FI62623C - Traktions- och gymnastikbaenk - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU £0£0 7 j&A w utlAgg N I NGSSKRI FT 62 62 3 • C (^fet tentti myönnetty 10 02 1933

Mj ' Patent noddelat ^ ^ (51) KvjkP/iHha3 A 61 H 1/02 SUOMI—»FINLAND pi) ΝίΜ«ιΐι^>Ν<ΜΐΜβΜ^ 75i3i6 (22) HakwnltplM—Araeknlnftd·· 05-05-75 ' (23) AlkuptM—GlkJfhttxUt 05-05-75 (41) Tullut lulkMul — BIMt offwttHg 08-11-75

Patentti- j« rekisteri hallitu· .... ........

(44) Nlhtlvlfcslpunon |· kuuLJulkmlaun pvm. —

Patent- och retisterstyreisen ' ' AntttkM utk«d oeh uti.ikrtfwn pubiicmd 29-10.82 (32)(33)(31) pyy4**r etuoHMus-Begird prioritut 07 - 05 - 71*

Ruotsi-Sverige(SE) 7^060^9 (71)(72) Gertrud Agnes Matilda Lind, Grev Turegatan 22, 11^ 38 Stockholm,

Ruot si-Sveri ge(SE) (7l) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5-U) Veto- ja voimistelupenkki - Traktions- och gymnastikbänk Tämä keksintö koskee veto- ja voimistelupenkkiä, jossa on lepo-alusta ja taipuisa elin, joka on tarkoitettu kiristettäväksi penkillä olevan potilaan kehonosan, kuten vyötärön tai pään yli poikittain, sekä taipuisaan elimeen kytketty vetonauha, joka on kiinnitetty penkin jommassakummassa päässä olevaan kiinnittimeen.

Tunnetaan suuri määrä tällaisten vetopenkkien erilaisia rakenne-muotoja, sellaisten selkävaivojen hoitamiseksi, jotka tilastojen mukaan jossakin muodossa vaivaavat 70-80 % kulttuuri-ihmisistä jonakin ajankohtana heidän elämänsä aikana. Yhteinen ominaisuus useimmille vetopenkeille on, että potilaaseen vaikutetaan vetonauhan kautta, joka on kiristettu jonkin ruumiinosan, kuten vyötärön tai pään ympäri, ja jota kuormitetaan ulkopuolisella voimalla, kuten koneellisella kiristyslaitteella, painoilla tai potilaan omalla painolla. Tietyissä tapauksissa on laite sovitettu jaksottaisesti kuormittamaan vetonauhaa.

Sen lisäksi että tunnetut vetopenkit useissa tapauksissa ovat rakenteeltaan suhteellisen monimutkaisia ja niiden valmistuskustan-nykset sen vuoksi suhteellisen suuret, on niissä myös ensisijaisia 2 62623 oleellisia epäkohtia mitä tulee lääketieteellisesti oikeaan hoitotek-niikkaan. Potilas asetetaan penkin lepoalustalle tiettyyn asentoon ja joutuu tämän jälkeen alttiiksi karkeasti suunnatuille vetovoimille, joiden vaikutuspisteet kehossa kyseessä olevaan selkärangan osaan nähden harvoin voidaan valita oikealla tavalla. Periaatteessa on tyydytty aikaansaamaan jonkinlaista selkärangan venyttämistä ilman, että on yritetty tarkemmin määrätä hoitoa varten edullisin vetovoiman suunta ja suuruus kyseisellä alueella.

Keksinnön mukainen penkki on yleensä tarkoitettu käytettäväksi itsevetävänä, nimittäin siten, että potilaan on itse voitava aikaansaada ne voimat, joita tarvitaan selkärangan venyttämiseen tai muihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka lääkäri on määrännyt. Nimitys "itseveto" on uusi kyseessä olevan menetelmän yhteydessä ja sen tarkoituksena on, että venytys aikaansaadaan yksinomaan potilaan omalla lihasvoimalla ja että se voidaan suorittaa monessa erilaisessa asennossa, jolloin keksinnön mukainen laite yksinkertaisin välinein mahdollistaa vetovoiman suunnan muuttamisen portaattomasti selkärangan kyseessä olevan osan suhteen ja sen suuruuden muuttamisen pehmeästi siten, ettei voi syntyä mitään vetovoiman ylikuormitusta tai väärää vaikutuspistettä. Hienosäätö on siis voitava suorittaa helposti oikean vetovoiman aikaansaamiseksi.

