FI61654C - Utbytbart bett foer ett roterande nav av en luftdaeckskrapningsmaskin - Google Patents

Description

Γο1 .... KUULUTUSJULKAISU s* sc,| J&T* ® (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 61654 C .... Patentti rayiinetty 10 09 1902 ” Patent aeddelat ^ v ^ (51) Kv.Ht?/im.a.3 B 29 H 19/02 SUOMI—FINLAND pi) N»eihikMM-N««*«Mi«t 76201+9 (22) Hsksmilpllvt — Amdknlnfadag lU. 07 · 76 (23) Alkupilvt—GIW(h«tsdaf 14.07.76 (41) Tulkit JulklMlcal — BIMt offamllg 13.06.77

Patentti· ja rekisterihallitta* NlhtivtiulpMou f. kuuL|ulkmaun pvm.-

Patent- och registerstyrelsen AimMcm udagd odi utMkrtfcw· publicarad 31.05.82 (32)(33)(31) Fyydany «cuo+kaut—Bagftrd prtorttat 12.12.75 USA(US) 640201 (71) B & J Manufacturing Company, P.0. Box 325, Glenwood, Illinois 60425, USA(US) (72) Wayne E. Jensen, Glenwood, Illinois, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (54) Vaihdettava terä ilmarenkaan rosotuskoneen pyörivää napaa varten -Utbytbart bett för ett roterande nav av en luftdäckskrapningsmaskin Tämä keksintö koskee sellaista vaihdettavaa terää ilmarenkaan rosotuskoneen pyörivää napaa varten, jossa on sisäinen, yleisesti ottaen tasainen kiinnitysosa terän irrotettavaa kiinnitystä varten napaan, ulkoinen työreunaosa, jonka uloin työreuna kohoaa navan kehän yläpuolelle, ja jossa on yksi tai useampia hampaita, joissa on napaa pyöritettäessä renkaan ulkopintaan tarttuva ja siitä kumia poistava etu- ja takareuna, terän läpi ulottuvat aukot terän kiinnittämiseksi napaan, ja ainakin yksi edelleen terän läpi ulottuva ilma-aukko.

Annetun tyyppinen terä on tunnettu. Tässä terässä on ehdotettu terän kiinnitysosaan kiinnitystä varten olevien aukkojen ohella lisäaukkoja, jotka ovat sitä varten, että ne tuulettaisivat terää. Lisätuuletusaukot ovat kuitenkin täsmälleen samalla etäisyydellä terän työreunasta kuin varsinaiset kiinnitysaukotkin. Tästä syystä ne voivatkin viedä vain hyvin vähän lisäilmaa terälle ja siten jäähdyttää sitä vain hyvin vähän lisää. Erityisesti terän loveukset, jotka kuumenevat eniten käytössä, ovat suhteellisen suuren matkan päässä tuuletusaukoista.

2 61654 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada edellä mainittua tyyppiä oleva terä, jossa on parempi tuuletus ja siten tehokkaampi terän jäähdytys, mistä puolestaan seuraa terän pitempi kestoi-suusaika.

Keksinnön mukaisesti on tehtävä ratkaistu siten, että ilma-aukko on järjestetty kiinnitysosan ulkopuolella olevaan työreunaosaan lähelle hampaan juurta sen etu- ja takareunan väliin.

Keksinnön mukaisessa terässä tuuletusaukot ovat hampaitten, jotka poistavat kumia renkaan kulutuspinnalta, välittömässä läheisyydessä. Tuuletusaukkoihin tuleva ilma jäähdyttää siis erityisesti niitä terän hampaita, joita rasitetaan eniten ja jotka siten joutuvat suurimman lämpötilan nousun kohteeksi. Tuuletusaukoista virtaavan ilman jäähdytysvaikutuksen johdosta voidaan hampaitten lämpötilan nousu vähentää sellaiseen arvoon, että se ei aiheuta nopeaa hampaiden reunojen kulumista. Tämä aiheuttaa siis terän käyttöajan pitenemistä.

Edellä kuvattu tunnettu terä voitaisiin muotoilla myös siten, että se sisältäisi kiinnitysaukkojen lisäksi aukkoja, jotka olisivat reunaltaan terän tasosta pois taivutettuja. Nämä aukot eivät kuitenkaan toimisi terän jäähdyttämiseksi, vaan sen taivutettuja reunoja voitaisiin käyttää vain siihen, että renkaan rosottimessa voitaisiin pitää useita teriä määrätyllä etäisyydellä toisistaan.

