FI61408B - Foerfarande och anordning foer separering av kvarblivande flyktigt loesningsmedel fraon fasta polymerkulor - Google Patents

Description

ίω*»·| ΓΒΐ ηη KUULUTUSIULKAISU

LBJ 11 UTLÄGG N I N GSSKRI FT 6l4Uo

UjffiB C (45) Pstnr.Ui ^"nc^y 10 02 1000 .... Kv Cl 3 B 01 D 1 /14 (51) Kv.,k. /tat-CI. // B ΟΊ p 45/00 SUOMI —FINLAND (21) Ptt*nUlh»k«nu« —P*tent*n*ölu*in| 750981 (22) Hakamitpilvi — AnaBknlngadag 02.0^. 75 (23) AlkupUvt—Glltl|h«tsdt| 02.0*+.75 (41) Tullut lulklMktl — Blivlt effmll| O3.lO.76 j. rekisterihallitus (44) NMhtMWpenen ,. kuuL,ulluiM(n ^ _ 30. oU. 82

Patent- och regiiterstyrelsen AimBIcu uttagd td utl.«krtfun pubikurad (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuui —a«jird priority (71) E.I. du Pont de Nemours and Company, Wilmington, Delaware 19898, USA(US) (72) Robert Garnett Humkey, Orange, Texas, Donald James Ryan, Port Neches, Texas, USA(US) (7M Oy Kolster Ab (54) Menetelmä ja laite jäljelle jääneen haihtuvan liuottimen erottamiseksi kiinteistä polymeerirakeista - Förfarande och anordning för separering av kvarblivande flyktigt lösriingsmedel fran fasta polymerkulor

Keksinnön kohteena on jatkuva menetelmä jäljelle jääneen haihtuvan liuottimen erottamiseksi kiinteistä polymeerirakeista johtamalla kuumaa, höyryä sisältävää kaasua polymeerirakeiden muodostaman kerroksen läpi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että a) syötetään jatkuvasti polymeerirakeita putoavana renkaana painovoiman johdosta alaspäin liikkuvan rakeiden muodostaman sylinterimäisen patsaan yläpäähän, joka pidetään pääasiallisesti tulppavirtaustilassa, jolloin mainitut patsaan sisältämät rakeet ovat höyryä sisältävän kaasun ympäröimiä ja pinnaltaan kostutettuja vesikalvolla, ja mainittu putoava rengas muodostaa toroidin, ja sen halkaisija on noin puolet sylinterimäisen patsaan läpimitasta? 2 f· -1 Δ O 8 b) johdetaan jatkuvasti höyryä sisältävää kaasua mainitun alaspäin liikkuvan patsaan alaosaan ja liikkuvan patsaan lävitse rakeiden liikkumissuuntaa vastaan; c) poistetaan jatkuvasti rakeita sy1 interimäisen liikuvan patsaan alapäästä kartiomaisesti alaspäin suppenevaan patsaan osaan, joka johtaa akselikeskeiseen panoksen poistokohtaan, samalla kun rakeet sy1interimäisen patsaan pohjan keskustasta johdetaan kohti kartiomaisen osan ulkoseinämiä ja rakeet sylinterimäi-sen patsaan pohjan kehältä johdetaan kohti kartiomaisesti suppenevan patsaan sisäseinämiä; d) rakeet johdetaan sy1 interimäisen patsaan yläpäähän samalla nopeudella, jolla rakeet poistetaan akselikeskeisestä panoksen poistokohdasta: e) akselikeskeisestä panoksen poistokohdasta poistuvien rakeiden virtausnopeus säädetään sellaiseksi, että rakeiden vii-pymisaika sylinterimäisessä patsaassa saadaan rakeiden haihtuvien aineiden puoliintumisajan suhteen riittäväksi alentamaan rakeiden sisältämien haihtuvien aineiden väkevyys etukäteen määrätylle tasolle; ja f) johdetaan rakeista poistetut haihtuvat aineet sisältävä kaasu liikkuvan patsaan yläpuolella olevasta höyrytilasta jääh-dyttimeen ja erottimeen, ja otetaan siitä talteen erotetut haihtuvat aineet.

Keksinnön kohteena on myös menetelmässä käytettävä laite,

Doka koostuu sylinterimäisestä pääosasta, jonka pituuden ja halkaisijan suhde on yli 3:1, kartiomaisesta pohjaosasta, akselikeskeisestä syöttölaitteesta , joka sijaitsee yläosassa, akselikeskeisestä poisto1aitteesta, joka sijaitsee alaosassa, ensimmäisestä akselikeskeisestä kartiomaisesta rakeiden jako1ai11eesta , joka sijaitsee välittömästi yläosassa olevan syöttölaitteen alapuolella, toisesta akse1ikesteisestä rakeiden jakolaitteesta, joka sijaitsee alaosassa ja jonka yläpinta on kartiomainen, ja yläosassa olevasta kaasunpoistoputkesta, ja sille on tunnusomaista, että a) ensimmäisen akse1ikeskeisen rakeiden jakolaitteen halkaisija on noin puolet sylinterimäisen osan halkaisijasta; 3 61408 b) toinen akselikeskeinen rakeiden jakolaite on ontto ja sijaitsee kokonaan kartiomaisen pohjaosan sisäpuolella, ja sen muodostaa kaksi pohjistaan yhteenliitettyä kartiota, joiden huippukulmat ovat suurinpiirtein yhtä suuret kuin kolonnin pohjalla olevan kartiomaisen osan huippukulma, ja tämä toinen jakolaite on sijoitettu aksiaalisesti niin, että sen ylempi kärki on taiteviivan tasolla, jolla sylinterimäinen yläosa ja kartio-mainen pohjaosa liittyvät toisiinsa, jättäen renkaanmuotoisen solan jakolaitteen ja kartiomaisen pohjaosan seinämän välille, jolloin tämä toinen rakeiden jakolaite sisältää kehämäisesti jaetut laitteet yläosassaan kaasun laskemiseksi sen sisältä ulos; ja c) kaasun syöttöputket ovat kehämäisesti ja tasaisesti sijoitetut lähelle kartion muotoisen pohjaosan yläosaa ja sen ympärille .

Höyryvirta on ohennettu inertillä kaasulla (esim. N^), kun halutaan alle 100°C erotus 1ämpöti1a. Rakeista erotetun liuottimen sisältävä höyry johdetaan tavanomaiseen lauhdutus- ja erotus järjestelmään liuottimen talteenottamiseksi.

Laite on sylinterimäinen torni, jossa on nurinkäännetyn kartion muotoinen pohja; kolonnin yläpäähän on sijoitettu ohjaus-levy ohjaamaan kolonniin tulevat rakeet, niin että muodostuu renkaan muotoinen pintakohouma; kolonnin kartiomaiseen pohjaan on sijoitettu toinen virtausohjain, joka on kahden pohjastaan yh-teenliitetyn kartion muotoinen; pohjakartion kärjessä olevan poistoaukon keskusakselille rakeiden takaisinsekoittumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi, kun ne virtaavat pohjan läpi pois-toaukkoon.

Polymeroinneissa, jotka suoritetaan liuottimen läsnäollessa valmistettaessa kiinteätä polymeeriä, jää saatuun polymeeriin, jopa suulakepuristamisen ja/tai rakeiksi leikkaamisen jälkeen, jäljellejäänyttä liuotinta, monomeeria ja/tai muita jäljelle jääneitä haihtuvia aineita, jotka täytyy poistaa.

Liuottimen tai muiden jäljellejääneiden haihtuvien aineiden poistaminen polymeerirakeista on suoritettu panoksittain johtamalla kuumaa kaasua ja/tai höyryä kuivien rakeiden muodostaman kiinteän patjan läpi joko sekoittamalla rummuttaen, kier- 4 614 0 8 rättämällä tai muuten sekoittamalla tai ilman näitä. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole ollut mahdollista poistaa jäljelle jääneitä haihtuvia aineita jatkuvassa prosessissa kiinteistä hiukkasista ilman saastumista tai sekoittumista, mikä johtuu siitä, että rakeen viipymisaikaa ei pystytä säätämään poistamisen aikana. Aikaisempien menetelmien vaatima suhteellisen suuri ero-tusväliaineen tilavuus ja alhainen ja muuttuva jäännös1iuotti-men väkevyys rakeissa ja höyryssä ovat tähän asti tehneet erottamisen ja haihtuvien aineiden talteenoton tehottomaksi ja kalliiksi .

Esimerkkejä aikaisemmista menetelmistä, jotka yleensä ovat olleet pääasiallisesti panoksittaan toimivia käyttäen joko rakeita, joilla on kuivat pinnat tai rakeiden suspensioita nesteissä, löytyy CA-patentista n:o 836 977, US-patentista n:o 3 227 703 ja US-patentista n:o 3 539 539.

Tämän keksinnön menetelmällä nämä ongelmat voitetaan. Sillä vältetään myös taloudellinen tappio ja ilman saastuminen, joka aiheutuu jäljelle jääneiden haihtuvien aineiden päästämisestä ilmakehään, ja se vaatii toimiakseen oleellisesti vähemmän energiaa tarjoten täten oleellisia energiasäästöjä, joista on seurauksena taloudellisempi toiminta.

