FI61665C - Saett vid montering av arbetsstaellningar jaemte anordning avsedd att anvaendas vid saettets genomfoerande - Google Patents

Description

F5SFH [B] (11)KUULUTUSjULKAISU ,,,,,

Ma l J ' ' utlAggningsskrift o l coo C (4¾ Patentti eySnetty 10 09 1982 Patent meddelat V ^ (51) Kv.ik?/i«.a.3 B 63 C 5/02, E (Xl· G 3/10 SUOMI —FINLAND (21) *Mnttlh»kemu· —P*enttn*eiq«l«** lU87/7^ (22) H»k*mi*pWvi—AiwOknln|*d«c 1^.05.7¾

' * (23) Alkupllvt—Gltel(h«udac lU.O5.7U

(41) Tulhit |ulkhatal — mvtt olfweHg 2g 3.3. 7I4 ruMtl· ). r.klrt.Htollltu. f Mlrito·..

Patent· och regitterttyreiaen Am(Mum« uttegd och utl.tkrtfun public,r»d 31.05.82 (32)(33)(31) Pyy<«ty «tuoUcwt—««gird prloritM 25.05.73

Ruotsi-Sverige(SE) 7307U20-5 (71)(72) Rolf Petren, PI 609, Hovis, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Berggren Oy Ab (5U) lyötelineiden asentamistapa sekä laite, joka on tarkoitettu käytettäväksi tavan suorittamisessa - Sätt vid montering av arbetsställ-ningar jämte anordning, avsedd att användas vid sättets genomförande

Esillä oleva keksintö koskee pystysuoran tai viettävän kohdepinnan, esim. laivarungon vieressä käytettäväksi tarkoitetun työtelineen asentamistapaa, jolloin työteline rakentuu lukuisista kerroksittain päälletysten järjestetyistä ja kettingeillä toisiinsa liitetyistä, pääasiassa suorakulmaisista työskentelytasoista ja jolloin teline siirretään nosturilla kohdepinnan likelle ja liitetään tarkoitusta varten järjestettyihin kiinnittimiin sekä irrotetaan sen jälkeen nos-turis ta.

Yllä kuvatuntyyppisillä työtelineillä on useita etuja verrattuna niihin, joita aikaisemmin käytettiin samassa yhteydessä. Käyttöalue on ensisijassa laivanrakennuksessa, jossa lukuisten rungon ulkosivulla tapahtuvien eri töiden suorittamiseen tarvitaan pääsyä telineeseen, joka käsittää useissa eri tasoissa olevia lavoja. Siitä johtuen, että laivarungon monet osat viettävät alaspäin ja sisäänpäin, tavanomaista pystysuoraa rakennustelinettä ei voida käyttää, koska silloin ilmeisesti päästäisiin samanaikaisesti vain yhteen tai muutamaan laivarungon tasoon käsiksi telineen lavoilta. Siksi on ehdotettu lavojen ripustamista kettinkeihin, millä periaatteessa aikaansaadaan mahdol- 2 61 6 6 5 lisuus telineen mukauttamiseen rungon ääriviivoihin. Runkosivun vietot eivät kuitenkaan ole erilaisia vain eri laivoissa vaan myös saman rungon eri osissa. Siksi syntyy ongelma lavojen vaakasuoraan suuntaamisesta ja kiinnittämisestä runkoon sillä tavalla, että aikaansaadaan työturvallisuuden kannalta hyväksyttävät olosuhteet.

Yllä mainitut ongelmat on laivanrakennuksessa ratkaistu tähän asti jommallakummalla seuraavista kahdesta menettelytavasta.

