FI62867C - Draghaollfast och rivstark duk - Google Patents

Description

( KUULUTUSjULKAISU , χ „

Ma l J (11) utlAggningsskkift 62o67 -¾¾ (4S) Patent neddelat ^ ^ ^ (51) Kv.ik.3/im.ci.3 D 03 D 1/00 // D 03 B 23/00 SUOMI —FINLAND (21) ΡΜη«ΙΗϋ(·Μΐ·-ΡΜ·ηθΜβΜη| 800791 (22) Hekemtapthrt—AraMatlngttf^ lL.03.80 (23) Altwpiiv·—GlMghmdac lU.03.80 (41) Tulkit (ulkMial — Uhrit effwtNg 03.10.80 ratantti- ]» rakl«frlhall|tuu /44) NihtiMUuipvwn |« kuuL|uik>iwn pm. — nrtant· och rafiatantyralMn ' AnaMun utkgd och nJ^krtfun publkund 30.11.82 (32)(33)(31) utuoUwu·—feglrd priorK« 02.OL. 79

Ruotsi-Sverige(SE) 7902880-9 (71) Almedahls AB, S-510 50 Dalsjöfors, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Sten Ahlström, Dalsjöfors, Rudolf Zscherp, Dalsjöfors, Ruotsi-Sverige(SE) (7¾) Oy Heinänen Ab (5¾) Vetoluja ja repeytymistä kestävä kangasliina - Draghällfast och rivstark duk

Teknisiin tarkoituksiin, kuten suojapeitteisiin, purjekankaisiin, ilmahalleihin ja sen tapaisiin, mutta myös muihin tuotteisiin käytetään usein vetolujaa ja repeytymistä kestävää kangasta, joka muodostuu runkokudoksesta, joka on muodostettu monikuituisista, suunnilleen yhtä paksuista, polyamidia, polyesteriä tai muuta hyvin lujaa tekoainetta olevista langoista, jotka on kudottu yhteen suunnilleen samalla lankatiheydellä loimessa ja kuteessa, jolloin runkoku-dos on viimeistelyn jälkeen päällystetty muovi- tai elastomeerima-teriaalilla, esimerkiksi polyvinyylifloridilla, polyuretaanilla tai 2-f looributadieenin polymeerillä. Tarkoituksena on tällöin saada tietyllä kudospainolla pintayksikköä kohti aikaan optimaaliset lujuusominaisuudet päällystettyyn kudokseen. Optimaalisten lujuusominaisuuksien saavuttamiseksi on olennaista saada aikaan vetolujuuksien tasapaino loimi- ja kudesuunnassa ja samanaikaisesti repäisy-lujuuksien tasapaino loimessa ja kuteessa.

Vetolujuuksien tasapaino loimi- ja kudesuunnissa ei yleensä ole mikään probleema. Loimen ja kuteen samalla langanpaksuudella ovat nämä vetolujuudet nimittäin suuressa määrin yhtä suuret lan&atihey-den ollessa sama loimessa ja kuteessa. Kude on tosin usein jonkin- 2 62867 verran heikompi, mutta tämä ero on lähinnä marginaalinen, mutta se voidaan haluttaessa helposti tasapainottaa lisäämällä lankatiheyttä jonkin verran kuteessa. Jonkin verran pienemmän vetolujuuden kuteessa katsotaan johtuvan siitä, että kudelangat eivät sijaitse kudoksessa yhtä suorina kuin loimilangat. Sekä kokeissa että käytännössä tulee kuormitus sentähden hieman epätasaiseksi lankasysteemiin, mistä on seurauksena pienempi vetolujuus kuteen suunnassa.