Kuvio 1 on kaavapiirros tämän keksinnön erotuslaitteesta, jota voidaan käyttää keksinnön märkSerotusprosessissa. Sitä kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Kuvio 2 on graafinen käyrä, joka esittää vertailun tämän keksinnön märkäerotusprosessin (käyrä A) ja kuivaerotuksen (käyrä B), jota tavallisesti aikaisemmin käytettiin, tasapainojen välillä 95°C sovellettuina HD-polyetyleenirakeisiin, jotka sisältävät jäljelle jäänyttä sykloheksaaniliuotinta. HDPE-rakei--siin jääneen sykloheksaanin tasapaino-paino-% (95°C lämpötilassa) pannaan pystysuoralle ordinaatalle, kun taas sykloheksaanin moolisuus erotushöyryssä pannaan vaakasuoralle abskissalle.

Kuvio 3 on käyrä, joka esittää riippuvuutta avonaisen kolonnin kartiomaisessa pohjassa alaspäin liikkuvien rakeiden ta-kaisinsekoittumisen (merkitty yksikkönä 454 kg HDPE-takaisinse-koittuneita rakeita, läpimitaltaan 366 cm laitteessa pystysuoral- 5 61408 le ordinaatalle vastaan Θ), ja kolonnin kartiomaisen pohjan huippukulman Θ välillä, (joka on merkitty vaakasuoralle abskis-salle ). Käyrä C on tapausta varten, jolloin rakeiden vierimis-kulma, oc. kolonnin yläpäässä, on 35° kun taas käyrä D on tapausta varten, jolloin & on 45°. Avoin kolonni kartiomaisine pohji-neen ja rakeet, jotka täyttävät kolonnin kartionmuotoisena kasana kolonnin yläpäässä, on esitetty kaavamaisella piirroksella, 23, graafisessa kuvassa; tässä kuvassa näkyvät a , rakeiden vie-rimiskulma yläpäässä ja Θ, kolonnin kartiomaisen pohjan huippu-r kulma.

Kuvio 4 on käyrä, joka esittää riippuvuuden tämän keksinnön laitteen (kuv. 1) kartiomaisessa pohjassa kulkevien rakeiden takaisinsekoittumisen, kun prosessissa käytetään polyetyleeni-rakeita (pantu pystysuoralle ordinaatalle yksikköinä 454 kg HDPE-takaisinsekoittuneita rakeita läpimitaltaan 366 cm laitteessa) ja θ:η kolonnin kartiomaisen pohjan huippukulman välillä, (merkitty vaakasuoralle abskissalle). Käyrä E on tapausta varten, jossa rakeiden vierimiskulma, Oi, kolonnin yläpäässä on 35°, o kun taas F esittää tapausta, jossa OC on 45 . Uusi erotuskolonni, jota käytetään tätä tapausta varten, joka sisältää rakeiden jakajat, 3 ja 4, kolonnin yläpäässä ja pohjalla, raepatjan yläpinnan ollessa renkaanmuotoinen, on esitetty graafisessa kuvassa kaavamaisella piirroksella 24; tässä kaaviokuvassa näkyvät OC, rakeiden vierimiskulma yläpäässä ja Θ, erotuskolonnin kartiomaisen pohjan huippukulma.

Vierimiskulma, a, määräytyy ensisijassa rakeiden geometrisen muodon mukaan (vohveli, soikkopallo, koiranluu, jne.);

Oi on myös riippuvainen nopeudesta, jolla rakeita syötetään ja pudotetaan raepylvään pinnalle ja pinnan tilasta - märkä tai kuiva.

1. Menetelmä

On keksitty uusi jatkuva menetelmä haihtuvien aineiden poistamiseksi (esim. polymeroimisprosessista jäljelle jääneen liuottimen tai liuotinkantimen poistamiseksi, jota käytetään lisäaineita varten) polymeerirakeista tai pelletisoiduista katalyyt-tipatjoista ja niiden kaltaisista, jolloin tällä menetelmällä on etuna muihin aikaisemmin tunnettuihin menetelmiin verrattuna rakeiden vähentynyt takaisinsekoittuminen, ilman saastumisen välttäminen, 6 61408 oleellisia säästöjä energian kulutuksessa, josta on seurauksena taloudellisempi toiminta ja laitteiston vaatimien investointien väheneminen. Tällä uudella menetelmällä päästään haihtuvien aineiden maksimipoistonopeuksiin kiinteistä rakeista jopa silloinkin, kun haihtuvien aineiden väkevyys prosessista poistuvassa erotuskaasussa on suuri ja kaasun virtaamisnopeudet suhteellisen pieniä. Menetelmä tekee edelleen mahdolliseksi säädetyt ja yhtäläiset viipymisajat pääasiallisesti kaikille kiinteille rakeille ja estää sen, että vaadittava kosketusaika hyvin pienen haihtuvien aineiden pitoisuuden saamiseksi rakeisiin lyhenee. Täten päästään erittäin suureen erotus-tehokkuuteen, samalla kun haihtuvien aineiden talteenotto suuresti helpottuu ja saastuminen tai rakeiden eri erien tai asteiden sekoittuminen vältetään. Menetelmä on helposti sovellettavissa antamaan mikä tahansa haluttu tuotantomäärä antaen samalla rakeita, jotka ovat pääasiallisesti täydellisesti vapaita haihtuvista aineista.

Tämän keksinnön uuden menetelmän mukaisesti syötetään rakeet, joiden pinnat ovat vesikalvon kostuttamia (mikä voi olla peräisin niiden pinnoille tiivistyneestä höyrystä kolonnin yläpäässä tai esikastelusta tai kummastakin), jatkuvasti pystysuoran, alaspäin virtaavan raepatjan yläpäähän, jolloin rakeet liikkuvat tulppavirtauksena ja kolonnissa on nurinkäännetyn kartion muotoinen pohja, sekä poistetaan kartion kärjen kautta, samalla kun syötetään höyryä kolonniin lähellä patjan pohjaa ja se virtaa ylöspäin vastavirtaan kosteata raevirtaa vastaan, ottaen mukaansa jäljellejääneen liuottimen höyryä erottamalla haihtuva liuotin vesikalvosta, joka ympäröi jokaista raetta; höyry, joka sisältää erotettuja haihtuvia aineita väkevyydessä 25-50 mooli-/£:iin asti, poistuu sitten kolonnin yläpäästä tavanomaiseen lauhdutus-ja erotusjärjestelmään, jossa rakeista erotettu liuotin otetaan talteen. Rakeet, joista jäljellejääneet haihtuvat aineet on erotettu, poistetaan jatkuvasti alaspäin virtaavan raepatjan kartionmuotoisen pohjan kärjestä samalla nopeudella kuin uusia rakeita lisätään yläpäähän. Edullisessa tapauksessa rakeet lisätään yläpäässä vesipitoisessa lietteessä, samalla kun niitä kuljettanut ylimääräinen vesi poistetaan raepylvään yläpäästä. Edullisessa tapauksessa rakeiden takaisinsekoittumista kolonnin pohjalla vähennetään syöttämällä rakeet kolonnin yläpäähän vapaasti virtaavassa, pystysuorassa, sylinterinmuotoisessa virrassa, joka muodostaa pyöreän kasan, joka on renkaan-muotoinen raepylvään yläpäässä, kun taas lähellä raepylvään sylinterimäisen osan pohjaa, jossa kolonni alkaa kartiomaisesti kaventua pohja-aukkoa kohti, josta rakeet poistetaan, alaspäin virtaava raepatja poikkeutetaan kolonnin keskusakselin suunnasta kartiomaisen pohjan ulkokehää kohti sellaisella nopeudella, että takaisinsekoittuminen vähenee ja lähenee nollaa.