Toiseen tunnettuun menettelyyn sisältyy, että telineen ankkuroimiseen tarvittavat kiinnitysraudat on sijoitettu hitsaamalla laivan kanteen -ei kohdepinnan/rungon ulkosivulle. Tämän jälkeen teline on nosturilla siirretty lopullisen asennuspaikkansa lähelle. Tällöin teline on siis käsittänyt joukon työskentelylavoja, jotka on yhdistetty toisiinsa kettingeillä, jotka on kiinnitetty lavojen nurkkien vieressä oleviin rautoihin. Kunkin lavan molempien lyhytsivujen viereinen kettinki-pari on ollut ylimmän lavan yläpuolelta liitetty lyhytsivun suuntaiseen rautapalkkiin ja toinen kettinkipari on ollut vastaavalla tavalla liitetty toiseen samanlaiseen palkkiin. Palkkien pituus on ylittänyt huomattavasti lavojen leveysmitan. Kunkin palkin molempiin päihin on ollut liitetty teräsköysipari, jonka köysiä on vuorostaan kannattanut asennuspuomi, joka on ripustettu niin sanotun kukonjalan välityksellä välityksellä nosturin koukkuun. Tällä tavalla varustettu teline on sitten siirretty nosturilla sellaiseen kohtaan, että molempien palkkien laivarunkoa lähinnä sijaitsevat päät ovat työntyneet kannen päälle. Nämä päät on sitten ankkuroitu pulttisi-teellä kannella oleviin,esivalmistettuihin rautoihin. Sellaisen menettelytavan eräs ilmeinen epäkohta on se, että nosturi täytyy pitää varattuna siksi, kunnes nämä asennustyöt on saatu päätökseen, minkä jälkeen teline siis riippuu palkeista. Eräs tässä yhteydessä huomattavasti tärkeämpi epäkohta on kuitenkin seuraava. Kun asennustyö on edistynyt niin pitkälle, kuin nyt on kuvattu, lavat riippuvat siis neljän pystysuoran kettingin varassa. Jos runko viettää sisään-päin/alaspäin, kuten normaalisti on asianlaita, riipputelineen alapää täytyy siis viedä rungon viereen ja ankkuroida siihen. Tähän ei sinänsä sisälly mitään suurempia vaikeuksia, mutta sitten kun tämä työ on suoritettu, havaitaan, että siten sisäänvedetyt lavat viettävät ulospäin. Nämä tunnetut riipputelineet on siksi täytynyt kussakin tasossa varustaa erillisillä kettinkikappaleilla, jotka on asetettu kaikkiin neljään riippukettinkiin. Siksi ollaan oltu pakotettuja säätä- 3 61665 mään kukin lava poikkisuunnassa vaakasuoraan asentoon liittämällä sen lähinnä laivan sivua sijaitsevat raudat näihin erillisiin säätöket-tinkeihin. Kuten helposti havaitaan, tämä on aikaaviepää ja täysin tuottamatonta työtä.

Toisen tunnetun menettelyn mukaan on kyseessä olevaan kohdepintaan/ laivarunkoon sijoitettu nivelmekanismien muodossa olevia, monimutkaisia kiinnittimiä, jotka käsittävät lukuisia varsia ja säätölaitteita, joilla on suuri pystysuora ulottuvuus ja kolme kiinnityskohtaa runkoon. Eräs sellainen laite on aikaisemmin tunnettu esimerkiksi ruotsalaisen patenttihakemuksen 17292/70 kuviosta 3· Tällä menettelyllä on siis ratkaistu ongelma, joka koskee lavojen säätämistä vaaka-asentoon liikuttamalla näitä suunnikasperiaatteella, mutta menettelyyn liittyy lukuisia epäkohtia. Tärkeimmät ovat seuraavat. Niiden kiinnitysrau-tojen lukumäärä, jotka täytyy hitsata laivarunkoon kiinni, tulee kolmeksi kutakin kettinkiparia kohti, eli kutakin riipputelinettä tai sellaisen telineen osaa kohti tarvitaan kuusi kiinnitysrautaa. Suuri määrä hitsauskohtia ja hitsausoperaatioita on erityisen epäedullinen siinä mielessä, että raudat ovat luonteeltaan väliaikaisia, eli kun teline on irrotettu, raudat pitää poistaa. Kiinnitysrautojen lukumäärän kolminkertaistaminen aiheuttaa siksi työoperaatioiden lukumäärän kuusinkertaistumisen. Lisäksi nivelmekanismien rakennekorkeuden seurauksena tulee mahdottomaksi sijoittaa kyseessä olevalle suhteellisen suurelle alueelle työlava, mikä vaikuttaa usein rajoittavasti lavojen sijainnin valintaan. Lähtökohtana on tällöin, että halutaan pääsyä jokaiseen tasoon, jossa hitsaustöitä tai muita työoperaatioita pitää suorittaa, yleensä niihin paikkoihin, joissa on runkolevyjen tai runko-osien välisiä pitkittäisiä saumoja.

Keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja laite, jota voidaan käyttää hyväksi ilman, että esitettyjä epäkohtia esiintyy.

