FI61779B - Pal-dekoderkoppling foer mottagande av en televisionssignal - Google Patents

Description

·ι*|§ν| *0 <"> 1779 c 3v5noa·/ 10 09 1932 -¾¾ (45) Patent aeddelat ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI,3 H 04 N 9/39 §UQ|K| |_p| |^| L.AN D (21) P»t*nttlh»k«mu·— PM«ntunttkn)nf 277/72 (22) Htktmiipilvl — An*öknlnjtd*f 02.02.72 (23) AlkupUv! — GHtlgh*tsd*| 02.02.72 (41) Tullut JulklMkil — Bllvlt off«ntll| 11.08.72

Patentti- ja rekisterihän itu· .... , , . ., .. .

1 (44) Nlhtivllulpwwn 1» kuul.Julk»liun pvm. —

Patent' och registerstyrelsen Ansakin utlagd och utl.skrifton publicerad 31.03.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird pHorltet 10.02.71 18.06.71, l8.O6.7i Japani-Japan(JP) 5770/71 1+1+31+1/71, I+I4-3I+2/71 (71) Matsushita Electric Industrial Co.,.Ltd., 1006, Oaza Kadoma, Kadoma-shi, Osaka, Japani-Japan(JP) (72) Harunobu Hori, Takatsuki-shi, Japani-Japan (JP) (7I+) Oy Kolster Ab (5I+) PAL-dekooderikytkentä televisiosignaalin vastaanottamiseksi -PAL-dekoderkoppling för mottagande av en televisionssignal

Keksintö kohdistuu väritelevisiovastaanottimiin, joissa käytetään PAL-systeemiä ja erityisesti dekooderikytkentään tällaisissa väritelevisiovas-taanottimissa.

On jo ehdotettu erityyppisiä kytkentöjä PAL-systeemin televisiomerkkejä varten. Eräässä viimeisimmistä käytetyistä kytkennöistä yhdistetään vaakasuoran pyyhkäisyjuovan värikkyyssignaali edellisen vaakasuoran pyyhkäisyjuovan värikkyys-signaalin kanssa, jolloin tätä edellä olevaa värikkyyssignaalia on viivästetty yhden vaakasuoran pyyhkäisyjuovajakson verran ja tällaisia yhdistettyjä signaaleja käytetään toistamaan kunkin värikuvan osista alentuneella vaihevääris-tymällä. Tämä menetelmä kuitenkin vaatii televisiovastaanottimen, joka on varustettu hinnaltaan kalliilla viivästysjohdolla.

Keksintö on tarkoitettu aikaansaamaan uuden väritelevisiovastaanottimen, jossa käytetään PAL-dekooderikytkentää, jolloin voidaan jättää pois tällaiset hinnaltaan kalliit viivästysjohdot.

Keksinnön mukainen PAL-dekooderikytkentä televisiosignaalin vastaanottamiseksi sisältää kantoaaltoa kahdella värisignaalilla kvadratuuriamplitudi-moduloimalla muodostetun värikkyyssignaalin, jonka toinen modulaatioakseli vuo- 2 61779 rottelee 180° peräkkäisillä juovilla, jossa (kytkennässä) on ensimmäinen laite vuorottelevan modulaatioakselin demoduloidun värikkyyssignaalin vertailemiseksi peräkkäisillä juovilla vaihevirhesignaalin muodostamiseksi vastauksena vertailu-tulokseen ja riippuvaisena pysyvän modulaatioakselin demoduloidusta värikkyys-signaalista ja toinen laite värisignaalin ja vertailukantoaaltojen välisen vai-hesuhteen säätämiseksi demodulointia varten. Keksinnölle on tunnusomaista, että ensimmäinen, vuorottelevan modulaatioakselin demoduloidun värikkyyssignaalin keskiarvon muodostava laite sisältää kytkentäelimen, joka kytkee pysyvän modulaatioakselin demoduloidun värikkyyssignaalin napaisuuden ohjauksessa vaihtele-van modulointiakselin demoduloidun värikkyyssignaalin kahden liitinnavan välillä, joihin molempien liitinnapojen samanapaiset signaalit yhteiseen lähtönapaan välittävä kytkentä ja lisäksi keskiarvon muodostava kytkentä virhesignaalin muodostamiseksi, liittyvät.