0 7 61408 2. Laite Tämän keksinnön uusi laite on erityisen sopiva keksinnön edullisen menetelmän toteuttamiseksi. Se on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1 on kaaviokuva tämän keksinnön sylinterimäisestä erotuskolcn-nista, joka sisältää alaspäin liikkuvan raepatjan. Kuvion 1 mukaisesti ero-tusastiassa on sylinterimäinen kolonnin yläosa 1, jonka tilavuus on riittävä antamaan tarvittava viipymisaika haihtuvien aineiden täydellisesti erottamiseksi halutulla tuotantomäärällä ja jonka poikkileikkauspinta-ala on kyllin suuri tekemään mahdolliseksi erottamiskaasun ja kasteltujen rakeiden vastavirtauksen tulvimatta, mistä olisi seurauksena raepatjan kuohuminen ja takaisin sekoittuminen; kolonnin pohjan muodostaa nurinkäännetyn kartion muotoinen osa 2. Tyypillisesti sylinterimäisen osan pituus/läpimitta-suhde on suurempi kuin noin 2:1 (esim. tavallisesti väliltä noin 5-7:1, riippuen viipymisajasta, joka tarvitaan liuottimen täydelliseksi erottamiseksi halutulla tuotantomäärällä; ainoa kokonaiskorkeutta rajoittava tekijä on erittäin suurten kolonnien hinta) ja siinä on nurinkäännetyn kartion muotoinen pohjaosa 2, kartion huippukulman ollessa edullisesti väliltä 20-60°, tulppa-virtauksen varmistamiseksi sylinterimäisessä yläosassa 1. Lähellä kolonnin yläosaa on kartiomainen raesyöttöjakolaite 5t joka sijaitsee suoraan rakeiden tuloaukon 10 alapuolella. Kartiomaisen syöttöjakolaitteen yläpää sisältää laitteen (5a) nesteen (veden) läpilaskemiseksi; edullisesti se on tehty raskaasta sihtiverkosta, joka laskee veden, joka tulee tuloaukon 20 kautta tuoden rakeita, jotka tulevat tuloaukon 21 kautta S-nestelukon 19 läpi, kulkemaan deflektorin 5 sisään ja ulos siitä aukon 12 kautta. Veden pinnan 22 taso S-nestelukossa estää höyryn poispääsyn. Erotuskolonnin kartiomai-seen pohjaosaan on keskeisesti sijoitettu toinen raejakolaite 4, joka käsittää kaksi pohjistaan yhteenliitettyä kartiota, raepoistoaukon 11 yläpuolella; ylempi kärki on myös keskusakselilla ja taiteviivalla sylinterimäisen kolonnin 1 ja kartiomaisen pohjaosan 2 välillä. Tämä jakaja muodostaa renkaanmuo-toisen aukon 9 pintojensa ja pohjaosan 2 kartiomaisen sisäpinnan välille. Jakolaitteen 4 yläkartion ympärille on sijoitettu laitteet 5 erotuskaasun (höyryn) sisäänlaskemista varten johdon 8 kautta, kulkemaan jakolaitteen 4 sisältä laskeutuvaan raepatjaan 15. Edullisesti nämä laitteet käsittävät lujan, tuetun pulputussihdin, jonka sileä ulkopinta kulkee jakolaitteen 4 yläkartion kehällä sen tasalla. Sihti 4a 4tn pohjan kärjessä laskee 4:ssä mahdollisesti tiivistyneen veden virtaamaan ulos. Laite 6 on tarkoitettu myös laskemaan erotuskaasua, joka tulee aukon 7 kautta laskeutuvan raepatjan 15 ulkokehälle. Laite 6 voi käsittää esimerkiksi onton vyön tai moninkertaisen tulokaasun jakoputkiston ulkosivua pitkin riittävän lähellä kartio- 8 61 408 maisen pohjaosan 2 yläkehää tulvimisen estämiseksi, sekä moninkertaisia, kehämäisestä säännöllisesti sijoitettuja ikkunoita, jotka on tehty lujasta pulputussihdistä, vedetty läpi ja seinämän sisäosan tasalle kartiomaisen pohjaosan 2 yläkehää pitkin ja lähelle sitä, Erotuskolonnin 1 yläosa sisältää myös höyrynpoistoaukon 18, jonka läpi erotuskaasu, joka sisältää rakeista erotetun liuottimen höyryä)johdetaan tavanomaiseen lauhdutus- ja erotus-sarjaan (ei näy kuvassa) rakeista erotetun orgaanisen liuottimen talteen-ottamiseksi. Raepatjan 13 yläosa erottimen 1 sisäpuolella on renkaanmuotoinen 14, matalien pisteiden ollessa renkaana kehää pitkin ja matalan kohdan erotuskolonnin akselilla sekä korkeiden pisteiden ollesea renkaana syöttö-jakolaitteen 3» jonka pohjan läpimitta on suunnilleen puolet kolonnin läpimitasta, ulomman kehän alapuolella.

Tämän keksinnön menetelmän toimiessa kuvion 1 laitteessa virtaavat rakeet alaspäin tulppavirtauksena (sekoittumatta), niin että yksittäiset rakeet säilyttävät alkuperäisen rengasmaisen ulkomuotonsa 14 kunnes ne saavuttavat aseman 15 erotuskolonnin 1 sylinterioean pohjalla. Kun rakeet virtaavat alaspäin asemasta 15 rengasmaiseen solaan 9, niiden muoto vähitellen tasoittuu, kuten 16 ja 17 osoittavat, virtausmallin vaikutuksesta, joka on seurauksena pohjaosan 2 rakenteesta sekä pohjajakolaitteen 4 muodosta ja sijainnista, mikä vähentää ja korvaa takaisinsekoittumisen, joka normaalisti liittyy suppenevaan osaan.

Toteutettaessa tämän keksinnön menetelmää käyttäen kuvion 1 laitetta, rakeet, joiden pinnat ovat kostuneet vedestä, joka kuljettaa ne S-nestelukon 19 läpi sekä ylösvirtaavan höyryn tiivistymisestä, kulkevat alaspäin painovoiman vaikutuksesta vastavirtaan ylöspäin virtaavaa erotuskaasua vastaan, joka on höyry, valinnaisesti ohennettu inertillä kaasulla kuten NgSlla, kdn halutaan alle 100°C:een lämpötiloja. Erotuskaasu tulee laitteeseen ja pääse· kosketukseen alaspäin virtaavien sakeiden kanssa kaasujakolaitteiden 5a ja 6a kautta, joita syötetään sisäänottojen 7 ja 8 kautta. Rakeita, joista jäljellejäänyt liuotin on erotettu, poistetaan jatkuvasti ulosottoaukon 11 kautta samalla nopeudella kuin rakeita syötetään kolonnin yläosaan, samalla kun rakeista poistetun orgaanisen liuottimen höyryjä sisältävä erotuskaasu kuljetetaan poistoaukon 18 kautta tavanomaiseen lauhdutus- ja erotuslaitteeseen, jossa liuotin otetaan talteen nesteen muodossa. Poistuttuaan erottamasta 1 ulosottoaukon 11 kautta rakeet kuljetetaan johonkin tavanomaiseen kuivaus-laitteeseen. Rakeiden lämpötila erotuskolonnissa pidetään pienempänä kuin käytettyjen kiinteiden hiukkasten tahmautumislämpötila, esimerkiksi ohentamalla höyryä inertillä kaasulla, kuten NgSlla tai työskentelemällä alennetussa paineessa, jossa rakeiden tahmautumislämpötila on alle 100°C:een.

9 61408

Niinpä tämän keksinnön menetelmä tarjoaa uuden jatkuvan prosessin jäljellejääneiden haihtuvien aineiden poistamiseksi ja talteenottamiseksi rakeista (polymeereistä, katalyyteistä, luonnon tuotteista), joka helpottaa jäljellejääneiden haihtuvien aineiden talteenottoa ja jolla vältetään ilmakehän saastuminen, eamalla kun sen ansiosta päästään oleellisiin säästöihin energian tarpeessa ja käyttökustannuksissa. Erotusväliaineen virtaus, laitteen koko ja kiinteiden aineiden takaisinsekoittuminen vähentyvät erotus-väliaineen, esim. höyryn, vastavirtavirtauksen vaikutuksesta ylöspäin jatkuvasti alaspäin liikkuvan kosteiden rakeiden muodostaman patjan läpi pystysuorassa, suorasivuisessa erotuskolonnissa, jonka poikkileikkauspinta-ala on riittävä sallimaan höyryn ylösvirtauksen tulvimatta leijuttamatta tai häiritsemättä alaspäin virtaavien rakeiden tulppavirtaueta ja jossa on suppeneva pohjaosa, joka on geometriselta muodoltaan (huippukulma 20-60°) ja rakenne-aineeltaan sellainen, että se takaa kiinteiden hiukkasten tulppavirtauksen yläosassa ja vähentää takaisinsekoittumista, jota muuten tapahtuisi suppenevassa osassa. Erotusväliaine (höyry ja, valinnaisesti* kaasu) tulee erotus-kolonniin sen alapäässä olevien sisäänottoaukkojen kautta, jotka on sovitettu ja järjestetty välttämään alaspäin virtaavien rakeiden tulppavirtauksen häiritsemistä, ja poistuu höyryn poistoaukon kautta sen yläpäässä, eamalla kun erotuskolonnissa on sisäänotto lisärakeita varten yläpäässään ja kiintoaineen poistoaukko alapäässään.

Menetelmässä lisätään jatkuvasti kylmiä ( < 100°C) ja/tai kostutettuja rakeita tähän erotuskolonniin kostutettujen rakeiden muodostaman patjan pinnan pysyttämiseksi erotusväliaineen sisääntuloaukkojen yläpuolella, saatetaan kostutettujen rakeiden muodostama patja vastavirtaukseen erotusväliaineen virtausta vastaan kun rakeet laskeutuvat tulppavirtauksen tapaan, jolloin tämä tulppavirtausliike jatkuu läpi koko kolonnin ylemmän suorasivuisen pystysuoran osan ja pääasiallisesti jatkuu läpi kapenevan pohjaosan, samalla kun erotusväliainevirta liikkuu ylöspäin kostutettujen hiukkasten muodostaman patjan läpi kunnes se saavuttaa höyrytilan patjapinnan yläpuolella. Erotus-väliaine, joka sisältää haihtuneita aineita, jotka on poistettu rakeista kolonnissa, poistetaan höyrynpoistoaukon kautta laitteeseen jäljellejääneiden haihtuvien aineiden erottamiseksi ja talteenottamiseksi tästä erotusväliai- neesta. Säkeet, joiden haihtuvien aineiden pitoisuus paino-#:ssa on alentunut riittävän alhaiseen arvoon jatkokäsittelyn mahdollistamiseksi, kootaan kapenevan osan pohjalta, rakeiden lämpötila pidetään kautta koko prosessin pienempänä kuin käsiteltävien rakeiden tahmautumislämpötila säätämällä höyryn osapainetta. Suppenevan osan pohjalle on järjestetty laite poistamaan jatkuvasti rakeita tästä kiintoaineen poistoaukosta.

