FI61793B - Dragkedja samt foerfarande foer framstaellning av dess laosorganrader - Google Patents

Description

I*jwT] r , KUULUTUSJULKAISU

lBJ (11) UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0 ^75 •5SS c (45) Patentti Eiy’jnnotty 11 10 19Ö2 i Patent mold el at ' (51) Kv.lk?/Int.Cl.3 A 44 B 19/12, 19/54 SUOMI — FINLAND (21) PlMnttlhikemu* — P*t*nun*öknlng 762603 (22) H»keml*ptlv» — An«öknlng*d*g 10.09 76 /ElΛ , ' ' ' ' (23) AI kupli vk — Giltighetsdag 10.09.76 (41) Tullut Julkiseksi — Blivlt offantllg 2.1 03 77

Patentti- ja rekisterihallitus (44) NihtivtkUpanon ja kuul.juikai,un pvm. - , n’/ft '

Patent* och registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skrlftan publicerad ju. uo. Od.

(32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 10.09.75 l8.O5.76 Saksan Liittotasavalta-Förbunds-republiken lyskland(DE) P 25^0272.6-23 p 2622070.2 (71) Opti Patent-, Forschungs- und Fabrikations-AG, Burgstrasse 2t, OH-8750 Glarus, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Alfons Fröhlich, Essen, Franz Hochlehnert, Essen, Saksan Liittotasavalta- Förbundsrepubliken lyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5**) Vetoketju sekä menetelmä sen sulkuelinrivien valmistamiseksi - Drag-kedja samt förfarande för framställning av dess läsorganrader

Keksintö koskee ensinnäkin vetoketjua, jossa on muovisista yksikuitu-langoista eli muovifilamenteista muodostuvat ruuvikierukkaoaiset sulkuelin-rivit, joiden sulkuelimissä on kytkinsilmukat silmukan muodostavista muovi-filamenttiosista, levennetyt toimintakytkinpäät ja sidehaarat, jolloin yksittäisten sulkuelimien sidehaarat ovat rinnakkain ja vierekkäiset sulkuelimet ovat etäisyydellä toisistaan ja yhdistetty kääntökaarilla ja jolloin lisäksi sidehaarat on sidottu kannatusrakenteeseen tekstiilisten pitkittäislankojen avulla, jotka muodostavat yksittäisten sulkuelimien rinnakkaisille sidehaa-roille yhteisen pitkittäislankataskun. Tällaiset vetoketjut voidaan varustaa kannatusnauhoilla, joissa on sulkuelinriveistä ulkonevat kiinniompelukaietat, mutta ne voidaan myös tehdä kannatusnauhattorniksi, ns. suikalevetoketjuiksi, jolloin ompelusauma, jolla tapahtuu kiinniompelu vetoketjulla varustettavaan esineeseen, so. käyttökohteeseen, muodostuu ompelulangoista, jotka on pistetty sidehaarojen välitse. Käsite "sidehaarat" sisältää sellaiset, jotka on sidottu kudokseen taineuleeseen, esim. myös kudelankana tai kudelankamaisesti, ja siten ovat kannatusrakennekokonaisuuteen kuuluvia osia. Käsite "sidehaarat" 2 61793 sisältää yleistettynä myös sulkuelimien haarat, jotka on ompelusaumalla liitetty kannatusrakenteeseen. Ensimmäisessä tapauksessa eidehaarat ov£ yleensä olennaisesti pitempiä kuin toisessa tapauksessa. Käsiteenä "pitkittäislangat" tarkoitetaan keksinnön piirissä niin loimilankoja kuin silmukanmuodostuslanko-jakin, kuten ripsuja tai hapsuja ja ompelusaumakiinnityksen ompelulankojakin. Keksintö koskee lisäksi menetelmää ja laitetta kuvatunlaisten vetoketjujen sulkuelinrivien valmistamiseksi, olkoon tällöin kyseessä sulkuelinrivit, jotka puolivalmisteina edelleen jalostetaan, tai sitten sellaiset, jotka jo ovat sulkuelinrivien valmistuksen yhteydessä tehdyn kannatusrakenteen integrol-t u eli yhtenäinen osa.

Tunnetut kuvatuntyyppiset vetoketjut ovat osoittautuneet kelvollisiksi.