Muut keksinnön tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista. Seuraavassa tullaan kuvaamaan keksinnön suoritusmuotoja antaen niistä esimerkki ja viitataan tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1 ja 2 ovat vektorikaavioita keksinnön havainnollistamiseksi, kuvio 3 on lohkokaavio PAL-systeemin väritelevisiovastaanottimen ilmai-sinpiiriä varten, jossa käytetään keksintöä, kuvio 4 on lohkokaavio keksinnön eräästä toisesta suoritusmuodosta, kuvio 5 on yksityiskohtainen piirikaavio keksinnön eräästä toisesta suoritusmuodosta, kuvio 6 esittää tiettyjä aaltomuotoja, joita voidaan käyttää kuvion 5 mukaisen piirikaavion toiminnan selittämisessä, kuvio 7 on vektorikaavio kuviossa 5 olevan piirikaavion yhteyteen, kuvio 8 on piirikaavio, joka esittää muunnosta osaan kuvion 5 mukaista piirikaaviota keksinnön mukaisessa tapauksessa, kuvio 9 on piirikaavio vielä eräästä keksinnön suoritusmuodosta.

Viitaten seuraavassa aluksi kuvioon 3 esitetään siinä lohkokaavio värin informaation ilmaisinpiiristä tietyn suoritusmuodon mukaan, jossa tämän piirin sisäänsyöttönapaan 1 syötetään väriarvon merkki, jolle on suoritettu kantoaallon vaimennusmodulointi käyttäen kahta väriarvon merkkiä ja käyttäen apuna kvadratuurimodulointia, ja jossa sisääntulon kytkinnavat on liitetty B-Y ilmaisimeen 2, R-Y ilmaisimeen 6 sekä vertailuvärähtelijään (automaattiseen vaiheensäätöpiiriin) 4. Vertailuvärähtely tästä vertailuvärähtelijästä 4 syötetään B-Y ilmaisimella 2 vaiheensäätimen 13 kautta ja se syötetään myös v R-Y ilmaisimelle vaiheen kääntäjän 5 kautta ja toisen vaiheensäätäjän 3 . . välityksellä. R-Y ilmaisimesta 6 saatu ilmaistu R-Y värieron merkki syö- 5 61779 tetään porteille 10 ja 11, jotta täten voitaisiin havaita mikä tahansa vaihe-virhe, joka saattaa esiintyä siinä ilmaistussa R-Y merkissä, joka saadaan R-Y ilmaisimelta 6, Tällainen vaihe-ero havaitaan ilmaistun B-Y värieron merkin avulla, joka saadaan B-Y ilmaisimesta, kuten tullaan kuvaamaan alempana. Portit 10 ja 11 ovat sellaisia, että riippuen B-Y merkin napaisuudesta jompi kumpi näistä on johtavana ja taas toinen on sammuneena. Porttien 10 ja 11 ulostulot syötetään differentiaalivahvistimelle 9* josta ulostulo sitten syötetään molemmille vaiheen säätimille 13 ja 3 integraattorin 12 kautta, minkä johdosta voidaan toteuttaa vaiheen säätö. Tämä ilmaistu R-Y merkki, joka on vaihekäännetty kutakin yhtä vaakasuoran pyyhkäisyn viivaa kohden on alttiina tällaiselle korjaukselle PAL-kytkimessä 8, niin että saadaan sarja vaakasuoran pyyhkäisyn viivamerkkejä, jotka ovat keskenään samaa napaisuutta. Tämä PAL-kytkin 8 saatetaan toimintaan 1/2-juovataajuisen generaattorin 7 ulostulolla ja sisältyy tähän multivibraattori, jota käytetään vaiheen erottelijan ulostulolla väritahdistusmerkin perusteella vertailuvärähtelijästä k ja palautuspulssin avulla. Täten toistetut B-Y sekä R-Y väriarvon eron merkit syötetään matriisipiiriin (jota ei ole esitetty) niin että saadaan B-Y ja R-Y merkit värikuvan toistamiseksi tämän väritelevisioputken kuvapinnalla.

Seuraavassa tullaan kuvaamaan kuvion 3 mukaisen piirin toimintaa viitaten kuvioiden 1 ja 2 mukaisiin vektorikaavioihin. Kuviossa 1, jossa havainnollistetaan vektoreiden vaihekääntämistä muodostavat molemmat kaksi modu-lointiakselia B-Y ja R-Y, jotka ovat toisistaan 90° vaihe-erolla väriarvon merkin vektorin S^, jolloin sävyä voidaan esittää väriarvon merkin vektorin vaiheella, joka määräytyy B-Y merkkiin eli B-Y akseliin verrattuna. Edellyttäen että siirtokanavassa aiheutunut vaihe-ero sallii väriarvon merkin vektorin pyörivän kulman β verran positiiviseen suuntaan muuttuu vektori vektoriksi S^. Merkitsemällä kuviossa j (R—Y) akselilla ilmaisun ulos-tuloarvoja, jotka saadaan H-Y ilmaisimesta 6 vastaten vektoreita ja vastaavasti suureiksi V_ sekä V- on vastaava tuloksena oleva vaihe-eron Ö1 bll ulostulo AV^ suuruudeltaan V_ - V » AV-.