10 614 0 8 Tämän keksinnön menetelmässä haihtuvat aineet erotetaan tehokkaasti polymeerirakeista missä tahansa sopivassa muodossa, kuten tuotettuina sula-suulakepuristamalla ja tuoteleikkaamalla, tämän keksinnön laitteessa, liik-kuvapatjäisessä erottimessa, joka toimii mahdollisimman pienellä takaisin-sekoittumieella, ja haihtuvat aineet otetaan talteen ilman saastumisen välttämiseksi. Lisäksi tämän keksinnön menetelmä tekee mahdolliseksi oleellisesti pienempien erotuslaitteiden ja pienempien haihtuvien aineiden talteenotto-laitteiden käyttämisen erottamisen parantuneen tehon vaikutuksesta.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

On hyvin tunnettua, että haihtuvien aineiden poistamiseen kiinteistä hiukkasista, osasista tai polymeerirakeista liittyy haihtuvien aineiden diffuusio kiinteän aineen läpi ja sitten höyrykalvon läpi, joka pyrkii ympäröimään jokaistahiukkasta. Maksimi diffuusionopeudet kiintoaineessa ja mak-eimierotusnopeudet saavutetaan yleensä maksimilämpötilassa, jossa kiintoainetta voidaan käsitellä ilman sen yhteensulamista tai hajoamista. Alan aikaisemmissa prosesseissa maksimierotusnopeudet vaativat myös, että esto-kerrosta pienennetään suurilla erotusväliaineen nopeuksilla. Yleensä, kun haihtuvien aineiden väkevyys kalvossa lisääntyy, vähenee käyttövoima haihtuvien aineiden diffuusiota varten rakeessa. "Kuivassa" järjestelmässä, jollaista aikaisemmin on yleisesti käytetty, ympäröi raetta kaasukalvo, joka sisältää jonkinverran haihtuvia aineita* Suuria erotusväliaineen virtauksia vaaditaan haihtuvien aineiden pitoisuuden pitämiseksi matalalla nollaa lähestyvällä tasolla.

Yllättäen on huomattu, että tasapaino-olosuhteet muuttuvat edullisesti, kun rakeet kostutetaan, esim. tiivistämällä höyryä ja/tai upottamalla veteen ennen erottimeen johtamista, jolloin muodostuu vesikalvo jokaisen rakeen ympärille. Tämän keksinnön menetelmässä tällainen vesikalvo muodostetaan jokaisen rakeen ympärille. Haihtuvien aineiden pitoisuus tässä vesikalvossa on erittäin alhainen, mikä ei riipu ainoastaan haihtuvien aineiden pienestä liukenevuudesta veteen, vaan myös muodostuneena seotrooppi-sen haihtuvia aineita ja vettä sisältävän seoksen suhteellisen suuresta haih-tuvuudesta. Sentähden kaikkien höyry-estokalvojen vaikutus vähenee ja maksimi erotus nopeuksiin päästään vielä käyttäen alhaista erotusaineen (höyryn) virtausta.

Tasapainomuutoksen varmistamiseksi, joka tapahtui vaihtamalla kuivasta järjestelmästä (vedettömästä) märkään järjestelmään, kerättiin tasapai-noarvoja. "Kuivaa" tapausta varten johdettiin typpikaasua kuplien syklo-heksaanin läpi, jonka lämpötila oli eäädetty, typpikaasun kyllästämiseksi ja tämä kaasu johdettiin sitten kuivien rakeiden muodostaman patjan läpi 95°£6βη 11 6-:403 lämpötilassa. Sykloheksaanin kyllästynyttä roooliosuutta typpikaasussa vaihdeltiin säätämällä sykloheksaanin lämpötilaa. Rakeille annettiin riittävästi aikaa tullakseen tasapainoon (3 tuntia). "Märkä"-testissä kyllästetty typpikaasu sekoitettiin höyryn kanssa ja ruiskutettiin kolonnin pohjalle, jossa oli kasteltuja rakeita, joiden lämpötila oli säädetty 95°C:seen. Tasapaino-arvojen vertailut on esitetty kuviossa 2. Märkäjärjestelmäosa näkyi voimakas muutos tasapaino-olosuhteissa verrattuna kuivaan järjestelmään. Lisäksi rakeiden tasapainoväkevyys märässä järjestelmässä oli hyvin alhainen ja oli riippumaton sykloheksaanin pitoisuudesta erotuskaasussa.

Tämän keksinnön erotusväliaine käsittää höyryä pelkästään ja höyryä yhdessä inertin kaasun kanssa. Edullinen inertti kaasu on typpi. Edullisin väliaine on höyry, tavallisesti hiukan yli 100°Csteisena, riippuen käsiteltävien rakeiden luonteesta ja tahmautumislämpötilasta.

Höyry on myös erinomainen lämmönsiirtoväliaine. Polymeerirakeet kuumenevat hyvin nopeasti haluttuun lämpötilaan käyttäen hyväksi sidottua kon-densoitumislämpöä. Niinpä laitteen koko vähenee koska maksimierotusnopeuk-siin halutussa lämpötilassa päästään hyvin nopeasti kosketuksessa höyryn kanssa.

Kun inerttikaasua käytetään yksinään, lämmönsiirto on yleensä huono ja vaaditaan suuria kaasuvirtoja. Inerttikaasua voidaan käyttää höyryn kanssa alentamaan osapainetta ja lämpötilaa; mitä suurempi inerttikaasun pitoisuus kuitenkin on, sitä kalliimpia ovat laitteet prosessin käsittelemiseksi.

Tämä keksintö soveltuu myös yksinkertaistetuksi haihtuvien aineiden talteenottojärjestelmäksi. Veteen liukenemattomat haihtuvat aineet erottuvat helposti tavanomaisella kondensoimis- ja dekantoimislaitteella. Erotuksessa vaadittavan laitteiston koko pienenee pienten höyryvirtojen ja suhteellisen suurten, pääasiallisesti muuttumattomien haihtuvien aineiden pitoisuuksien vaikutuksesta.

Kun polyolefiini-rakeet ovat erotuksen kohteena, jäljellejääneet haihtuvat aineet voivat sisältää heksaania, sykloheksaania, hentseeniä, tolueenia, vinyyliasetaattia ja yleensä kaikkia niitä haihtuvia aineita, joita normaalisti on läsnä niiden käytöstä polymeerin syntetisoimispro3essissa ja joiden liukoisuus kiinteätä hiukkasta ympäröivään nestekalvoon on riittävän alhairm ja haihtuvan aineen tai haihtuva aine/vesi-aseotrooppisen seoksen haihtuvuus on riittävän korkea niin, että haihtuvien aineiden pitoisuus pysyy alhaisena nestekalvossa. Tämä keksintö on erityisesti tarkoitettu sykloheksaanin ja/tai heksaanin jäljellejääneitä haihtuvia aineita varten, johtuen niiden läsnäolosta suurtiheys-polyetyleenissä.

Kiinteät hiukkaset, joita käsitellään tällä keksinnöllä, ovat kaikenkokoisia ja -muotoisia polymenri-rakeita, joita tavallisesti käytetään muot- 12 614 08 tipuristus- ja suulakepuristusteollisuudessa, sekä myös ei-polymeerisiä samankokoisia kiinteitä hiukkasia. Menetelmä ei sovellu hienojakoisille jauheille, jollaisia muodostuu aluksi olefiinien polymeroinnissa, koska tällaiset jauheet pyrkivät leijumaan vastaanvirtaavan kaasun tai höyryn vaikutuksesta eivätkä virtaa tasaisesti tulppavirtauksen tapaan. Edustavia esimerkkejä polymeeri-rakeista ovat polyetyleenimuovit, kuten suurtiheyspolyety-leenimuovit ja pientiheyspolyetyleenimuovit, ionomeeriset hartsit ja polypropyleeni. Edustavia esimerkkejä ei-polymeerisistä hiukkasista ovat karkeista hiukkasista koostuvat katalyyttipatjät. Edullisia kiinteitä hiukkasia, joille tätä keksintöä voidaan soveltaa, ovat polymeeri-rakeet. Kaikkein edullisimpia ovat kiteiset polyolefiinit, erityisesti suurtiheys-polyetylee-nit. Polyetyleenirakeiden valmistus muottipuristus- tai suulakepuristusra-keina on hyvin tunnettu alalla ja sitä on kuvattu useissa patenteissa.

Tämän keksinnön menetelmässä haihtuvat aineet poistetaan kiinteistä rakeista, kun rakeet laskeutuvat tulppavirtauksena erotuskolonnin pystysuorassa osassa. Kun rakeet saavuttavat erotuskolonnin pohjan suppenevan osan, pyrkii tulppavirtaukseen tulemaan poikkeamia vinojen sivujen vaikutuksesta. Poikkeaman suuruus tulppavirtauksesta riippuu vinojen sivujen kulmasta pystyakselin Buhteen ja ko. rakeiden virtausominaisuuksista. Tätä poikkeamaa, joka on määritelty takaisin sekoittumisen kertoimeksi, β, kuten seuraavassa kuvataan, voidaan pienentää tai poistaa kokonaan käyttämällä edullista menetelmää ja kuvion 1 laitetta.

Käsite "tulppavirtaus", kuten sitä tässä käytetään, määritellään kiinteiden pelletisoitujen aineiden virtaukseksi, jossa kaikki rakeet liikkuvat samalla nopeudella jokaisessa patjan poikkileikkauksessa, jolloin kaikki rakeet poistuvat patjasta viivyttyään pääasiallisesti yhtä pitkän ajan patjassa ja jolloin liikkuvassa raepatjassa ei ole liikkumattomia tiloja.

