FI62879B - Faergreaktivt uppteckningsmaterial och foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

E3F*1 W (11)KUUJ-UTUSJULKAI*U 0 - L J utlAgonINOttKm^T 62 87 9 (51) Kv.fc.Vci.3 D 21 H 5/00 f B 41 H 5/12 SUOMI—»FINLAND (») 7Θ2130 . (M) HiluwlwMvlA—BlM>ti>frfn 03.07*78 " (23) AMwptlvt—CHtighM·*! O3.O7.78 (41) TullutfuNiMnl—MMt«IfcutNg 13.01.79 ·*·» fVflKiritynlun AwaMw vtlfd ach 30.11.82 (32)(33)(31) hr*«*r «mHmm—*«fM priertt* 12.07.77

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 2731^18.7-^5 (71) Feldmiihle Aktiengesellschaft, Fritz-Vomfelde-Platz U, UOOO Dusseldorf-Oberkassel, Saksan Liittotasavalta-Forbundarepubliken Tyskland(DE) (72) Kurt Riecke, Kempen, Ferdinand Land, Viereen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7U) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5^) Värireaktiivinen merkintäaine ja menetelmä sen valmistamiseksi -Färgreaktivt uppteckningsmaterial och förfarande for dess fram-ställning Tämä keksintö koskee merkintäainetta, erityisesti väriaksep-toriominaisuuksia omaavaa värireaktiopaperia jäljennösten ja läpilyöntien valmistamiseksi värireaktiomenetelmän mukaisesti, joka paperi sisältää väriakseptorikerroksen, joka yhdessä värinmuodostajien kanssa muodostaa värin.

Tunnetaan merkintäaineita, jotka sisältävät väriakseptorikerroksen, joka on herkkä tiettyihin kemiallisiin yhdisteisiin nähden. Kun väriakseptorit joutuvat kosketukseen tällaisten ensin värittömien yhdisteiden, niin kutsuttujen värimuodostajien kanssa, ne muodostavat värin. Tunnettuja esimerkkejä tällaisista väriakseptoreista ovat attapulgiitit tai niin kutsutut happamet savet. Paljon käytettyjä värinmuodostajia ovat kromogeeniset yhdisteet, kuten kristalliviolet-tilaktoni, malakiittivihreä-laktoni, bentsoyyli-leukometyleenisini, N-fenyyli-leukauramiini ja vastaavat. Muodostunut väri riippuu tällöin ensisijaisesti värinmuodostuskomponentin valinnasta. Usein ei kuitenkaan,saavutettu väri-intensiteetti tai pysyvyys riitä. Sen joh- 2 62879 dosta on jo yritetty parantaa väriakseptoriominaisuuksia edelleen lisäämällä metallisuoloja. Tunnettu ehdotus käsittää sen,· että vä-rireaktiivisia pigmenttejä ja sideaineita sisältävään päällystys-massaan lisätään vesiliukoisia metallisuoloja, esim. sinkkikloridia. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan saavuteta mitään huomattavia parannuksia koska tavallisten mineraalisten väriakseptoreiden elektroni vastaanottokyvyn parantamiseksi tarvittavaa metallisuolamäärää ei voida lisätä vaikuttamatta haitallisesti päällystysmassan sideaineena käytetyn lateksin stabiliteettiin, tai lateksin koaguloimatta.

Nämä metallisuolat ovat paperissa joko itse suolana tai metallihyd-roksina. Metallisuolat asettuvat osittain myös mineraalisista väri-reaktiivisista pigmenteistä koostuvien tavallisten väriakseptoreiden hilaan.

Myös vesiliukoisten neutraalisuolojen lisääminen paperiai-neeseen, kuten on selitetty DE-hakemusjulkaisussa 14 71 717, aikaansaa vain pienen parannuksen reaktiviteetissä. Nämä myös painovärien sikkatiiveina tunnettujen lyijy-, mangaani- ja koboltti-suolojen erityisesti korkeimpien hapetusasteiden väri on tumma ja ne ovat jo tästä syystä vain rajoitetusti käyttökelpoisia valkoisissa papereissa.