S11 S1 1 Tämän vaihe-eron johdosta muuttuu R-Y osuuden ulostulo määrän AV^ verran positiiviseen suuntaan. Seuraavan vaakasuoran pyyhkäisyn aikana käännetään väriarvon merkin vektorin j (R-Y) komponentti (vaihesiirretään suuruudeltaan 180°), niin että se on suuruudeltaan -j(R-Y) kun taas B-Y komponentti pysyy ' ennallaan, jolloin vektori muuntuu suuruudeltaan vektoriksi S,,. Kuten oli asianlaita edellisen vaakasuoran pyyhkäisyn aikana sallitaan myöskin kään-

4 f. ' Π 'V Q

Ci it? netyn vektorin S2 pyöriä kulman β verran positiiviseen suuntaan, niin että siitä muuttuneena tulee S,,^. Merkitsemällä -j(R-Y) akselilla ilmaisun ulostuloja, jotka saadaan R-Y ilmaisimelta 6 vektoreita S2 ja S21 vastaten suureiksi V_ sekä V„ on tuloksena oleva vaihe-eron ulostulo AV„ suuruudeltaan: S2 S21 2 -(Ve - v ) = AV “21 S2 2 Tämän vaihe-eron perusteella muuttuu -j(R-Y) ulostulo määrän AV2 verran positiiviseen suuntaan. Koska vierekkäsillä vaatesuorilla pyyhkäisyviivoilla on lähes sama tietosisältö ovat AV^ sekä AV2 oleellisesti ottaen identtisiä keskenään sekä suuruudeltaan että napaisuudeltaan. Integroimalla suureet V_ ja ±1 V samassa integraattorissa 12, jonka aikavakio saattaa olla identtinen b21 kestoajan kanssa, joka vastaa kolmesta vaakasuoran pyyhkäisyn viivasta muutamaan kenttään saakka, saadaan näiden suureiden keskiarvoksi + AV2. Täten keskimääräisenä arvona on nolla-arvo kun mitään vaihe-eroa ei ole olemassa, se on positiivinen kun vaihe-ero on positiiviseen suuntaan ja se on negatiivinen kun vaihe-ero tapahtuu negatiiviseen suuntaan. Tähän mennessä esitetty selitys on sovellettavissa tapaukseen, jossa väriarvon merkin vektorit sijaitsevat ensimmäisessä ja neljännessä neljänneksessä kuten on esitetty kuviossa 1.

Kuviossa 2, jossa väriarvon merkin vektorit sijaitsevat toisessa ja kolmannessa neljänneksessä tapahtuu päinvastainen ilmiö ylläolevaan selitykseen verrattuna. Vaikkakin keskimääräisestä arvosta tuleekin nollan suuruinen kun mitään vaihe-eroa ei ole olemassa on keskimääräinen arvo negatiivinen kun vaihe-ero on positiiviseen suuntaan ja se on positiivinen kun vaihe-ero on negatiiviseen suuntaan.

Portti 10 toimii johtaen kuviossa 1 esitetyt merkit Vg sekä Vg kun taas portti 11 toimii johtaen kuviossa 2 esitettyjä merkkejä Vg slk Vg . Differentiaalivahvistin 9 aikaansaa ulostulon, joka on napaisuudeltaan päinvastainen toiselle porttien 10 ja 11 ulostuloista. Ne vaihe-erot, joita on esitettynä kuviossa 1, toisin sanoen ne jotka saadaan ensimmäisestä ja neljännestä neljänneksestä vektorikaaviossa ja vaihe-erot, jotka ovat edustettuna kuviossa 2, toisin sanoen toisesta ja kolmannesta neljänneksestä saadut, erotellaan toisistaan porteilla 10 ja 11 käyttäen tähän ilmaistua B-Y merkkiä ja vastaavat vaihe-erot havaitaan differentiaalivahvistimessa 9 erouloetulona, jolla on sama napaisuus joka tapauksessa. Kun merkit V_ • bll sekä Vc sitten tämän jälkeen syötetään differentiaalivahvistimelle 9» ' “21 ero ilmaisumäärässä syötetään vastaavana tasasähköulostulona integraattorista t ». kx < 5 61779 12 ja ero taas puolestaan syötetään vaiheensäätimille 13 ja 3· Näiden vaiheen-säätimien 3 ja 13 ulostuloja käytetään säätämään synkroonisen ilmaisun demo-dulointiakseleiden vaiheita R-Y ilmaisimella 6 ja vastaavasti B-Y ilmaisimella 2. Vaiheensäätimet 3 ja 13 nimittäin toimivat seurauksena differentiaalivahvistimen 9 ulostulosta, joka syötetään niihin integraattorin 12 kautta niin että saadaan suureet AV^ sekä AVg suuruudeltaan nollaksi, niin että differentiaalisen vahvistimen keskimääräinen ulostulo on nolla. Tällä tavoin vertailuvärähtelyiden vaiheet, jotka syötetään R-Y ilmaisimelle 6 ja B-Y ilmaisimelle 13 on säädetty synkrooniseen ilmaisuun käyttäen vaihe-eromerkkiä, joka saadaan integraattorista 12 tämän edustaessa perusvaihe-eroa, joka aiheutuu siirtokanavassa, niin että värisävyn ja toistettujen kuvien tummuus voidaan toistaa erittäin luotettavasti.