Tulppavirtaus erotuskolonnin yläosassa on tälle prosessille oleellista. Poikkeaminen tulppavirtauksesta vaatisi suuremman laitekoon, koska täytyy varata riittävä viipymisaika nopeimmin liikkuvien rakeiden käsittelemiseksi; myös jo pienet poikkeamat tulppavirtauksesta voivat ratkaisevasti lisätä takaisinsekoittumista, mikä johtaa liialliseen laatutuotteen saastumiseen epälaatuisella ja eriasteisilla tuotteilla. Esimerkiksi jos nopeimman ja hitaimman rakeen viipymisaikojen suhde olisi 10/1 ja viipymisajan jakauma olisi suoraviivainen tyypillisen sylinterimäisen laitteen keskustasta seinämään, olisi laitteen tilavuutta lisättävä noin 50 falls. verrattuna tulppa-virtauslaitteeseen, riittävän erotuksen aikaansaamiseksi ja takaisinsekoit-tuminen lisääntyisi tasolle, joka on moninkertaisesti suurempi kuin tulppa-virtaus järj estelmällä. Olemassa olevat prosessit jäljellejääneiden haihtu- 13 51408 vien aineiden erottamiseksi kiinteistä hiukkasista eivät tarjoa jatkuvaa toimintaa tulppavirtauksella; sen tähden edellämainitut viipymisaika-suhteet 10/1 eivät ole epätavallisia alan aikaisemmassa käytännössä.

Takaisinsekoittumista kiinteiden hiukkasten muodostamassa liikkuvassa patjassa läpi tämän keksinnön erotuskolonnin suppenevan pohjaosan voidaan vähentää asentamalla erotuskolonniin: (l) ylempi sisäinen syöttöjako-laite, joka sijaitsee lähellä erotuskolonnin yläpäätä ja käsittää tavallisesti kartiomaisen ohjauslevyn erotuskolonnin yläpäässä, jolla on ympyränmuotoinen poikkileikkauspinta, jonka läpimitta on suunnilleen puolet erotus-kolonnin läpimitasta, jolloin tämän ohjauslevyn tehtävänä on jakaa kiinteät hiukkaset patjalle muodostamaan renkaanmuotoinen pinta, jolla on tarkoitus tasapainottaa kaikki eriävyydet tulppavirtauksesta kolonnin suppenevassa pohjaosassa, ja (2) sisäinen pohjalla oleva virtausjakolaite, joka käsittää tavallisesti kahden pohjistaan yhteenliitetyn kartion muodostaman kappaleen, joista kummankin huippukulma on suurinpiirtein sama kuin kolonnin suppenevaa pohjaosan huippukulma ja se on sijoitettu keskelle kolonnia, niin että sen kärki on pystysuoran sylinterimäisen osan ja suppenevan pohjaosan välisen taiteviivan tasolla. Näin muodostuu rakeiden virtausta varten renkaanmuotoinen sola pohjansisäisen virtausjakolaitteen ja suppenevan pohjaosan pintojen välille ja se on suurinpiirtein samankeskinen rengasmaisen renkaan-muotoisen pinnan kanssa raepatjan yläpäässä yläpään sisäisen jakolaitteen vaikutuksesta.

Tämän keksinnön laitetta voidaan käyttää tämän keksinnön menetelmän toteuttamiseksi jäljelle jääneiden haihtuvien aineiden poistamiseksi polymee-rirakeista tai muista kiinteistä samankokoisista ja -muotoisista hiukkasista.

Seuraavat lausekkeet on saatu kokeellisesti eri laite-parametreillä ja virtausparametreillä ja 3,2 mm matalapainepolyetyleenirakeilla.

Niitä voidaan käyttää sekoittumismäärän arvioimiseen (hyvän tuotteen määrä, joka on saastunut epälaatuisella tuotteella) tai laitteen parametrien määrittämiseen annetulle virtaukselle ja siedettävälle sekoitustilanteelle.

X = Q (t'-t) (1)

Levylaitteilles DqY - tg 0 Y2 (2) (suorakulmainen poikkileikkaus) t = - D V o o f - t/β (3)

Sylinterinmuotoisilla laitteille:

DqY-2 D tg 0 Y2 + 4 (tg 0) 2γ3 t = ° _!_ (4) D2 V o o o f = t/p* (5) 14 614 0 8

Joissa: X = kg sekoittunutta tai saastunutta Q = rakeiden virtausnopeus, kg/min.

t = aika minuuteissa, jonka rae vaatii kulkeakseen pystysuoraan matkan Y suppenevan osan pisteessä, jossa pystysuora nopeus on suurin (esim. sylinterimäisessä kolonnissa, jossa ei ole sisäisiä jakolaitteita, tämä tapahtuu astian keskiviivalla) t' = aika minuuteissa, jonka rakeet vaativat kulkeakseen astiassa tai jakolaitteen pinnoilla pystysuoran matkan Y.

Vg f = suhde =— , takaisinsekoittumiskerroin

CL

Vg* rakeiden nopeuden pystysuora komponentti seinämän pinnalla VCL = rakeiden pystysuora nopeus purkuaukon keskiviivalla Dq = taiteviivan yläpuolella olevan osan läpimitta tai leveys (suorakulmainen tai sylinterimäinen), paitsi käytettäessä pohja-jakolaitetta. Tätä tapausta varten Dq » l/2 kertaa astian läpimitta tai leveys © - kolonnin pohjalla olevan suppenevan osan huippukulma 0 = puolet huippukulmasta © Y = sekoitusosan kokonaiskorkeus (taiteviivan alapuolella)

Vq - rakeen nopeus taiteviivalla

Takaisinsekoittuminen, jota tapahtuu sylinterimäisten laitteiden kar-tiomaisessa suppilossa, voidaan laskea käyttäen edellä esitettyjä yhtälöitä 4 ja 5.

Kaikissa laskuissa tähän asti on oletettu, että tasainen pintaprofiili patjalle saavutetaan kartiosuppiloa syötettäessä. Todellisuudessa tämäntyyppistä profiilia ei helposti saavuteta. Takaisinsekoittumisen alentaminen voidaan toteuttaa syöttämällä rakeet keskitetysti ja antamalla kohouman muodostua riippuen rakeiden vierimiskulmasta. Takaisinsekoittumisen pieneneminen tapahtuu, koska rakeilla patjan keskustassa, jotka liikkuvat nopeimmin suppenevan osan läpi, on pitempi siirtymisreitti pystysuorassa sylinterimäisessä osassa. Kuten kuviosta 3 nähdään, on optimi huippukulma erittäin riippuvainen rakeiden vierimiskulmasta. Koska tyypillisten HD-polyetyleeni-ra-keiden märän patjan vierimiskulma vaihtelee 30:stä 50°: seen riippuen rakeiden geometrisestä muodosta ja virtausominaisuuksista, oli vaikeata valita huippukulma Θ, joka johdonmukaisesti antaisi pienimmän mahdollisen takai-sinsekoittumisen. Lisäksi kaltevuus patjan korkeuksissa astian yläpäässä pyrkii aiheuttamaan erotushöyryn etuoikeutettua virtaamista laitteen uiko- 1 5 614 0 8 sivulle, mikä johtaa epätasaiseen erotukseen rakeissa ja laitteen tilavuuden tehottomaan käyttöön. Niinpä tarkkaa kaavaa ©:n laskemiseksi ei voida antaa.

Tämän keksinnön edullisessa menetelmässä käytetään kuitenkin C i 3 3. ΐ 3 i f i raevirtauksen jakolaitteita takaisinsekoittumisen vähentämiseksi, jotka riippuvat mahdollisimman vähän vieriiiiiskulmasta, sekä myös tasaisemman erottumisen ja laitteen koon tehokkaamman hyväksikäytön takaamiseksi. Jakolaitteet käsittävät (l) syöttöjakolaitteen yläpäässä, jonka muodostaa tyypillisesti kartionmuotoinen (laitteille, joilla on ympyränmuotoinen poikkileikkauspinta) ohjauslevy, joka on aksiaalisesti keskitetty lähelle sylinterimäisen kolonnin yläpäätä ja jonka läpimitta on suurinpiirtein puolet sylinterimäisen kolonnin läpimitasta, osasten jakamiseksi kohtisuoraan putoavana renkaana patjan pinnalle niin, että muodostuu renkaanmuotoinen pintakohouaa, ja siten tasoitus ei-tulppamaiselle virtausmallille laitteen suppenevassa pohjaosassa, mikä aiheutuu (2) pohjan sisäisestä virtausjakolaitteesta, joka käsittää kaksi kartiota (kartionmuotöistä suppenevaa osaa varten) jotka on pohjistaan liitetty toisiinsa ja kummankin huippukulma © on likimain sama kuin laitteen suppenevan pohjaosan huippukulma ja se on sijoitettu keskelle laitetta niin, että sen ylempi kärki on taiteviivan tasolla. Raevirtausta varten pidetään renkaanmuotoista solaa jakolaitteen ja suppenevan pohjaosan pintojen välissä.