Tämä aikaansaadaan vetopenkin avulla, jonka tunnusmerkit tämän keksinnön yksinkertaisimman rakennemuodon mukaan ilmenevät patenttivaatimuksesta 1.

Tämä yksityiskohtainen yhdistelmä antaa äärettömän monta hoitomahdollisuutta ja eroaa tunnetuista vetopenkeistä sekä yksityiskohtien sijoittamisen että halutun hoitotekniikan suhteen. Keksinnön mukainen penkki perustuu, kuten sanottu, siihen että potilaan itse useimmissa tapauksissa on aikaansaatava haluttu vetovoima, toisin sanoen, veto voidaan pitää itsevetona.

Eräät erityisen edulliset rakennemuodot ilmenevät alivaatimukslsta.

Potilasta penkin lepoalustalle asetettaessa määrää hoitoa valvova henkilö mm. röntgenfilmien avulla jos potilaan on maattava selällään, vatsallaan tai sivuasennossa. Näiden säätömahdollisuuksien yhteydessä voidaan taipuisa elin, vyötärövyö tai päähihna kääntää sellaiseen asentoon, että vetonauhan kiinnityspiste tulee sijaitsemaan ko. kehonosan sopivimmassa kohdassa. Haluttua lähtöasentoa voi- 3 62623 daan vielä säätää pyrkimällä löytämään paras mahdollinen yhdistelmä mitä tulee käsien otteeseen telineestä pään lähellä ja jalkojen tuesta telinettä vastaan penkin jalkopäässä. Tämän jälkeen suoritetaan yksinkertaisella tavalla vetovoiman suunnan hienosäätö nostamalla tai laskemalla vetonauhan pidikettä vastaavalla tuella ja säätämällä vetonauhan pituus sopivaksi. Pidike voi myöskin olla säädettävissä sivusuunnassa hienosäätöasteen parantamiseksi. Potilas aikaansaa itse tarvittavan vetovoiman oman lihasvoimansa avulla. Jos esimerkiksi selän alaosa on hoidon kohteena, vyötärövyö kiinnitetään potilaan lantion päälle ja vetonauha dynamometreineen kiinnitetään jalkopään putkitelineeseen. Kun potilas on ottanut sopivan otteen telineestä pään kohdalla, voi hän alkaa vetää kehoaan tähän suuntaan. Tätä vetovoimaa vastaan vaikuttaa vetonauha, joka panee vyötärövyön alttiiksi vetovoimalle tarkkaan valitussa pisteessä selkärangan suhteen.

Keksinnön mukaisen vetopenkin yksityiskohdat selitetään lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen, joka kaaviomaisesti esittää eräitä sopivia rakennemuotoja.

Kuvio 1 on sivukuva keksinnön mukaisesta vetopenkistä, jossa on kiinteä lepoalusta ja jolloin penkille on asetettu selkäranka lan-tioineen esittämään voimien jakautumista, kuvio 2 on kaaviomainen perspektiivikuva vetopenkin vaihtoehtoisesta rakennemuodosta, jossa lepoalusta käsittää kaksi toistensa suhteen kulmaan asetettavissa olevaa kehysosaa, kuvio 3 on kaaviomainen perspektiivikuva kahdesta kulmaan asetettavasta kehysosasta, jotka kannattavat lepoalustaosia, kuvio 4 on perspektiivikuva kuvion 1 mukaisen penkin toisesta päästä, joka on varustettu apulaittella, kuvio 5 on kuva vyötärövyöstä levitettynä ja kuvio 6 esittää vyötä kiristettynä.

Kuvion 1 mukainen vetopenkki käsittää tasaisen levyn 10, jota kannattaa neljän jalan 11 muodostama lattiateline. Tasaisen levyn päihin on asennettu kiinteät putkitelineet H ja F.

Levyn päällä on sopivan pehmeä pehmustus, joka yhdessä levyn kanssa muodostaa potilaan lepoalustan.

Telineiden H ja F rakenne ilmenee kuviosta 2, jossa esitetty penkki eroaa kuvion 1 mukaisesta penkistä pääasiassa siinä, että kuvion 2 mukainen levy käsittää kaksi osaa 10a, 10b, jotka kannattavat 4 62623 kumpikin omaa eri kaltevuuksiin säädettävää kuvion 3 mukaista kehystä 10c vast. 10d.

Kuviossa 1 telineet H ja F ovat nostettavia ja laskettavia koska niitä kannattaa salparuuveilla 13 varustetut holkit 12. Myös kuvion 2 mukaiset telineet H ja F ovat sopivimmin nostettavia ja laskettavia, mutta ne on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty kiinteinä.