Kuvio 4 esittää lohkokaaviota ilmaisinpiiristä nyt kyseessä olevan keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti, jossa 180° kytkettyä vä-riarvomerkkiä ja toista (kytkemätöntä) väriarvomerkkiä ilmaistaan erikseen. Väriarvon merkki, joka esiintyy sisääntulokytkinnavassa 35 syötetään +j(R-Y) ilmaisimelle 15 kun sitä ei ole 180° käännetty ja se syötetään -j(R-Y) ilmaisimelle 16 kun se on 180° kääntökytketty koska toinen väriarvon merkin modu-lointiakseleista on 180° kytketty joka toista vaakasuoraa, pyyhkäisyviivaa varten. Tätä tarkoitusta varten kytketään sisääntulon väriarvon merkki käyttäen PAL-kytkintä 14, joka saatetaan toimintaan puolen viivajaksoluvun generaattorilla 32. Tässä ilmaisinpiirissä vahvistetaan kuvioiden 1 ja 2 suureet V„ , V» , Va ja V_ erikseen käyttäen vahvistimia 28 ja 29* ne bll 31 b21 b41 integroidaan integraattoreilla 30 ja 31 ja sitten molemmat näistä syötetään differentiaalivahvistimeen 17a, jossa niitä verrataan toinen toisiinsa. Tämän differentiaalivahvistimen 17a ulostuloa käytetään vaihesäätöön kuten kuvion 3 tapauksessa. Tämä ilmaisinpiiri on erityisen edullinen siinä suhteessa, että sen ryömintä ja piirin riippuvuus muutoksista ympäröivässä lämpötilassa on huomattavasti alentunut ja tämän johdosta tällä on stabilisoitu toimintaominaisuuskäyrä. Tämän piirin järjestely on jonkin verran erilainen kuin kuvion 3 tapauksessa. Ilmaisimiin 15 ja 16 syötetään vertailuväräh-telyt vertaillin alikantoaallon generaattorista 17 käyttäen tähän 90° vaihe-kääntäjiä 18 ja 19 ja myös vaiheensäätimien 20 ja 21 kautta, kun taas B-Y ilmaisimelle syötetään vertailuvärähtely vertailuoskillaattorista 17 toisen vaiheensäätimen 23 kautta. Kullekin vaiheensäätimistä syötetään differentiaalivahvistimen 17a ulostulo. Ilmaisimia 15 ja 16 varten on aikaansaatu portit 24, 25, 26 ja 27 (vastaten kuvion 3 portteja 10 ja 11), vahvistimet 28 ja 29 (vastaten kuvion 3 vahvistinta 9), ja integraattorit 31 ja 30 (vasta- • t i />.

61779 6 ten kuvion 3 vahvistinta 12). Täten virhe ilmaisun ulostulossa saadaan ei suinkaan integraattoreistä 30 ja 31 vaan differentiaalivahvistimesta 17a. Viittausnumerot 35, 33 ja 3l tarkoittavat sisääntulokytkinnapaa, R-Y merkin ulostulokytkinnapaa tässä ilmaisinpiirissä ja B-Y merkin ulostulokytkinnapaa kutakin vastaavasti.

Kuviossa 5, joka esittää yksityiskohtaista piirikaaviota nyt kyseessä olevan keksinnön eräästä toisesta suoritusmuodosta merkitsee viitenumero 36 kaistanpäästösuodinta, jonka ulostulo syötetään ilmaisemista varten B-Y ilmaisimelle 37 ja R-Y ilmaisimelle 38, kun taas viitenumero 39 tarkoittaa 180° kytkinpiiriä, johon ulostulo puolen viivanjaksoluvun generaattorista HO syötetään. Vertailuvärähtely syötetään vertailuvärähtelijästä 1+1 vaiheensiirtimeen 1+2, jonka aiheuttama siirtymä on 1+5° ja tämä siirtää sitä 1+5° vaiheeltaan.

