qy Roister Ab (5*0 Akustinen emissiojärjestelmä ja menetelmä hitsausvirheiden ilmaisemiseksi - Akustiskt emissionssystem och förfarande för detektering av svetsnings-fel Tämä keksintö liittyy akustisen emission käyttöön virheen muodostumisen ilmaisemiseksi hitseissä hitsaus- ja jäähdytysvaihei-den aikana ja lähemmin määriteltynä akustiseen emissiomenetelmään ja järjestelmään virheen ilmaisemiseksi jatkuvan hitsauksen aikana.

Valmiiden hitsausten tutkimiseksi on paljon koestusmenetel-miä, joissa koekappaletta ei rikota, mm. radiografia, väritarkas-tus ja ultraäänikoestus. Kirja nimellä "Research Techniques and Nondestructive Testing" ("Tutkimusmenetelmiä ja koestus koekappaletta rikkomatta"), jonka on toimittanut R.S. Sharpe ja julkaissut vuonna 1970 Academic Press Inc. (London) Ltd., Lontoo, Englanti, sisältää 1. lukuna artikkelin nimellä"Akustinen emissio", jossa yhteenvetona on esitelty nykyinen akustinen emissiokäytäntö sovellettuna virheiden kasvun ilmaisuun ja paikallistamiseen paine-säiliöissä, jotka läpikäyvät hydrostaattisen koestuksen. Siinä sanotaan lisäksi, että akustinen emissioteknologia on kehitetty tarkoituksella ilmaista virheen muodostuminen hitseissä hitsaus- ja 2 62909 jäähdytysvaiheiden aikana, ja tämän asian osalta siinä viitataan C.K. Day'n ja W.D. Jolly'n selostuksiin, jotka julkaistiin vuonna 1968 tunnuksilla BNWL-902 ja BNWL-817. Mitään ei kuitenkaan mainita Day'n tai Jolly'n käyttämän järjestelmän rakenteesta.

Ennen po. keksintöä oli Dunegan Research Corporationilla (nyt tunnettu nimellä Dunegan/Endevco Corp.) 3000 sarjan akustinen emissioinstrumentointijärjestelmä, jolla tutkitaan erilaisia kojetyyppien arviointimenetelmiä käyttäen hyväksi akustista emissiota. Ohjekirjasessa sanotaan, että järjestelmän integroimislai-tetta voi käyttää hitsausten ohjaamiseksi. Järjestelmässä esivah-vistetaan muuttajasta tulevia signaaleja, kaistasuodatetaan esi-vahvistetut signaalit ja jälkivahvistetaan sekä suoritetaan digi-taalilaskenta signaalien vakioimisen jälkeen. Digitaalilaskentaa ohjaa digitaalinen palautuskello. Digitaalilaskennassa käytetään jälkivärähtelylaskentamenetelmää akustisten lähetyspulssien energian mittaamiseksi. Jälkivärähtelylaskentamenetelmässä käytetään epäsynkronista aikaväliä, jonka aikana laskenta tapahtuu. Koska akustinen emissiopulssi voi esiintyä kahdessa laskentajaksossa, voi olla mahdotonta erottaa jommankumman jakson laskentaa alhaisemman energian pulsseista, jotka esiintyvät kokonaan laskentajak-son sisällä. Jos laskentajaksoa pidennetään niin, että todennäköisyys pulssien jakaantumisesta kahdelle jaksolle vähenee, kasvaa todennäköisyys kahden pulssin pääsystä saman jakson sisälle. Optimointi on mahdollinen, mutta pulssin oikean laskennan todennäköisyys rajoittuu alle 100 %:iin. Akustisen hitsausvalvonnan kohdalla tämä suurin todennäköisyys on noin 80 % vakiolaitteilla käyttäen jälkivärähtelylaskentaa.

On osoitettu, että kun aine läpikäy rasituksen, vaikuttavat asiaan useat energiaa vapauttavat mekanismit. Eräs tällainen on akustisen energian vapautus. Lisäksi on osoitettu, että voidaan saada hyödyllisiä tietoja rasituskappaleesta ohjaamalla ja käsittelemällä sähköisesti akustista emissiota rasittamisen aikana.

Metallien hitsaus saa aikaan ainutlaatuisen tilanteen, jossa rasitus kehittyy hitsin sisälle johtuen lämmön vaikutuksesta, kun hitsauspalko kovettuu ja jäähtyy; täten akustista energiaa purkautuu hitsistä sen jäähtyessä tarvitsematta käyttää ulkopuolista rasituksen lähdettä. Jo vuonna 1968 Jolly osoitti, että a-kustista emissiota voi käyttää virheiden ilmaisemiseksi hitseissä valmistuksen aikana.

3 62909

Akustinen emissio, jonka hitsi kehittää muodostamisen aikana, sisältää mikroskooppisia lähteitä, kuten siirroksia, vaihemuu-toksia, pienoissäröjen muodostumista ja suursäröilyääntä. Näiden äänenlähteiden lisäksi, jotka ovat hitsin sisällä, kehittää itse kaari sekä akustista että sähköistä ääntä. Jos hitsauksessa käytetään jähmeää tahnaa, kuten upotetussa kaari- tai puikkohitsaukses-sa, niin tahna säröilee jäähtyessään, ja tämä on ylimääräinen akustisen emission lähde hitsauksesta. Perusongelma virheiden ilmaisussa hitseissä akustisella emissiolla hitsauksen aikana on sellaisen järjestelmän kehittäminen, joka lajittelee eri akustiset signaalit niin, että voidaan tutkia haluttuja (esim. virhe-) signaaleja muiden akustisten signaalien pysyessä taustalla. Tätä lajittelua vaikeuttaa lisäksi teollisessa jatkuvassa käytössä ulkopuolisen melun esiintyminen, kuten hionnasta, vasaroinnista ja sen esineen käsittelystä, jolla hitsaus tehdään.

Kuten edellä on mainittu, on olemassa akustinen emissio, jonka kehittää juoksevan metallin jähmettyminen jäähtyvässä hitsissä. Suurin osa energiasta vapautuu erillisinä iskuaaltoina, so. tapahtumina, joissa energiaa keskittyy eniten ultraäänialueelle. Koska iskuaallot esiintyvät hyvin suurilla nopeuksilla ja ilmeisesti umpimähkään ajallisesti, jakaantumisen ja amplitudin osalta, ne vaikuttavat samanlaisilta kuin "melu", joka kehittyy esim. sähkö-kaaressa. Sähkökaaren ääni johtuu kuitenkin pienistä vaihteluista virrassa ja on siten erilainen kuin akustisen emission ääni. Useimmat ultraäänisignaalit kehittyvät lähinnä jäähtyvästä hitsistä ja siten useimmat akustiset signaalit edustavat muutosta metallin molekyylirakenteessa.

Keksinnön järjestelmässä käytetään virtapiiriä sähkösignaa-lien käsittelemiseksi, jotka tulevat muuttajasta, jota käytetään jäähtyvästä hitsistä tulevien ultraäänisignaalien kuuntelemiseksi, jotta voidaan hylätä tietyt sähkösignaalit ja päästää läpi vain sellaiset, joiden avulla kehitetään signaali, joka käyttää hälytin-tä, mikäli hitsissä on vika.