Kuten kuvioista 1 ja 2 ilmenee, käsittää penkin jalkopäässä oleva teline F kaksi pystysuuntaista tangonmuotoista takaputkea 14, 15, joiden välimatka on pienempi kuin penkin leveys. Nämä putket jatkuvat yläpäistään kahtena yhdensuuntaisena, vaakasuorana, penkin yli ulottuvana putkena 16, 17, jotka etupäistään ovat yhdistetyt toisiinsa poikkiputken 18 avulla, jonka tarkoituksena on muodostaa tuki potilaan jaloille, kuten kaavioraaisesti on esitetty kuviossa 1. Teline F käsittää tämän lisäksi kaksi penkin sivureunoihin kiinnitettyä pystysuuntaista putkiparia 19a, 20a vast. 19b, 20b, jotka oleellisesti vaakasuorien putkenosien 21a, 22a vast. 21b, 22b avulla ovat kiinnitetyt yhdensuuntaisiin putkiin 16, 17. Putket 18, 19a-21a, 20a-21a vast. 19b-21b, 20b-22b muodostavat useita tukipisteitä jalkatuen vaihtoehtoisia yhdistelmiä varten.

Penkin pääpuolessa oleva teline H käsittää kaksi pystyputkea 23, 24, jotka sijaitsevat penkin päässä ja jatkuvat yläpäistään U-muo-toiseksi sangaksi 25, joka ulottuu penkin yli ja on tarkoitettu muodostamaan käsituen potilasta varten vast, vatsa- tai rintatuen lääkäriä tai lääkintävoimistelijaa varten. U-sangan haaroihin on kiinnitetty kaksi vaakasuoraa putkenosaa 26, 27, jotka muodostavat kahden pystysuoran sivuputken 28, 29 yläpäiden jatkeet, jotka putket on kiinnitetty penkin sivureunojen läheisyyteen. Putket 23-29 muodostavat useita käsien tartuntakohtia vaihtoehtoisina yhdistelminä.

Lepoalusta voi olla varustettu irroitettavalla osalla, joka voidaan vaihtaa osaan, joka sallii penkillä olevan potilaan röntgenkuvauksen vetotilanteessa vedon korjaavan vaikutuksen toteamiseksi. Penkki voidaan varustaa lepoalustan sisään rakennetulla sähkölämmi-tyslaitteella jotta olisi mahdollista lämmittää ja siten pehmentää niitä potilaan kehon alueita, joita hoidetaan.

Vedon suorittamiseksi on joko toiseen telineeseen H tai F tai kumpaankin telineeseen asennettu pidike 30 vetonauhan kiinnittämiseksi. Kuvioissa 1 ja 2 esitetään telineeseen F kiinnitetty itseveto- 62623 5 nauha 31. Itsevetonauha voi olla vastaavalla tavalla asennettu penkin pääpuoleen (ei esitetty).

Potilaan vyötäröä ympäröi kiinnikiristettävä vyö 33, joka kiristettynä on katkaistun kation muotoinen (kuvio 2, 6), jonka leveämpi pää on sitä telinettä päin, johon vetonauha on kiinnitetty. Vyö on varustettu suurin piirtein keskiosastaan ulkonevalla tukiliuskalla 34, ja tähän on kiinnitetty vetonauhan 31 toinen pää, jonka nauhan toinen pää on kiinnitetty asteikolla varustetun dynamometrin toiseen päähän 35a, joka laite joustaa vetonauhan pituusuunnassa ja riippuu itsevetovoiman suuruudesta. Dynamometri on rakenteeltaan tavanomainen ja käsittää hoikin 35a, jonka sisään on kiinnitetty vetojousi, joka tämän lisäksi on kiinnitetty hoikissa ohjattuun tappiin 35b.

Dynamometrin vaikutuksesta vastus potilaan vetovoimaa vastaan tulee joustavaksi, mikä on mukavaa potilaalle ja aikaansaa tarkoituksenmukaisen ja tasoittavan, kehon lihaksiin vaikuttavan voiman. Dy-namometrillä on vielä se oleellinen etu, että vaikuttavan vetovoiman suuruus voidaan lukea ja rajoittaa vaarattomiin arvoihin.