Tähän sisältyy se, että riipputelineen kiinnittimien lukumäärän pitää olla absoluuttisesti mahdollisimman pieni, eli vain yksi kiinnitin kutakin ripustuskettinkiparia kohti. Tässä yhteydessä tärkein vaatimus on kuitenkin se, että kunkin erillisen lavan jälkisäätämistarpeen tulee jäädä pois siten, että kaikki lavat voidaan alusta lähtien asentaa vaakasuoraan asentoon ja että ne telineen alaosan tullessa seuraavaksi vedetyksi sisäänpäin laivan sivua vasten suunnikasperiaat-teen mukaisesti pysyvät näissä asennoissa. Tällöin on siis tärkeätä, että tämä tulos voidaan toteuttaa ilman niitä rajoituksia, jotka liittyvät tunnettuihin menettelyihin.

<1 61 665

Keksinnön mukaiselle tavalle pääasiassa tunnusmerkillinen perustuu siihen, että kyseiset kiinnittimet sijoitetaan kohdepinnalle ja että niihin liitetään kantokettingit, jotka lähtevät ylimmän lavan nurkkien vieressä olevista raudoista ja joiden teholliset pituudet sovitetaan niin, että lavat pysyvät vaakasuorissa asennoissa.

Keksintö koskee myös työtelinettä, joka on tarkoitettu käytettäväksi tapaa toteutettaessa. Sellaiselle telineelle on ensisijaisesti tunnusmerkillistä se, että sen ylimmässä lavassa on lavan nurkkien vieressä raudat osaksi niiden kantokettinkien vastaanottamiseksi, jotka lähtevät kohdepinnan kiinnittimistä, osaksi niiden kettinkien vastaanottamiseksi, jotka kannattavat alla olevia lavoja, sekä osaksi niiden köysien tai vastaavien vastaanottamiseksi, jotka on tarkoitettu telineen siirtämiseen nosturilla sen lopullisen asennuskohdan lähellä olevaan asemaan.

Keksinnön erästä suoritusmuotoa kuvataan alla viittaamalla piirustukseen.

Kuvio 1 esittää ylintä lavaa ensimmäisen asennusvaiheen aikana.

Kuvio 2 vastaa kuviota 1 mutta koskee asennustyön myöhempää vaihetta. Kuviot 3a ja 3b havainnollistavat kumpikin lähekkäisiä asennusvaiheita, jolloin niiden välinen ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa kohdepinta on sisäänpäin viettävä ja toisessa pystysuora.

Kuvio JJ esittää ylimmän työlavan perspektiivikuvaa sen ollessa valmiiksi asennettu.

Kuvio 5 esittää suuremmassa mittakaavassa ylälavan raudan perspektiivikuvaa.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 rautaa päältäpäin katsottuna.

Keksinnön mukaista tapaa toteutettaessa kyseinen kohdepinta 1, jonka tässä tapauksessa oletetaan olevan laivarunko, varustetaan kiinnikkeillä 2. Nämä kiinnikkeet, jotka voivat aivan yksinkertaisesti muodostua suorakulmaisista, rei’illä varustetuista peltikappaleista ja jotka hitsataan kiinni rungon ulkosivuun, on tässä tapauksessa sijoitettu heti kannen 3 tason alle. Jos tämä sijaitsee hyvin korkealla telapohjan päällä, työteline voidaan kuitenkin jakaa pystysuorassa suunnassa useisiin osiin, jolloin kullakin osalla on kiinnikkeensä.

Nämä telineosat asennetaan siis asteittain alkamalla alhaaltapäin laivarungon korkeuden kasvun tahdissa siten, että rakennustyön aikana 5 61 665 lisätään saman tai erillisten runkolevyjen uusia osia.

Telineen oletetaan lähtöasemassaan sijaitsevan maanpinnan tasossa sellaisen "paketin" muodossa, joka koostuu tarvittavasta määrästä lavoja, jotka on asetettu päälletysten. Lavojen välillä on kettingit siten, että niistä on aina yksi jokaisen neljän nurkan vieressä. Nämä kettingit voivat olla läpimeneviä eli kukin niistä voi ulottua ylimmästä alimpaan lavaan. Vaihtoehtoisesti voidaan kuitenkin käyttää myös pituudeltaan standardisoituja kettinkiosia, jolloin kussakin käyttötilanteessa telineeseen sisältyvät lavat yhdistetään sellaisiin kettinkeihin, joiden pituudet vastaavat lavojen haluttua, keskinäistä pystyetäisyyttä. Tällöin on huomattava, että laivarunko voi koostua keskenään erikorkuisista levyistä ja lisäksi, että siitä riippumatta niiden saumojen väliset pystyetäisyydet tulevat erilaisiksi rungon eri osien erilaisten kallistuskulmien johdosta. Siksi saman telineen lavat voivat usein olla eri kerrosetäisyydellä. Tämä vaihtelee normaalisti noin 1,5-2,5 m.