Tietty osa värähtelijästä 1+1 saatavasta vertausvärähtelystä vaihesiirretään 1+5° verran toisella 1+5° vaihesiirtimellä 62 ja se syötetään B-Y ilmaisimelle 37 ilmaistavaksi B-Y merkiksi. Toinen ulostulo värähtelijältä kytketään 180° kutakin vaakasuoraa pyyhkäisyä kohden käyttäen tähän l80° kytkintä 39, jota käytetään generaattorilla 1+0. Vertausvärä.htelijään 1+1 sisältyy oskillaattori 1+3. Viitenumero 1+1+ merkitsee tasapainoittajaa, joka kehittää ulostulonapoihinsa 1+1+a ja 1+1+h vertailuvärähtelyjä l80° vaihesiirrossa toisiinsa ja jotka kummatkin sitten puolestaan syötetään sisääntulonapoihin l+5h ja l+5c vaiheen ilmaisimessa 1+5. Vielä eräs sisääntulonapa l+5a ilmaisimesta 1+5 vastaanottaa ulostulon kaistanpäästösuoti-mesta 36. Tämän vaiheilmaisimen 1+5 ulostulo vahvistetaan vahvistimella 1+6 ja ulostulo tästä kytketään sitten pisteeseen A napaisuuden vaihtavassa piirissä 1+7· Edellyttäen nyt, että väriarvon merkin aaltomuoto, joka kulkee läpi kaistan-päästösuotimesta 36 on sellainen, mitä on esitettynä kuviossa 6 kuvanto a, yllämainittu ulostulo vahvistimesta 1+6, toisin sanoen R-Y merkki ja -(R-Y) merkki ovat aaltomuodoiltaan sellaisia, mitä on esitettynä kuviossa 6 osakuvanto b. Nämä kaksi ulostuloa vaiheensiirtäjästä 1+2 kytketään kapasitanssien 1+8 ja 1+9 kautta diodeille 50 ja vastaavasti 51· Liitos-kytkinpiste kapasitanssin 1+8 ja diodin 50 välillä on maadoitettu vastuksen 52 kautta, kun taas kytkinpiste kapasitanssin 1+9 ja diodin 51 välillä on kytketty vastuksen 53 kautta jännitteeltään B+ jännitelähteeseen.

Tämän B+ teholähteen jännite jaetaan vastuksilla 53, 5*+ ja 55, jolloin jännitteenputoama vastuksen 5k yli tuodaan sarjakytkettynä diodille 51 ja vastukselle 56 ja jänniteputoama vastuksen 55 yli tuodaan vastuksen 56, diodin 50 ja vastuksen 52 sarjakytkentään. Vaiheensiirtäjän 1+2 molemmat kaksi .» ji ulostuloa kulkevat vastaavasti diodien 50 ja 51 kautta ja ne tulevat pisteeseen A napaisuuden vaihtavan piirin 1+7 ulostulona. Näiden diodien 50 ja 51 johtamistiloja säädetään vahvistimen U6 ulostulolla. Pisteeseen C tuleva 7 61 779 merkki on aaltomuodoltaan sellainen, mitä on esitettynä kuviossa 6 osaku-vanto c ja se syötetään vahvistimeen 57 ja vahvistetaan siellä. Tämä vahvistin 57 on kytketty vaiheenilmaisimeen 58, joka myös on liitetty vaiheensiir-täjään 59, jolloin tähän vaiheensiirtäjään tuodaan osa kaistanpäästösuotimen 36 ulostulosta. Täten vaiheenilmaisimen 58 ulostulo on sellainen, mitä on esitettynä kuvion 6 kuvannossa d ja se syötetään integraattorille 60 ja integroidaan siellä niin että saadaan vastaava tasajännitteinen ulostulomerk-ki. Integraattorin 60 aikavakio on suuruudeltaan yhtä pitkä, kuin noin 3-7 kuvakentän pituus, niin että ilmaisinpiirin toiminta on huomattavasti stabilisoitavissa vaikkakaan vaihe-eron korjausta ei voida suorittaa kutakin vaakasuoraa pyyhkäisyä varten. Integraattorin 60 ulostulo viedään edelleen tasa-jännitevahvistettavaksi tasavirtavahvistimen 6l kautta ja se syötetään sitten takaisin oskillaattorille U3 tässä vertailuvärähtelijässä Ui, jolloin nyt oikein säädetään ulossyötettävän värähtelyn vaiheita. Käyttämällä tasavirta-vahvistinta 6l voidaan estää häiriöiden haitallinen vaikutus virheenkor-jailuun.