Ne täyttävät etenkin vaatimukset, jotka on asetettu klassiselle avautumislujuuden e. Tällä ilmaisulla tarkoitetaan avautumislujuutta poikittaisvedon alaisena pingotetussa tilassa ja taivutuksissa Tetoketjun tasossa ja pois tästä tasosta. Viime aikoina lieäksi haluttu vääntölujuus on kuitenkin parannus-kelpoinen. Vääntölujuus merkitsee pituusakselin ympäri vääntyvän eli kiertyvän ja samalla pitkittäisvedolle, poikittaisvedolle ja myös eri suuntaisille taivutuksille alttiina olevan vetoketjun avautumislujuutta. Tällaisia rasituksia el tosin säännöllisesti esiinny vetoketjun toiminta- eli käyttötilassa (sen ollessa ommeltuna vaatekappaleeseen tai muuhun käyttökohteeseen), mutta niitä esiintyy linkoamiaen aikana vaatekappaleiden yms. käsittelykoneissa, kun vaatekappaleet esim. vesipestään tai kem.pestään japannaan näiden työvaiheiden suorittamiseksi nykyaikaisiin koneisiin, jotka on varustettu lingon-tarummuilla. Vääntölujuus on varsinkin silloin parannuskelpolnen, kun sulkuelinrivien eidehaarat ovat suhteellisen pitkät, kuten on asianlaita suikale-vetoketjuissa. Jos jatkuvilla muovifilamenttlsulkuelinrivelliä varustettu vetoketju joutuu kemialliseen pesuun tai vesipesuun, niin tunnetusti saattaa vaatekappaleeseen liitetyn vetoketjun puoliskoissa esiintyä muutoksia, jotka tekevät niiden yhteenkytkennän mahdottomaksi tai ainakin vaikeuttavat sitä.

Keksinnön ensisijaisena tehtävänä on edelleenkehittää kuvatunlainen vetoketju sellaiseksi, että sillä on suuri vääntölujuus siinäkin rakennemnodossa, jossa on suhteellisen pitkät eidehaarat.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi keksintö opettaa, että sulkuelinrivien muovi filamenteilla on pääasiassa ellipsin muotoinen poikkileikkaus, jolla on pitkä funktio- eli toiminta-akseli ja lyhyt toiminta-akseli, ja että tolmlntakytkinpäiden ja kytklnsllmukoiden alueella pitkä toiminta-akseli ja kääntökaarien alueella lyhyt toiminta-akseli on asetettu vetoketjun tason suuntaiseksi, kun taas kytklnsllmukoiden ja kääntökaarien välialueella sldehaa-roissa on siirtymisvääntymä. Siirtymisvääntymä voi tällöin olla järjestetty 3 61 793 varsin erilaiseksi ja ulottua sanalla vääntökulmalla eli vääntymällä sldehaaro-jen koko pituuden yli tai olla keskitettu kääntökaarien tai kytkinslimukoiden lähialueelle. Vääntymä on kokonaisuudessaan n. 90°. Keksinnön suositetun suoritusmuodon mukaan yksittäisten sulkuelinrivien kytkinsilmukolssa on kyt-kinpäiden takana, siis Häntökaarlen suuntaan katsottuna, tuklpainanteita, jotka parantavat muotosulkua.

Toimintakytkinpälden muoto ja säiden aikaansaanti ovat keksinnön mukaisessa vetoketjussa pääasiassa mielivaltaiset. Keksinnön suositetun suoritusmuodon mukaan toimintakytkinpäät on muodostettu talvutusmuovauskytkinpäiksi käyttäen lisäksi lämpökilnteytysmuotoilua. Sitä, mitä tällä ilmaisulla tarkoitetaan, selitetään lähemmin tuonempana. Sama koskee myös tuklpainanteita, jotka keksinnön suositetun suoritusmuodon mukaan on muodostettu lämpö-kiinteytyspainanteiksi.

Optimien vääntölujuussuhteiden toteuttamiseksi keksintö suosittaa aikaansaatavaksi erikoinen aksellsuhde pitkän toiminta-akselin ja lyhyen toiminta-akselin välille siten, että tämä aksellsuhde on tukipainantelden ulkopuolisilla alueilla n. 1:1,5 - 1:2.