Esillä olevassa keksinnössä on kehitetty akustinen emissio-järjestelmä, jolla ilmaistaan hitsausvirhe käyttäen vastaanotin-muuttajaa, joka on asennettu käytössä toiselle kahdesta yhteenhit-sattavasta esineestä vastaanottamaan akustisen purkauksen esineestä, jolle se on asennettu, ja antamaan ulostulonsa sähkösignaali- 4 62909 purkaus, joka järjestelmä sisältää vahvistimen, jonka sisääntulo on kytkettävissä muuttajan ulostuloon ja jolla on ulostulo; jälki-värähtelylaskurin, jolla on ensimmäinen sisääntulo ja toinen sisääntulo, joista ensimmäinen on kytketty vahvistimen ulostuloon, ja kellon, jolla on sisääntulo, joka on liitetty vastaanottamaan vahvistetut signaalit, ja useita ulostuloja. Tälle keksinnönmukai-selle emissiojärjestelmälle on tunnusomaista, että jälkivärähtely-laskuri sisältää binäärilaskurin, jolla on ensimmäinen ulostulo ja toinen ulostulo, jotka muodostavat signaalit, kun signaalipurkauk-sen amplitudien desimaaliluku ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn luvun ja vastaavasti toisen ennalta määrätyn, suuremman luvun, jolloin kello on suunniteltu aloittamaan ajoituksensa reaktiona ensimmäiseen signaaliin vahvistimesta tulevasta signaalipurkauksesta ja että määrätyn toiminta-ajan jälkeen se palautetaan ja voi aloittaa toisen ajoitustoiminnan, kun seuraavan signaalipurkauksen ensimmäinen signaali käynnistää sen, ja se antaa pulssin ensimmäiseen ulostuloonsa, joka on kytketty jälkivärähtelylaskurin toiseen sisääntuloon niin että saadaan aikaan sen binäärilaskurin palautus ulostulosta tulevan pulssin vakutuksesta; että siinä on tasonerot-tamisväline, jolla on ulostulo, ensimmäinen sisääntulo, joka on kytketty binäärilaskurin ensimmäiseen ulostuloon, ja toinen sisääntulo, joka on kytketty kellon toiseen ulostuloon, joka tasonerotta-misväline on suunniteltu antamaan signaali ulostulostaan, kun se saa pulssin kellolta ja samanaikaisesti vastaanottaa signaalin binäärilaskurin ensimmäisestä ulostulosta, mikä tapahtuu, kun desimaaliluku binäärilaskurissa on ylittänyt ensimmäisen ennalta määrätyn luvun; ulostuloveräjä, jolla on ulostulo, ensimmäinen sisääntulo kytkettynä tasonerottamisvälineen ulostuloon, toinen sisääntulo kytkettynä binäärilaskurin toiseen ulostuloon, ja kolmas sisääntulo kytkettynä kellon kolmanteen ulostuloon, joka ulostulove-räjä on suunniteltu antamaan pulssin, joka perustuu pulssille, jonka kello antaa ulostuloveräjälle, jos ulostuloveräjä samanaikaisesti saa signaalin tasonerottamisvälineestä ja binäärilaskurin toinen ulostulo ei anna signaalia, joka esiintyy, kun desimaaliluku binäärilaskurissa on ylittänyt toisen ennalta määrätyn luvun; nopeuden ilmaisin, jolla on sisääntulo pulssin vastaanottamiseksi ulostuloportista ja ensimmäinen ja toinen ulostulo ja joka on suunniteltu antamaan signaali ensimmäisestä ulostulostaan reaktiona 5 62909 sisääntulonsa pulssiin, joka jatkuu vain, jos jokainen perättäinen pulssi tulee vastaanotetuksi nopeuden ilmaisimen sisääntuloon määrätyn ajan sisällä edeltävän, ulostuloveräjästä tulleen pulssin jälkeen ja antamaan pulssi nopeuden ilmaisimen toiseen ulostuloon kun signaali nopeuden ilmaisimen ensimmäisessä ulostulossa lakkaa; pulssilaskijän, jolla on ulostulo ja ensimmäinen sisääntulo kytkettynä ulostuloveräjän ulostuloon vastaanottamaan kukin siinä e-siintyvä pulssi, ja toinen sisääntulo kytkennässä nopeuden ilmaisimen toisen ulostulon kanssa, joka pulssinlaskija on suunniteltu laskemaan pulssit, jotka ensimmäinen sisääntulo vastaanottaa sinä ajanjaksona, jona pulssia ei syötetä sen toiseen sisääntuloon nopeuden ilmaisimen toisesta ulostulosta, joka pulssi nopeuden ilmaisimen toisesta ulostulosta palauttaa pulssinlaskijän nollaan, ja pulssinlaskija on lisäksi suunniteltu antamaan signaali ulostulostaan, jos pulssien lukumäärä, ennen palautusta nollaan pulssin vaikutuksesta, joka tulee nopeuden ilmaisimen toisesta ulostulosta, on vähintään määrätty vähimmäislukumäärä; hälytin, jolla on ulostulo, ensimmäinen sisääntulo, joka on kytketty nopeuden ilmaisimen ensimmäiseen ulostuloon, ja toinen sisääntulo, joka on kytketty pulssinlaski jän ulostuloon, joka hälytin on suunniteltu antamaan signaali ulostulostaan, joka aloitetaan, kun sen toisessa sisääntulossa on signaali, ja joka lakkaa, kun sen ensimmäisessä sisääntulossa on signaali; ja hälytysosoitin, jonka sisääntulo on kytketty hälyttimen ulostuloon ja joka toimii reagoiden hälyttimen antamaan signaaliin hitsausvirheen osoittamiseksi.

Keksinnössä on myös kehitetty menetelmä, jolla ilmaistaan hitsausvirheet ja jossa akustiset purkaukset vastaanotetaan muuttajalta, joka on asennettu toiselle kahdesta yhteen hitsatusta esineestä, ja muutetaan muuttajalla sähköisiksi signaalipurkauksiksi ja joka menetelmä sisältää seuraavat vaiheet: kunkin muuttajalta vastaanotetun signaalin vahvistaminen, vahvistettujen signaalien laskeminen ennalta määrätyllä tavalla ja laskentaprosessin palauttaminen ennalta määrätyn ajan jälkeen. Tämä menetelmä on tunnettu ajoitusprosessin aloittamisesta, joka toimii ennalta määrätyn ajoitus jakson, signaalipurkauksen ensimmäisellä signaalilla vahvistus-prosessista, vahvistettujen signaalien laskemisesta ensimmäisen ulostulosignaalin muodostamiseksi, jos signaaliluku ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn luvun ajoitusjakson aikana, ja toisen ulos- 6 62909 tulosignaalin muodostamiseksi, jos signaaliluku ylittää toisen ennalta määrätyn korkeamman luvun ajoitusjakson aikana, sekä ajoitus-prosessin pysäyttämisestä että laskentaprosessin palauttamisesta ennalta määrätyn ajoitusjakson lopussa, pulssin muodostamisesta ennalta määrätyn ajoitusjakson lopussa kutakin signaalipurkausta varten, jos on olemassa ensimmäinen ulostulosignaali, johtuen siitä, että signaaliluku ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn luvun eikä ylitä toista ennalta määrättyä lukua, pulssien laskemisesta kunnes pulssien välinen aika on suurempi kuin ennalta määrätty ajanjakso ja sitten pulssilaskun palauttamisesta ja hälytyssignaalin muodostamisesta hitsausvirheen ilmaisemiseksi, kun pulssiluku on suurempi kuin ennalta määrätty lukumäärä.

Keksinnön mukainen hitsauksen valvonta akustisen emission avulla on prosessin sisäinen, todelliselle ajalle perustuva tarkastusmenetelmä, jolla ilmaistaan virheet silloin kun nämä tehdään eikä tapahtumisen jälkeen niin kuin tavanomaisissa koestusmenetelmis-sä, joissa koekappaletta ei rikota. Tällainen akustisen emission käyttötapa on erityisen hyödyllinen paksuissa monikertahitseissä, koska on mahdollista korjata virheelliset, aikaisemmat hitsikerrok-set ennen kuin nämä jäävät syvälle hitsiin seuraavien kerrosten alle. Tosiaikaominaisuus antaa lisäksi hitsaajalle välittömän varoituksen hitsausolosuhteista,jotka saavat aikaan virheitä, niin että hän voi tarkistaa parametrinsä ja mahdollisesti tehdä vähemmän virheitä kuin normaalisti syntyisi.

Keksinnön järjestelmässä jälkivärähtelylaskenta eroaa aikaisemmin käytetystä jälkivärähtelylaskennasta siinä, että virtapiiri tahdistaa laskenta-ajanjakson alun jälkivärähtelylaskijan toiminnan alun kanssa signaalipurkauksen signaalien laskemiseksi.

Aikaisemmassa järjestelmässä, jota on valaistu käyttämällä valittuja osia Dunegan/Endevcon mainitusta 3000 sarjan akustisen emission instrumentoinnista, yksinkertaistettu signaalipurkaus on syöttö kynnysarvon ilmaisimeen, joka muuttaa tulosignaalit digitaa-lipulsseiksi laskentaa varten. Kynnysarvon ilmaisin on kiinteä, niin että se tarvitsee yhden voltin huippusignaalin alkaakseen toimia. Jälkivärähtelylaskijan palauttaa nollaan palautuskello, joka antaa säännöllisesti palautuspulsseja laskijalle. Kun laskija on nollattu, se laskee nämä pulssit kynnysarvon ilmaisimesta, kunnes laskija saa seuraavan palautuspulssin. Nämä pulssit, jotka las- 7 62909 ketään palautuspulssien välillä, sisältävät signaalipurkauksen signaaleja, jotka ovat vähintään yhden voltin huippusignaaleja.

Kun signaalipurkauksen amplitudi pienenee aikaa myöten, saavutetaan piste, jossa signaalipurkauksesta tulevien pulssien laskenta päättyy. Mikäli laskija ei saa palautuspulssia ennen kuin laskija saa seuraavan signaalipurkauksen signaaleja, laskija laskee nämä pulssit kynnysarvon ilmaisimesta, kunnes tulee palautussignaali. Siten luku ei osoita yhden signaalipurkauksen ominaisuuksia, mikä huonontaa tietojen luotettavuutta.

Po. keksinnön järjestelmässä on aikaisemman järjestelmän virtapiiriä muutettu siten, että palautuskellon määrätty ajoitus-toiminta käynnistyy kunkin signaalipurkauksen ensimmäisen signaalin vaikutuksesta ja palautuskello antaa ajoitusjaksonsa päättyessä palautussignaalin sen itsensä palauttamiseksi mutta ei toisen ajoitusjakson aloittamiseksi, joka aloitetaan kun seuraavan signaalipurkauksen ensimmäinen signaali käynnistää kellon. Kellon tämän määrätyn ajoitustoiminnan lopussa palautussignaalia käytetään jälkivärähtelylaskurin palauttamiseksi ja piirin muiden osien nol-lauttamiseksi. Koska po. keksinnön järjestelmässä on kehitetty luotettava ajanjakso yhden signaalipurkauksen käsittelemiseksi kerrallaan, ei siinä tarvitse käyttää kynnysarvon ilmaisinta jälki-värähtelylaskijän tulokohdan ja kaistasuodattimen ulosmenon välissä .