Olettakaamme nyt, että kaistanpäästösuotimelle 36 syötetyssä väriarvon merkissä tapahtuu vaihe-ero (^virheenä kuten on havainnollistettu kuviossa 7, jossa suureet ja Sg ovat väriarvon merkin vektoreita ja S,-^ ja Sg^ suureita, jotka ovat tuloksena yllämainitusta vaihevirheestä. Vektori S,-, joka esiintyy tietyn vaakasuoran pyyhkäisyn aikana edeltää vektoria Sg, joka esiintyy tämän jälkeen seuraavan vaakasuoran pyyhkäisyn aikana, niin että ne ovat toisiinsa samassa suhteessa kuin ovat vektorit ja kuviossa 1. Vaihe-virheen 0^olemassaolo aikaansaa vahvistimen U6 ulostulon muuttuvan mutta mitään muutosta ei voida havaita pisteessä C. Samanaikaisesti koska kaistanpäästösuotimen ulostulo sisältää vaihevirhettä vaikutetaan tämän johdosta vaiheilmaisimeen 58 sillä seurauksella, että ilmaisimen 58 ulostulo muuttuu kuten on esitettynä katkoviivoilla kuviossa 6 osakuvannossa d. Niinpä tämän johdosta integraattorin 60 ulostulo ja tämän johdosta myöskin tasajännite-vahvistimen 6l ulostulo muuttuu niin että säädetään ja asetetaan vertailu-värähtelijää Ui niin että ilmaisimien 37 ja 38 ilmaisuakselit kääntyvät kulman θ( verran. Nyt tulisi huomata, että vaikkakin kuvion 5 mukaisessa järjestelyssä väriarvon merkkiä B-Y ilmaisuakselilla ohjataan ilmaistujen r-y merkkien avulla, on sama asianlaita pätevä kun B-Y merkki ja R-Y merkki vaihdetaan keskenään.

Kun vaihevirhe on riittävän suuri, jotta tuloksena oleva vektori ? .Sgi on lähellä joutumista päällekkäin tai jopa ylittämään B-Y akselin saattaa herkkyys tällaiselle suurelle vaihevirheelle alentua seurauksena siitä, 8 61779 että ei voida aikaansaada riittävää vaihesäädön merkkiä. Tämän johdosta on toivottavaa, että vaihesäädön merkki ei tule havaituksi lähellä B-Y akselia. Tätä tarkoitusta varten syötetään diodeihin 50 ja 51 (kuvio 5) vastakkaiset etujännitteet, jotka saadaan jakamalla B+ jännitelähteen jännite vastuksilla 53, 54 ja 55· Täten suurillakin vaihevirheillä joista yllä on mainittu ilmaistun merkin suuruuden kuten on esitettynä kuvion 6 kuvaannossa b ollessa pienen ei diodien sallita olevan johtavina sillä seurauksella, että mitään ulostulomerkkiä ei synny pisteeseen C ja mitään epänormaalia jännitettä ei myöskään havaita.

Tulisi edelleen todeta, että vaikkakin kuviossa 5 korjausmerkki vahvistimesta 6l syötetään värähtelijälle 43 voidaan korjailumerkki syöttää vaiheensiirtimelle, joka on muodostettu kytkemään kaistanpäästösuotimen 36 ja vertailuvärähtelijän 41 toisiinsa, jolloin aikaansaadaan vaihevirheen korjaus tai vaiheen säätö ja että vaikkakin kuviossa 5 tämän ilmaisun akselin vaihekulmaa siirretään vaihevirheen korjaamista varten niin sen sijaan voitaisiin käyttää vaiheensiirtäjää, joka kytkettäisiin kaistanpäästösuotimen 36 ulostuloon ja tämä korjailumerkki voidaan syöttää vaiheen muuttajalle samalla tuloksella.