Kuvio 3 esittää takaisinsekoittumisen laskemista tapauksessa, jossa rakeitten keskitetty syöttö muodostaa kohouman, jossa patjan pintaprofiilil-la on eri vierimiskulmat. Sekoittuminen tällaisissa tapauksissa laskettiin käyttäen yhtälöä 1: kg

Sekoittuminen =* Q —. (t* - t) (l) mikä perustuu laitteisiin, joilla on tasaiset patjaprofiilit. Tasaisille profiileille t* = t/p . Kun kiinteiden hiukkasten vierimiskulma a hallitsee patjaprofiilia, on t1 - (t/β )-t", missä t" on lisäaika, joka vaaditaan rakeille, joilla olisi suurin pystysuora nopeus suppenevassa osassa taiteviivan saavuttamiseksi, verrattuna rakeisiin, jotka tulevat laitteeseen samanaikaisesti, mutta virtaavat suppilon läpi lähellä seinää. Annetulle vierimiskul-malle a:

D

o tg a t - -

2 V

o

Joillekin a-arvoille At yhtälössä 1 on negatiivinen. Käyttäen yhtälöä 1, 4, 5 ja 6 voidaan laskea sekoittuminen, joka tapahtuu pyöreässä suppilos sa, eri «-arvoille.

ie 6140 8 Vähentynyttä takaisin sekoittumista, joka saatiin käyttäen tämän keksinnön edullista menetelmää käyttäen sisäisiä rakeiden jakolaitteita kolonnin yläpäässä ja pohjalla, on kuvattu kuviossa 4· Kuten voidaan havaita eivät huippukulmille, © = 20-60°, vierimiskulma a ole yhtä ratkaiseva ja alhaisia takaisinsekoittumismääriä saadaan riippumatta kartion huippukulmasta © ja vierimiskulmaeta a. Lisäksi edullisessa menetelmässä erotusväliaine ruiskutetaan pohjajakolaitteen läpi erotushöyryn virtausjakauman edelleen parantamiseksi, varmistaen siten tasaisen erottumisen.

On yleisesti tunnettua, että kuta jyrkempi kartiomaisen suppilon huippukulma © on, sitä varmempia voidaan olla, että tasaiseen kiintoaineiden virtaukseen päästään ilman että laitteeseen muodostuu kuolleita pisteitä tai hitaasti liikkuvia vyöhykkeitä. Suppenevan osan korkeus tulee kuitenkin jatkuvasti suuremmaksi, kun huippukulma pienenee. Sentähden huippukulman valinta riippuu taloudellisesta tasapainosta takaisinsekoittumisen ja laitekustannusten välillä.

Seuraavat esimerkit ovat ainoastaan kuvaavia eivätkä ole tarkoitettu rajoittamaan edellä kuvattua keksintöä. Useat muunnelmat, jotka eivät muuta esitetyn prosessin tai laitteen olemusta, ovat ilmeisiä alaan perehtyneelle.

Polyetyleenirakeet, joita käytetään seuraavissa tämän keksinnön mene-telmäesimerkkisuoritusmuodoissa, ovat rakeita, joiden poikkileikkauksien mitat ovat karkeasti väliltä 1/6 - 10 mm kaikilla kaupallisesti tavallisilla tavoilla "leikattuina" - pallomaisia, vinoneliöitä, kuutiomaisia, sylinteri-mäisiä jne. Käsite "polyetyleeni" käsittää etyleenin kummatkin homopolymee-rit ja etyleenin sekapolymeerit sellaisten sekamonomeerien, kuten vinyyli-asetaatin tai korkeampien olefiinien (esim. buteenin, okteenin, dekeenin) kanssa, ja niiden tiheys on väliltä noin 0,91-0,97· Edulliset polyetyleenirakeet ovat 3,2 mm sulaleikattuja "pallosia" suurtiheys-polyetyleenistä (HDPE). Polyetyleenirakeiden valmistus sulana suulakepuristamalla ja leikkaamalla on alalla hyvin tunnettu ja sitä on kuvattu useissa patenteissa.

Esimerkki 1

Maksimidiffuusionopeuksien, jäljelle jääneiden haihtuvien aineiden talteenoton ja kyvyn osoittamiseksi aikaansaada tulppavirtaus täytettiin läpinäkyvästä polypropyleeniatä valmistettu mallierotuskolonni, jonka läpimitta oli 58,4 cm ja kokonaiskorkeus 226 cm ja jonka kartiomaisen pohjan huippukulma oli 33°, noin 181 kg matalapaine-polyetyleenirakeita, joiden läpimitta oli noin 3,2 mm. Noin 16 kg tunnissa noin 100-150 torr-paineista kyllästettyä höyryä ruiskutettiin neljään 3,8 mm suuttimeen, jotka sijaitsevat 74 mm kartion purkuaukon yläpuolella ja 90° erillään toisistaan. Suuttimet olivat laitteen pinnan tasolla ja niitä peitti sihti rakeiden sisäänpääsyn estämiseksi. Käyt- 17 614 0 8 tö tapahtui panoksittaisesti, niin että rakeet jatkuvasti palautettiin nopeudella 272 kg/tunti ohjaamalla rakeet pohjalta takaisin yläosaan. Tulp- pavirtaukseen päästiin jokaisella kerralla rakeiden kulkiessa kolonnin sy-linterimäisen osan läpi, mikä voitiin määrittää tekemällä silmämääräisesti havaintoja mustalla raekerroksella. Yläpään höyry tiivistettiin ja koottiin. Patjasta otettiin näytteitä yhden jalan korkeudelta taiteviivan yläpuolelta jaksottain kahden tunnin aikana ja niistä analysoitiin sykioheksäänin määrä paino-#:teissa. Saatut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 1, jolloin käytettiin: 181 kg HDPE-rakeita, tiheys « 96 rakeiden lämpötila => 100°C paine = 1 atm (absoluuttinen).

Taulukko I

Rakeiden liuotinpitoisuus Näytteen Kerätty syklo- Paino-# syklohek- Paino-# sykloheksaania ottoaika heksaania (ml) saania rakeissa rakeiesa laskettu (min ) lab.analyysit 0 0 1,11 1,35 10 600 0,92 Oi,09 20 1200 0,89 0,83 40 1750 0,55 0,60 70 2270 0,39 0,38 80 2360 0,34 0,34 90 2490 0,25 0,28 100 2550 0,29 0,26 130 2880 0,13 0,15

Esimerkki 2

Maksimidiffuusionopeuksien ja tulppavirtauksen varmistamiseksi täys- mittakaavaisessa laitteessa lisättiin läpimitaltaan 411 cm pystysuora sylinterimäinen laite, jossa oli katkaistun kartion muotoinen pohja, jonka ylempi läpimitta oli 411 cm ja alempi läpimitta d2 152 cm ja huippukulma 40° ja jossa katkaistun kartion muotoiseen pohjaan ϋΛ:ββη oli liitetty kartiomainen osa, jonka huippukulma oli 90°, noin 56700 kg matalapainepolyetyleeniä, j0fca sisälsi 1,5-1 »75 paino-# sykloheksaania. Hoin 11300 kg mustaa merkkiainetta pantiin tämän patjan pinnalle. Höyryä joh dettiin laitteeseen kolmen suuttimen kautta, jotka sijaits vat kartiomaises-sa pohjaosassa. Patjan jatkuva purkaminen laitteesta ja tuoreiden erottamattomien rakeiden syöttäminen patjan yläpäähän aloitettiin tyypillisellä no- 18 61 408 peudella 13600 kg/h. Poistokaasua, jossa oli höyryä ja sykloheksaania, johdettiin ulos laitteen yläpäästä. Raenäytteiden ottopaikka sijaitsipurkaus-viivalla. Näytteitä otettiin jaksottain ja ne analysoitiin erotturaismäärien ja rakeiden keskenäänsekoittumisen määrittämiseksi. Laitteen jättämät rakeet poistuivat mukanaan 0,05-0,07 paino-^έ sykloheksaania oltuaan 5 tuntia laitteessa. Tulppavirtaus osoitettiin todistetuksi sillä tosiasialla, että ennustettu sekoittuminen käyttäen lausekkeita (l), (4) ja (5) edellä, joissa oletetaan tulppavirtaus taiteviivan yläpuolella, oli varsin lähellä todellisia testeissä saatuja sekoittumisarvoja. Erottumisarvot ja tulppavirtaus-arvot on esitetty taulukoissa II ja III,

Liuottimen puoliintumisaika, jota tässä käytetään, on aikaero (t-to), jona jäljelle jääneiden haihtuvien aineosien väkevyys (c) ajassa "t" rakeissa on puolet näiden komponenttien alkuväkevyydeetä (CQ) jonakin aikaisempana aikana t..

o

Taulukko II

Erotusarvot höyryllä Erottamielämpötila 100°C

Hartsi HDPE-rakeen pallomaisen Sykloheksaanin puoliintumisaika, tyyppi osan tehokas säde (cm) Todellinen Laskettu (min) HDPE 0,202 (mitattu) 62-641 62,52

Saatu todellisista erotusarvoista, jotka koottiin testin aikana 15,5 jalan läpimittaisessa laitteessa.

Laskettu puoliintumisaika käyttäen laboratorioarvoja.

Taulukko III Tulppavirtauksen arvoja

Saastumislähde Saastunut määrä (kg) A. Väripanoksen suuruus 11340 B. Sekoittuminen kartiossa, laskettu 14150 "Yhteensä laskettu1 25490

Todellinen saastuminen 25400

Laskettu kokonaismäärä edellyttää täydellisiä olosuhteita. Sekoittuminen1 2 joka johtuu laitteessa olevista laskuputkista, karkeista kohdista kartio-liitoksessa ja sekoittuminen, joka johtuu höyryn suihkuttamisesta, eivät ole mukana ennustetussa arvossa.