Kun teline on vielä maassa, sen lavat ovat siis tiiviisti päälletysten ja niihin liitetyt kettingit ovat silloin tietenkin löysällä. Ylin lava 4 on varustettu kahdella eri kettingillä 5 ja 6, niin sanotuilla kantokettingeillä, joita käytetään sen sitomiseksi kohdepinnan kiinnikkeisiin. Kunkin lavan ulkosivuun on kiinnitetty kaide 7* Tämä voidaan sinänsä tunnetulla tavalla kääntää sisäänpäin ja, kun lavat ovat edelleen maassa, on kukin kaide käännetty sisäänpäin. Siitä syystä, että lavan lattia sijaitsee matalammalla tasolla kuin lava-rungon yläreuna, muodostuu kaiteen vastaanottamiseen tarvittava tila eli kunkin lavarungon alasivu on tässä tilassa lähinnä alapuolisen lavarungon yläsivua vasten. Tätä ei kuitenkaan ole havainnollistettu piirustuksessa ja lisäksi on esitetty vain ylin lava.

Kun lavat on yllä kuvatulla tavalla kytketty yhteen kettingeillään -merkitty numerolla 8 kuvioissa 3b ja 4 - sijoitetaan kantokettingit makaamaan ylimmän lavan päälle. Tämän nurkkarautoihin liitetään sitten kaksi teräsköysiparia, joiden köysien yläpäät puolestaan kytketään asennuspuomiin. Tämän ja nosturin avulla nostetaan koko teline sitten pystysuoraan ylöspäin, jolloin lavojen väliset yhdistyskettin-git kiristyvät. Kun alin lava on irronnut maan tasosta, koko teline siirretään nosturin avulla sen lopullisen asennuspaikan lähelle. Kuvio 1 havainnollistaa sitä vaihetta, kun ylin lava on saavuttanut , 61665 tämän aseman. Teline riippuu silloin kahden teräsköysiparin 11 ja 12 varassa, joiden alapäät on kytketty lavan neljään rautaan 10 jousihakojen 13, 1^ avulla, kun taas köysien yläpäät on liitetty puomiin 15, joka puolestaan riippuu nosturin nostokoukussa. - Kuvioiden 1 ja 2 välinen ainoa ero on se, että jälkimmäisessä tapauksessa poikittaiset, teleskooppimaiset tukijalat 9 on työnnetty sisäänpäin laiva-rungon 1 lähelle.

Kuvio 3a esittää ylälavaa valmiiksi asennetussa tilassa. Kuhunkin sen neljästä kiinnitysraudasta 10 on liitetty asianomaisten kanto-kettinkien 5, 6 alapää, jolloin kettinkien yläpäät on yhdistetty ket-tinkilukon 16 ja sakkelin 17 avulla rautoihin 2. Asennus tapahtuu niin, että kantokettingit, jotka ovat siis siihen asti olleet lavalla, kiristetään, minkä jälkeen ne viedään alapäistään lavan rautojen 10 asianomaisiin osiin. Tämä käy selvästi ilmi kuviosta 4, joka esittää myös, kuinka nämä kettinkipäät on lukittu lukitussokilla 18. Teles-kooppijalat 9 on lopuksi viety tiiviiseen kosketukseen laivarunkoa vasten.