Viitaten nyt kuvioon 8 esitetään siinä muunnos osasta kuvion 5 järjestelyä, jolloin integraattori 60 ja tasavirtavahvistin 6l kuvion 5 tapauksesta korvataan suotimella 67, vahvistimella 68 ja rajoittiraella 72 sekä vielä integraattorilla 70. Tällä muunnoksella voidaan kokonaisilmaisun piiriä edelleen stabilisoida lämpötilamuutoksia vastaan. Kuvion 5 järjestelyssä integraattorin 60 ulostulon ollessa pieni saattaa syntyä jonkin verran vaikeuksia mikäli lämpötilakorjailua ei huomioida. Kuviossa 8 ei kuitenkaan tarvita mitään lämpötilan korjailupiiriä. Suodin 67 on kytketty vahvistavaan transistoriin 68 josta sitten kollektori on kytketty integraattoriin 70 kapasitanssin 69 kautta. Liitoskohtaan kapasitanssin 69 ja vastuksen 71 välillä, joka muodostaa integraattorin on kytketty rajoitin 72, joka saattaa piirirakenteeltaan olla tunnettua tyyppiä. Tämä rajoitin 72 toimii pa-koittaen liitoskohdan kapasitanssin 69 ja vastuksen 71 väliltä maan jännitteeseen. Tätä tarkoitusta varten saa sisääntulonapa 73 tästä rajoittimesta 72 negatiivisen pulssimerkin, jonka jakson aika on yhtä suuri kuin vaakasuoran pyyhkäisyn, niin että diodit 'fh ja 75 saatetaan johtaviksi vaakasuoran takaisinpaluun ajaksi. Vaakasuoran pyyhkäisyn aikana liitoskohdan jännite kapasitanssin 69 ja vastuksen 71 välillä muuttuu vain vähän ja sitä pidetään nollajännitteessä, koska aikavakio, joka määrää purkautumisen nopeuden on suuri suuren vastusarvon johdosta vastuksessa 76. Tällä rajoittamisella, tasavirtavahvistimen kuten esim. vahvistimen 6l joka on esitetty kuviossa 6 käyttäminen on jätettävissä nois.

61779

Viitaten vielä kuvioon 9 on siinä vielä eräs suoritusmuoto nyt kyseessä olevasta keksinnöstä, jolloin vastaavia osia on merkitty vastaavilla viitenumeroilla kuin kuviossa 5. Tässä suoritusmuodossa on niiden piirien, joilla porti-tetaan B-Y ilmaisuakselilla olevat vertailuvärähtelyt ilmaistuilla (R-Y)- ja -(R-Y)-merkeillä vaihevirheen korjausmerkin muodostamiseksi kuvion 5 mukaisesti, lisäksi toinen piirijärjestely R-Y ilmaisuakselilla olevien vertailuvärähte-lyjen portittamiseksi ilmaistulla B-Y merkillä. Tämän suoritusmuodon mukaan on mahdollista havaita tai saada vaihevirheen korjausmerkki,vaikkakin väriarvon merkki sisältäisi vain yhtä väritietoa tämän merkin omatessa vaiheen lähellä B-Y ilmaisuakselia.

Kuviossa 9 ovat lohkot 63 ja 64 rakenteeltaan samoja. Vastaavat osatekijät lohkossa 64 on merkitty samoilla viitenumeroilla kuin lohkon 63 mutta näiden jälkeen seuraa kuitenkin tunnuskirjain "a". Lohko 63 on piirijärjestely vertai-luvärähtelyjen portittamiseksi pitkin B-Y ilmaisuakselia käyttäen R-Y merkkiä, joka on ilmaistu ilmaisimella 45 ja vaiheen siirtäjällä 46,kun taas lohko 64 on piirijärjestely vertailu värähtelyn portittamiseksi R-Y ilmaisuakselille käyttäen apuna B-Y merkkiä, joka on ilmaistu ilmaisimella 45a ja vaiheen siirtäjällä 46a. Integraattoreiden 60 ja 60a ulostulot yhdistetään toinen toisiinsa vastuksilla 65 ja 66 ja tämä ulostulojen yhdistelmä syötetään ja se vahvistetaan vahvistimella 61. Täten vaiheen korjauksen perustekijät toteutetaan väriarvon merkkiin, jolla on mikä tahansa vaihe.

s ' > sr t

Claims (9)