Dynamometrin yläpäähän, so. tappiin 35b on kiinnitetty ketjun 36 toinen pää, joka on irroitettavasti kiinnitetty koukkuun 37 hol-kinmuotoisessa pidäkkeessä 30. Tämä on asennettu poikkitukeen 38 ja on esitetyssä esimerkissä siirrettävissä tukea 38 pitkin ja lukittavissa ruuvin 39 avulla. Tuki 38 on sopivimmin varustettu cm-astei-kolla kumpaankin suuntaan tuen keskellä olevasta O-asennosta, jotta pidikkeen 30 sivuasento toisaisiin lukea. Putket 14, 15 ovat myös sopivimmin varustetut cm-asteikolla, jotta voitaisiin todeta tuen 38 korkeusasento.

Tuen 38 päissä on holkit 40, jotka ovat siirrettävissä pystysuoria pitkiä 14, 15 pitkin ja lukittavissa lukitusruuvien avulla. Koukku 37 ja vetonauhan takapää voidaan siis säätää haluttuun asentoon korkeus- ja sivusuunnassa, jotta itsevetonauhan suuntaa sen kiin-nityspisteeseen vyötärövyössä 33 voitaisiin muuttaa suhteessa selkärangan alaosaan.

Vyötärövyö 33 on kuviossa 1 kiinnitetty vyötärön ympäri siten, että vetonauhan kiinnityspiste 41 sijaitsee selkärangan alla. Vyötä voidaan vaihtoehtoisesti siirtää tämän kiinnityspisteen siirtämiseksi haluttuun asentoon vyötärön ympäri. On kuitenkin oleellista että 6 62623 vyö kiinnitetään sellaisella tavalla että se lepää lantioluuharjojen varassa kuten kuviossa 1 on esitetty, jotta niihin ja nikamapilariin voitaisiin vaikuttaa nuolien D1 ja D2 suunnassa. Oikein sijoitetun itsevetovoiman aikaansaamiseksi on vetonauhan pituutta säädettävä siten, että valitaan sopiva nivel ketjusta, joka kiinnitetään koukkuun 37, ja tämän lisäksi on jalkatuen F korkeus säädettävä sellaiseksi, että potilaan kaaviomaisesti esitetyt reisi- ja sääriluut 43, 44 sijoittuvat kuviossa 1 merkittyyn alkuasentoon, so. lantio- vast, polvinivelen kulma on 90°, kun jalat 45 nojaavat putkeen 18.

Vaikkakin kuvion 1 mukainen kiinteä penkki mahdollistaa valita itsevetovoiman vaikutuspisteet ja suunta hyvin monella eri tavalla, voi olla mukavampaa käyttää kuvioissa 2 ja 3 esitettyä jaettua penkkiä, jonka toinen osa 10b on säädettävissä huoneen kahdessa tasossa ja toinen osa 10a on säädettävissä yhdessä tasossa potilaan asennon muuttamiseksi. Tämä yhdessä kiinnityspisteen, so. koukun 37, erilaisten sivu- vast, korkeusasentojen kanssa mahdollistaa eri veto-suuntien käyttämistä huoneen kolmessa tasossa.

Kuviossa 3 esitetty teline käsittää kaksi yhdensuuntaista jalkaa 46, 47, jotka ovat varustetut poikkituilla ja U-muotoisella sangalla 48. Tämä kannattaa kehystä 10d, joka kääntyy poikkiakselin 49 ympäri sarananivelten 50 avulla, jotka on kiinnitetty sankaan 48. Kehystä 1Od käännetään kaaviomaisesti esitetyn nosturin 51 avulla.

Toinen kehys 10c on kääntyvästi kiinnitetty vaakasuoraan poikki-akseliin 52 sarananivelten 53 avulla, jotka on kiinnitetty poikkipalkkiin 54, joka puolestaan on kääntyvästi kiinnitetty pitkittäis-akseliin 55 tapin 56 avulla, joka on laakeroitu sankaan 48. Palkkia 54 käännetään mekaanisen nosturin 57 avulla kehyksen 10c kalustamiseksi sivusuunnassa haluttuun kaltevuuteen. Kehyksen 10c kalustamiseksi poikkiakselin 52 ympäri käytetään toista mekaanista nosturia 58. Voidaan myös käyttää muunlaisia käyttölaitetyyppejä, kuten hydraulisia tai sähköisiä. Kehysten 10c ja 1Od kallistuskulma luetaan ei-esitetyistä asetelevyistä.