Havaitaan, että sitten kun asennustyö on edistynyt niin pitkälle, kuin yllä on kuvattu, nosturia ei enää tarvita. Kun puomia 15 on laskettu jonkin matkaa, jousihaat 13, 14 voidaan irrottaa raudoista 10, minkä jälkeen nosturi on heti käytettävissä uusiin työtehtäviin. Kantokettinkien 5, 6 asentaminen vie vain muutamia minuutteja. Lisäksi havaitaan, että kun tämä asentaminen on suoritettu, kaikki telineeseen sisältyvät lavat ovat jatkuvasti keskenään yhdensuuntaiset ja kaikki sijaitsevat siis vaakasuorassa. Viemällä telineen alinta osaa sisäänpäin laivarunkoa kohti voidaan - säilyttämällä lavojen vaakasuoruus, saattaa kukin niistä sopivalle etäisyydelle laivarungos-ta. Tämän jälkeen telineen alaosa kiinnitetään saavutettuun asentoon. Jos teline ei jakaudu pystysuorassa suunnassa useisiin osiin, tämä kiinnitys tapahtuu yksinkertaisimmin siten, että kettingit, jotka menevät alimmasta lavasta alaspäin, kiinnitetään rautoihin, jotka on hitsattu kiinni laivan sivuun. Nämä raudat voivat olla samaa suoritusmuotoa kuin raudat 2. Jos teline toisaalta jakautuu pystysuorassa suunnassa useisiin osiin, liitetään ne kettingit, jotka riippuvat vasta-asetetun osan alimmasta lavasta, lähinnä alapuolisen osan ylimmän lavan rautoihin. Tässä tarkoituksessa ylälavojen raudat on muodostettu tavalla, joka ilmenee seuraavasta kuvauksesta. Kuvio 3b esittää sitä erikoistapausta, että kohdepinta 1 on pystysuora.

7 61665

Edellä olevassa kuvauksessa siitä, kuinka keksinnön mukainen tapa toteutetaan, on tullut samalla selvitetyksi vastaavan laitteen konstruktiivinen muodostus olennaisia osia myöten. Nyt tarvitsee enää selvittää hiukan keksinnön tämän havainnollistetun suoritusmuodon mukaisen ylimmän lavan nurkkarautojen muodostusta. Tässä tarkoituksessa viitataan lähinnä kuvioihin 5, 6 ja 4.

Sellaisen ylälavan jokainen nurkkarauta muodostuu pääasiassa neljästä keskenään yhdensuuntaisesta, pystysuorasta, olennaisesti suorakulmaisesta levystä 19, 20, 21 ja 22. Merkintä 23 viittaa kolmiomaiseen tukilevyyn, joka on kiinnitetty levyn 19 viereen. Tämän ja levyn 20 välissä on vino, ulospäin kallistettu levy 24, joka on varustettu pitkittäisellä uralla 25· Kolmansien ja neljänsien levyjen 21 ja 22 välissä on vastaavalla tavalla sellainen ulospäin kallistettu levy 26, joka on varustettu pitkittäisellä uralla 27. Kunkin uran 25, 27 vapaan avautuman vieressä on pystysuorissa levyissä reiät 28 ja 29 lukitussokkia - katso kuvio 4 - varten, jolloin sokka l8 menee reikien 28 läpi. Kahden keskimmäisen pystysuoran levyn väliin on hitsattu kiinni kaksi tukevaa, lyhyttä tappia 30 ja 31.

Raudan eri osien toiminnot ovat seuraavat. Uralla 25 varustetun raudan kuviossa 5 kauimpana vasemmalla sijaitseva osa on, kuten kuvio 4 havainnollistaa, tarkoitettu ottamaan vastaan ylimmän lavan kanto-kettingin 5 ja 6, joka lähtee yhdestä kiinnikeraudasta 2. Levyn 24 kallistetun asennon johdosta aikaansaadaan kettingin itselukittuminen uran sisänäähän, mutta varmuuden vuoksi käytetään vielä lisäksi luki-tussokkaa 18. Ylimmän pultin 30 ympärille on tarkoitus kiinnittää jousihaka 13 ja 14 siinä vaiheessa, kun teline riippuu nosturissa. Alimmasta pultista 31 lähtee- katso kuvio 3b - se kettinki 8, joka kannattaa alapuolisia lavoja. Lopuksi raudan se osa,joka sisältää uran 27, on tarkoitettu ottamaan vastaan yläpuolella sijaitsevan teline-osan alimmasta lavasta riippuvan kettingin vapaan pään. Kuten yllä on esitetty, voidaan siis sellaisen vasta-asetetun telineosan alapää saada siten yksinkertaisella tavalla ankkuroiduksi laivan sivun viereen niin, että osan kaikki lavat tulevat sijaitsemaan tällä tavalla säilyttäen vaakasuoruutensa.