Piirustuksissa: kuvio 1 esittää lohkokaaviota keksinnön järjestelmän parhaana pidetystä toteutusmuodosta sisältäen valikoivan, yliäänet hylkivän välineen, joka muodostaa neljännen, edellä mainitun lajittelu-prosessin; kuvio 2 esittää kaaviota näyttäen joitakin yksityiskohtia valikoivan, yliäänet hylkivän välineen rakenteesta; ja kuviot 3 ja 3A esittävät kaaviomaisia kytkentäkuvioita näyttäen lähemmin keksinnön järjestelmän kuvion 1 mukaisen osan virtapiirin.

Kuvion 1 mukaisesti vastaanotin-muuttaja 10 on asennettu metalliesineelle 11 lähelle aluetta, jossa esine hitsataan kiinni toiseen metalliesineeseen. Hitsissä oleva vika saa aikaan akustisen emission eli purkauksen, joka näytetään kaaviomaisesti tapahtumana metalliesineessä 11. Tapahtuma on tietenkin itse asiassa hitsissä tämän jäähtymisen aikana.

8 62909

Metalliesine 11 voi olla esim. levy tai putki, joka hitsataan yhteen vastaavasti toisen levyn tai putken kanssa. Muuttaja 10 on mieluiten pietsosähköinen ultraäänenmuuttaja.

Tällaisessa muuttajassa akustiset emissiotapahtumat herättävät muuttajan perusresonanssin ja voivat myös herättää sen korkeammat osaäänet (yliäänet) riippuen akustisen emissiotapahtuman spektrisisällöistä. On huomattu, että eräillä akustisilla emissio-tapahtumilla (esim. viallisten hitsien yhteydessä esiintyvillä) on "impulssimuoto", jossa muuttajan huomioidun tulostuksen johtoreu-nalla on "terävämpi" muoto, ja spektraalijakaantuminen sisältää suuremman suurtaajuussisällön kuin muut tapahtumat (esim. ne, jotka eivät liity viallisiin hitseihin). Koska ensiksi mainitulla akustisella emissiotapahtumatyypillä (viallinen hitsi) on suurempi suurtaajuussisältö, sillä on taipumus herättää muuttajan korkeammat osaäänet (yliäänet).

Muuttajalla 10 saadaan siten sopiva valikoima akustisia emissioita, mm. vikojen aiheuttamia, ja se muuntaa ne signaalipur-kauksiksi, joista jokainen on taajuusalueella, esim. n. 100...400 KHz, joka sisältää taajuudet, jotka johtuvat vikojen aiheuttamista akustisista emissiotapahtumista, jotka muuttaja vastaanottaa.

Muuttajan 10 ulosmeno on kytketty johdolla 12 esivahvisti-meen 13, jonka ulosmeno on kytketty johdolla 14 vahvistimeen 15. Vahvistimen 15 ulosmeno on kytketty johdolla 16 kaistasuodattimen 17 tulopuoleen, joka suodatin esim. päästää läpi n. 100...550 kHz, mieluiten n. 100...400 KHz, taajuudet.

Kaistasuodattimen 17 ulosmeno on kytketty johdolla 18 jäl-kivärähtelylaskijan 19 tulopuoleen. Palautus- tai nollauskellon 20 tulopuoli on kytketty johdolla 21 jälkivärähtelylaskijaan 19 ensimmäisen signaalin vastaanottamiseksi, joka sisältyy signaalipur-kaukseen, jonka johto 18 välittää jälkivärähtelylaskijalle 19. Palautuskello 20 sisältää esim. värähtelijän 20A ja ajoituspiirin. Värähtelijän ulosmeno on kytketty NAND (ei-ja) 20B veräjän tulopuoleen ja tämän veräjän toinen tulopuoli on kytketty R-S kiikun 20C ulosmenoon, jonka läpän asetettu tulopuoli on kytketty johdolla 21 jälkivärähtelylaskijaan 19. NAND veräjän 20B ulosmeno on kytketty 3-vaiheisten kymmenryhmien laskijoiden 20D ensimmäisen kymmenryhmän laskijan tulopuoleen. Kolmannen kymmenryhmän laskijan ulosmeno on kytketty läpän 20C palautustulopuoleen inverterin 20E

9 62909 kautta. Näytetty palautuskello sisältää lisäksi monostabiilin mul-tivibraattorin 20F, jonka tulopuoli on kytketty mainitun kiikun 20C ulosmenoon.

Palautuskellon 20 sekä sen kymmenryhmälaskijoiden 20D, kiikun 20C ja multivibraattorin 20F rakenne on sellainen, että kiikun 20C palauttaa nollaan kolmannen kymmenryhmän laskija laskun lopussa. Kun tämä tapahtuu, kiikku 20C ei enää tee mahdolliseksi veräjää värähtelijän 20A ja ensimmäisen kymmenryhmän laskijan välillä. Samalla tämä jännitesignaalin muutos kiikun 20C ulosmenossa saa viivytyksen jälkeen aikaan pulssit multivibraattorin 20F ulos-menoissa Q ja Q. Nämä pulssit ovat palautuspulsseja joita käytetään seuraavassa kuvattavia tarkoituksia varten ja joita nimitetään yhteisesti palautuspulssiksi.

Kiikun ja multivibraattorin 20F tulopuolen välissä on in-verttereita 20G-20L, jotka saavat aikaan viivytyksen signaalin muutoksessa kiikun ulosmenon ja multivibraattorin 20F tulopuolen välillä. Johto 28, joka on kytketty johtoon, joka yhdistää invert-terin ja invertterin 201, on kytketty toiseen osaan signaalin antamiseksi tälle kuvattavaa tarkoitusta varten. Johto 29, joka antaa esipalautussignaalin, on kytketty johtoon, joka kytkee invertterin 201 ulosmenon invertterin 20J tulopuoleen. Tämän signaalin käyttö selitetään jäljempänä. Värähtelijän tulostuksen taajuus on esimerkissä sellainen, että tulostussignaali kolmannen kymmenryhmän laskijasta tapahtuu n. 20 millisekuntia sen jälkeen, kun kiikku 20C tekee mahdolliseksi NAND veräjän 20B, ja lisäviivytyksen jälkeen, jonka muodostaa aika, jota tarvitaan ulostulosignaalien antamiseksi invertteriryhmästä 20G-20L, niin että saadaan syöttö-signaali monostabiiliin multivibraattoriin 20F, se antaa mainitun palautuspulssin. Tämä pulssi, joka menee kymmenryhmälaskijoiden 20D palautustulopuoliin johdon (ei numeroitu) kautta, nollaa ne. Tätä palautuskellon 20 rakennetta ei ole näytetty kuviossa 1 paitsi sikäli, että on näytetty, että signaali johtoon 21 käynnistää palautuskellon 20 laskennan ja että kello saa aikaan jälkivärähte-lylaskijaan 19 kytketyn johdon 22 kautta pulssin, joka nollaa jälkimmäisen. Johdon 22 antama pulssi on palautuspulssi kellon 20 mo-nostabiilista multivibraattorista 20F, jota on kuvattu edellä. Mo-nostabiili multivibraattori 20F antaa palautuspulssin esim. kaksi mikrosekuntia sen jälkeen, kun on esiintynyt tulostussignaali kolmannen kymmenryhmän laskijasta. Rakenne on näytetty kuviossa 3.

10 62909

Kuvion 3 mukaisesti jälkivärähtelylaskija 19 sisältää bi-näärilaskijan 19A, jolla on useat ulosmenot, joista käytetään vain kahta signaalien antamiseksi järjestelmän muille osille. Näitä kahta ulosmenoa nimitetään tässä hakemuksessa ensimmäiseksi ja toiseksi ulosmenoksi. Nollauksen jälkeen laskija 19A laskee jännite-purkauksen jännitesignaalit, kunnes laskijan 19A palautustulopuoli saa edellä mainitun palautuspulssin. Ensimmäinen ulosmeno antaa signaalin, kun desimaaliluku ylittää 100. Toinen ulosmeno antaa signaalin, kun desimaaliluku ylittää 1000. Tätä toisen ulosmenon signaalia kutsutaan ylivuotosignaaliksi, mikä itse asiassa merkitsee, että akustisesta purkauksesta muuttajaan johtuva energia on suurempi kuin energia, joka johtuu hitsiviasta tulevasta akustisesta purkauksesta. Tästä syystä tätä ylivuotosignaalia käytetään estämään myöhemmät lajitteluprosessit, jotka tapahtuisivat seurauksena signaalista ensimmäisestä ulosmenosta. Luku on suunnilleen verrannollinen sen muuttajaan tapahtuvan akustisen purkauksen e-nergian logaritmiin, joka antaa signaalipurkauksen. Ensimmäinen ulosmeno on kytketty invertteriin 19B, jonka ulosmeno on kytektty johdolla 23 tasonerottajavälineeseen 24. Toinen ulosmeno on kytketty johdolla 25 ulostuloveräjän 26 toiseen tulopuoleen, kuten selitetään seuraavassa. Tasonerottamisvälineen 24 ulosmeno on kytketty ulostuloveräjän 26 toiseen tulopuoleen, kuten kuvataan jäljempänä. Tasonerottamisväline 24 on esimerkissä R-S kiikku 24A, jolla on viritystulopuoli ja palautustulopuoli. Viritystulopuoli on kytketty jälkivärähtelylaskijän 19 binäärilaskijän 19A ensimmäiseen ulosmenoon johdon 23 ja invertterin 19B avulla. Tämän kiikun ulosmeno on kytketty johdolla 27 ulostuloveräjään 26.