Kun on kysymys loimen ja kuteen repeytymislujuuksien tasapainoittami-sesta, on probleema monimutkaisempi. Jos lähdetään yksinkertaisesta palttinatavarasta, joka on täysin symmetrinen, tulee kuteen repeyty-mislujuudeksi tavallisesti ainoastaan noin 60 % loimen repeytymislu-juuden arvosta. Tämä selitetään sillä, että päällystemateriaali puristuu päällystämisen yhteydessä kudelangan yksityisten kuitujen väliin paljon suuremmassa määrin kuin loimi langassa. Kudelanka jäykistyy tällöin ja repeytymislujuus pienenee ratkaisevasti.

Tämän kompensoimiseksi on monissa tapauksissa siirrytty yksinkertaiseen, tasasivuiseen loimi ripsiin. Täten on kuteen repeytymislujuus voitu suurin piirtein kolminkertaistaa, mutta samanaikaisesti on loimen repeytymislujuus pienentynyt noin 20 %, minkä johdosta kangas on edelleen epätasapainoinen.

Jos sitten otetaan täysi askel ja vahvistetaan samalla tavoin lointa, saadaan tulokseksi 2/2 - panamakudos. Tällöin osoittautuu kuitenkin, että samalla on lisättävä lankatiheyttä sekä loimessa että kudoksessa noin 33 %, jotta kudos voitaisiin käsitellä ilman, että syntyy langanliukumia. Nyt tapahtuu taas sama asia, loimen repaytymislujuus kasvaa kolminkertaiseksi, samalla kun kuteen repeytymislujuus pienenee noin 20 %.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut probleemat ja saada aikaan tasapainoitetut, optimaaliset lujuusominaisuudet teknisiin tarkoituksiin, kuten suojapeitteisiin, purjekankaisiin, ilma-halleihin ja sen tapaisiin tarkoitetulle, patenttivaatimuksen johdannossa esitetylle kankaalle. Tämä on saavutettu siten, että kankaalle on annettu patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa esitetyt, konstruktiiviset tunnusmerkit.

Keksintö perustuu sille havainnolle, että runkokudoksen muovipäallys-tämisen yhteydessä voidaan saada aikaan tasapainoitetut lujuusominai- 62867 suudet valmiille kankaalle, mikäli runkokudokaelle käytetään erityisesti tarkoitusta varten konstruoitua sidosmallia valmistettaessa kankaan runkokudosta. Tämä sidosmalli esitetään oheisessa piirustuksessa. Jokainen pieni ruutu piirustuksessa vastaa loimilangan ja ku-delangan välistä risteyskohtaa, jolloin jokainen vaakasuora ruuturi-vi vastaa siten kudelankaa ja jokainen pystysuora ruuturivi vastaa loimilankaa. Ne ruudut, jotka on varustettu ristillä, ilmoittavat, että loimilanka kulkee kyseisessä risteyskohdassa kudelangan yli, kun taas jokainen tyhjä ruutu merkitsee sitä, että kudelanka kulkee kyseisessä risteyskohdassa loimilangan yli. Ylhäällä vasemmalla on piirustuksessa paksummilla viivoilla rajoitettu neliö, joka käsittää kuusi loimilankaa ja kuusi kudelankaa. Tämä on sidoskaava kyseiselle sidosmallilie. Piirustuksessa esitetty osa kudosmallista käsittää neljä sidoskaavaa mallin luonteen havainnollistamiseksi selvemmin.

Piirustuksessa esitetty sidosmallin sidoskaava käsittää, kuten mainittu, kuusi loimilankaa ja kuusi kudelankaa, jolloin ensimmäinen ja neljäs kudelanka kulkevat ensimmäisen, toisen, neljännen ja viidennen loimilangan yli, toinen kudelanka kulkee ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen loimilangan yli, kolmas kudelanka kulkee toisen, kolmannen ja kuudennen loimilangan yli, viides kudelanka kulkee kolmannen, neljännen ja kuudennen loimilangan yli ja kuudes kudelanka kulkee kolmannen, viidennen ja kuudennen loimilangan yli.