Ensin viitataan piirustuksiin, jotka valaisevat keksintöä sovellettuna renkaan rosotuskoneen terien useisiin eri hammasmalleihin:

Kuva 1 on terien kaavakuva kun ne on yhteisesti koottu sivulevyjen ja välikkeiden väliin renkaan rosotuskoneen napaan.

Kuva 2 on pohjapiirustus keksinnön mukaan rakennetusta terästä; kuvattu terä on yhdysvaltalaisissa patenteissa 2 896 309 ja 3 082 506 esitetyn mallinen.

3 61654

Kuva 3 on osittainen pohjapiirros kuvan 1 navan kokoonpanosta, joka osoittaa terien kokoonpanon keksinnön mukaan riveihin järjestettynä sivulevyjen ja välikkeiden väliin. Tässä piirroksessa kuvatuilla terillä on em. patenteissa esitettyjen kaltainen hampaan rakenne.

Kuva 4 on osittainen läpileikkauskuva kuvan 3 linjoja 4-4 pitkin.

Kuva 5 on osittainen kuva navasta ja se kuvaa yhtä terien järjestelyä ja niiden hampaiden asettelua suhteessa akseliin ja navan pyörimissuuntaan.

Kuvat 6-8 esittävät keksintöä sovellettuna teriin, joiden hampailla on jokin muu muoto kuin kuvien 2 ja 3 esittämä suoritusmuoto.

Kuvat 9 ja 9a esittävät keksinnön suoritusmuotoa, jossa hampaiden juuressa olevien ilmankokoamisaukkojen yhdellä reunalla on yhdistynyt kauhanmuoto niiden ilmankokoamiskapasiteetin lisäämiseksi. Kuva 9a on läpileikkauskuva kuvan 9 linjoja 9-9 pitkin.

Kuvat 10 ja 10a esittävät keksinnön suoritusmuotoa, jossa ilmankokoamisaukkojen sekä etu- että takareuna on kauhanmuotoinen.

Kuva 11 esittää keksinnön uuden suoritusmuodon, jossa ilmankokoamisaukkojen etu- ja takareunat on vastakkaisissa kohdissa pakotettu niiden ilmankokoamiskyvyn parantamiseksi.

Kuva 12 on läpileikkaus kuvan 11 linjoja 12-12 pitkin mainitun suo-ristusmuodon yksityiskohtien kuvailemiseksi.

Kuva 13-20 esittävät ilmankokoamislaitteen muita muotoja ja asetteluja, jotka sulkevat sisäänsä keksinnön.

Kuva 21 esittää sellaisen terän keksinnölle antamaa muotoa, jolla on ei-kaareva työosa. Terät on esitetty asennettuina välikkeiden väliin kokoonpanoyksikössä ja kuva 23 esittää useita tällaisia kokoon-panoyksiköitä asennettuina kiekkonavan toiselle puolelle kuten yhdysvaltalaisessa patentissa 3.879*825; ja kuvat 24 ja 25 kuvaavat.yhä uutta terärakenteen muotoa, joka antaa keksinnölle muodon. Terät on kuvattu napalevyjen välisessä paikassa, ja kuva 25 on kuvan 24 linjoja 25-25 pitkin esitetty kuva.

61654

Nyt viitataan yksityiskohtaisemmin useisiin kuviin, joissa samoja osia identifioivat samat viitemerkit. Kuva 1 esittää kohdassa R konventionaalisen renkaan rosotuskoneen pyörivää napaa, johon terät on esilläolevan keksinnön mukaisesti asennettu.