Saavutetuiksi eduiksi on ensinnäkin katsottava keksinnön mukaisen vetoketjun erikoinen Vääntölujuus, jolla sen lisäksi on myös hämmästyttävät arvot mitä tulee klassiseen avautumisinjuuteen. Parannettu vetolujuus johtuu siitä, että keksinnön mukaisessa vetoketjussa yksittäisillä sulkuelimillä on koko pituudeltaan erilainen elastinen muodonmuutoskäyttäytymä, koska pintahitausmomentti vetoketjun pituusakselin suhteen muuttuu jatkuvasti side-haaroissa, kun taas kääntökaaret taivutusrasituksissa, jotka pyrkivät vääntämään vetoketjua tai taivuttamaan sen pois tasostaan,ikään kuin jäykistyvät. Siitä huolimatta saadaan tai on aikaansaatavissa vaadittu kytkentäväiys, joka kaiken kaikkiaan määrää vetoketjun taipuisuuden etenkin silloin, kun kytkln-päiden taakse on kuvatulla tavalla aikaansaatu lisätuklpalnantelta. Jo mainituilla lämpöklinteytystoimenplteillä on kytkentäväiys elegantilla tavalla säädettävissä niin kuin ylipäänsä koko vetoketju voidaan kokonaisuudessaan yksinkertaisella tavalla valmistaa. Vaikkakin kuvatunlaisten vetoketjujen valmistamiseksi lähdetään tavalliseen tapaan muovifilamente1sta, joissa on myöhemmin muodostettavien kääntökaarien ja myöhemmin syntyvien kytkinpäiden alueella esipainanteita, voidaan keksinnön mukaisen vetoketjun sulkuelinrivlt vaikeuksitta valmistaa käyttäen lähtömateriaalina poikkileikkaukseltaan pyöreätä, sileätä muovifilamenttla. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään siis lähtömateriaalina poikkileikkaukseltaan pyöreitä, sinänsä tunnettuja venytettyjä muovlfllamentteja, jolloin molempien sulkuelinrivien muovi-filamentit vedetään varastorullista, asetetaan asetuspaikassa sulkuelimlttäln yhteenkytketyiksi sulkuellnrivelksl ja sen jälkeen alistetaan lämpökiinteytyk-seen. On itsestään ymmärrettävissä, että asetusvaihe tapahtuu asetustyökalu- * 61793 jen avulla kudonta-autoaaatIn tai neulonta-automaatIn sulkuelinrivien asetus-kohdassa. Ilmaisu asstuskonssn asetustyökalut sisältä! tällöin myös käämintä-laitteen kääaintätyökalut, koska kääalntää voidaan pitää ikään kuin kolmiulotteisen asettamisena. Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että muovifilamentit valssataan asetuskohdan edessä (syöttötelojen avulla) jatkuvasti pääasiassa ellipsin muotoiseen eslnruovauspoikkileikkaukseen, jossa on pitkä eslmuovausakseli, joka on pitempi kuin pitkä toiminta-akseli, ja lyhyt esimuovausakseli, joka on lyhyempi kuin lyhyt toiminta-akseli, (mutta el erikoisia purlstuskohtia kytkinpäitä tai kääntökaaria varten), että sen jälkeen asetellaan kytkinsilmukat, joissa on vetoketjun tason suuntainen pitkä esi-muovausaksell ja taivutusmuovauskytklnpäät,sekä kääntökaaret, joissa on vetoketjun tason suuntainen lyhyt eslmuovausakseli, jolloin niiden väliin muodostuu sidehaaroihin siirtymlsvääntymä, ja että sen jälkeen yhteenkytketyssä tilassa tapahtuvalla lämpökiinteytyksellä muovifilamentin poikkileikkauksen esimuovausakselit muutetaan muovaamalla toiminta-akseleiksi ja tällöin muodostetaan tukipainanteet sekä taivutusmuovauskytkinpäistä toimlntakybklnpäät.