Keksinnön käytännön sovellutuksissa voidaan käyttää monia muita suoritusmuotoja kuin tätä havainnollistamistarkoituksessa valittua. Tämä ei koske vain nurkkarautojen detaljisuoritusta vaan myös keksinnön 8 61665 mukaisen tavan tarkkaa toteuttamista. Olennaista on vain se, että ylin lava varustetaan raudoilla, joilla on ainakin kolme toimintaa, ne kykenevät nimittäin ottamaan vastaan nosturista lähteviä köysiä tai vastaavia, ylöspäin suunnattuja kantokettinkejä, jotka on liitetty kohdepinnan kiinnikerautoihin, ja alaspäin suunnattuja, alla olevien lavojen ripustuskettinkejä. Edelleen on edullista varustaa raudat neljänteen toimintaan, kuten yllä on kuvattu, mutta tämä ei ole aina välttämättä tarpeen. Keksinnön ajatuksen keskeinen osa on kuitenkin siinä, että raudoilla on sellainen muodostus, että telineen lavat voidaan liittämällä kantokettingit yksinkertaisesti ja nopeasti rautoihin saattaa vaakasuoraan asentoon kohdepinnan kallistuksesta riippumatta.

Claims (6)

9 61665

1. Pystysuoran tai viettävän kohdepinnan, esim. laivarungon vieressä käytettäväksi tarkoitetun työtelineen asentamistapa, jossa työteline rakentuu lukuisista kerroksittain päälletysten järjestetyistä ja kettingeillä toisiinsa liitetyistä, pääasiassa suorakulmaisista työlavoista ja jolloin teline siirretään nosturilla kohde-pinnan lähelle ja liitetään tarkoitusta varten järjestettyihin kiinnikkeisiin sekä irrotetaan sen jälkeen nosturista, tunnet- t u siitä, että kiinnikkeet sijoitetaan kohdepinnalle, minkä jälkeen niiden ja ylimmän la/an nurkkien vieressä olevien rautojen väliin liitetään kantokenttingit ja joiden teholliset pituudet sovitetaan niin, että lavat pysyvät vaakasuorassa asennossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa viettävään kohdepintaan sovellettuna, tunnettu siitä, että sen jälkeen kun kanto-kettingit on liitetty kohdepinnalla oleviin kiinnikkeisiin, myös telineen alapää viedään sinänsä tunnetulla tavalla sisäänpäin kohde-pintaa kohti lavojen pysyessä vaakasuorassa asennossaan, minkä jälkeen alapää kiinnitetään siihen asemaan, mihin se on tuotu, siten, että sen alimmasta lavasta riippuvat vapaat kettinkipäät liitetään joko kohdepinnalla oleviin rautoihin tai telineen alle jo asennetun telineen tai telineen osan ylimmän lavan rautoihin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että telineen lavat kytketään keskenään yhteen kettinkiosil-la, joiden pituudet vastaavat lavojen välille haluttuja, pystysuoria osaetäisyyksiä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tapa, tunnettu siitä, että sitten kun teline on asennettu, se vakautetaan lavojen poikittaissuunnassa työntämällä ulos tukijalat, joita voidaan liikuttaa mainittuun suuntaan ja saattaa kosketuksiin kohde-pintaa vasten.

5. Työteline, joka on tarkoitettu asennettavaksi pystysuoran tai viettävän kohdepinnan (1), esimerkiksi laivarungon viereen, jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen tavan toteuttamiseksi ja joka rakentuu lukuisista kerroksittain päälletysten järjestetyistä ja kettingeillä toisiinsa yhdistetyistä työlavoista, joista ylin riippuu kiinteistä kiinnikkeistä lähtevistä kantokettingeistä, xo 61665 tunnettu siitä, että ylimmän lavan (4) nurkkien vieressä on raudat (10) osaksi niiden kantokettinkien vastaanottamiseksi, jotka lähtevät kohdepinnalla (1) olevista kiinnikkeistä (2), osaksi niiden alaspäin suunnattujen kettinkien (8) vastaanottamiseksi, jotka kannattavat alla olevia lavoja, sekä osaksi niiden köysien (11, 12) tai vastaavien vastaanottamiseksi, jotka on tarkoitettu telineen siirtämiseen nosturilla sen lopullisen asennuspaikan lähelle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylimmän lavan (4) raudoissa (10) on myös elimet (26, 27) niiden ylöspäin suunnattujen kettinkien vastaanottamiseksi, jotka lähtevät telineen yläpuolelle asennetusta telineestä tai telineen osasta.