FI61404C - Absorberande underklaedsskydd - Google Patents

Description

I^^Tl r Ί KUULUTUSJULKAISU £ 1 / Π Λ IBJ (11) utlägcningsskrift öl^u · C (45) Pat·:;-.ll.l -.y 1;. ·1!; : 3 li 1 v-TS ^ - ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.^ A 61 P 13/18 SUOM I — Fl N LAN D (21) P*t*nttlh»k*mu* — PatmUMeknIng TT0005 (22) HakamlspiWI — Antttknlngtdag 03-01.77 (Fl) (23) AlkupUvft—Glltlgh«tsd»g 03-01.77 (41) Tullut JulklMktl — Bllvlt offamllg 22.10.77

Patentti· ja rekisterihallitut (44) NlhUvUulpvwn

jt kuuL|ulktlwn pvm.— , Q

Patent· och registerstyrelsen An*dk»n uttagd och utl.tkrlftwi publker»d 30. On. 02 (32)(33)(31) Pyydetty •tuolkeut—Beglrd priorlMt 21.0U.76 USA(US) 678797 (71) Personal Products Company, Milltown, New Jersey, USA(US) (72) John Comerford, Morganville, New Jersey, Mohamed Hammad, Old Bridge,

New Jersey, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Absorboiva alusvaatesuoja - Absorberande underklädsskydd Tämä keksintö kohdistuu absorboiviin alusvaatesuojiin, kuten esim. terveyssiteisiin, alushousuvaippoihin ja vastaaviin.

Nämä tuotteet on tarkoitettu sijoitettaviksi kehoa vastaan ja erikoisesti kehon ja alusvaatteen väliin, jolloin tuote voi ab- i sorboida ja säilyttää kehosta erittyviä nesteitä ja suojata siten alusvaatteita lialta tai tahroilta.

Tällaiset nykyisin kaupassa olevat tuotteet on tavallisesti tehty litteiksi tai tasomaisiksi. Kuitenkin, toimiakseen kunnollisesti, tuotteen tulisi olla tiiviisti kosketuksessa kehon kanssa. Kuitenkin useimmissa tapauksissa kehon määrättyjen osien muoto, joita vastaan tuotteet sijoitetaan niitä käytettäessä, eivät ole tasomaisia, jolloin on välttämätöntä muuttaa alunperin litteät tuotteet ei-tasomaiseen muotoon. Esim. nykyisin kaupan olevat alushoususuojät ovat litteitä ja tasomaisia, kuitenkin niiden on tarkoitettu kiinnittyvän, takertuvan liittymisen avulla, alusvaatteiden haaraosaan ja muotoilevan tarkasti kantajan vaginaalista 2 Δ Γ) Λ aluetta. Selvästi litteän tuotteen muodon täytyy muuttua seuratakseen yleensä kehon kaarevia muotoja, so. tuotteen muodon täytyy olla ei-tasomainen, kaareva, ollen sisäänpäin kovera kehoa koskettavalta pinnaltaan.

Tällaisten alunperin tasapintaisten tuotteiden tarvittava vääntäminen kaarevaksi antaa tulokseksi riittämättömän suojan siteen toimintaa ajatellen. Erikoisesti, jos näitä tuotteita, jotka on tavallisesti valmistettu yhdestä tai useammasta kuitumaisesta, absorboivaa materiaalia olevasta kerroksesta, taivutetaan täten, aiheutuneet rypyt ja poimut ovat erittäin epämukavia kantajalle. Lisäksi näiden ryppyjen ja poimujen vuoksi tuotteiden jotkut kohdat eivät pysy tiiviissä kosketuksessa kehon kanssa ja täten tuotteen absorboiva päätarkoitus heikkenee suuresti.

On jo ehdotettu kaarevien absorboivien tuotteiden valmistamista, kuitenkaan tähän mennessä ei mikään tällainen tuote ole saavuttanut kaupallista menestystä. Tämä alan aikaisempien ehdotusten epäonnistuminen johtuu yleensä siitä, että niissä käsitellyt absorboivat tuotteet ovat olleet kertakäyttötuotteita ja on ne siten valmistettava suurella nopeudella ja erittäin pienin yksikkökustannuksin ollakseen kaupallisesti menestyksellisiä. Ei-tasomai-set tuotteet ovat luonteensa vuoksi olleet tähän mennessä epäsopivia suurinopeuksisiin, suoraviivaisiin, jatkuviin valmistusprosesseihin. Lisäksi alalla aikaisemmin ehdotetut menetelmät vaativat kalliita menetelmävaiheita ja raaka-aineita ja ovat ne siten epätyydyttäviä .

Eräs esimerkki tällaisesta alan aikaisemmasta ehdotuksesta on Edwar A. Morse'n U.S.-patentissa 3,262,451 26. heinäkuuta 1966 esittämä. Siinä on esitetty kaareva, absorboiva tyyny, joka valmistetaan ensin tasomaiseksi, mutta joka jälkikäsittelyn vaikutuksesta saa halutun ei-tasomaisen, kaarevan muodon. Tämä muodon muutos suoritetaan kiinnittämällä absorboivaan tyynyyn tai ympäröimällä absorboiva tyyny kerroksella niinsanottua "lämmössä kutistuvaa" polymeerikalvoa. Tällainen kalvo pystyy kutistumaan lämmitettäessä. Morse'n menetelmän mukaan absorboivasta tyynystä ja kalvosta muodostuva litteä tuote johdetaan lämmitysvaiheeseen, joka kutistaa kalvon ja aikaansaa tuotteen omaksumaan kaarevan muodon. Väli- 3 61404 tettavasti tällä tuotteella ja menetelmällä ei ole ollut kaupallista menestystä pääasiallisesti edellä esitetyistä syistä, jolloin lämmitysvaihe monimutkaistaa tällaisen tuotteen suurinopeuksista valmistusta ja aiheuttaa siihen kustannuksia ja erikoiskalvo on verrattain kallista verrattuna näissä tuotteissa tavallisesti käytettyihin materiaaleihin. Täten esiintyy vielä tarvetta yksinkertaisen, taloudellisesti valmistettavan, ei-tasomaisen, kaarevan, absorboivan suojan saamiseksi alusvaatteita varten.