Kuvion 2 mukaisesti ulostuloveräjä 26 sisältää kaksi D-tyyppistä läppää 26A (SN7474), 4:n tulokohdan positiivisen NAND veräjän 26B (SN7440) ja 2:n tulokohdan positiivisen NAND veräjän 26C (SN7400). Johto 27 on kytketty 4:n tulokohdan NAND veräjän 26B, joka kuuluu ulostuloveräjään 26, ensimmäiseen tulokohtaan. Johto 25 on kytketty invertteriin 26D, jonka ulosmeno on kytetty 4:n tulokohdan NAND veräjän 26B toiseen tulokohtaan. Invertterin 26D ulosmeno on myös kytketty toisen monostabiilin multivibraatto-rin 26E (SN4121) B-tulokohtaan ja tämän Q ulosmeno on kytketty ulostuloveräjän 26 4:n tulokohdan NAND veräjän 26B kolmanteen tulokohtaan. Tämä rakenne, jossa sijoitetaan multivibraattori in- 11 62909 vertterin ja kolmannen tulokohdan välille eikä ainoastaan kytketä inverttterin ulosmenoa kolmanteen tulokohtaan sekä 4:n tulokohdan NAND veräjän toiseen tulokohtaan eikä muodosteta jatkuvaa positiivista signaalia kolmanteen tulokohtaan, kuvataan seuraavassa hyödyllisessä sovellutuksessa.

Mikäli binäärilaskijan laskennan aikana esiintyy desimaaliluku, joka ei ole suurempi kuin 1000, ei positiivista signaalia esiinny binäärilaskijan 19A toisessa ulosmenossa. Tällöin on alhainen signaali johdossa 25 invertteriin 26D, niin että sen ulostulo on korkea signaali ulostuloveräjän 26 4:n tulokohdan NAND

veräjän 26B toiseen tulokohtaan, ja tämä saa aikaan korkean signaalin monostabiilin multivibraattorin B-tulokohtaan ja siten korkean signaalin sen Q ulosmenosta tämän 4:n tulokohdan NAND veräjän 26B kolmanteen tulokohtaan. Täten korkeatasoinen jännite 4:n tulo-kohdan NAND veräjän 26B ensimmäiseen tulokohtaan johtuen korkeatasoisesta signaalista binäärilaskijan ensimmäisessä ulosmenossa johtaa siihen, että 4:n tulokohdan NAND veräjä 26B on mahdollinen. Sitten veräjä antaa alhaisen tason signaalin, kun korkean tason signaali on annettu veräjän neljänteen tulokohtaan kaksoiskiikun 26B toisen kiikun Q ulosmenosta, joka on mainittu edellä ulostuloveräjän 26 eräänä osana.

Jos kuitenkin desimaaliluku ylittää 1000, niin jälkiväräh-telylaskijan 19 binäärilaskijan 19A toinen ulosmeno antaa korkean signaalin, jonka johtoon 25 kytketty invertteri kääntää, niin että tämän invertterin 19B tulostus antaa alhaisen signaalin 4:n tulo-kohdan NAND veräjän 26B toiseen tulokohtaan. Tämä estää tätä veräjää muuttamasta ulostuloaan, kun se saa signaalin kaksoiskiikun 26A toisen kiikun Q-ulosmenosta. Tämä korkea signaali binäärilaskijan 19A toisesta ulosmenosta on muutos signaalissa, joka menee mono-stabiilin multivibraattorin 26E B-tulokohtaan, jonka Q ulosmeno on kytketty 4:n tulokohdan NAND veräjän kolmanteen tulokohtaan, mutta tästä ei seuraa muutosta signaalissa Q ulosmenossa. Mutta kun binäärilaskijan 19A palauttaa palautuspulssi, joka on johdossa 22 palautuskellosta 20, tästä seuraa muutos tulostussignaalissa binäärilaskijan 19A toisen ulosmenon kohdalla. Tämän seurauksena tulo-signaali monostabiilin multivibraattorin 26E B-tulokohtaan muuttuu korkeaksi signaaliksi. Tämä saa aikaan alhaisen pulssin monostabiilin multivibraattorin 26E Q ulosmenossa. Multivibraattorin 26E a- 12 62909 joitus on säädetty niin, että se antaa tämän alhaisen signaalin 4:n tulokohdan ulostuloveräjän 26 NAND veräjän 26B kolmanteen tulo-kohtaan ajaksi, joka vastaa jälkivärähtelylaskijän 19 binäärilas-kijan 19A useita toimintajaksoja. Tämä varmistaa sen, että binää-rilaskijan myöhempi toiminta jännitesignaaleilla ei tee mahdolliseksi ulostuloveräjän 26 4:n tulokohdan NAND veräjää 26B. Tämä estää ulostuloveräjän 26 mahdolliseksi tekemisen signaalipurkauk-sen myöhempien osien aikana, joka johtuu siitä, että muuttaja muuntaa muun akustisen äänen kuin sellaisen, joka esiintyy hitsaustyön seurauksena.

Johto 28 on kytketty kaksoiskiikun 26A, joka on D-tyyppinen, toisen D-tyyppisen kiikun D-tulokohtaan, joka on mainittu edellä osana ulostuloveräjän 26 piiriä. Johto 29 saa aikaan esiviivytys-palautuspulssin kellon tulokohtaan, joka kuuluu D-tyyppisen kaksoiskiikun 26A ensimmäiseen kiikkuun. Johto 32 yhdistää monostabii-lin multivibraattorin 20F Q ulosmenon invertterin 20M kautta, joka kuuluu palautuskelloon 20, ulostuloveräjän 26 D-tyyppisen kaksoiskiikun 26A toisen kiikun vapaaseen tulopuoleen. Palautuspulssi johdossa 32 nollaa tämän kiikun.

Johto 32 on kytketty johdolla 32' tasonerottamisvälineen 24 kiikun 24A palautustulokohtaan, niin että palautuspulssi invertoidusta palautuspulssista palautuskellon 20 multivibraattorin 20 F Q ulosmenosta palauttaa tämän tasonerottamisvälineen 24 kiikun nollaan johtojen 32 ja 32' kautta sinä aikana, jolloin palautus-pulssi johdossa 32 palauttaa ulostuloveräjän 26 D-tyyppisen kaksoiskiikun 26A toisen kiikun ja ei-invertoitu pulssi johdossa 32A antaa pulssin 2:n tulokohdan NAND veräjän 26C kohdalle, joka on kytketty johdolla 32A suoraan D-tyyppisen kaksoiskiikun 26A ensimmäisen kiikun Q ulosmenoon, niin että saadaan pulssi pulssinlaski-jaan 34 ja nopeuden ilmaisimeen 36. Tämä pulssi johdossa 33 tulee tietenkin annetuksi, jos luku jälkivärähtelylaskijän 19 laskulait-teessa 19A on suurempi kuin 100 eikä ylitä 1000, ja signaalin ovat antaneet valikoivat, yliäänet hylkivät välineet 30 johdon 31 kautta ulostuloveräjän 26 NAND veräjään 26B.

Johto 28 on kytketty D-tyyppisen kaksoiskiikun 26A toisen kiikun D-tulokohtaan. Kun palautuskellon 20 kiikku 20C asetetaan S antamaan korkea signaali ulosmenopuolellaan johtuen muuttajasta 10 | tulevan jännitepurkauksen ensimmäisestä jännitesignaalista, antaa i i 13 62909 johto 28 korkean signaalin D-tulokohtaan. Palautuskellon 20 ajo-tusjakson aikana tämän toisen D-tyyppisen kiikun, joka kuuluu kiikkuihin 26A, kellotulopuoli vastaanottaa signaalin valikoivasta, yliäänet hylkivästä välineestä 30, jonka ulosmeno on kytketty johdolla 31 tähän kellon tulopuoleen ja sen tulopuoli on kytketty johtoon 18 johdolla 30'. Tämän seurauksena kiikkujen 26A kiikun Q ulosmenot antavat korkean signaalin johtoon, joka yhdistää sen 4:n tulokohdan NAND veräjän 26B neljänteen tulokohtaan. Kun tämä korkea signaali annetaan tähän NAND veräjään, tulee alhainen signaali lähetetyksi ulosmenon kohdalla invertterin 26F tulokohtaan, joka kuuluu ulostuloveräjään 26, jonka ulosmeno on kytketty kiikkujen 26A ensimmäisen D-tyyppisen kiikun D-tulopuoleen. Tämä tapahtuu vain jos tasonerottamisvälineen 24 kiikku 24A tulee asetetuksi jälkivärähtelylaskijan 19 digitaalisen laskijan ensimmäisen ulostulon vaikutuksesta ja jos digitaalilaskijän toinen ulosmeno ei anna suurjännitesignaalia johdolle 25.