10 61 779

1. PAL-dekooderikytkentä televisiosignaalin vastaanottamiseksi, joka sisältää kantoaaltoa kahdella värisignaalilla kvadratuuriamplitudimoduloimalla muodostetun värikkyyssignaalin, jonka toinen modulaatioakseli vuorottelee 180° peräkkäisillä juovilla, jossa (kytkennässä) on ensimmäinen laite vuorottelevan modulaatioakselin demoduloidun värikkyyssignaalin vertailemiseksi peräkkäisillä juovilla vaihevirhesignaalin muodostamiseksi vastauksena vertailutulokseen ja riippuvaisena pysyvän modulaatioakselin demoduloidusta värikkyyssignaalista ja toinen laite värisignaalin ja vertailukantoaaltojen välisen vaihesuhteen säätämiseksi demodulointia varten, tunnettu siitä, että ensimmäinen, vuorottelevan modulaatioakselin (R-Y) demoduloidun värikkyyssignaalin keskiarvon muodostava laite sisältää kytkentäelimen (10, 11), joka kytkee pysyvän modulaatio-akselin (B-Y) demoduloidun värikkyyssignaalin napaisuuden ohjauksessa vuorottelevan modulaatioakselin demoduloiden värikkyyssignaalin kahden liitinnavan välillä, joihin molempien liitinnapojen samanapaiset signaalit yhteiseen lähtönapaan välittävä kytkentä (9) ja lisäksi keskiarvon muodostava kytkentä (12) virhesignaa-lin muodostamiseksi, liittyvät.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet-t u siitä, että toinen laite säätää vertailukantoaaltojen vaiheen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet-t u siitä, että toinen laite säätää värikkyyssignaalin vaiheen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet- t u siitä, että kytkentäelimeen sisältyy kytkentä (45) värikkyyssignaalin vaihe-vertaamiseksi vertailukantoaaltojen osan suhteen niin että aikaansaadaan ensimmäinen värisignaali, porttielimet (47) tämän ensimmäisen värisignaalin portit-tamiseksi yhdessä vertailukantoaaltojen toisen osan kanssa toisen värisignaalin ilmaisemiseksi ja elin (58) värikkyyssignaalin vaihevertaamiseksi portitetun kantoaallon suhteen, joka on syötetty tältä porttielimeltä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet- t u siitä, että porttielimeen (47) sisältyy vaiheensiirtimet (42) vertailuväräh-telyn vaiheen siirtämiseksi niin, että aikaansaadaan edellä mainittu toinen värisignaali, niin että aikaansaadaan ulostulon elektrodeihin kaksi eri merkkiä 180° vaihesiirtyneenä keskenään, diodit (15, 51), joilla kullakin on toinen pää liitettynä vaiheensiirtolaitteiston johonkin eri ulostuloelektrodeista, näiden diodien toisten päiden ollessa kytketty yhteen keskenään, laitteet toisen väri-signaalin syöttämiseksi porttimerkkinä liitoskohtaan näiden diodien välillä sekä 'Laitteet etujännitteiden asettamiseksi näihin diodeihin, niin että nämä diodit 11 /ΊΠΠΟ οι tty eivät ole johtavina, kun syötetty porttisignaali on pieni.

6. Patenttivaatimusten 1...3 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet-t u siitä, että kytkentäelimessä on kytkentä (45) värisignaalin ensimmäisen osan vaiheilmaisemiseksi vertailukantoaallon ensimmäisen osan yhden osan suhteen ensimmäisen värisignaalin aikaansaamiseksi, porttielimet (47) tämän ensimmäisen värisignaalin portittamiseksi yhdessä vertailukantoaallon toisen osan kanssa toisen värisignaalin ilmaisemiseksi, toinen kytkentä (45a) väriarvon signaalin kolmannen osan vaiheilmaisemiseksi vertailukantoaallon kolmannen osan kanssa kolmannen värisignaalin tuottamiseksi, toiset porttielimet (47a) tämän kolmannen värisignaalin portittamiseksi vertailukantoaallon ensimmäisen osan toisen osan kanssa neljännen värisignaalin ilmaisemiseksi, kaksi kytkentää (58, 58a) värikkyyssignaalin toisen osan vaiheilmaisemiseksi ja kytkennät (61, 65, 66) mainitun kahden kytkennän ulostulon yhdistämiseksi.

7. Patenttivaatimusten 1...3 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet-t u siitä, että mainitussa kytkentäelimessä on porttielimet (10, 11) yhden värikkyyssignaali-ilmaisimen ulostulon portittamiseksi käyttämällä toisen värik-kyyssignaali-ilmaisimen ulostuloa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnettu siitä, että siinä on kaksi ilmaisinta (15; 16), jotka pystyvät vuorotellen ilmaisemaan jokaisen muun juovajakson värikkyyssignaalin, että porttielimet koostuvat porttiparista (24, 25; 26, 27), jotka on liitetty mainittuihin ilmai simiin näiden ulostulojen portittamiseksi toisen värikkyyssignaali-ilmaisimen ulostulon kanssa, ja että kytkennässä on lisäksi kaksi integraattoria (30; 31), jotka on kytketty mainittuihin portteihin näiden ulostulojen integroimiseksi, ja kytkennät (17a) näiden integraattoreiden ulostulojen yhdistämiseksi.

9. Patenttivaatimusten 1...8 mukainen PAL-dekooderikytkentä, tunnet-t u siitä, että keskiarvon muodostava kytkentä on integraattori, jonka aikavakio vastaa noin 3...7 kuvakenttää. ' ' /<' >2 617 7 9