Eräs myöhempi ehdotus, joka on selitetty hakijan patentissa DT 26 01 865*5 käsittää täten sen että muodostamalla sinkkiamiini-kompleksi päällystysmassassa voidaan värireaktiivisia ominaisuuksia parantaa edelleen, valmiiseen paperiin voidaan sisällyttää suurempia sinkkimääriä ja lateksin koagulointia välttää. Tällöin muutetaan sinkkikloridi päällystysmassan valmistuksessa NH^0H:lla liukoiseksi sinkkiamiinikomplekseksi. Tällä menetelmällä voidaan parantaa värireaktiivisia ominaisuuksia, koska valmiiseen paperiin voidaan sisällyttää suurempia sinkkimääriä ilman lateksin koaguloitumisen vaaraa päällystysmassassa olevien sinkkiyhdisteiden johdosta. Sinkkiklori-din muuttamiseksi tarvittavat NH^OH-määrät ovat kuitenkin niin suuret että paperiradan kuivauksen aikana vapautuneiden NH^-määrien aiheuttamaa hajakuormitusta ei teollisessa valmistuksessa ilman muuta voida jättää huomioimatta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannettuja ominaisuuksia omaava merkintäaine ja välttää edellä selitettyjä epäkohtia. Erityisesti parannetaan väriakseptorikerroksen kestokykyä vanhentumista vastaan, mikä pätee sekä painojäljen vanhenemiselle että paperin kirjoitettavuudelle vanhenemisen jälkeen, eli kirjoittamattoman, paperin pitemmän varastoinnin jälkeen. Erityisesti on tämän keksinnön tarkoituksena parantaa sivelyvärien reologiaa ver- 5 62879 rattuna sellaisiin sivelyväreihin, joihin on lisätty vesiliukoisia metallisuoloja. Toisena keksinnön päämääränä on välttyä edellä selitetyn, sinkkiamiinikompleksia hyväksikäyttävän työskentelytavan yhteydessä esiintyvän hajun muodostumiselta.

Tämä keksintö koskee näin ollen väriakseptoriominaisuuksia omaavaa merkintäainetta jäljennösten ja läpilyöntien valmistamiseksi, joka sisältää väriakseptoreita yhdessä kerroksessa, ja j:oka tunnetaan siitä, että merkintäaine värireaktiivisten mineraalisten pigmenttien ohella sisältää veteenliukenemattomia tai vaikeasti liukenevia emäksisiä metallisuoloja, jotka anioneina sisältävät halogeenia, SO^ ”, asetaattia”, NO^- ja jotka ovat vesipitoisessa väliaineessa muodostettuja reaktiotuotteita alkuaineiden jaksollisen järjestelmän II. sivuryhmän metallien ja transitiometallien vanadiinin, raudan, kromin, koboltin, mangaanin ja nikkelin yhdestä tai useammasta vesiliukoisesta suolasta aikaiihydroksidien kanssa. Keksintö koskee myös menetelmää päällystysmassan valmistamiseksi.

Nämä suolat ovat todennäköisesti sopivia sen johdosta, että ne voivat muodostaa monikerroksisen hilan ja täten vaikuttaa edullisesti värinkehitysominaisuuksiin. Edellä mainituilla neutraalisuo-loilla, jotka on selitetty DE-hakemusjulkaisussa 14- 71 7^7, on vain yksikerroksinen hila eikä edes emäksisellä lyijysuolalla ole kaksikerroksista hilaa. Nämä suolat pystyvät näin ollen parantamaan vä-rireaktiota vain kohtuullisesti.

Aivan erityisen edullinen vaikealiukoinen emäksinen metalli-suola on emäksinen sinkkikloridi, jonka kaava on

ZnCl2 [zn (0H)2] 4-.