Kun ulostuloveräjän 26 kiikkujen 26A ensimmäisen D-tyyppisen kiikun D-tulokohta on ottanut vastaan korkean signaalin invertterin 26F ulosmenosta, joka on kytketty 4:n tulokohdan NAND veräjään, kiikkujen 26A ensimmäisen D-tyyppisen kiikun kellotulo-kohta saa esiviivytyssignaalin johdolta 29. Joten kun tämän kellon tulokohta muuttuu korkeaksi, niin ensimmäisen D-tyyppisen kiikun Q ulosmeno tulee lukituksi korkeaan signaaliin, joka annetaan 2:n tulopuolen NAND veräjän 26C toiseen tulokohtaan, joka on mainittu edellä ulostuloveräjän 26 osana. Tämä signaali tekee mahdolliseksi tämän 2:n tulokohdan NAND veräjän 26A, niin että sen ottaessa vastaan palautuspulssin johdosta 32A tämä veräjä antaa pienjännite-pulssin toiselle invertterille 26G, joka on toinen osa ulostulo-veräjästä 26. Invertterin 26G ulosmeno on kytketty johdolla 33 pulssien laskijaan 34. Johto 35 on kytketty johtoon 33 ja nopeuden ilmaisimeen 36.

Kun palautuspulssi annetaan toisen D-tyyppisen kiikun vapaaseen tulopuoleen johdon 32 kautta, niin tämän kiikun Q-ulostulo muuttuu alhaiseksi signaaliksi. Täten 4:n tulokohdan NAND veräjän 26B ulostulo muuttuu korkeaksi signaaliksi. Tämä muuttaa signaalin, joka menee kaksoiskiikun 26A ensimmäisen D-tyyppisen kiikun D-tulokohtaan, alhaiseksi signaaliksi, mutta tämä ei muuta signaalia, jonka antaa kiikkujen 26A ensimmäisen D-tyyppisen kiikun Q ulos- 14 62909 meno, kunnes esiintyy korkea palautussignaali sen kellon tulokohdassa seurauksena laskijoiden 20D toiminnasta jonka on pannut a-lulle muuttajasta 10 tulevan seuraavan jännitepurkauksen ensimmäinen signaali, ja joka seuraa korkeaa signaalia tämän kiikun D-tulokohdassa, joka on seuraus tästä jännitesignaalipurkauksesta.

Kuvion 3A mukaisesti pulssien laskija 34 on tässä esimerkissä 4-bitin binäärilaskija 34A (SN7493), jonka A-tulopuoli on kytketty johtoon 33. Palautustulopuoli on kytketty johtoon 37, joka on kytketty monostabiilin multivibraattorin 36A (SN74121) Q ulos-menoon, jota kuvataan seuraavassa osana, joka kuuluu nopeuden ilmaisimen 36 esimerkinomaiseen rakenteeseen. Pulssinlaskijän 34 piiri sisältää kytkimet (ei numeroituja), jotka on kytketty binäärilaski jän 34A ulosmenoihin QA, Qg, ja Qq näiden ulosmenojen kytkemiseksi valikoivasti 4:n tulokohdan positiivisen NAND veräjän 34B tulokohtiin, joka veräjä kuuluu pulssien laskijaan 34. Kytkimet suljetaan käsin tai ne voidaan sulkea automaattisesti virtapiirin avulla, jota käytetään kääntämällä kellotaulu asentoon, jolla saadaan avoimien ja suljettujen kytkimien määrätty yhdistelmä.

Pulssinlaskijoiden 34 piiri on lisäksi sellainen, että kun määrätyt kytkimet ovat kiinni, binäärilaskijän ulosmenot, jotka on kytketty suljettuihin kytkimiin, antavat alhaisen tason signaalin vastaaviin tulokohtiin pulssinlaskijän 34 4:n tulokohdan NAND ve räjässä 34B, vaikka jokainen johto, joka yhdistää kytkimen NAND veräjän tulokohtaan, on kytketty positiivisen jännitteen lähteeseen. Tämä siksi, että alhainen signaali laskijan ulostulosta ylittää positiivisen jännitteen matalatasoisen signaalin antamiseksi veräjän tälle tulokohdalle. Jokaisen suljetun kytkimen kohdalla tämä ylitys tapahtuu siksi, kunnes suljettuun kytkimeen kytketyn pulssinlaski jän ulosmeno saa korkean tason signaalin. Tämän seurauksena, kunnes pulssinlaskija on laskenut riittävän määrän pulsseja korkeatasosignaalin antamiseksi jokaisessa ulosmenossa, joka on kytketty suljettuihin kytkimiin, on 4:n tulokohdan NAND veräjän 34B ulosmeno korkean tason signaali. Tämä 4:n tulokohdan NAND veräjän, joka kuuluu pulssinlaskijaan 34, ulosmeno on kytketty johdolla 38 hälyttimeen 39, joka on esimerkiksi R-S läppä 39A. Johto 38 on itse asiassa kytketty tämän R-S läpän asetettuun tulopuoleen. Hälyttimen 39 läpän 39A palautustulokohta on kytketty johdolla 40 nopeuden ilmaisimen 36 uudelleenlaukaistavan, monostabiilin multivibraattorin 36B (SN74122) Q ulosmenokohtaan.

15 62909

Nopeuden ilmaisin 36 sisältää tässä esimerkissä uudelleen-laukaistavan, monostabiilin multivibraattorin 36B ja mainitun mono-stabiilin multivibraattorin 36A. Uudelleenlaukaistavan, monostabiilin multivibraattorin 36B B-tulokohta on kytketty johdoilla 33 ja 35 ulostuloveräjän 26 invertterin 26G ulosmenoon. Uudelleenlaukaistavan monostabiilin multivibraattorin Q ulosmenokohta on kytketty johdolla (ei numeroitu) monostabiilin multivibraattorin 36A tulokohtiin A1 ja A2, jonka Q ulosmeno on kytketty pulssinlaski-jan 34 laskijan 34A palautustulopuoleen johdon 37 kautta. Uudelleenlaukaistavan, monostabiilin multivibraattorin 36B Q ulosmeno on kytketty johtoon 40, joka on kytketty mainitulla tavalla hälyt-timen 39 kiikun 39A palautustulokohtaan.

Hälyttimen 39 kiikun 39A ulosmeno on kytketty johdolla 41 hälytysosoittimeen 42, joka sisältää transistorin 42A, jonka kanta on kytketty johdolla 41 hälyttimen 39 kiikun ulosmenokohtaan. Transistorin kollektori on kytketty lampun käyttäjään 42B, joka panee päälle hälytysvalon 42C transistorin johtaessa. Tämä tapahtuu, kun on korkea signaali johdossa 41 hälyttimen 39 kiikun 39A ulosmeno-kohdasta.

Kunnes saadaan pulssi ulostuloveräjästä 26 johtojen 33 ja 35 kautta multivibraattoriin 36B johdon 32A palautuspulssin vaikutuksesta edellä kerrotulla tavalla uudelleenlaukaistavan, mono-stabiilin multivibraattorin 36B Q ulosmenopuoli antaa alhaisen tason signaalin hälyttimen 39 kiikun 39A palautustulopuoleen ja puls-sinlaskijan 34 4:n tulokohdan NAND veräjä 34B antaa korkean tason signaalin hälyttimen 39 kiikun 39A asetettuun tulopuoleen. Tämän seurauksena tämän kiikun ulostulo on alhaisen tason signaali häly-tysosoittimen 42 transistoriin. Näin hälytysosoittimen 42 valo 42C ei pala. Kun ensimmäinen pulssi annetaan nopeuden ilmaisimen 36 uudelleenlaukaistavan, monostabiilin multivibraattorin 36B B-tulopuo-leen, tämän multivibraattorin Q ulosmeno muuttuu ja antaa korkea-tasosignaalin hälyttimen 39 kiikun 39A palautustulopuoleen. Tämän kiikun ulostulo pysyy alhaisena signaalina, koska pulssinlaskijan 34 4:n tulokohdan NAND veräjän kukin tulokohta, joka laskija on kytketty suljetulla kytkimellä, saa alhaisen tason signaalin, niin että korkean tason signaali jää 4:n tulokohdan NAND veräjän 34B ulosmenoon. Mikäli pulssien laskettu määrä uudelleenlaukaistavan, monostabiilin multivibraattorin 36B toimintajakson sisällä on yhtä kuin tai ylittää pulssien vähimmäismäärän, joka on laskettava ajan- ie 62909 jaksossa, jonka määrää nopeuden ilmaisimen 36 toiminta, niin pulssinlaskijän 34 laskulaitteen 34A ulostulot antavat korkean tason signaalin, niin että 4:n tulokohdan NAND veräjän 34B ulostulo on alhaisen tason signaali. Tämän seurauksena tämä alhaisen tason signaali hälyttimen 39 kiikun 39A asetettuun tulopuoleen muuttaa hälyttimen 39 kiikun 39A ulostulon korkean tason singaa-liksi. Valo 42C syttyy palamaan. Jos tätä lukujen vähimmäismäärää ei saada laskijaan 34A, joka kuuluu pulssinlaskijaan 34, sillä hetkellä, jolloin uudelleenlaukaistavan, monostabiilin multivibraat-torin 36B Q ulostulo muuttuu alhaiseksi signaaliksi hälyttimen 39 läpän 39A palautustulopuoleen, niin signaali multivibraattorin 36B Q ulosmenossa muuttaa korkean tason signaalin alhaisen tason signaaliksi. Hälyttimen 39 kiikku 39A pysyy nollattuna. Tämä estää kiikun 39A uudelleenasetuksen, jos laskija 34 laskee toisen pulssin alhaisen tason signaalin saamiseksi johtoon 38. Tämän seurauksena tämän kiikun ulostulo antaa vielä alhaisen tason signaalin transistorille 42A. Valo 42C pysyy sammuksissa.