Keksinnön suositetun suoritusmuodon mukaan muovifilamentlt kylmävalssa-taan ellipsin muotoiseen poikkileikkaukseen. "Kylmä" tarkoittaa tässä huoneenlämpötilaa, mutta vähinkään käytettyjen muovifilamenttien lasiaaistualspie-tettä, joka on polyetyleenltereftalaatin kohdalla n. 70°C, polybutyleenlteref-talaatin ja polyamidin kohdalla n. 30°C, alempaa lämpötilaa. Laslaalstumieple-teen alapuolella ei näet muovattaessa tapahdu molekyylien liikettä muovi-filamenteissa, joten poikkileikkaus on suhteellisen reversliheli. Optimiin tuloksiin päästään halutuissa vaikutuksissa siten, että muovifilamenttien poikkileikkauksen esimuovausakseleita muutetaan lämpökiinteytyksessä n. 10-23 $>· Tämä tapahtuu tarkoituksenmukaisesti sinänsä tunnetulla tavalla lämmöllä tai ultraäänellä kuumentamalla, jolloin lämpökiinteytyksen varsin tarkka säätöön mahdollinen. Tleensä keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään lähtömateriaalina poikkileikkaukseltaan pyöreitä muovdfilamentteja, joiden venymä, kun se on valmistettu polyamidista polyesteristä, 1:3,3 - 1:3. Menetelmällisesti on saavutetuiksi eduiksi katsottava, että keksinnön mukaista menetelmää toteutettaessa ei muovifilamentteihin enää tarvitse tehdä edeltäkäsin erikoisia puristuskuvloita, jotka myöhemmin muodostavat kääntökaaret tai kytklnpäät. Tämä tuo huomattavia etuja, kun on kyseessä vetoketjujen valmistus kudonta- tai neulonta-automaateilla, koska filamenttien ohjaus ja syöttö helpottuu. Tämä on edullista myös siksi, että voidaan välttää toleranssit tällaisten purietuskuvioiden valmistuksessa, nämähän voivat tunnettuja toimenpiteitä käytettäessä johtaa virheisiin, jotka aiheuttavat virhekytkennän. Keksinnön mukaan jäävät nämä pulmat pois ja niinpä keksinnön mukaisten vetoket- s 61793 jujen ansioksi on laskettava varsin suuri mitta-, etenkin jako- eli nousutarkkuus kytkinpäiden ja kääntökaarien ollessa tarkassa suuntauksessa.

Keksintöä selitetään seikkaperäisemmin seuraavassa kaaviollisten ja voi-makkasti suurennettujen piirustusten avulla, joissa kuvio 1 esittää perspektiivisesti osan keksinnön mukaisen vetoketjun kytketyistä sulkuelinriveistä, kuvio 2 esittää hieman muutetussa mittakaavassa päällikuvan kuvion 1 kohteesta, kuvio 3 esittää leikkauksen linjalta A-B kuvion 2 kohteesta, kuviot 4,5 ja 6 esittävät vastaavasti leikkaukset C-D, E-F ja G-H kuvion 2 kohteesta, kuvio 7 esittää kuviota 2 vastaavasti toisen suoritusmuodon kuvion 1 kohteesta, kuvio 8 esittää leikkauksen linjalta I-K kuvion 7 kohteesta, kuvio 9 esittää kuviota 1 vastaavasti vielä yhden suoritusmuodon kuvion 1 kohteesta lyhennetyillä sidehaaroilla varustettuna, kuvio 10 eisttää leikkauksen linjalta L-M kuvion 9 kohteesta, kuviot 11 ja 12 esittävät leikkaukset N-0 ja P-Q kuvion 9 kohteesta, kuvio 13 esittää kaavion keksinnön mukaisesta menetelmästä, kuvio 14 esittää kuviota 2 vastaavasti kuvion 13 kohteen esimuovatut sulku-elinrivit, kuvio 15 esittää leikkauksen R-S kuvion 14 kohteesta, kuviot 16—18 esittävät vastaavasti leikkauksen T-U ja V-W ja X-Y kuvion lU kohteesta, kuvio 19 esittää sivukuvan laitteesta vetoketjun valmistamiseksi keksinnön mukaisella menetelmällä, kuvio 20 esittää päällikuvan kuvion 19 laitteen osasta, kuvio 21 esittää osittain leikattuna perspektiivikuvan kuvion 20 kohteen osasta, kuvio 22 esittää sivukuvan, päällikuvan ja osaperspektiivikuvan kuvion 21 kohteen toisesta suoritusmuodosta ja kuviot 23 ja 24 esittävät päällikuvan ja sivukuvan toisesta laitteesta keksinnön mukaisen vetoketjun valmistamiseksi.

Vetoketjussa, jonka sulkuelinrivit on osittain esitetty kuvioissa ja jota seuraavassa lähemmin selitetään, on päärakenneosinaan muovisista yksikuitulangoista eli muovifilamenteista 3 muodostuvat ruuvikierukkamaiset sulkuelinrivit 1,2. Sulku-elinrivien sulkuelimissä 4 on kytkinsilmukat 5 silmukan muodostavista muovifila-menttiosista, levennetyt toimintakytkinpäät 6 ja sidehaarat 7. Yksittäisten sulku-elimien 4 sidehaarat 7 sijaitsevat rinnakkain. Vierekkäisten sulkuelimien sidehaarat 7 ovat etäisyydellä A toisistaan ja on yhdistetty kääntökaarilla 8. Kuvioita keskenään vertaamalla voidaan nähdä, että ilmaisu "sidehaarat 7 sijaitsevat rin- 61793 e nakkain" sisältää myös sellaiset sidehaara-asetelmat, joissa sidehaarat eivät sijaitse vetoketjun (yhdessä) tasossa, vaan enemmän tai vähemmän vinossa asennossa siihen nähden vierekkäin, siis myös päällekkäin. Sidehaarat 7 sidotaan kannatus-rakenteeseen esittämättömien tekstiilisten pitkittäislankojen avulla, jotka muodostavat yhteisen pitkittäislankataskun yksittäisten sulkuelimien 4 rinnakkaisille sidehaaroille.