Tällainen sinkkisuola muodostuu sinkkikloridin reagoidessa esim. natrium- tai kaiiumhydroksidin kanssa. Oleellista reaktiossa on tällöin toisaalta että reaktio viedään niin pitkälle että muodostunut emäksinen metallisuola on riittäväin vaikealiukoinen ja toisaalta ettei reaktiota viedä niin pitkälle että tapahtuu täydellinen hydro-lyysi. Vain huomioimalla nämä ehdot varmistetaan ettei vaikuteta epäedullisesti sivelyvärien Teologiaan mitä sitoutumattomien metalli-ionien aiheuttamaan lateksin koagulointiin tulee ja että saavutetaan optimaaliset värireaktiiviset ominaisuudet vastaanottokerroksessa. Edullinen tulos saavutetaan kun lisätään vain 80 % puhtaan metallihydroksidin saostamiseksi tarvittavasta aikaiihydroksidimäärästä. t . . Λ 4 62879

Tarkoituksenmukaisesti ruiskutetaan saostusaine mineraalisten värireaktiivisten pigmenttien vesipitoiseen dispersioon, joka jo sisältää metallisuolaa liuenneessa muodossa, samalla voimakkaasti hämmentäen. Tällä tavalla voidaan keksinnön mukaisten emäksisten suolojen vaikutusta tehostaa niiden saostuessa suuren aktiivisen pinnan omaaville mineraalisille värireaktiivisille pigmenteille, näin ollen tehostaen niiden vaikutusta.

Missään tapauksessa ei keksinnön mukaisia emäksisiä metalli-suoloja saa sekoittaa sellaisten metallisten yhdisteiden kannsa, jotka lisätään värireaktiivisten pigmenttien tai muiden väriakseptorei-den ja sideaineiden lietteeseen ja jotka liukenevat vesipitoiseen lietteeseen saostamatta, kuten tapahtuu ko. keksinnön menetelmissä.

Näillä yhdisteillä on jo edellä selitetty epäkohta että niiden ionit vaikuttavat epäedullisesti päällystysmassassa käytetyn lateksin stabiliteettiin. Mutta myös liukenemattomat metalliyhdisteet, kuten esim. sinkkioksidi, jota myös on ehdotettu käytettäväksi väri-intensiteetin parantamiseksi, eivät anna esillä olevan keksinnön avulla aikaansaatavaa positiivista tulosta. Viimemainittua tyyppiä olevilla yhdisteillä ei ole minkäänlaista affiniteettia tavallisiin mineraalisiin värireaktiivisiin elektroniakseptoreihin nähden ja sopivat täten vain rajoitetusti väriakseptorikerroksen elektroniaksep-toripotentiaalin nostamiseksi.

Keksintöä voidaan parantaa edelleen käyttämällä mukana sa-ostusaineena hartsihapon alkalisuolaa alkalihydroksidin ohella. Keksinnön mukaisten metallisuolojen ja alkalihydroksidin ja hartsihapon alkalisuolan resinaattia sisältävät reaktiotuotteet parantavat ilmeisesti metallisuolayhdisteiden parannetun öljyliukoisuuden ansiosta värinmuodostajaa sisältävien mikrokapseleiden kantajaöljyyn leukoyh-disteiden muuttumista värilliseen muotoon.

Saostuskomponentteina sopivia aineita ovat sekä puhtaiden hartsihappojen vesiliukoiset alkalisuolat, kuten esim. abietiiniha-pon, sekä hartsihapposeosten ja akryylihapolla, akryylihappoesterillä tai maleiinihapolla vast..maleiinihappoesterillä vahvistettujen kolofoniumadduktien vesiliukoiset alkalisuolat.

Keksinnön mukaisen merkintäaineen valmistamiseksi voidaan käyttää tunnettuja värireaktiivisia saveja. Käytetään mieluimmin sellaisia elektroniakseptoreita, joilla on suuri aktiivinen pinta-ala, kuten esim. montmorilloniittisaveja jotka sisältävät tietyn määrän Ke+++-ioneja kerroshilan sisällä, tai \r-muotoista Al^O^ia sisältävää aluminiumoksidia jota on saatu aluminiumtrihydroksidista 5 62879 tai aluminiumoksidihydroksidista bömiitin muodossa hehkuttamalla 300 - 1000°C:n lämpötiloissa. Vedenpoistolämpötiloissa saadaan aluminiumtrihydroksidin vast, aluminiumoksidihydroksidin ja ^-muodossa olevan aluminiumoksidin seos hehkutushäviön ollessa 30-1 paino-%. Optimaalinen tulos saadaan käyttämällä 610 - 710°C:n vedenpoisto-lämpötilaa. Näissä lämpötiloissa YVA^O^ksi muutetulla aluminium-oksidihydroksilla on optimaalisia Teologisia ominaisuuksia hehkutus-häviön ollessa noin 4-10 paino-%.