Kuviossa 2 oleva vyö esitetään erillisenä kuvioissa 5 ja 6. Kuten kuvisota 5 ilmenee, on vyö 33 kaarenmuotoinen, mikä merkitsee että kiristetty vyö on katkaistun kartion muotoinen, kuten kuvioista 2 ja 6 ilmenee. Tämän muodon tarkoituksena on, että vyö sijaitsee tuekvasti potilaan lantioluuharjojen varassa. Jotta vyö sijaitsisi 62623 7 vielä tukevammin lantioharjoja vastaan# voidaan puhellettava letku sijoittaa vyön sisäpintaan kartion kapeimman pään reunaa pitkin.

Vyön päät liitetään yhteen tavanomaista rakennetta olevilla ei-esi-tetyillä liitoselimillä.

Kuviossa 4 esitetään kaaviomaisesti apulaite lisävetovoiman aikaansaamiseksi tarpeen mukaan. Laite käsittää alasriippuvan sangan 59# jossa on vetoputki 63 ja jonka yläpäät on kääntyvästi laakeroitu poikkitukeen 38 pystyputkien 14, 15 välissä. Sangan laakeroin-tipisteet 60 käsittävät toistensa kanssa yhdessä toimivat, hammastetut lukkovälilevyt, jotka lukitaan toisiinsa kääntämällä kädensijoja 67. Sanka voidaan siis lukita haluttuun korkeusasentoon. Poikki-tukea 38 kannattaa kaksi hoikkia 62, jotka ovat helposti irtikytkettävissä tarpeen mukaan. Ellei potilas itse pysty suorittamaan veto-toimenpidettä, kytketään vetonauha ketjun 37 avulla koukkuun 65 kuviossa 4. Vetoputki 63 säädetään sopivaan kohtaan samalla ja sanka 59 säädetään ja lukitaan haluttuun asentoon.

Penkin yläpään kohdalle voidaan myös sijoittaa kuvion 4 esittämä apulaite.

Kuten kuvioista ilmenee, ovat kummatkin putkitelineet H ja F rakenteeltaan sellaiset, että niitä sopivasti voidaan käyttää tukina voimisteluliikkeiden suorittamiseksi jälkihoidon aikana potilaiden lihaksiston voimistamiseksi.

Claims (11)

1. Veto- ja voimistelupenkki, jossa on lepoalusta ja taipuisa elin, joka on tarkoitettu kiristettäväksi penkillä olevan potilaan kehonosan, kuten vyötärön tai pään yli poikittain, sekä taipuisaan elimeen kytketty vetonauha, joka on kiinnitetty penkin jommassakummas-sa päässä olevaan kiinnittimeen, tunnettu siitä, että teline (H, F) on sijoitettu sekä penkin pääpuolelle että sen jalkopäähän, että teline (F) jalkopään kohdalla käsittää poikittaistangon (18), joka sijaitsee matkan päässä penkin päästä ja tietyllä korkeudella lepoalustan (10, 10a, 10b) yläpuolella jalkatuen muodostamiseksi kun potilas makaa selällään siten, että jalat ovat nostetut ylös ja taivutetut, että pään kohdalla oleva teline (H) käsittää ainakin kaksi pystytankoa (28, 29, 23, 24) penkin pitkittäiskeskiviivan kummallakin puolella tuen muodostamiseksi potilaan käsille, ja että ainakin toinen teline kannattaa pystysuunnassa säädettävää pidikettä (30), joka muodostaa kiinnityspisteen vetonauhaa (31) varten, joka lisäksi on yhdistetty taipuisaan elimeen (33) kiinnityskohdasta (41), joka on vetovoiman kohdistuspiste, ja jota voidaan siirtää kyseessä olevan kehonosan ympärystä pitkin vetämällä taipuisaa elintä kehonosan ympäri, jolloin jalkopäässä oleva teline (F) käsittää kaksi pystytankoa (14, 15), jotka sijaitsevat penkin päässä välimatkan päässä jalkatuen muodostavasta poikkitangosta tämän takana, sekä kannattavat poikkitukea (38), joka on siirrettävästi ja lukittavasta laakeroitu pystytangoille sekä kannattaa pidikettä (30) vetonauhan kiinnikytke-miseksi sivusuunnassa siirrettävästi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen penkki, tunnettu siitä, että taipuisan elimen muodostaa potilaan lantioluuharjojen yli kiristettäväksi tarkoitettu vyö (33), joka tasoon levitettynä on kaa-renmuotoinen siten, että se kiristettynä potilaan vyötärön ympärille muodostaa katkaistun kartion, jonka leveämpi pää on suunnattu penkin jalkopäätä päin, niin että vyö muodostaa vinot kosketusosat potilaan lantioluuharjoja vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen penkki, tunnettu siitä, että vyössä vetonauhan kiinnityskohdalla on leveämpi osa, joka on liuskan (34) muotoinen ja ulottuu vetonauhan yli mukavan tukipin-nan muodostamiseksi, varsinkin selkäasennossa olevalle potilaalle.