Tällainen napa R voi olla rakennettu kuten yhdysvaltalaisessa patentissa 2.703.446 on esitetty ja tavanmukaisesti se yhdistää ul-kolevyn RT ja takalevyn RP. Molemmilla mainituilla levyillä on yleisesti sama pyöreä muoto ja sama halkaisija ja kummallakin on keskiaukko, jonka läpi saadaan moottori M akselin S ohennettu pää. Navan kuvatussa muodossa takalevyllä RP on säännöllisin välein järjestetyt pitkittäissuuntaiset tappiparit P (kuvat 3 ja 4) ja ulkoisella päätylevyllä RT on vastaavasti sijaitsevat aukot P' mainittujen tappien vastaanottamiseksi. Mainitut tapit toimivat siten, että ne kannattavat rengasmaisia terärivejä B, jotka voidaan poistaa, ja välissä olevia välikkeitä Sp, jotka sijaitsevat samankeskisessä suhteessa navan R akselin x-x ympärillä ja asetettuna pieneen kulmaan navan pyörivään tasoon nähden, ilmaistu kohdassa y-y,jotta sillä olisi pyöriessä spiraalimainen tai värähtelevä vaikutus. Hampaat B ulkoisella katkaistulla terien työreuna-osalla, jotka ulottuvat näin järjestetyn navan kehän taakse, ovat käytettävissä renkaan T ulkoreunaan kiinnikäymistä varten kulutus-pinnan poistamiseksi siitä renkaan T pyöriessä hitaammin kannatti-mensa päällä (ei näkyvillä kuvissa) nuolen K osoittamaan suuntaan suhteessa paljastettuun terien B kehänreunaan nopeammin pyörivällä navalla R. Akselin S päässä oleva kierteitetysti yhdistetty mutteri N kannattaa navan kokoonpanoa mukaanlukien terät, välikkeet ja päätylevyt tiukasti olkapäätä S* vasten. Tämän keksinnön mukaan välikkeet Sp ja päätylevyt RT ja RP voivat edullisesti olla rei'it-tämättömät, lukuunottamatta tapin asennuskohtia PO, jotka vaaditaan navan kokoonpanon aikaansaamiseksi. Tämän vuoksi koottuun napaan ei kerry pölyä rosotuksesta.

Kuva 2 esittää teriä B konventionaalisesta revitettynä tai muutoin muodostettuna metallilevystä. Kuten on esitetty, terä B käsittää etukäteen määrätyn kulman suuruisen renkaan segmentin 20, minkä vuoksi tarvittaisiin neljä, viisi, tai jokin muu määrä teriä, jos ne järjestettäisiin päittäin täydelliseksi ympyräksi. Terät B voivat myös käsittää renkaita tai levyjä, missä tapauksessa terät voisivat myös olla kallistuneena akseliin y-y päin tai yhdensuuntaisesti sen 5 61654 kanssa. Muita hyödyllisiä terän muotoja varten, joille tällä keksinnöllä haetaan patenttia, viitataan yhdysvaltalaiseen patenttiin 3.879*825 ja erikoisesti sen kuviin 19-21, 24, 26-28 , 31 ja 35.

Konventionaalisesti terän segmentit 20, kuten kuvassa 2 on esitetty, käsittävät sisäisen päärunko-osan 22, jolla on yleisesti litteät yhdensuuntaiset vastakkain sijaitsevat pinnat ja ulkoinen kupera työreunaosa-24. Mainitun terän segmenttien 20 sisäisellä päärunko-osalla 22 on harvennetut aukot 26, joiden avulla se voidaan koota tapeille P päätylevyjen RT ja RP väliin. Mainitun terän ulkoinen työreunaosa 24 käsittää joukon perifeerisesti sijoitettuja aukkoja tai lovia 28, jotka katkaisevat terän ulkoreunan ja jakavat sen useisiin harvennettuihin hampaisiin 30. Kuvissa 1, 3 ja 4 ensimmäisen terärivin työreunaosat 24, jotka ovat lähinnä päätylevyä RT, on esitetty kallistuneena jyrkässä kulmassa sisäistä päärunko-osaansa 22 kohti, missä asettelussa sen hampaat 30 suorittavat kuorintaa, kun taas perättäisissä riveissä olevien terien työreunaosa 24 on yleisesti sisäisen asennusosansa tasossa ja terät on asetettu sä-teittäisesti, kuten kuvassa 1 on esitetty, minkä vuoksi ne suorittavat rosotusta. Tällainen järjestely selostetaan yksityiskohtaisemmin yhdysvaltalaisessa patentissa 3.618.187. Joistakin navan kokoonpanoista puuttuu kuorimisterien ensimmäinen rivi.