Niin kauan kuin nopeuden ilmaisimen 36 uudelleenlaukaista-va, monostabiili multivibraattori 36B saa pulssin, joka laukaisee sen ennen pulssin normaalia loppua Q ulostulon kohdalla, jatkuu korkeatasoinen pulssi Q ulosmenossa. Uudelleenlaukaistava, monostabiili multivibraattori 36B on suunniteltu antamaan ulostulopulssi ajanjaksoksi, niin että sitä pidentävät tulopulssit, joita on kehitettävä kullekin määrätyn ajanjakson sisällä. Ensimmäisen pulssin aikana ja mahdollisten laukaisujen vaatimien pidennysten aikana menee useita pulsseja pulssinlaskijan 34 laskuriin 34A. Jos tämä laskettu pulssilukumäärä on pienempi kuin lukumäärä, joka saataisiin, jos pulssit johtuvat akustisista purkauksista, jotka aiheutuvat hitsivirheestä, ei johdossa 41 tapahdu muutosta hälyttimen 39 ulostulosignaalista. Virheen sisältävän hitsin jäähtyessä kehittyy pulsseja, joiden amplitudi on suurempi kuin hyvästä hitsistä; ja suurempia pulsseja voisi esiintyä noin 1/3 sekunnin e-rillään ja niitä voisi olla yhteensä n. 6-10 pulssia, riippuen hitsausolosuhteista ja geometriasta.

Kun uudelleenlaukaistava, monostabiili multivibraattori 36B ei saa pulssia johdosta 35, joka laukaisisi sen vaaditun ajan sisällä, muuttuu Q ulostulo matalatasoiseksi signaaliksi hälyttimen 39 kiikun 39A palautustulopuoleen. Kun tämä tapahtuu, tämän kiikun ulostulo muuttuu matalatasoisen signaalin antamiseksi transisto- I’ 62909 rille 41. Tämä matalatasosignaali hälyttimen 39 läpän ulosmenosta katkaisee valon. Tämä hälyttimen 39 kiikun 39A palautus nollaan, jonka saa aikaan matalatasosignaali uudelleen laukaistavan, mono-stabiilin multivibraattorin 36B ulosmenosta Q, tapahtuu mikäli pulssinlaskija 34A saa vaaditun vähimmäisluvun sen ajanjakson sisällä, jossa se toimii laskien, niin että saadaan matalatasosignaali asetettuun tulokohtaan, josta seurasi korkeatasosignaali kiikun ulosmenosta transistoriin 42A valon 42C sytyttämiseksi. Kiikun 39A toinen ulosmeno on kytketty johdolla 41A monostabiilin multivibraattorin 36A B-tulokohtaan ja tämä ulosmeno antaa samalla matala-tasosignaalin tähän B-tulokohtaan, samalla kun transistori 42A saa matalatasosignaalin.

Kun nopeuden ilmaisimen 36 uudelleenlaukaistavaa, monosta-biilia multivibraattoria 36B ei enää laukaista uudelleen vaaditussa ajassa, muuttuu Q ulostulo pian matalatasosignaaliksi, kuten e-dellä selitettiin, niin että monostabiilin multivibraattorin 36B tulokohdat A1 ja A2 saavat matalatasosignaalin. Tämän seurauksena tämän monostabiilin multivibraattorin Q ulosmeno antaa johdon 37 kautta korkeatasopulssin pulssinlaskijaan 34A. Tästä seuraa pulssinlaski jän 34 laskulaitteen 34A nollaus. Tämän pulssin lopussa Q ulosmeno antaa matalatasosignaalin laskijaan 34A, niin että se on jälleen laskentatoiminnassa.

Kuvion 2 mukaisesti nähdään esimerkkirakenne, jossa on valikoiva, yliäänet hylkivät väline 30, johto 45 ja johto 46, jotka on kytketty johtoon 30', joka on kytketty johdolla 18 kaistasuodatti-meen 17. Johto 45 on kytketty säätövastuksella 47 johtoon 48, joka on kytketty alipäästösuodattimen 49 tulokohtaan, joka päästää läpi enintään 250 KHz taajuudet. Johto 46 on kytketty ylipäästösuodatti-men 50 tulokohtaan, joka päästää läpi vähintään 250 KHz taaajuudet.

Suodattimen 49 ulostulo viedään johdon 51 kautta ilmaisimeen ja suodattimeen 52, jonka ulosmeno on kytketty johdolla 53, vastuksella 54 ja johdolla 55 komparaattorin 56 tulokohtaan. Suodattimen 50 ulosmeno on kytketty johdolla 57 ilmaisimeen ja suodattimeen 58, jonka ulosmeno on kytketty johdolla 59, vastuksella 60 ja johdolla 61 komparaattorin 56 toiseen tulokohtaan.

Ilmaisin ja suodatin 52 sisältävät diodin (ei numeroitu) kytkettynä potentiometriin (ei numeroitu), joka on kytketty johtoon 51 ja maahan. Johto 51 on myös kytketty vastuksella (ei numeroitu) maahan. Diodin ulosmeno on kytketty kondensaattoriin (ei 18 62909 numeroitu), joka on kytketty maahan sekä johtoon 53. Ilmaisimella ja suodattimena 58 on diodi (ei numeroitu) , jonka ulosmeno on kytketty johtoon 59 ja tulokohta kytketty johtoon 57, joka on kytketty vastuksella maahan. Diodin ulosmeno on kytketty kondensaattorilla (ei numeroitu) maahan ja johtoon 59. Komparaattorin 56 u-losmeno on kytketty johtoon 31. Muut kytkennät johtoihin 55 ja 61 ja kondensaattoriin 56, jotka on näytetty, eivät tarvitse selitystä.

Jokainen ilmaisin ja suodatin 52 ja 58 muuttaa syötetyt vaihtovirtasignaalit huippuarvotasavirtasignaaleiksi. Ilmaisimen ja suodattimen 52 potentiometri on säädetty niin, että kun tasa-virtaulostulosignaalia johdon 55 kautta komparaattorin 56 tulokohtaan verrataan tasavirtaulostulosignaaliin ilmaisimesta ja suodattimesta 58 johdon 61 kautta komparaattorin 56 toiseen tulokohtaan, on tasavirtasignaalin johdossa 61 oltava suurempi kuin tasavirta-signaali johdossa 55, niin että saadaan korkeatasosignaali komparaattorin 56 ulosmenosta johdon 31 kautta ulostuloveräjän 26 D-tyyppisen kaksoiskiikun 26A toisen D-tyyppisen kiikun kellotulo-kohtaan. Tämä säätö on sellainen, että se osoittaa, että signaali-purkauksen suurtaajuussisältö ylittää prosenttiluvun, joka on määrätty tämän signaalipurkauksen pientaajuussisällölle. Tämä vaatimus täytetään signaalipurkauksilla, jotka johtuvat akustisista purkauksista, jotka aiheutuvat hitsausvairheistä, mutta sitä ei täytetä signaalipurkauksilla, jotka johtuvat muista akustisista emissioista .

Hälytysosoittimen 42 edeltävän kuvauksen mukaan se sisältää transistorin. Yksinkertaisen npn-transistorin sijasta hälytysosoi-tin 42 voi sisältää ohjatun piitasasuuntaajan, joka on kytketty hälyttimen 39 kiikun 39A ulosmenoon, niin että valo 42C jää palamaan, kun tämän kiikun ulostulosignaali muuttuu matalatasosignaa-liksi. Tässä muunnoksessa tasasuuntaaja katkaistaan pois haluttaessa, niin että valo 42C syttyy seuraavan kerran, kun virhe havaitaan.