Etenkin leikkauskuvioista 3-6 ja 8,10-12 voidaan nähdä, että sulkuelinrivi-en 1,2 muovifilamenteilla 3 on olennaisesti ellipsin muotoinen poikkileikkaus Q.

Tällä on pitkä toiminta-akseli 9 ja lyhyt toiminta-akseli 10. Toimintakytkinpäiden 6 ja kytkinsilmukoiden 5 alueella on järjestetty niin, että pitkä toiminta-akseli 9 on vetoketjun tason suuntainen. Kääntökaarien 8 alueella se on kohtisuorassa vetoketjun tasoa vastaan. Toisin sanoen kääntökaarien 8 alueella on järjestetty siten, että lyhyet toiminta-akselit 10 ovat vetoketjun tason suuntaiset. Kytkinsilmukoiden 5 ja kääntökaarien välialueella sidehaaroissa 7 on siirtymisvääntymä 11. Tämä siirtymis-vääntymä 11 voi enemmän tai vähemmän tasaisesti jakautua sidehaarojen 7 koko pituudelle, kuten kuviossa 2 on osoitettu, mutta se voi myös olla siirretty kytkinsilmu-koita 5 kohti, so. keskitetty näitä lähemmäksi, kuten kuviossa 7 on havainnollistettu. Joka tapauksessa suoritusesimerkissä yksittäisten sulkuelinrivien 1,2 kytkin-silmukoissa 5 on toimintakytkinpäistä 6 taaksepäin kääntökaaria kohti tukipainan-teita 12. Pitkän toiminta-akselin 9 ja lyhyen toiminta-akselin 10 akselisuhde on tukipainanteiden 12 ulkopuolella n. 1:1,5-1:2. Sidehaarat 7 voivat olla niinpitkät, että niiden sitominen voi tapahtua pitkittäislangoilla, jotka ovat kannatusrakenteen loimilankoja, niin että sidehaarat saadaan ikään kuin kudelankamaisesti yhdennetyiksi tähän kannatusrakenteeseen. Sidehaarat 7 voivat kuitenkin olla myös verrattain lyhyet, kuten kuvioissa 9-12 on esitetty. Tämä muoto valitaan etenkin silloin, kun sulkuelinrivit 1, 2 liitetään myöhemmin esim. ompelusaumalla tai neulomalla tai kutomalla kannatusnauhaan.

Erityisen merkityksellinen on kuviossa 13 kaaviollisesti havainnollistettu menetelmä. Nähdään, että lähtömateriaali sulkuelinrivien valmistamiseksi muodostuu poikkileikkaukseltaan pyöreistä, venytetyistä muovifilamenteista 3. Nämä vedetään varastorullista 13 ja asetetaan asetuskohdassa 14 sulkuelimittäin asetustyökalujen avulla yhteen kytketyiksi sulkuelinriveiksi. Sen jälkeen ne alistetaan lämpökiintey-tykseen.