Kuten aikaisemmin on mainittu, terät B on konventionaalisesti erotettu rengasmaisiksi riveiksi siten, että ne on asetettu välikkeiden Sp väliin (kuvat 3 ja 4). Välikkeet Sp kuten terät B on myös varustettu aukkoparein, jotka vastaavat tappien P sijaintia ja väliä. Välikkeet Sp voivat myös käsittää renkaat, tai levyt tai rengasmaiset segmentit. Kuvassa 4 välikkeet Sp* ovat levy ja välikkeet Sp*' käsittävät rengasmaisen segmentin, jonka kulman koko vastaa terien B kulmaa ja jotka ovat suurin piirtein I-palkin muotoisia poikkileikkaukseltaan. Kuten yllä on selostettu, navan kokoonpano ja terien kokoonpanotapa päätylevyjen väliin ja riveihin välikkeiden väliin on vain esimerkki konventionaalisesti käytettävissä olevista navan rakenteista. Tämän keksinnön mukaan terien välissä oleva mainittujen välikkeiden paljastettu kehä on kuitenkin rei’ttämätön. Myöskin, kuten kuvassa 3 ja erityisesti kuvassa 4 on esitetty, tappiaukot 26 on sijoitettu säteittäin välikkeiden Sp vastaavien tappiaukkojen sisäpuolelle, sellaiselle etäisyydelle, että kun välikkeiden Sp ulkopinnat ovat navan päätylevyjen RT ja RP ulkokehän tasalla tai sii- * ·♦ .

6 61 654 tä hieman sisään päin, kun ne ovat siihen koottuina, terien työreuna-osa 24 ulottuu ulospäin välikkeistä Sp siten, että hampaat 30 sekä niiden juurilinja a-a on kokonaan säteittäin navan välikkeiden Sp kehän b-b takana.

Viitaten nyt yksityiskohtaisemmin kuvaan 2, jossa on esitetty yksi terän muoto napaan asennusta varten siten, kun tähän mennessä on kuvailtu. Tällaisella terällä on hammasrakenne, joka on täydellisemmin selostettu em. yhdysvaltalaisissa patenteissa 2.896.309 ja 3.082.506, joihin viitataan ja joiden selostus tämän johdosta aiotaan sisällyttää tähän selostukseen. Tämän keksinnön ymmärtämiseksi huomataan, että tällaiset terät käsittävät metallilevyosan pyöreän segmentin 20 muodossa, jolla on em. sisäinen yleisesti yhdessä tasossa oleva asennusosa 22 ja ulkoinen työreuna 24, joka käsittää perifee-risesti harvennetut hampaat 30.

Kuten edellä on mainittu, tällaisten terien sisäinen yhdessä tasossa oleva asennusosa 22 on varustettu aukoin 26 asennustappien P vastaanottamiseksi, jotta voitaisiin koota terät välikkeiden Sp ja navan R päätylevyjen RT ja RP väliin, kuten edellä on selostettu. Kuvan 2 mukaisessa suoritusmuodossa, hampaat 30, joiksi ulkoisen työosan 24 ulkoreuna on jakautunut, ovat yleensä pyrstön muotoisia, joilla on puoliympyrän muotoiset etu- ja takaleikkausreunat 34, 36 jotka leik-kaavat ulkoisen hammasreunan 38 terävässä kulmassa. Hampaiden ulkoreuna 38 sisältää puoliympyrän tai V-muotoisen loven 40 (loven tai raon) joka ulottuu tavallisesti vajaaseen puoliväliin hampaiden sä-teittäistä korkeutta. Silloin kun hampaiden etureuna, hampaiden terävän kallistuksen vuoksi hampaiden ulkoreunaan päin on asetettu positiiviseen kallistuskulmaan hampaiden leikkauskyvyn maksimoimiseksi, loven 40 takareuna on asennettu siten, että se on nolla tai negatiivisessa kallistuksessa sen käydessä kiinni renkaaseen T, joka antaa tarkoin rosotetun kudoksen hampaiden leikkausreunan puhdistamalle renkaan pinnalle. Terien muissa muodoissa, kuten esimerkiksi W.E. Jensenin ja C.X. Stanfieldin patenttihakemuksessa, joka on anottu samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa, koskien renkaan raspiteriä, joissa on uusittavat leikkaus- ja rosotusreunat, rosotusterät, jotka muodostavat rakoja tai lovia, voivat ulottua säteittäisesti syvyyteen, joka on suurempi kuin puolet hampaan sä-teittäisestä korkeudesta. Kuten kuvassa 2 on esitetty, hampaat 30 ovat suhteellisen leveät hampaan ulkoreunalta 38 ja juurista 40, mut- 7 61654 ta kapeammat kavennuksen 44 kohdalta.