19 C Ί 4 O 8

Todellinen saastuminen voi olla jonkinverran korkeampi, koska näytteenottomenetelmä ei tee mahdolliseksi viimeisten sekoittuneiden naulojen todellista arviointia.

Esimerkki III

Tässä esitetään esimerkki tämän keksinnön menetelmän täysmittakaavai-sesta toteuttamisesta tämän keksinnön uudessa laitteessa., osoittaen maksimi-diffuusionopeudet, liuottimen talteenottomäärät ja tulppavirtauksen.

Erotuslaite koostuu sylinterimäisestä läpimitaltaan 366 cm yläosasta ja kartiomaisestä pohjaosasta, jonka huippukulma on noin 33°· Sisäisiä pohjalla ja yläpäässä olevia jakolaitteita (kuv. 1, 3 ja 4) käytetään vähentämään takaisinsekoittumista, jota tapahtuu kartiomaisessa pohjaosassa. Pohjan jakolaitteen muodostavat kaksi pohjistaan yhteenliitettyä kartiota, joiden pohjien läpimitta on suunnilleen puolet sylinterimäisen yläosan läpimitasta ja kummankin kartion huippukulma on noin 33°· Pohjan jakolaite on sijoitettu niin, että sen yläkartion kärki sijaitsee erotuslaitteen keskellä taiteviivan korkeudella. Jakolaitteen pohjakartion kärki on laitteen keskustassa ja sijaitsee juuri rakeiden poistosuuttimen yläpuolella. Jakolaite on mitoitettu antamaan renkaanmuotoisen solan raevirtausta varten pohjan jako-laitteen ja kartiomaisen pohjaosan välille laitteessa. Kun rakeet saavuttavat taiteviivan, alkavat ne, jotka ovat renkaanmuotoisen solan keskustassa (noin 25 n etäisyydellä, sylinterimäisen yläosan halkaisijasta laskettuna, laitteen seinämästä) liikkua nopeammin suhteessa muihin rakeisiin. Yläpään jakolaite, joka käsittää kartion, jonka huippukulma on 100-120° ja läpimitta noin 50 $ sylinterimäisen yläosan halkaisijasta, sekä sylinterimäisen renkaan, joka sijaitsee kartiomaisen jakokartion ulkoreunan ympärillä jättäen renkaanmuotoisen aukon kartion ja renkaan väliin, sijoitetaan juuri keskelle sijoitetun yläpään syöttösuuttimen alle erotuslaitteen yläpäässä. Syötetyt rakeet putoavat keskeisesti sijoitetulle yläpään jakolaitteelle, liukuvat ja/tai ponnahtavat alas vinoa jakolaitteen pintaa pitkin ja putoavat rae-patjan yläpäähän laitteessa ja muodostavat renkaanmuotoisen kohouman saman-keskeisesti laitteen kanssa, jolloin korkein kohta on suoraan laitteen pohjaosassa olevan rengasmaisen purkuaukon keskikohdan yläpuolella. Tämä pidentää jonkinverran reittiä patjan läpi niille hiukkasille, jotka liikkuvat nopeimmin kartiomaisessa pohjaosassa. Mahdollinen kartiomaisessa pohjaosassa tapahtuva takaisinsekoittuminen vähenee.

Erotuslaite täytetään noin 74840 kg:lla matalapaine—polyetyleeni-(HDPE)-rakeita, jotka sisältävät noin 2,5 paino-^ jäljellejäänyttä syklo-heksaaniaj kyllästettyä 200 ~ 250 torr höYrYä johdetaan patjan läpi vastavirtaan raevirtausta vastaan/ nopeudella noin 2270 kg/H. Kartiomaisessa 20 61 4 0 8 pohjaosassa sijaitsevat höyryn ruiskutuspisteet on sijoitettu kehämäisesti juuri taiteviivan alapuolelle häiriöiden vähentämiseksi raevirtauksessa.

Laite täytetään ja siitä purkautuu jatkuvasti rakeita kartiomaisen osan ala-päästä, samalla kun märkiä rakeita syötetään laitteen yläpäähän samalla nopeudella muuttumattoman patjapinnan tason ylläpitämiseksi. Syöttönopeus on 16 300 kg/h ja yiipymigaika, laitteessa 4»6 tuntia (noin 275 minuuttia). IIDPE-rakeissa, joiden tehokas pallo-osasen säde on noin 0,17 cm, olevan sykloheksaanin suurin puoliintumisaika systeemissä, jonka diffuusio jähmeässä tilassa on täysin säädetty, on 50 minuuttia. Tämän keksinnön menetelmä tekee mahdolliseksi sykloheksaanin jäännösmäärän alentamisen noin 0,055 paino-$:tiin (550 ppmsään) laitteesta poistuessaan. Jäljellejääneitä haihtuvia aineita täytyy olla vähemmän kuin 1000 ppm (miljoonasosaa) turvalliselle pakkausaineelle. Tämän esimerkin olosuhteissa tähän alenemaan päästään rakeiden viipymisajalla, joka on 5-6 kertaa sykloheksaanin maksimipuo-liintumisaika HDPE-rakeissa, Koin 400 kg/h eykloheksaania otetaan talteen johtamalla erotuskaasu kolonnin yläpäästä tavanomaiseen lauhdutus- ja erotusjärjestelmään. Jos reaktiojärjestelmässä tapahtuisi häiriö, joka aiheuttaisi epälaatuisen muovin syöttämistä erottimeen, voidaan tämä ohjata sivuun erottimen poistosuuttimen jälkeen, jolloin laatumuovin hukka on pieni. Laadun huononeminen vähenee edelleen edellämainittujen jakolaitteiden läsnäolon vaikutuksesta. Laatumuovin menetyksen sekoittumisen vaikutuksesta, joka seuraa tällaista häiriötä, lasketaan olevan 0 - 2270 kg.

Jos sykloheksaani korvataan n-heksaanilla, päästään samanlaisiin tuloksiin samalla viipymisajan suhteella n-heksaanin puoliintumisaikaan HDPE-rakeissa. Jos erotusjärjestelmään tulevat rakeet sisältävät enemmän tai vähemmän jäännösliuotinta (tai jos kuljetusvaatimukset vaativat enemmän tai vähemmän jäännösliuotinta rakeissa), tulisi tämä suhde asettaa vastaavasti antamaan halutun tasoinen lopullinen haihtuvien aineiden pitoisuus. Niinpä n-heksaanille vaaditaan tavallisesti alempi arvo kuten alle noin 400 ppm:n.

Tämän keksinnön uusi massansiirto- ja erotusjärjestelmä (menetelmä ja laite), kuten edellä on selostettu, tarjoaa joukon odottamattomia etuja, jotka tekevät sen hyvin käyttökelpoiseksi ja edulliseksi muovin valmistusprosesseissa. Tämä uusi järjestelmä tarjoaa tavan jäljellejääneiden haihtuvien aineiden erottamiseksi ja talteenottamiseksi muovirakeista ilman ympäristön saastuttamista, mikä on ollut aikaisempiin menetelmiin liittyvä negatiivinen piirre. Lisäksi tämä uusi järjestelmä tarjoaa tavan näiden haih* tuvien aineiden poistamiseksi rakeista pienemmällä energian kulutuksella kuin aikaisemmat alan prosessit, kuten kanadalaisen patentin n:o 836 977 mukainen kuiva-höyry-erotus. Mainitun patentin kuiva-erotusmenetelmä vaatii, 21 61408 että kaikki höyry viedään läpi höyrynä ilmassa. Tällaisella järjestelmällä ei myöskään pystytä toteuttamaan uutta massan siirtoa, jonka tämän keksinnön menetelmä ja laite tarjoavat. Niinpä aikaisemmin on ajateltu, että olisi mahdotonta saada aikaan rakeiden tulppavirtaus suurimittaisissa laitteissa, kun taas tämän keksinnön uusi laite tekee tämän tavoitteen saavuttamisen mahdolliseksi kaupallisen mittakaavan laitteissa.

Tämän keksinnön uudella menetelmällä saavutettava säästö energian tarpeessa ja väheneminen ilman saastuttamisessa voidaan laskea ja verrata parhaisiin aikaisemmin saatuihin alan tuloksiin. Tulokset on esitetty taulukossa IV: 22 61*08 I <d c 4-> o +j 4-1 <u m o 4J id -d* C C O in Φ Φ in 3 I I T-.