Keksinnön mukaan on kuitenkin asetuskohdan 14 eteen sijoitettu telalaite 15, jolla muovitilamentit 3 ennen asettelukohtaa 14 jatkuvasti litistysvalssataan poikkileikkaukseltaan pääasiassa ellipsin muotoiseen esimuovaustilaan. Tällöin saadulla esimuovauspoikkileikkauksella on pitkä esimuovausakseli 16 ja lyhyt esimuovausakse-li 17. Tämä on esitetty kuvion 16 yhteydessä. Tähän kuvioon on samalla piirretty toiminta-akselit 9 ja 10. Havaitaan, että pitkä esimuovausakseli 16 on pitempi kuin pitkä toiminta-akseli 9, ja että toisaalta lyhyt esimuovausakseli 17 on lyhyempi 7 61793 kuin lyhyt toiminta-akseli 10. Näin jatkuvasti ja pyöreät muotopuristuskohdat välttäen esimuovatut muovifilamentit 3 asetetaan erikoisella tavalla, kuten yllä käsiteltyjen kuvioiden yhteydessä on jo selitetty. Tällöinhan muodostetaan kytkinsilmu-kat 5, joissa on vetoketjun tason kanssa yhdensuuhtainen pitempi esimuovausakseli 16 sekä taivutusmuovatut kytkinpäät 18, ja kääntökaaret 8, joissa on vetoketjun tason kanssa yhdensuuntainen lyhyempi esimuovausakseli 17. Taivutusmuovauksella tarkoitetaan, että muovifilamentti 3, joka taivutetaan pituussuunnassa pienellä kaarevuus-säteellä, samalla levenee. Silloin syntyy yhtäältä kytkinsilmukoiden 5, toisaalta kääntökaarien 8 väliin jo mainittu siirtymisvääntymä 11, joka on jokseenkin tarkasti 90°. Sen jälkeen seuraa kuvatulla tavalla muodostetun ja kytketyssä tilassa olevan esituotteen lämpökiinteytys lämpökiinteyttimessä 19. Lämpökiinteytyksessä poikkileikkauksen esimuovausakselit 16, 17 kutistuvat toiminta-akseleiksi 9, 10 ja samalla syntyvät tukipainanteet 12 ja taivutusmuovauskytkinpäistä 18 muodostetaan toi-mintakytkinpäät 6. Näin on asia erikoisen korotuneesti silloin, kun lämpökiinteytyksessä sulkuelinrivit 1,2 sopivin lisätoimenpitein vetoketjun pituussuunnassa ikään kuin tyssätään, esim. kannatusrakenteen tekstiilisten, edullisesti synteettisten pit-kittäislankojen kutistusvoiman johdosta, jolloin ne on lämpökiinteytyksen jälkeen uudelleen venytettävä. Alkupoikkileikkaukseltaan pyöreät muovifilamentit 3 kylmämuo-vataan ellipsin muotoiseen poikkileikkaukseen Q. Lämpökiinteytys tapahtuu lämmöllä tai ultraäänellä.

Keksintöä voidaan luonnollisesti soveltaa myös sellaisten vetoketjujen valmistamiseksi, jossa kaksi muovifilamenttia viedään kudelangoiksi loimilankojen muodostamaan viriöön tämän vastakkaisilta puolilta, asetetaan vastasuuntaisesti sieppaustuur-nan ympäri toisiinsa lomistuvien sulkuelinrivien muodostamiseksi ja viriötä liikuttamalla sidotaan paikoilleen loimilangoilla. Tällöin sulkuelinrivien muodostamiseen tarkoitetut muovifilamentit valssataan litteiksi ennen viriöön vientiä ja kaksoisku-teiden muodossa viedään samanaikaisesti viriöön ja sidotaan loimilangoilla. Miten tämä voi tapahtua kudonta-automaatissa, käy yksiselitetyiskohtaisesti selville kuvioista 19-24.