Tämän keksinnön mukaan pieni aukko 50 järjestetään terän työreuna-osaan 24 heti useiden ja mieluummin kaikkien hampaiden 30 juurien viereen. Mainitun aukon 50 keskikohta on mainittujen hampaiden etuja takaleikkausreunojen 34, 36 välissä. Kuten kuvassa 2 on esitetty, mainitut aukot 50 ovat pyöreät muodoltaan, vaikka ne voivat olla monikulmioita tai muun muotoisia. Näin ollen kuvassa 13 on terä, jossa tällaiset aukot on merkitty kohdassa 50a vinoneliön muotoisina. Kuvan 14 kohdassa 50b ne ovat kolmion muotoiset, kuvan 15 kohdassa 50c neliön muotoiset ja kuvan 16 kohdassa 50d suorakulmion muotoiset. Kuvassa 16 joka toinen aukko 50d on kuvattu säteittäin järjestettynä ja vaihtoehtoiset aukot perifeerisesti järjestettyinä. Kuitenkin kaikki aukot voidaan järjestää jompaan kumpaan suuntaan. Kuval7 esittää aukot 50e soikeina ja pystysuoraan järjestettyinä. Kuvassa 13 ne on kuvattu kohdassa 50f vaakasuoraan järjestettynä ja kuvassa 19 kohdassa 50g kuusikulmaisina. Mainitut aukot 50-50r rajoittuvat suunnilleen hampaan juurilinjaan a-a ja mieluimmin ulottuvat joltakin osalta hampaiden juureen. Kuvassa 2 aukot 50 on kuvattu siten, että niiden halkaisija tai poikkileikkaus on lähes sama kuin hampaiden keskimääräinen leveys. Kuvassa 2 pyöreän aukon 50 halkaisija on lähes sama kuin hampaan kaventuma 44. Niissä tapauksissa, jolloin hampaat ovat suhteellisen leveitä juurestaan 42, aukot 50 voivat edullisesti ulottua osittain mainittujen hampaiden juurilinjan yläpuolelle niiden jäähdytysvaikutuksen maksimoimiseksi. Muissa hampaan muodoissa, joissa ei ole leveää juurta, tämä ei ehkä ole mahdollista. Pyöreän muotonsa vuoksi aukot 50 voivat ulottua mainitun juurilinjan a-a yläpuolelle ja kuitenkin jättää teräainesta sen jommalle kummalle puolelle uhraamatta hampaan lujuutta. Käytännöllisenä asiana aukoilla 50-50g on mahdollisimman suuri alueellinen koko, joka on yhdenmukainen hampaan leveyden kanssa. Täten kuvan 2 esimerkkiterän aukkojen 50 halkaisija on noin 3,2 - 4,8 mm ja kummalla tahansa puolella olevan teräaineksen leveys on keskimäärin puolet mainitun halkaisijan leveydestä.

Aukkojen 50 sijainnin vuoksi hampaiden juuressa ja heti mainittujen hampaiden etureunan leikkaustoiminnan jäljessä, nämä aukot helpottavat jäähdytysilman kulkua navan R pyöriessä samoin kuin aikaisemmin mainitun hampaisiin suihkutetun kosteuden keräämistä ja näin ne hajoit-tavat hyödyllisesti hampaiden leikkausreunoissa kehittynyttä lämpöä 616 5 4 kun ne käyvät kiinni renkaan kumipintaan rosotuskoneen toimiessa.