Keksinnön järjestelmä voi sisältää lisäosia, kuten seuraa-vassa kuvataan, hitsausvirheen paikallistamiseksi silloin, kun järjestelmä toimii hälytysosoittimen 42 valon 42C sytyttämiseksi. Järjestelmän tässä muunnoksessa paikallistamisen saamiseksi järjestelmä sisältää toisen muuttajan, joka on asennettu esineelle, jolle muuttaja 10 on asennettu. Ylimääräinen muuttaja on myös lähellä a- 19 62909 luetta, jossa hitsaus tapahtuu, samoin kuin muuttaja 10, mutta se sijaitsee niin, että hitsausalue on kahden muuttajan välissä. Tämä muunnos sisältää ylimääräisen esivahvistimen 13, vahvistimen 15, kaistasuodattimen 17, jälkivärähtelylaskijän 19 ja tasonerottamis-välineen 24, jotka on kytketty yhteen ja lisamuuttajaan, kuten kuvio 1 näyttää ei-muunnetun järjestelmän kohdalla. Ylimääräisen jälkivärähtelylaskijän ja tasonerottamisvälineen rakennetta on kuvattu edellä kuvion 1 jälkivärähtelylaskijän 19 ja tasonerottamisvälineen 24 suhteen. Palautuskellolla 20 on toinen R-S kiikku ja ylimääräinen 3-vaiheinen kymmenryhmien laskija, jonka tulopuoli on kytketty johtoon, joka kytkee lisäkaistasuodattimen ulosme-non ylimääräisen jälkivärähtelylaskijän lisälaskijan tulopuoleen. Palautuskellon 20 tämän lisäkiikun toinen tulokohta on kytketty sen lisäinvertterin ulosmenoon, joka on kytketty palautuskellon 20 ylimääräisen 3-vaiheisen kymmenryhmien laskijan kolmannen vaiheen laskijan D-ulosmenoon. Palautuskellon 20 tämän lisäläpän ulosmeno on kytketty toisella lisäinvertterilla toisen 2:n tulokohdan NAND veräjän tulokohtaan ja tämän toinen tulokohta on kytketty palautus-kellon 20 värähtelijään. Tämän NAND veräjän ulosmeno on kytketty palautuskellon 20 värähtelijään. Tämän NAND veräjän ulosmeno on kytketty palautuskellon 20 ylimääräisen 3-vaiheisen kymmenryhmien laskijan ensimmäisen laskijan tulokohtaan. Ei-muunnetun järjestelmän kuvauksessa sanottiin, että on useita inverttereita 20G-20L palautuskellon 20 kiikun 20C ulosmenon ja palautuskellon 20 meno-stabiilin multivibraattorin 20F välissä. Muunnetussa järjestelmässä toinen invertteri 20H on korvattu ylimääräisellä 2:n tulokohdan NAND veräjällä, jonka toinen tulopuoli on kytketty ensimmäisen invertterin 20G avulla palautuskellon 20 kiikun 20C ulosmenoon, kun taas NAND veräjän toinen tulokohta on kytketty sen toisen lisäinvertterin ulosmenoon, jonka tulokohta on kytketty lisäkiikun ulosmenoon. Tämän seurauksena signaali ylimääräisen 2:n tulokohdan NAND veräjän ulosmenossa tulee käännetyksi aina kun jommankumman R-S kiikun nollaa yhdistetty 3-vaiheinen kymmenryhmien laskija, joka vie ajoitusjaksonsa päätökseen.

Muunnettu järjestelmä sisältää lisäksi ensimmäisen ja toisen monostabiilin multivibraattorin (SN74121). Ensimmäisen multivibraattorin tulokohdat A1 ja A2 on kytketty sen kiikun 20C ulosmenoon, jota on kuvattu palautuskellon 20 osana ei-muunnetussa muodossa. Toisen multivibraattorin A1 ja A2 tulokohdat on kytketty 20 6 2 9 0 9 invertterin 26F ulosmenoon, joka on kytketty D-tulokohtaan ensimmäisessä D-tyyppisessä läpässä, joka kuuluu D-tyyppiseen kaksois-kiikkuun 26A, pitosignaalin antamiseksi multivibraattoreille. Tässä rakenteessa jokainen näistä ensimmäisestä ja toisesta ylimääräisestä multivibraattorista antaa pulsseja tavanomaiselle laitteelle, joka voi antaa lukeman, joka osoittaa virheen sijainnin pulssien välisen aikaeron perusteella.

Kuten seuraavasta käy ilmi, on keksinnön järjestelmän parhaana pidetty toteutusmuoto, jota on valaistu joidenkin osien tietyn piirin avulla, osoittanut voivansa hyvin ilmaista hitsausvirheitä, jotka on hitsauksen jälkeen löydetty, käyttäen tavanomaista radiografiaa yms. koestusmenetelmiä virheitä varten. Järjestelmän alkukoestuksessa siinä ei käytetty valikoivaa, yliäänet hylkivää välinettä 30, jolloin ulostuloveräjä 26 tehtiin toimivaksi tarvitsematta signaalia valikoivasta, yliäänet hylkivästä välineestä 30, ulostulopulssin antamiseksi johtoon 33, kun ulostuloveräjä 26 saa palautuspulssin palautuskellolta 20.

Järjestelmää ilman valikoivaa, yliäänet hylkivää välinettä 30 on käytetty prosessin sisäisessä hitsauksen valvonnassa hitsattaessa upotetulla kaarella valmistettaessa hiiliterässäiliöitä rau-tatiesäiliövaunuille. Järjestelmällä saatuja tuloksia on verrattu tyydyttävällä tuloksella valmiiden säiliöiden tarkastukseen, jossa on käytetty tavanomaisia koestusmenetelmiä koekappaletta rikkomatta, kuten radiografiaa, joita vielä vaaditaan ASME normin tyydyttämiseksi hyvien hitsausten osalta.

Keksinnön järjestelmällä on valvottu akustinen emissio ydinvoimalaitoksissa käytettävien putkien hitsauksessa. Tuloksia verrattiin vakiotutkimulsella (ASME) saatuihin tuloksiin. Ydinvoimalaitosten putkien valmistuksessa esiintyy suuri määrä kokoja, aineita ja hitsausmenetelmiä. Järjestelmän kanssa tähän asti tehtyjen tulosten perusteella uskotaan, että jokaista hitsaustyötyyp-piä voidaan valvoa kohtuullisen suurella luotettavuudella hitsaus-virheiden ilmaisemiseksi.

Edellä oleva kuvaus on vain tarkoitettu valaisemaan keksintöä, eikä mitenkään rajoittamaan sitä, sillä sitä rajoittavat vain seuraavat patenttivaatimukset.

Claims (6)

21 62909

1. Menetelmä, jolla ilmaistaan hitsausvirheet ja jossa akustiset purkaukset vastaanotetaan muuttajalta (10), joka on asennettu toiselle kahdesta yhteen hitsatusta esineestä, ja muutetaan muuttajalla sähköisiksi signaalipurkauksiksi ja joka menetelmä sisältää seuraavat vaiheet: kunkin muuttajalta vastaanotetun signaalin vahvistaminen, vahvistettujen signaalien laskeminen ennalta määrätyllä tavalla ja laskentaprosessin palauttaminen ennalta määrätyn ajan jälkeen, tunnettu ajoitus-prosessin aloittamisesta, joka toimii ennalta määrätyn ajoitus-jakson, signaalipurkauksen ensimmäisellä signaalilla vahvistus-prosessista, vahvistettujen signaalien laskemisesta ensimmäisen ulostulosignaalin muodostamiseksi, jos signaaliluku ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn luvun ajoitusjakson aikana, ja toisen ulostulosignaalin muodostamiseksi, jos signaaliluku ylittää toisen ennalta määrätyn korkeamman luvun ajoitusjakson aikana, sekä ajoitusprosessin pysäyttämisestä että laskentaprosessin palauttamisesta ennalta määrätyn ajoitusjakson lopussa, pulssin muodostamisesta ennalta määrätyn ajoitusjakson lopussa kutakin signaa-lipurkausta varten, jos on olemassa ensimmäinen ulostulosignaali, johtuen siitä, että signaaliluku ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn luvun eikä ylitä toista ennalta määrättyä lukua, pulssien laskemisesta kunnes pulssien välinen aika on suurempi kuin ennalta määrätty ajanjakso ja sitten pulssilaskun palauttamisesta ja hälytyssignaalin muodostamisesta hitsausvirheen ilmaisemiseksi, kun pulssiluku on suurempi kuin ennalta määrätty lukumäärä .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa vahvistettu signaali viedään kaistasuodattimen (17) läpi ja suodatettu, vahvistettu signaali viedään myös valikoivan, yliäänet hylkivän prosessin (30) kautta, tunnettu siitä, että siinä ali-päästösuodatetaan ensimmäinen osa suodatetusta ja vahvistetusta signaalista enintään 250 KHz taajuuksien päästämiseksi läpi, yli-päästösuodatetaan toinen osa suodatetusta, vahvistetusta signaalista yli 250 KHz taajuuksien päästämiseksi läpi, kehitetään ensimmäinen tasavirtasignaali, joka perustuu ylipäästösuodateun vaihtovirtasignaalin maksimiamplitudiin, kehitetään toinen tasa- 22 62909 virtasignaali, joka perustuu alipäästösuodatetun vaihtovirta-signaalin maksimiamplitudiin, verrataan toista tasavirtasignaa-lia ensimmäisen tasavirtasignaalin määrättyyn prosenttilukuun ja kehitetään salliva ulostulosignaali, jos signaalipurkauksen suurtaajuussisällön maksimiamplitudi on suurempi kuin signaali-purkauksen pientaajuussisällön maksimiamplitudin ennalta määrätty prosenttiluku, joka salliva ulostulosignaali on tarpeen aikaansaamaan kutakin ennalta määrättyä ajoitusjaksoa varten.