Laitteet muodostuvat pääasiassa vain kaaviollisesti ja osittain esitetystä neulakutomakoneesta, jossa on viriönmudostusmekanismi 102, loimilankojen 103 muodostaman viriön 104 molemmille puolille sijoitetut, samanaikaisesti liikutettavat kude-neulat 105 sulkuelinrivit 107 muodostavien muovifilamenttien 106 sisään- ja ulosvie-miseksi. Keskelle viriötä 104 on asetettu tapuisa sieppaustuurna 108, joka on viriön 104 vasteesta eli sisäpäästä 109 poispäin kääntyneestä päästään 110 siirtyvästi laakeroitu ylös- ja alasliikutettavaan tuurnanpitimeen 111. Kuten kuviosta 20 voidaan nähdä, kudeneulat 105 on sijoitettu päällekkäisiin horisontaalitasoihin, minkä vuoksi ne voivat ristetä toisiaan viriössä 104. Tuumanpidin 111 on tuettu keskeltä katkaistuun pystyohjaimeen 112 ja on työnninelimen 113 välityksellä liikutettavissa ylä- ja ala-aseman välillä, joissa on sitä varten järjestetyt pitoelimet 114 magneettien muodossa. On myös mahdollista jättää pois nämä pitoelimet 114 ja sen sijasta, kuten kuvio 22 lähemmin esittää, liikuttaa kulmistaan pyöristettyä tuurnanpidintä 111 itse „ 61793 muovifilamenttien 106 avulla ylä- ja ala-asemaan, joissa muovifilamentit 106 voivat mennä sieppaustuurnalle 108. Liiallisen veden välttämiseksi on ulommat loimilangat 103 pidetty levällään tuurnanpitimen 111 molemmille puolille sijoitettujen levällään-pitimien 116 avulla. Kuvioissa 19-21 esitetty laite, jota käytetään jatkuvan suikale- eli kannatusnauhattoman vetoketjun valmistamiseen, toimii seuraavasti. Molemmat mielivaltaisen varaston varastorullista 117 tulevat muovifilamentit 106 menevät telaparin 118 läpi. Tällöin niille annetaan valssaamalla eli puristamalla ellipsin muotoinen poikkileikkaus. Sitten ne syötetään kudeneuloille 105. Nämä vievät fila-mentit 106 loimilankojen 103 muodostamaan viriöön 104, kuten kuvio 20 esittää. Sitten tuurnanpidin 111 ja siten siihen siirtyväksi laakeroitu sieppaustuurnan 108 pää 110 ohjataan yläasemasta ala-asemaan tai päinvastoin, niin että sieppaustuurna 108 pitää kiinni vastasuuntaisesti sen ympäri meneviä filamentteja 106, kun neulat 105 vedetään takaisin. Viriön liikkeen jälkeen tapahtuu lyöminen kaiteella 119. Sieppaus-tuurnan 108 pituus on niin mitoitettu, että sulkuelimet vasta moninkertaisen loimi-lankoihin 103 sitomisen jälkeen poistuvat sieppaus tuumalta seuraavan vetoketjunoh-jaimen 120 alueella. Sieppaustuurna 108 on edullisesti ikään kuin pienetyvämittai-sena kytkentäsydämenä pidennetty lämpökiinteyttimeen (ei-esitetty) asti, niin että vetoketju lämpökiinteytetään sen liukuessa sieppaustuumalla 108. Tällöin tapahtuu tarkoituksenmukaisesti loimilankojen 103 kutistuminen (n. 10-15 %), minkä johdosta jakomitta pienenee ja sulkuelinrivit 107 mukautuvat erittäin muotosul-kuisesti toisiinsa. Vetoketjunohjaimen 120 perään on kytketty poisvetolaite 121. Kuvatulla tavalla saadaan suikalevetoketju 101 sulkuelinriveineen 107, joiden sulkuelimissä on silmukkamaisetf vetoketjun tasonprojektiossa toisiaan peittävät filamenttiosat, jotka on sen jälkeen johdettu vetoketjun tasoon ja siinä sidottu loimilankataskuihin, so. muodostavat yhdessä loimilankojen 103 kanssa kudosrakenteen. Jos sulkuelinrivit 107 on asetettava ruuvikierukkamuotoon, sieppaustuurnan 108 asemaa on muutettava sekä muovifilamenttien 106 sisäänviennin jälkeen että myös sitä ennen. Jos sulkuelimet on sitä vastoin asetettava U-mutkittelumuotoon, ei sieppaus-tuuman 108 asemaa muuteta ennen muovifilamenttien 106 sisäänvientiä, vaan sen sijasta on kuteen jokaisen sisäänviennin jälkeen kudeneulojen 105 korkeutta niin muutettava, että vuoroin oikea filamentti viedään vasemman filamentin yli ja vasen fi-lamentti oikean filamentin yli. Kudeneulat 105 on tätä vastaavasti asennettava. Kuvioiden 23 ja 24 mukainen laite on kuvioiden 19- 22 laitteesta poiketen tarkoitettu sellaisen vetoketjun valmistamiseen, jossa sulkuelinrivien 107 lisäksi on myös kannatusnauha-alue. Tätä varten viedään yhdessä muovifilamenttien 106 kanssa sisään toiseen loimilankaviriöön 122 menevät kannatusnauhan peruskude-langat 123, jotka muovifilamenteilla 106 tapahtuvan pidättämisen jälkeen sidotaan paikoilleen loimilangoilla 103. Vastaavasti on muovifila- 9 61793 senttien 10έ kudeneulejen 105 viereen järjestettävä toisia kudeneuloja 124 kannatusnauhan peruskudelankojen 125 samanaikaiseksi sisäänviemiseksi ja mainittua pidättämistä varten on aieppaustuuman 108 eteen sijoitettu perus-kudelangannostin 125·

Claims (10)