On havaittu, että mainitut ilmareiät ovat erityisen tehokkaat kun terät on asetettu z-z kaltevuuskulmaan akselille y-y kuten kuvassa 4 on esitetty. Niiden tehokkuutta voidaan vielä lisätä pakottamalla ainakin niiden takareuna kuten kohdassa 250 kuvissa 11 ja 12. Takareunan 350 pakottaminen vastakkaiselle puolelle auttaa suuntaamaan ilmavirran ja kun sekä etu- että takareunat on näin pakotettu, terät ovat käännettävissä ilman jäähdytystoiminnan menetystä. Kuva 18 esittää toista järjestelyä, jossa joka toiset hampaat on pakotettu vastapäisestä Näin ollen mainitussa kuvassa 18 pakotukset 250 on suunnattu terän toiselle puolelle ja välissä olevien hampaiden pakotus-työt 250 b vastakkaiselle puolelle. Samalla tavalla, niinkuin kuvissa 9 ja 10 on esitetty, ilmareikien 50 takareuna voi olla kartio-maisesti taipunut muodostaakseen ilmakauhan 450 joka kerää ilmaa erityisen tehokkaasti navan pyöriessä ja suuntaa sen hampaisiin.

Kuten kuvassa 9a on esitetty, mieluimmin joka toiset hampaat ovat vastapäisesti taipuneet siten, että terät voidaan kääntää päinvastaiseen suuntaan ilman jäähdytystoiminnan menetystä. Vaihtoehtoisessa muodossa, kuten kuvissa 10 ja 10a on esitetty, aukkojen sekä etu- että takareunat voivat olla kauhanmuotoiset siten, että ne siirretään paikaltaan terän vastakkaisille puolille.

Viitaten erityisesti kuvaan 3, terien ulkoisella työreunaosalla 24 pitäisi olla sellainen säteittäinen ulottuvuus, että sen sisäpääte b-b soveltuu yhteen välikkeiden Sp ulkokehän kanssa, jotta se tulisi täysin hampaiden 30 kanssa yhteydessä olevien ilmankeräyslaitteiden 50-50g; vaikutuksen alaiseksi. Tämä suoritetaan helposti sijoittamalla sopivasti terien sisäasennusosassa 22 olevat tapin vastaanottavat kolot. Luonnollisesti ymmärretään, että aukot 50 voivat sijaita siten, että napaan R koottuna välikkeet Sp voivat osittain peittää ne. Tässä tapauksessa aukot ovat tarpeeksi suuret, siten että aukkojen tehokas osa on b-b-linjan yläpuolella ollakseen tehokas.

Kuten aikaisemmin on mainittu, keräyslaite 50 työntyy osittain ulos hampaiden juureen, jos hampaiden juuressa on tarpeeksi materiaalia niin, että hampaan lujuutta ei uhrata. Siellä missä ilmankeruuaukot 50 työntyvät hapaan juureen, ne ovat lähempänä hampaiden leikkaus-reunaa, minkä vuoksi niiden jäähdytystoiminta voidaan maksimoida. Kuitenkin silloin, kun hampaan leveys (kuva 7) juuresta ei salli huomattavaa aukon 50 tunkeutumista hampaan juurilinjan a-a yläpuo- 9 61 654 lelle, aukko voi sijaita heti juurilinjan alapuolella. Vaikka tällä hetkellä pidetään parhaana että ilmankeräysaukot 50 asettuvat joka hampaan rinnalle, voidaan myös käyttää vähemmän aukkoja kuin hampaita on. Kuten kuva 20 esittää, hampaan jäähdytysvaikutus voidaan saavuttaa järjestämällä useita pieniä reikiä 50h hampaan juureen 42. Kuvan 8 esittämässä hampaan muodossa, jossa hampaiden etu- ja takareunat käsittävät sisäiset ja ulkoiset toisensa leikkaavat pyöreät osa, kaventumassa 42 voi olla riittävä hammasalue, joka sallii toisen vaikkakin halkaisijaltaan pienemmän ilmankeräysaukon 500 sijainnin. Sellaisessa hampaan muodossa kuin kuvassa 6 on esitetty, voi olla mahdollista sijoittaa ilmankeräysaukko 50 siten, että se työntyy ulospäin huomattavasti hampaan juurilinjan a-a yläpuolelle ja/tai kokonaan hampaiden juuressa, ilman hampaan lujuuden menetystä.