Seuraavassa tarkoitetaan yvA^O^lla kaikkia termodynaamisesta epästabiileja A^O^-muoto ja lämpötila-alueella 300 - 100°C sellaisina kuin ne muodostuvat aluminiumtrihydroksidien kuten bayeriitin ja erityisesti hydrargilliitin vedenpoistossa, tai bömiitin muodossa olevan aluminiumoksidihydroksidin jatketussa vedenpoistossa ja jotka eivät vielä ole muuttuneet yli 1150°C:ssa muodostuvaksi stabiiliksi «c-A^O^iksl.

Valitsemalla sekoituskomponentit voidaan vaikuttaa merkintä-aineen ominaisuuksiin. Maksimaalinen valonkestävyys saadaan käyttämällä puhtaita saveja, maksimaalinen kestävyys vanhenemista vastaan käyttämällä suurta V^A^O^-osuutta. Sekoituskomponenttien sopivalla valinnalla voidaan ominaisuuksia muuttaa puoleen tai toiseen.

Rautapitoisten montmorilloniittisavien käyttö johtaa erityisesti silloin hyvään värireaktioon kun värinmuodostajana käytetään esim. bentsoyyli-leukometyleenisinistä, koska tämä värinmuodostaja muuttuu hapettavasti vaikuttavien rautaionien ansiosta stabiiliksi värilliseksi yhdisteeksi. Saaduissa saveissa jotka sisältävät vain vähän rautaa, voidaan edullisesti osa emäksisistä suoloista muodostaa yhdestä tai useammasta sellaisesta metallista, joka hapetusastet-taan muuttamalla edullisesti vaikuttaa hapetuskatalysaattoreina, kuten esim. kuparista.

Eräs edullinen väriakseptoreiden koostumus sisältää 30-50 paino-% Y^-aluminiumoksidia, vast, aluminiumoksidi- hydroksidia, mahd. aluminiumhydroksidia 70-50 paino-% värireaktiivista savea 2-12 paino-% emäksistä sinkkisuolaa, laskettuna sinkki- oksidina 0,1-2 paino-% kupariyhdisteitä, laskettuna kupari-II- oksidina kokopigmenttipitoisuudesta, jolloin kaikki arvot luonnollisesti yhteensä tekevät 100 %.

Keksinnön mukaisen merkintäaineen valmistamiseksi menetellään tällöin seuraavasti: 6 62879 Päällystysmassan valmistamiseksi lisätään värireaktiivisten pigmenttien dispergointiainetta sisältävään vesipitoiseen lietteeseen vesiliukoista metallisuolaa ja sen jälkeen siihen lisätään saos-tusaine tipoittain tai ruiskuttamalla, samalla voimakkaasti hämmentäen. Saostusaineen määrä on täten mitattu siten, että muodostuu vaikealiukoinen tai veteen liukenematon emäksinen metallisuolayhdiste. Saostuksen jatkuessa muodostuu yhä paksumpi samennus joka voidaan poistaa lisäämällä noin 1A moolia aluminiumkloridia laskettuna yhdestä moolista käytettyä liukoista metallisuolaa.

Edullisesti lisätään ammoniumsuolan liuokseen jotakin toista dispergointiainetta polykarbonihappamen suolan muodossa ja sen jälkeen lisätään muovisideainetta, esimerkiksi butadieeni-styreeni-lateksia. Viskositeetin pudottamiseksi edelleen voidaan lisätä pieni määrä po-lyelektrolyytin alkalisuolaa. Valmiin sivelymassan pH on tällöin kuitenkin aina alle 7, koska tällä arvolla varmistetaan ettei mitään ylimääräistä alkalia ole läsnä, samalla kun varmistetaan emäksisten metallisuolayhdisteiden riittävä liukenemattomuus yhdistettynä optimaaliseen reaktiokykyyn käytettyyn värinmuodostajaan nähden.