10 61793

1. Vetoketju, jossa on muovifilamenteista (3) muodostuvat ruuvikierukka-maiset sulkuelinrivit (1,2), joiden sulkuelimissä (4) on kytkinsilmukat (5) silmukan muodostavista muovifilamenttiosista, levennetyt toimintakytkinpäät (6) ja sidehaarat (7), jolloin yksittäisten sulkuelimien sidehaarat sijaitsevat rinnakkain ja vierekkäin sulkuelimet ovat etäisyydellä (A) toisistaan ja yhdistetyt kääntökaarilla (8) ja jolloin lisäksi sidehaarat on sidottu kannatusrakenteeseen tekstiilisten pitkittäislankojen avulla, jotka muodostavat yhteisen pitkittäis-lankataskun yksittäisten sulkuelimien rinnakkaisille sidehaaroille, tunnet-t u siitä, että sulkuelinrivien (1,2) muovifilamenteilla (3) on pääasiassa ellipsin muotoinen poikkileikkaus (Q), jolla on pitkä toiminta-akseli (9) ja lyhyt toiminta-akseli (10), ja että toimintakytkinpäiden (6) ja kytkinsilmukoiden (5) alueella pitkä toiminta-akseli (9), kääntökaarien (8) alueella lyhyt toiminta-akseli (10) on asetettu vetoketjun tason suuntaiseksi, kun taas kytkinsilmukoiden (5) ja kääntökaarien (8) välialueella sidehaaroissa (7) on siirtymisvääntymä (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vetoketju, tunnettu siitä, että yksittäisten sulkuelinrivien (1,2) kytkinsilmukoissa (5) on toimintakytkinpäistä (6) taaksepäin kääntökaaria (8) kohti lisätukipainanteita (12).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vetoketju, tunnettu siitä, että toimintakytkinpäät (6) on muodostettu taivutusmuovauskytkinpäiksi (l8) lisä-lämpökiinteytysmuotoilulla.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen vetoketju, tunnettu siitä, että tukipainanteet (12) on muodostettu lämpökiinteytyspainanteiksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen vetoketju, tunnettu siitä, että pitkän toiminta-akselin (9) ja lyhyen toiminta-akselin (10) akseli-suhde on tukipainanteiden (12) ulkopuolisilla alueilla n. 1:1,5-1:2.

6. Menetelmä sulkuelinrivien valmistamiseksi jonkin patenttivaatimuksien 1-5 mukaisiin vetoketjuihin, jolloin poikkileikkaukseltaan pyöreät, venytetyt muovifilamentit (3) vedetään molempia sulkuelinrivejä (1,2) varten varastorul-lista, asetetaan asetuskohdassa sulkuelimittäin (4) yhteenkytketyiksi sulkuelin-riveiksi ja sen jälkeen alistetaan lämpökiinteytykseen, tunnettu siitä, että ennen asetuskohtaa muovifilamentit (3) jatkuvasti litistysvalssataan pääasiassa ellipsin muotoiseen esimuovauspoikkileikkaukseen, jolla on pitkä esimuovaus-akseli, joka on pitempi kuin pitkä toiminta-akseli (9) ja lyhyt esimuovausakseli, joka on lyhyempi kuin lyhyt toiminta-akseli (10), että sen jälkeen asetetaan kytkinsilmukat (5) niin, että niissä on vetoketjun tason suuntainen pitkä esimuovaus- n 61793 akseli ja taivutusmuovauskytkinpäät (l8), ja kääntökaaret (8) niin, että niissä on vetoketjun tason suuntainen lyhyt esimuovausakseli, jolloin kytkinsilmukoiden (5) ja kääntökaarien (8) väliin syntyy sidehaaroihin (7) siirtymisvääntymä (11), ja että sen jälkeen sulkuelinrivien ollessa kytketyssä tilassa muutetaan lämpökiin-teytyksellä poikkileikkauksen esimuovausakselit toiminta-akseleiksi ja tällöin muodostetaan tukipainanteet (12) sekä taivutusmuovauskytkinpäistä toimintakytkin-päät (6).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muovifilamentit litistysvalssataan kylminä esimuovauslangoiksi, joilla on ellipsin muotoinen poikkileikkaus.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muovifilamenttien poikkileikkauksen esimuovausakseleita muutetaan lämpökiin-teytyksessä n. 10-25 %.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpökiinteytys suoritetaan lämmön tai ultraäänen avulla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtömateriaalina käytetään poikkileikkaukseltaan pyöreitä muovifila-mentteja, joiden venymä polyamidista tai polyesteristä valmistettaessa on 1:3,5-1:5. 12 61 793