Keksinnön tehon valaisemiseksi valmistettiin kankaita, joissa runko-kudos oli palttinatyyppiä, loimiripsityyppiä, 2/2-panamatyyppiä ja yhdessä runkokudoksessa oli esillä olevan keksinnön mukainen sidos-malli. Kaikkiin runkokudoksiin käytetiin samaa lankaa, ja lankaa käytettiin kudoksissa sekä loimeen että kuteeseen. Eri runkokudok-set päällystettiin sitten samalla tavoin ja samanlaisella muovipääl-lysteellä, minkä jälkeen valmiit kankaat saatettiin vetolujuuskokei-siin (5 cm leveä nauha) sekä loimi- että kudesuunnassa ja sekä loimen että kuteen repeytymiskokeisiin. Tulokset käyvät ilmi seuraa-vasta taulukosta Päällystetty kudos 62867 4

Sidos Päällystä- Vetolujuus Repeytymis- Päällystämättö-mättömän ku- N/5 cm lujuus N män kudoksen doksen pinta- paksuus paino g/rr»2 loimi kude loimi kude mm lanko ja/cm

Palttina 1Θ5 3000 2800 450 250 0,25 9x9

Loimi- ripsi 185 3000 2800 350 800 0,27 9x9 2/2-pa- nama 230 4000 3700 1000 600 0,34 12x12

Keksintö 185 3000 2800 700 650 0,27 9x9

Taulukosta käy ilmi, että keksinnön mukaisella kankaalla on yhtä hyvä ja tasapainoitettu vetolujuus loimi- ja kudesuunnissa kuin palttina- ja loimiripsikankailla, mutta loimen ja kuteen repey.tymislu juu-det olivat käytännöllisesti katsoen yhtä suuret ja huomattavasti suuremmat (lähes 100 % tai enemmän) kuin repeytymislujuus huonoimpaan suuntaan kahdessa muussa mainitussa kankaassa, samalla kun päällystämättömän kudoksen pintapaino ja paksuus sekä lankatiheys olivat käytännöllisesti katsoen yhtä suuret näissä kolmessa tapauksessa. Mitä tulee kankaaseen, jossa runkokudos oli 2/2-panama, on huomattava, että vetolujuudet ja loimen repeytymislujuus tosin olivat suuremmat kuin keksinnön mukaisessa kankaassa, mutta kuteen repeytymislujuus oli jonkin verran huonompi, minkä lisäksi on otettava huomioon, että edellä mainituista syistä 2/2-panamakangas oli täytynyt kutoa huomattavasti suuremmalla lankatiheydellä ja siten käsittelemättömän kudoksen pintapaino ja paksuus olivat huomattavasti suuremmat. Kangas, jossa oli 2/2-panamasidos, oli siten huomattavasti kalliimpi valmistaa ja sillä oli huomattavan epätasapainoinen repeytymislujuus loimen ja kuteen välillä.

Claims (1)

1. 5 PATENTTIVAATIMUS 62867 Vetoluja ja repeytymistä kestävä kangas, joka muodostuu muovilla tai elastomeerillä päällystetystä runkokudoksesta, joka on muodostettu monikuituisista, suunnilleen yhtä paksuista langoista, jotka on kudottu yhteen suunnilleen samalla lankatiheydellä loimessa ja kuteessa, tunnettu siitä, että langat on kudottu yhteen sellaiseen sidosmalliin, jonka sidoskaava käsittää kuusi loimilankaa ja kuusi kudelankaa, jolloin ensimmäinen ja neljäs kudelanka kulkevat ensimmäisen, toisen, neljännen ja viidennen loimilangan yli, toinen kudelanka kulkee ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen loimilangan yli, kolmas kudelanka kulkee toisen, kolmannen ja kuudennen loimilangan yli, viides kudelanka kulkee kolmannen, neljännen ja kuudennen loimi-langan yli ja kuudes kudelanka kulkee kolmannen, viidennen ja kuudennen loimilangan yli. I - - ·