C C ^4-) ft ft \ O in 8 8 A <0 id m 3 D 3 ft

4->(l) « C

to E-·

(0 I I

«3 0 4-) cn 3 a) C Ή 4-) C «d ft 0 (¾ i(d 3

s a ta 4J

ft >1 0) « H 4J x > O' m m o

Φ Id 3 O CM CN

> ε 4-) \ •Ή ft 3 Φ ft ft Φ 4-)

ft ft C

•r4 (0 'i—( IÖ a m > 4-> 4-)

N

i Id 0 4-> <3 C 4J C 4-> dj +J ft 4-) G o 4-) ω

j -4 C 0 -P

! 4J 0) 3 0 4-) οι --H 3 o o m

O 4-) /-)4-) CM

3 -4 ft id CT1 O'

J 4-) M O

>

H

O ft .x c φ λ; <d ,x 3 Ό <d en n n

»“4 3 C M en I I I

3 ω 3 a) 8 o 0 0 (d3>Q)01"'N H <-H ^

E-ι 3 id 4-1 O -C

.X ft JC \ X X X

rX ft 3 ID Id 0^40)--14-) ID LO -J· A ' 0) «54 CM t" E4 c id c •η φ 4j* m in 0 cn ω m id r~- r~ -d· 14 4-> Φ* -i-t

Φ A \ C I I I

C 3 AC

ω ω 3 o o o m !X 4-1 r- r- en id 1 iin r—I <-4 3 I Φ :id r-4 10 — .x Kd ω 0 id > n- .X 0 ft r-4 0 -r-t ·Η Id φ c ft e 3 σι ή id ·<β ,χ 4-1 Φ ft φ .X ft ft ft 3 II) φ CC ID <-4 Η ε φ ft ft c ft a 'id m c id >1 n ft α5Φπ3Φ·-400φ·Γ->ν43 Μ ft DC 4-) C ft C 4-> >1 Ό

nd 14 4-> ft 4-) ft >1 · ft Id >0 C

π Φ ft 8 ft 8 D 4-) 0ft.CC

(λφ widtnid>4id(d -h 3Θ ,X4->,X4-)‘Oft.pfd'<d(n 4-) >1 0D04JjSlDftftX;

Oft COCO rtl 0 ft ft Φ --- DO idDidD(dCJ)4id‘idx:ft CD ft 0Ηφ(φφΓ-Ι-'ω>Μ'^^ 23 614 0 8

Taulukossa IV esitetyt energiatehon arvot laskettiin käyttäen kuumennuksen lämmöntarpeen, lämpöhäviöiden ja haihtuvien aineiden erottamisen vaatiman energian summaa kussakin tapauksessa. Panoksittaista ilma-prosessia varten tarvittava energia laskettiin sähköenergiana, joka tarvitaan käyttämään puhaltimia, jotka puristavat ja kuumentavat ilman ja painavat ilman raepyl-vään läpi + tämäntyyppiseen järjestelmään liittyvät lämpöhäviöt. Kuivan höyrymeneteImän vaatima energia laskettiin sähköenergiana, joka vaaditaan käyttämään ilmanpuhaltimia + lämpöyksiköt (BTEU't) poistohöyryssä. Tämän keksinnön liikkuvapatjäisen märkäerotus-menetelmän vaatima energia laskettiin yksinkertaisina lämpöyk-sikköinä (BTU), jotka vaadittiin käytetyn höyryn kehittämiseen.

Taulukossa IV esitetyt tilavuuden hyötysuhteet panoksittäiselle ilmaerotusmenetelmälle j a panoksittaise 1le kuivahöyry-erotus-menetelmälle on laskettu jakamalla rakeiden määrä Gg, ajalla, joka vaaditaan yhteen täydelliseen erotuskierrokseen (täyttöön, erottamiseen ja purkamiseen), kaikki jaettuna vielä laitteen tilavuudella. Tämän keksinnön jatkuvassa märän liikkuvan patjan höyry-erotusmenetelmässä tilavuuden hyötysuhde laskettiin jakamalla yhdessä tunnissa syötetty raemäärä laitteen tilavuudella, joka antaa keskimäärin 5 tunnin viipymisajan.

Taulukon IV arvojen perusteella on ilmeistä, että tämän keksinnön uusi menetelmä antaa oleellisen säästön sekä energian kulutuksessa että liuottimen talteenotossa, että se poistaa hiilivetyjen aiheuttaman ilman saastumisen ja vähentää termistä saastumista verrattuna alan aikaisempiin menetelmiin. Tällaisia etuja eikä edes mahdollisuutta niiden saavuttamiseksi ei ole ehdotettu missään alan aikaisemmissa opetuksissa.

Claims (7)

1. 24 £ ί 4 Ω 8 Patenttivaatimukset: ' 1 ^
2. 1. Jatkuva menetelmä jäljellejääneen haihtuvan liuottimen erottamiseksi kiinteistä polymeerirakeista johtamalla kuumaa, höyryä sisältävää kuas.ua poly-meerirakeiden muodostaman kerroksen läpi, tunnettu siitä, että (a) syötetään jatkuvasti polymeerirakeita putoavana renkaana painovoiman johdosta alaspäin liikkuvan rakeiden muodostaman sylinterimäisen patsaan yläpäähän, joka pidetään pääasiallisesti tulppavirtaustilassa, jolloin mainitut patsaan sisältämät rakeet ovat höyryä sisältävän kaasun ympäröimiä ja pinnaltaan kostutettuja vesikalvolla, ja mainittu putoava rengas muodostaa toroidin ja sen halkaisija on noin puolet sylinterimäisen patsaan läpimitasta; (b) johdetaan jatkuvasti höyryä sisältävää kaasua mainitun alaspäin liikkuvan patsaan alaosaan ja liikkuvan patsaan lävitse rakeiden liikkumissuuntaa vastaan·, (c) poistetaan jatkuvasti rakeita sylinterimäisen liikkuvan patsaan alapäästä kartiomaisesti alaspäin suppenevaan patsaan osaan, joka johtaa akseliker.keiseen panoksen poistokohtaan, samalla kun rakeet sylinterimäisen patsaan pohjan keskustasta johdetaan kohti kartiomaisen osan ulkoseinämiä ja rakeet sylinterimäisen patsaan pohjan kehältä johdetaan kohti kartiomaisesti suppenevan patsaan sisä-seinämiä, (d) rakeet johdetaan sylinterimäisen patsaan yläpäähän samalla nopeudella, jolla rakeet poistetaan akselikeskeisestä panoksen poistokohdasta, (e) akselikeskeisestä panoksen poistokohdasta poistuvien rakeiden virtausnopeus säädetään sellaiseksi, että rakeiden viipymisaika sylinterimäisessä patsaassa saadaan rakeiden haihtuvien aineiden puoliintumisajan suhteen riittäväksi alentamaan rakeiden sisältämien haihtuvien aineiden väkevyys etukäteen määrätylle tasolle; ja (f) johdetaan rakeista poistetut haihtuvat aineet sisältävä kaasu liikkuvan patsaan yläpuolella olevasta höyrytilasta jäähdyttimeen ja erottimeen, ja otetaan siitä talteen erotetut haihtuvat aineet.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polymeerirakeet ovat etyleenipolymeeriä, ja että haihtuva liuotin on niihin poly-merisaatiossa jäänyt hiilivetyseos, joka muodostaa aseotrooppisen seoksen veden kanssa, jonka seoksen kiehumapiste atmosfääripaineessa on alle 100°C.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu koostuu vesihöyrystä ja typpikaasusta. 1*. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu on vesihöyry.
5. 5. Patenttivaatimusten 1-1* mukaisessa menetelmässä käytettävä laite, joka koostuu sylinterimäisestä pääosasta, jonka pituuden ja halkaisijan suhde on yli 3:1, kartiomaisesta pohjaosasta, akselikeskeisestä syöttölaitteesta, joka sijaitsee yläosassa, akselikeskeisestä poistolaitteesta, joka sijaitsee alaosassa, 25 61 4 0 8 ensimmäisestä akselikeskeisestä kartiomaisesta rakeiden Jakolait', oo. -.ta, joka sijaitsee välittömästi yläosassa olevan syöttölaitteen alapuolella, toisesta akselikeskeisestä rakeiden jakolaitteesta, joka sijaitsee alaosa,:.·,;;a ja jor.,-;a pinta on kariiomainen, ja yläosassa olevasta kaasunpoistoputke:;ta, t u n n < t -t u siitä, että (a) ensimmäisen aksel ikeskei sen rakeiden jakolait teen (3) haiku ii j a. or: noin puolet sylinterämaisen osan (1) halkaisijasta; ib) toinen aks el ike skeinen rakeiden jakolait e (h) on ontto ja :;I jäi tse·; kokonaan kartiomaisen pohjaosan (2) sisäpuolella, ja sen muodostaa kaks; i puhj!etuun yhteenliitettyä kartiota, joiden huippukulmat ovat suurinpiirtein yhtä suuri kuin kolonnin pohjalla olevan kartiomaisen osan (2) huippukulma, ja tämä toinen jako-laite on sijoitettu aksiaalisesti niin, että sen ylempi kärki on taiteviivan tasolla, jolla sylinterimäinen yläosa (1) ja kartiomainen pohjaosa (2) liittyvät toisiinsa, jättäen renkaanmuotoisen solan (9) jakolaitteen (k) ja kartiomaisen pohjaosan (2) seinämän välille, jolloin tämä toinen rakeiden jakolaite (M sisältää kehämäisesti jaetut laitteet (5) yläosassaan kaasun laskemiseksi sen sisältä ulos, ja (c) kaasun sysöttöputket ovat kehämäisesti ja tasaisesti sijoitetut lähelle kartion muotoisen pohjaosan (2) yläosaa ja sen ympärille.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet t u siitä, että kur-tiomaisen pohjaosan (2) huippukulma on 20°-60°.
7. 7· Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että yläosassa oleva akselikeskeinen syöttölaite (10) on yhdistetty C-nestelukkoon, jonka toisessa päässä on T-sekoituskappale, ja että ensimmäinen akselikeskeinen kartiomainen rakeiden jakolaite (3) on ontto, ja sen kartiomaisessa yläosassa on laite (3a) nestevirran läpipäästämiseksi jakolaitteen sisäosaan, jossa on nesteen poistolaite (12), joka johtaa nesteen pois jakolaitteen (3) sisäosasta. 26 61 4 0 8