Pitäisi ymmärtää, että esitetyt ja tähän mennessä käsitellyt terät ovat vain teräesimerkkejä, joille tämä keksintö hakee patenttia. Esimerkiksi, keksinnöllä haetaan patenttia myös teriin, joilla on ei-kaareva työreunaosa, kuten kuvissa 22 on esitetty ja jota on sovellettu asennukseen levynapaan kuvassa 25 esitetyllä tavalla. Keksinnöllä haetaan patenttia myös teriin, joilla on yksi ainoa hammas 50 kuten kuvissa 24 ja 25 on esitetty, tai hammas, jossa hampaan tukiosa on kallistuneena rungon osaan, kuten kuvassa 22 on esitetty. Tällaisten terien rakenteen ja esitettyihin napoihin suoritetun asennuksen yksityiskohtaisempaa selostusta varten viitataan aiemmin mainittuun patenttiin 5,879,825. Ymmärretään myös, että välikkeiden Sp ja itse navan R rakenne sellaisina kuin ne tähän mennessä on kuvattu, ovat vain tyypillisiä konventionaalisesta saatavilla oleville rosotus-koneen navoille. Tämän vuoksi käsitetään, että keksintöä voidaan soveltaa useisiin eri teriin, joilla on erilaiset hampaan muodot samoin kuin erilaiset tavat tai keinot napaan asentamiseksi sikäli kuin terien työreunaosa antaa tai sille voidaan muodostaa tarpeeksi tilaa navan kehältä ulospäin, jotta ilmankeräyslaite voidaan sijoittaa ilman hampaan lujuuden huomattavaa pienenemistä.

Kuvien 1, 5 ja 4 mukaisissa ravan rakenteissa, joissa päätylevyt ja välikkeet ovat rei’ittämättömät, ei ole ongelmaa siitä, että navan sisäosaan kasaantuisi kumipölyä terän hampailla suorittamasta raa-putustoiminnasta. Samalla aukot 50, sijaintinsa vuoksi terän hampaiden juuressa ja suoraan navan ja päätylevyjen välissä olevien vftlik-keiden Sp paljastetun rei'ittämättömän sileän pinnan yläpuolella, ovat

Claims (8)

10 61 65 4 käytettävissä kumipölyn puhdistamiseksi navan kehältä niin, että sitä ei kerry hampaiden väliin. Paten11 ivaat imuks et

1. Vaihdettava teräilmarenkaan rosotuskoneen pyörivää napaa varten, jossa on sisäinen, yleisesti ottaen tasainen kiinnitysosa (22) terän irrotettavaa kiinnitystä varten napaan, ulkoinen työreuna-osa (24), jonka uloin työreuna kohoaa navan kehän yläpuolelle, ja jossa on yksi tai useampia hampaita, joissa on napaa pyöritettäessä renkaan ulkopintaan tarttuva ja siitä kumia poistava etu- ja takareuna, terän läpi ulottuvat aukot (26) terän kiinnittämiseksi napaan, ja ainakin yksi edelleen terän läpi ulottuva ilma-aukko, tunnettu siitä, että ilma-aukko (50) on järjestetty kiin-nitysosan ulkopuolella olevaan työreunaosaan (24) lähelle hampaan (30) juurta sen etu- ja takareunan (34, 36) väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että ainakin ilma-aukon (50) takareuna (250) on taivutettu, sivusuunnassa ulospainettu tai tyssätty.

3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että ilma-aukon (50) sekä etu- (350) että takareuna (250) on eri puölille taivutettu, ulospainettu tai tyssätty.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että muutamien ilma-aukkojen (50) ainakin takareunat (250) ovat muodoltaan työreunaosan (24) toiselle puolelle taivutettuja tai ulospainettuja kauhoja.

5· Patenttivaatimuksen 2 -mukainen terä, tunnettu siitä, että taivutettu takareuna (250) on muodoltaan pääasiassa keila-ma inen.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen terä, tunnettu siitä, että taivutetut taka- ja etureunat (250, 350) ovat olennaisesti toisiinsa päin käännettyjen keilojen muotoisia. ' Λ · 11 61654

7· Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että ilma-aukon läpimitta vastaa suurinpiirtein hampaan (30) kau-laleveyttä, joka hammas on juurestaan ja ulkoreunaltaan leveämpi kuin kaulastaan.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että ilma-aukko on keskellä hampaiden (30) etu- ja takareunojen (34, 36) välissä ja ulottuu ainakin osittain hampaan juurilinjan (a-a) yli.