3. Akustinen emissiojärjestelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jolla järjestelmällä ilmaistaan hitsausvirhe käyttäen vastaanotin-muuttajaa (10), joka on asennettu käytössä toiselle kahdesta yhteenhitsattavasta esineestä (11) vastaanottamaan akustisen purkauksen esineestä, jolle se on asennettu, ja antamaan ulostulonsa sähkösignaalipur-kaus, joka järjestelmä sisältää vahvistimen (15), jonka sisääntulo on kytkettävissä muuttajan (10) ulostuloon ja jolla on ulostulo; jälkivärähtelylaskurin (19), jolla on ensimmäinen sisääntulo ja toinen sisääntulo, joista ensimmäinen on kytketty vahvistimen (15) ulostuloon, ja kellon, jolla on sisääntulo, joka on liitetty vastaanottamaan vahvistetut signaalit, ja useita ulostuloja, tunnettu siitä, että jälkivärähtelylaskuri (19) sisältää binäärilaskurin (19A), jolla on ensimmäinen ulostulo ja toinen ulostulo, jotka muodostavat signaalit, kun signaalipurkauksen amplitudien desimaaliluku ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn luvun ja vastaavasti toisen ennalta määrätyn, suuremman luvun, jolloin kello (20) on suunniteltu aloittamaan ajoituksensa reaktiona ensimmäiseen signaaliin vahvistimesta tulevasta signaa-lipurkauksesta ja että määrätyn toiminta-ajan jälkeen se palautetaan ja voi aloittaa toisen ajoitustoiminnan, kun seuraavan signaalipurkauksen ensimmäinen signaali käynnistää sen, ja se antaa pulssin ensimmäiseen ulostuloonsa, joka on kytketty jälkivärähtelylaskurin (19) toiseen sisääntuloon niin että saadaan aikaan sen binäärilaskurin (19A) palautusulostulosta tulevan pulssin vaikutuksesta; että siinä on tasonerottamisväline (24), jolla on ulostulo, ensimmäinen sisääntulo, joka on kytketty binäärilaskurin (19A) ensimmäiseen ulostuloon, ja toinen sisääntulo, joka on kytketty kellon (20) toiseen ulostuloon, joka tasonerottamisväline (24) on suunniteltu antamaan signaali ulostulostaan, kun se 23 62909 saa pulssin kellolta (20) ja samanaikaisesti vastaanottaa signaalin binäärilaskurin (19A) ensimmäisestä ulostulosta, mikä tapahtuu, kun desimaaliluku binäärilaskurissa (19A) on ylittänyt ensimmäisen ennalta määrätyn luvun; ulostuloveräjä (26), jolla on ulostulo, ensimmäinen sisääntulo kytkettynä tasonerottamisväli-neen (24) ulostuloon, toinen sisääntulo kytkettynä binäärilaskurin (19A) toiseen ulostuloon, ja kolmas sisääntulo kytkettynä kellon (20) kolmanteen ulostuloon, joka ulostuloveräjä (26) on suunniteltu antamaan pulssin, joka perustuu pulssille, jonka kello (20) antaa ulostuloveräjälle (26), jos ulostuloveräjä samanaikaisesti saa signaalin tasonerottamisvälineestä (24) ja binäärilaskurin (19A) toinen ulostulo ei anna signaalia, joka esiintyy, kun desimaaliluku binäärilaskurissa (19A) on ylittänyt toisen ennalta määrätyn luvun; nopeuden ilmaisin (36), jolla on sisääntulopulssin vastaanottamiseksi ulostuloportista (26) ja ensimmäinen ja toinen ulostulo ja joka on suunniteltu antamaan signaali ensimmäisestä ulostulostaan reaktiona sisääntulonsa pulssiin, joka jatkuu vain, jos jokainen perättäinen pulssi tulee vastaanotetuksi nopeuden ilmaisimen (36) sisääntuloon määrätyn ajan sisällä edeltävän, ulostuloveräjästä (26) tulleen pulssin jälkeen ja antamaan pulssi nopeuden ilmaisimen (36) toiseen ulostuloon kun signaali nopeuden ilmaisimen ensimmäisessä ulostulossa lakkaa; pulssilaskijän (34), jolla on ulostulo ja ensimmäinen sisääntulo kytkettynä ulostuloveräjän (26) ulostuloon vastaanottamaan kukin siinä esiintyvä pulssi, ja toinen sisääntulo kytkennässä nopeuden ilmaisimen (36) toisen ulostulon kanssa, joka pulssinlaskija (34) on suunniteltu laskemaan pulssit, jotka ensimmäinen sisääntulo vastaanottaa sinä ajanjaksona, jona pulssia ei syötetä sen toiseen sisääntuloon nopeuden (36) ilmaisimen toisesta ulostulosta, joka pulssi nopeuden ilmaisimen toisesta ulostulosta palauttaa pulssinlaskijän (34) nollaan, ja pulssinlaskija (34) on lisäksi suunniteltu antamaan signaali ulostulostaan, jos pulssien lukumäärä , ennen palautusta nollaan pulssin vaikutuksesta, joka tulee nopeuden ilmaisimen (36) toisesta ulostulosta, on vähintään määrätty vähimmäislukumäärä; hälytin (39) , jolla on ulostulo, ensimmäinen sisääntulo, joka on kytketty nopeuden ilmaisimen (36) ensimmäiseen ulostuloon, ja toinen sisääntulo, joka on kytketty pulssinlaskijän (34) ulostuloon, joka hälytin (39) on 24 62909 suunniteltu antamaan signaali ulostulostaan, joka aloitetaan, kun sen toisessa sisääntulossa on signaali, ja joka lakkaa, kun sen ensimmäisessä sisääntulossa on signaali; ja hälytysosoitin (47), jonka sisääntulo on kytketty hälyttimen (39) ulostuloon ja joka toimii reagoiden hälyttimen (39) antamaan signaaliin hitsaus-virheen osoittamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vastanotinmuuttja (10) on pietsosähköinen muuttaja ja binäärilaskurin (19A) ensimmäinen ja toinen ulostulo antavat signaalin, kun desimaaliluku ylittää 100 ja vast. 1000, ja järjestelmä sisältää lisäksi kaistanpäästösuodattimen (17), jonka sisääntulo on kytketty vahvistimen (15) ulostuloon ja jonka ulostulo on kytketty jälkivärähtelylaskurin (19) sisääntuloon vahvistettujen signaalipurkausten antamiseksi vahvistimesta (15) jälkivärähtelylaskurille (19), joka kaistanpäästösuodatin (17) on suunniteltu päästämään läpi taajuudet alueella n. 100... 550 KHz, edullisesti alueella 100...400 KHz.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ulostuloveräjällä (26) on kolmas sisääntulo ja järjestelmä sisältää lisäksi valikoivan, yliäänet hylkivän välineen (30) , jonka sisääntulo on kytketty kaistanpäästö-suodattimeen (17) ja ulostulo kytkettynä tulostusveräjän (26) kolmanteen tulopuoleen, joka hylkivä väline (30) on suunniteltu käsittelemään signaaleja, jotka sen sisääntulo ottaa vastaan, signaalin antamiseksi sen ulostuloon vain silloin, kun jännite-signaalipurkauksen sen osan amplitudihuippu, joka ylittää määrätyn taajuuden, ylittää amplitudihuipun määrätyn prosenttiluvun signaalipurkauksen siitä osasta, joka ei ylitä tätä määrättyä taajuutta, ja ulostuloveräjä (26) on suunniteltu antamaan pulssi ulostulostaan vain sinä aikana, jolloin ulostuloveräjän (26) kolmas sisääntulo saa signaalin hylkivältä välineeltä (30).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että valikoiva, yliäänet hylkivä väline (30) käsittää: alipäästösuodattimen (49) , jolla on ulostulo ja si sääntulo, joka on kytketty kaistanpäästösuodattimen ulostuloon, joka alipäästösuodatin (49) on suunniteltu päästämään läpi taajuudet 250 KHz asti; ylipäästösuodattimen (50), jolla on ulostulo ja sisääntulo, joka on kytketty kaistanpäästösuodattimen (17) 25 62909 ulostuloon, joka ylipäästösuodatin (50) on suunniteltu päästämään läpi vähintään 250 KHz taajuudet? ensimmäisen ilmaisimen ja suodattimen (52), joilla on ulostulo ja sisääntulo, joka on kytketty alipäästösuodattimen (49) ulostuloon, jolloin ensimmäinen ilmaisin ja suodatin (52) on suunniteltu antamaan tasavirtasig-naalin, joka perustuu alipäästösuodattimen (49) signaalipurkauk-sesta läpipäästämään vaihtovirtasignaalin maksimiamplitudiin; toisen ilmaisimen ja suodattimen (58), jolla on ulostulo ja sisääntulo, joka on kytketty ylipäästösuodattimen (50) ulostuloon, joka toinen ilmaisin ja suodatin (52) on suunniteltu antamaan tasavirtasignaali, joka perustuu ylipäästösuodattimen (50) sig-naalipurkauksesta läpipäästämän vaihtovirtasignaalin maksimi-amplitudiin; ja vertailijän (56), jolla on ensimmäinen ja toinen sisääntulo, jotka on kytketty vastaavasti ensimmäisen ja toisen ilmaisimen ja suodattimen (52, 58) ulostuloihin, ja ulostulo, joka on kytketty ulostuloveräjän (26) kolmanteen sisääntuloon, jolloin hylkivä väline (30) on suunniteltu siten, että tasavirtasignaali, joka annetaan vertailijän (56) toiseen sisääntulopuo-leen toisesta ilmaisimesta ja suodattimesta (58), on suurempi kuin määrätty prosenttimäärä tasajännitesignaalista, joka annetaan vertailijän (56) ensimmäiseen sisääntuloon ensimmäisestä ilmaisimesta ja suodattimesta (52) signaalin antamiseksi vertai-lijan (56) ulostulosta, jos signaalipurkauksen suurtaajuussisäl-lön maksimiamplitudi on suurempi kuin ennalta määrätty prosenttimäärä signaalipurkauksen pientaajuussisällön maksimiamplitudista. 26 62909