Valmis sivelytahna voidaan levittää liituraakapaperille tavanomaisilla sivelylaitteilla. Kuivaamisen ja kalanteroinnin jälkeen voidaan näin valmistettua arkkia käyttää läpilyöntisarjan ala-arkkina.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä ja muita edullisia suoritusmuotoja rajoittamatta keksintöä kuitenkaan esitettyihin esimerkkeihin.

Esimerkeissä on päällystyssubstraattina käytetty molemminpuolisesti tärkkelyspintavalmisteella varustettua puutonta liitupa- p perin raakapaperia, jonka paino on 41 g/m . Sivelyväri levitettiin 2 liinaharjalla yksipuolisesti määrässä 6-6,5 g/m ja kuivattiin sitten tavanomaiseen tapaan.

Esimerkeissä käytetään arvosteluun seuraavia kokeita 1. Kontrastin muuttumista kirjoitusjäijen ja paperin välillä velotuksen jälkeen.

2. Kontrastin muuttumista kirjoitusjäijen ja paperin välillä vanhenemisen jälkeen.

5. Vastaanottoarkin kirjoitettavuutta termisen vanhenemisen jälkeen.

Kokeiden suorittamiseksi kirjoitetaan koekappaleelle esimerkiksi standardi-lomakesarjän toisena läpilyöntinä kirjoituskoneen pienellä x-kirjaimella paikoittain käyttäen iskuvoimakkuutta 5, jolloin vastaanottoarkki on yhdistetty standardiantoarkkiin, joka värin- v 62879 muodostajana sisältää KVL/NBLM-yhdistelmää. Sen jälkeen valotetaan päivänvalossa tai keinovalossa tai varastoidaan 70°C:ssa ja 75 %:n suhteellisessa kosteudessa. Ennen valottamista vast, varastointia ja sen jälkeen suoritetusta valkoisuuden mittauksesta voidaan kontrastin muuttuminen laskea seuraavasta kaavasta: (Wu - Vb) x 100 K (o/0·)

Wu

Wu = kirjoittamattoman koekappaleen valkoisuus Wb = kirjoitetun koekappaleen valkoisuus K = kirjoitetun koekappaleen kontrasti %:na.

Esimerkkien mukaiset koetulokset on piirretty diagrammimuotoon ja esitetty kuvioissa 1-4.

Kuviot esittävät:

Kuvio 1 esittää päivänvalon vaikutusta kirjoitusjäijen ja vastaanottopaperin väliseen kontrastiin.

Kuvio 2 esittää keinotekoisen valon vaikutusta kirjoitus-jäljen ja vastaanottopaperin välisen kontrastiin valottaessa aina 1 MLxh:ään asti.

Kuvio 3 esittää kirjoitusjäijen termistä vanhenemista.

Kuvio 4 esittää vastaanottajan ja siinä olevan kirjoituksen termistä vanhenemista.

Esimerkki 1

Veteen liuotetaan polykarbonihapanta suolaa ja polyelektro-lyytin suolaa dispergointiapuaineeksi. Happamasti liuotettu rautapitoinen montmorilloniitti dispergoidaan ja sen jälkeen siihen liuotetaan rautapitoista sinkkikloridia. Samalla voimakkaasti hämmentäen siihen ruiskutetaan natriumhydroksidia (Air-long-spray). 30 mi nuutin kuluttua asettuu pH-arvo noin 6,6. Ammoniumkloridiliuosta, johon on sekoitettu polykarbonihapanta suolaa, sekoitetaan ja sen jälkeen lisätään styreeni-butadieeni-lateksia sideaineeksi.

Viskositeetin alentamiseksi lisätään myös polyelektrolyytti- suolaa.

Vettä 300 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 0,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 0,1 - M -

Ee-p^toj-sta happolluotettua monumoi^Tloniittia 100 - " -

ZnCl^ tekn. 98 %:sta 16,47 - " - 8 62879

NaOH 30 %:sta 26,33 paino-osaa NH4C1 25 %:sta 8 - " -

Polykarbonihapanta suolaa 1,5 - " -

Styreeni-butadieeni-lateksia 50 %:sta 52,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 40 %:sta 0,22 - " -

ZnO 100 akt. pigmenttiä = 9,6 % NaOH Zn-saostukseen = 83,4 pH Zn-saostuksen jälkeen = 6,6 pH loppu = 6,6 cp 100 Upm = 80 Käyttämällä mukana enemmän rautapitoista happoliuotettua montmorilloniittiä keksinnön mukaisessa yhdistelmässä, saadaan hyvä valonkestävyys.