4. Jonkin tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen 62623 9 penkki, tunnettu siitä, että penkin jalkopäässä oleva teline (F) on symmetrinen penkin pystysuoran keskitason suhteen ja varustettu kahdella penkin päässä olevalla pystysuoralla tangolla (14, 15), joiden keskinäinen välimatka on pienempi kuin penkin leveys ja jotka sijatsevat kahden pystusuoran sivuputken (19, 20) takana, jotka ovat penkin sivureunoissa, jolloin takatankojen yläpäät jatkuvat kahtena keskenään ja lepoalustan kanssa oleellisesti yhdensuuntaisena tankona (16, 17), joiden etupäät puolestaan jatkuvat poikkisuun-taisen jalkatuen muodostavana tankona (18), kun taas sivutankojen (19, 20) yläpäät ovat taivutetut yhdensuuntaisten putkien korkeudella sivulla oleviksi, toiset jalkatuet muodostaviksi tanko-osiksi (21, 22), jotka liittyvät yhdensuuntaisiin tankoihin oleellisesti suorassa kulmassa näitä vastaan ja välimatkan päässä poikittaisen jalkatuen takana.

5. Jonkin tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen penkki, tunnettu siitä, että penkin pääosassa oleva teline (H) on symmetrinen penkin pystysuuntaisen keskitason suhteen ja käsittää kaksi penkin päässä olevaa pystytankoa (23, 24), joiden keskinäinen välimatka on pienempi kuin penkin leveys, sekä kaksi penkin sivureunoissa vastakkain olevaa pystysuuntaista sivutankoa (28, 29) ja että penkin päässä olevien tankojen yläpäät jatkuvat kahtena, U-muotoisen sangan (25) oleellisesti yhdensuuntaisena haarana, jotka ulottuvat penkin yli, ja että pystysuuntaiset sivutangot (28, 29) ovat yläpäistään sangan korkeudella taivutetut tangonosiksi (26, 17), jotka muodostavat vaihtoehtoisia kädensijoja ja ovat kiinnitetyt sangan haaroihin.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen penkki, tunnettu siitä, että kahdessa penkin jalkopäässä sijaitsevassa pystytangossa (14, 15) oleva tuki (38) kääntyvästi kannattaa alasriippuvan sangan (59) päitä, jonka haarojen välissä on poikittainen vetoputki, jonka tarkoituksena on muodostaa joko kädensija tai kannatin vetonauhapidi-kettä varten.

7. Jonkin tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen penkki, tunnettu siitä, että ainakin penkin jalkopäässä oleva teline on nostettavissa ja laskettavissa lepoalustan suhteen poikittaisen jalkatuen säätämiseksi halutulle korkeudelle lepoalustan yläpuolella. 10 62623

8. Jonkin tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen penkki, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi osaa (10a, 10b), jotka ovat aseteltavissa kulmaan toistensa suhteen kääntämällä niitä poikkiakseleiden (49, 52) ympäri.

8 Patenttivaatimukset: 62623

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen penkki, tunnettu siitä, että ainakin penkin pääpuolessa olevan penkin osa on lisäksi aseteltavissa haluttuun kulma-asentoon sivusuunnassa kääntämällä sitä penkin keskitasossa kulkevan pitkittäisakselin (55) ympäri.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen penkki, tunnettu siitä, että lepoalustan teline käsittää kaksi kehystä (10c, 10d), jotka kummatkin kannattavat osaa lepoalustasta ja jotka vastakkain sijaitsevista päistään ovat käännettävissä oman poikkiakselinsa (49, 52) ympäri, että ainakin sen kehyksen poikkiakseli, joka kannattaa penkin pääpuolta, on laakeroitu poikittaiselle penkin keskitasossa olevalle akselille (56), ja että jatkuvasti säädettäviä ohjauslaitteita (51, 57, 58), kuten mekaanisia, hydraulisia tai sähköisiä nosturi-laitteita, on järjestetty kummankin kehysosan asettelemiseksi haluttuihin kulma-asentoihin kääntämällä niitä mainittujen kääntöakselei-den ympäri.

11 Patentkrav; Ό έ. Ό έ. O