Kirjoitetun arkin terminen vanheneminen on hyvä.

Vanhentuneen vastaandbtoarkin jälleenkirjoitettavuuteen vaikuttaa ^muodossa olevan aluminiumoksidin puuttuminen epäedullisesti.

Esimerkki 2

Vettä 300 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 0,5 - " - V^Al^Oj (10 % hehkutushävio) 50 - " -

Fe-pitoista happoliuotettua montmorilloniittiä 90 - " -

NaOH 30 %:sta 2,3 - " -

ZnC^, tekn. 98 %:sta 16,47 - " -

NaOH ’ 30 %:sta 24 - " - NH^CL 25 %:sta 8 - " -

Polykarbonihapanta suolaa 1,5 - " -

Styreeni-butadieeni-lateksia 50 %:sta 52,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 40 %:sta 0,32 - " -

ZnO / 100 akt. pigmenttiä = 9,6 % NaOH Zn-saostukseen = 83,4 pH Zn-saostuksen jälkeen = 6,7 pH loppu - 6,6 cp (10Gj ,Upm = 60 9 62879

Sisällytettäessä Y^muodossa olevaa aluminiumoksidia huononee valonkestävyys hieman verrattuna esimerkkiin 1.

Kirjoitetun arkin terminen vanheneminen on selvästi parempi verrattuna esimerkkeihin 3 ja 4.

Vanhentuneen vastaanottajan jälleenkirjoitettavuus on hyvä ja parempi kuin esimerkissä 1, ja tämä johtuu mukana käytetystä muodosta olevasta aluminiumoksidista.

Esimerkki 3

Vettä 289 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 0,5 - " - (10 % hehkutushäviö) 70 - " -

Fe-pitoista happoliuotettua montmorilloniittia 30 - " - ΖηΟΐ£ tekn. 98 %:sta 11,53 - " -

NaOH 50 %:sta 18,43 - " - NH^Cl 25 %:sta 5,6 - " -

Polykarbonihapanta suolaa 1,5 - " -

Styreeni-butadieeni-lateksia 50 %:sta 52,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 40 %:sta 0,32 - " -

Zn / 100 akt. pigmenttiä = 6,75 % NaOH Zn-saostukseen = 83,4 pH Zn-saostuksen jälkeen = 6,7 pH loppu = 6,7 cp 100 Upm = 78

Korkea Y^-Al^O^-pitoisuus vähentää valonkestävyyttä. Hyvien alkuarvojen jälkeen putoavat arvot pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena.

Vastaavanlainen ilmiö esiintyy kirjoitetun arkin termisessä vanhenemisessa.

Suuri Y^-A^Oj-pitoisuus antaa erinomaisen jälleenkirjoitet-tavuuden vanhentuneelle vastaanottajalle, joka on jopa esimerkkiä 2 parempi.

Esimerkki 4 Tässä esimerkissä käytetään ei-keksinnön mukaista vastaanot-toarkkia, jossa on kehitinkerros, joka perustuu vain happoliuotettuun rautapitoiseen montmorilloniittiin. Happoliuotettu montmorilloniitti ' ; .' Λ 10 62879 voidaan aktiviteetin parantamiseksi värissä säätää pH-arvoon 9,8 natronvesilasilla.

Esimerkki 5

Vettä 289 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 0,5 - " -

Fe-pitoista happoliuotettua montmorilloniittia 100 - " -

ZnCl2 tekn. 98 %:sta 11,53 - " - N'aOH 30 %: sta 18,43 - " - NH4C1 25 %:sta 5,6 - " -

Polykarbonihapanta suolaa 1,5 - " -

Styreeni-butadieeni-lateksia 50 %:sta 52,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 40 %:sta 0,32' - " -

ZnO '/ 100 akt. pigmenttiä = 6,75 % NaOH Zn-saostukseen = 83,4 pH Zn-saostuksen jälkeen = 6,6 pH loppu = 6,7 cp 100 Upm = 75

Esimerkki 5 käyttäytyy valonkestävyydeltään samalla tavalla kuin esimerkki 1.

Sen kirjoitusjäljen pysyvyys näyttää olevan esimerkkiä 1 hieman parempi.

Esimerkit 6 ja 7 selittävät kuparisulfaatin lisäämistä hape-tuskatalysaattoriksi rautapitoisen montmorilloniitin ja vf=-Al20^:n aktiiviseen pigmenttikoostumukseen.

Esimerkissä 7 tapahtuu saostus lisäksi hartsisaippualla.

Esimerkki 6

Vettä 291 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 0,5 - " - Y^A1205 (10 % hehkutushäviö) 70 - " -

CuS0^.5H20 20 %:sta 10,2 - " -

Fe-pitoista happoliuotettua montmorilloniittia 30 - " -

NaOH 30 %;sta 2,18 - " - ^nÖl2 tekn. 98 %:sta 11,55 - " -

NaOH 30 %:sta 17,3 - " - 11 62879 NH^Cl 25 %:sta 8 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 1,5 - " -

Styreeni-butadieeni-lateksia 50 %:sta 52,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 40 %:sta 0,32 - " -

ZnO / 100 akt. pigmenttiä = 6,75 % NaOH Me++:n saostamiseen = 80 pH Me++:n saostamisen jälkeen = 6,8 pH loppu = 6,7 cp 100 Upm = 40

CuO / 100 osaa γ^Α^Ο^ = 0,95

CuSO^:ta adsorboidaan aluminiumoksidiin ja muutetaan sen jälkeen.

Esimerkki 7

Vettä 291 paino-osaa

Polykarbonihapanta suolaa 0,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 0,1 - " - ei-ionogeenista vaahdonestoainetta 0,2 - " - spAl20j 10 % hehkutushäviö 70 - " -

CuS0v5H20 20 %:sta 10,02 - " -

Hartsisaippuaa 30 %:sta (0,207 6 NaOH/ 1 g atro hartsi) 8,44 - " -

Fe-pitoista happoliuotettua montmorilloniittia 30 - " -

ZnCl2 tekn. 98 %:sta 11,53 - " -

Hartsisaippuaa 30 %:sta 17 - " -

NaOH 30 %: sta 18,43 - " - NH^Cl 25 %:sta 5,6 - " -

Polykarbonihapanta suolaa 1,5 - " - ei-ionogeenista vaahdonestoainetta 0,5 - " -

Styreeni-butadieeni-lateksia 50 %:sta 52,5 - " -

Polyelektrolyytin alkalisuolaa 40 %:sta 0,3 - " -

ZnO / 100 akt. pigmenttiä = 6,75

NaOH Me++:n saostamiseksi = 80 % Zn ZnCl2 Qzn(0H)2] ^:na = 60 pH saostamisen jälkeen = 6,8 .·5' .1 V ! pH loppu = 6,8 cp 100 Upm =100

CuO laskettuna 100 osaa Y^Al20^:a = 0,93

Claims (21)

12 62879

1. Merkintäaine, erityisesti väriakseptoriominaisuuksia omaava värireaktiopaperi jäljennösten ja läpilyöntien valmistamiseksi värireaktiomenetelmän mukaisesti, joka sisältää väriakseptoriker-roksen, joka yhdessä värinmuodostajien kanssa muodostaa värin, tunnettu siitä, että merkintäaine värireaktiivisten mineraalisten pigmenttien ohella sisältää veteenliukenemattomia tai vaikealiukoisia emäksisiä metallisuoloja, jotka anioneina sisältävät halogeenia, SO^ , asetaattia”, NO^- ja jotka ovat vesipitoisessa väliaineessa muodostettuja reaktiotuotteita alkuaineiden jaksollisen järjestelmän II. sivuryhmän metallien sekä transitiometallien vanadiinin, raudan, kromin, koboltin, mangaanin ja nikkelin yhdestä tai useammasta vesiliukoisesta suolasta alkalihydroksidien kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että se veteen liukenemattomana emäksisenä metalli-suolana sisältää sinkkisuolaa, jonka kaava on ZnCl2 [zn(0H)2J 4

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että vaikealiukoinen tai veteenliukenematon emäksinen metallisuola on vesiliukoisen metallisuolan reaktiotuote alka-lihydroksidin ja hartsihapon alkalisuolan kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että hartsihappo on moniemäksinen ja voi olla myös osittain esteröity.

3. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että moniemäksinen hartsihappo on maleiini-hapolla vahvistettu kolofonihartsi.

6. Patenttivaatimusten 3-5 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että hartsihappo on akryylihapolla vahvistettu kolofoniumhartsi.

7- Patenttivaatimusten 1-6 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että se väriakseptoreina sisältää värireaktiivisia saveja ja/tai aluminiumoksidihydroksidia vast, aluminiumhydroksidia, jossa on aluminiumoksidia Y^-muodossa.

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että se värireaktiivisena savena sisältää happoliu-otettua rautapitoista montmorilloniittia. 15 62879

9. Patenttivaatimusten 1-8 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että se sisältää aluminiumoksidihydroksidia vast, aluminiumtrihydroksidia, jossa on aluminiumoksidia Y^-muodossa ja jonka hehkutushäviö on 30 - 1 paino-%.

10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että väriakseptori on seos ^T-Al^Ojista ja rautapitoisesta montmorilloniitista painosuhteessa 90:10 - 10:90.

11. Patenttivaatimusten 1-10 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että emäksisten metallisuolojen kokonaismäärä on 2-30 paino-% laskettuna metallioksideina väriakseptoreiden kokonaismäärästä.

12. Patenttivaatimusten 1-10 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että emäksisten metallisuolojen kokonaismäärä on edullisesti 5-10 paino-% laskettuna metallioksideina väriakseptoreiden kokonaismäärästä.

13· Patenttivaatimusten 1-11 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että emäksiset metallisuolat on hienojakoisessa muodossa seostettu tavanomaisille väriakseptoreille.

14. Patenttivaatimusten 1-11 ja 13 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää 0,1 - 10 paino-% hapetuskatalysaattorina toimivia metalliyhdisteitä, laskettuna metallioksideina värireaktiivisten pigmenttien kokonaismäärästä.

15· Patenttivaatimusten 1-11 ja 13-14 mukainen merkintäaine, tunnettu siitä, että väriakseptorit lisäksi sisältävät kupa-riyhdisteitä.

16. Menetelmä päällystysmassan valmistamiseksi jonkin patenttivaatimusten 1-15 mukaista merkintäainetta varten, tunnet-t u siitä, että vesipitoiseen dispergointianetta sisältävään mineraalisten värireaktiivisten pigmenttien lietteeseen lisätään alkuaineiden jaksollisen järjestelmän II sivuryhmän metallien tai transi-tiometallien, kuten kromin, koboltin, mangaanin, nikkelin, vanadiinin ja raudan yhtä tai useampaa vesiliukoista suolaa, joka muodostaa alkalihydroksidien ja hartsihappojen kanssa vaikeastiliukenevia tai liukenemattomia emäksisiä suoloja, ja alkalihydroksidia ja hartsi-saippuaa tai pelkkää alkalihydroksidia lisäämällä vesiliukoiset metallisuolat seostetaan siten että muodostuu veteen liukenematon emäksinen metallisuola, jonka anionit sisältävät halogeenia, SO^ , ase-taattia”, N0^~ ja resinaattia, että tähän seokseen sekoitetaan ammo-niumsuolan vesipitoista liuosta ja sen jälkeen lisätään muovidisper-siota sideaineeksi, jolloin päällystysmassan pH on alle 7· 14 62879

17· Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä merkintäai-neen päällystysmassan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että dispergoimisapuaineeksi lisätään polykarbonihapanta suolaa.

18. Patenttivactimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä merkin-täaineen päällystysmassan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että dispergoimisapuaineeksi lisätään polyelektrolyytin alkalisuolaa.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 16-18 mukainen menetelmä merkintäaineen päällystysmassan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että ammoniumsuolana käytetään ammoniumkloridia.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 16-19 mukainen menetelmä merkintäaineen päällystysmassan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että mineraalisten värireaktiivisten pigmenttien ja vesiliukoisen suolan dispergoimisainetta sisältävää vesilietettä hämmennetään voimakkaasti ja saostusaine ruiskutetaan tähän lietteeseen.