Nyt on havaittu, että ei-tasomaisia, kaareviksi muotoiltuja, absorboivia alusvaatteiden suojia voidaan valmistaa ilman aikaisempiin ehdotuksiin liittyviä epäkohtia. Erikoisesti voidaan tällainen suoja valmistaa verrattain halvoista ja helposti saatavista materiaaleista käytettäessä menetelmää, joka ei aiheuta monimutkaisia vaiheita eikä lisää kustannuksia tuotteeseen.

Tarkemmin sanottuna saadaan absorboiva alusvaatteiden suoja, joka käsittää absorboivan kerroksen, jossa on ensimmäinen ja toinen pääpinta, joka absorboiva kerros pituussuuntaisessa vetorasi-tuksessa saa venymän, joka palautuu vetojännityksen lakattua, kehon nesteitä läpäisemättömän kerroksen, joka peittää ensimmäisen pääpinnan ja on kiinnitetty siihen ja palautuu venymän jälkeen vähemmän kuin absorboiva kerros, ja että absorboiva kerros on pääasiallisesti tasomainen ja litteä vetojännityksen alaisena ja se on ei-tasomainen, kaareva sisäänpäin kovera toista pääpintaa kohti, kun se ei ole vetojännityksen alainen.

Absorboiva kerros valitaan materiaalista, joka pystyy venymään vetojännityksen vaikutuksesta ja palautumaan jännityksen poistuttua. Toisin sanoen, absorboivan kerroksen täytyy olla kimmoisen ja sen täytyy pystyä deformoitumaan jännityksen alaisena ja sitten palautumaan ainakin osittain tällaisesta deformaatiosta, kun jännitys poistuu. Tällaista materiaalia kutsutaan tämän jälkeen "kimmoisasti palautuvaksi" tai olevan "kimmoisen" tai omaavan "joustavuutta". Absorboivan kerroksen ensimmäisen pääpinnan ylitse ja siihen kiinnittyneenä on kehon nesteitä läpäisemätön kerros, jonka kimmoisuus on vähemmän palautuva, so. vähemmän kimmoisesti palautuva joutuessaan saman jännityksen alaiseksi kuin absorboiva kerros. Edullisesti läpäisemätön kerros ei oleellisesti veny valmistuksessa käytetyn jännityksen vaikutuksesta.

4 61404

Edellä esitetty tuote voidaan valmistaa kiinnittämällä verrattain venymätön läpäisemätön kerros kimmoiseen absorboivaan kerrokseen jälkimmäisen ollessa venytettynä, so. absorboivan kerroksen ollessa jännityksen alaisena.

Muodostunut laminaatti omaksuu automaattisesti edellä esitetyn ei-tasomaisen muodon tällaisen jännityksen poistuessa kahden kerroksen välisen kimmoisuuseron vaikutuksesta. Täten esim. valmistuslinjassa voidaan käyttää absorboivaa materiaalia olevia pitkiä liuskoja rullina ja ne voidaan purkaa keloilta vetämällä telojen lävitse muodostaen siten jännityksen materiaaliin. Venymätön, kehon nesteitä läpäisemätön kerros voidaan samoin kiertää rullille pitkinä liuskoina. Liimaa voidaan levittää toiselle näistä kahdesta kerroksesta ja voidaan ne sitten yhdistää pinnat vastakkain säilyttäen samalla jännityksen absorboivassa materiaalissa. Saatu laminaatti voidaan sitten johtaa leikkausasemaan, jossa siitä leikataan yksittäisiä suojia, jolloin leikkaus samanaikaisesti poistaa jännityksen leikatusta suojasta. Kun kimmoinen, absorboiva kerros palautuu alkuperäiseen muotoonsa, leikatut yksittäiset suojat omaksuvat edellä esitetyn kaarevan> ei-tasomaisen muodon.

Suositellussa toteutuksessa valitaan kimmoinen absorboiva materiaali siten, että siinä esiintyy lisäksi hidastunutta palautumista. Tämä tarkoittaa, että jännityksen poistuessa venymisen palautuminen, vaikkakin se alkaa oleellisesti välittömästi, etenee verrattain hitaasti ja siten suoja ei saa ei-tasomaista muotoaan ennenkuin verrattain pitkän ajan kuluttua. Tästä on etua edellä esitetyssä valmistusmenetelmässä. Kun tällaisessa menetelmässä, laminaatti leikataan yksittäisiksi suojiksi, suojat pysyvät Iitteinä ja tasomaisina jonkin aikaa. Tällöin niitä voidaan käsitellä helposti ja suorittaa pakkaus litteässä tilassa ja saavat ne lopullisen ei-tasomaisen muotonsa vasta sijoittamisensa jälkeen pakkauskoteloon. On luonnollisesti välttämätöntä pakata nämä suojat koteloon, jossa on riittävästi tilaa niin, että suojat voivat muuttua ei-tasomaiseen muotoonsa.

Muut keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista,

Piirroksia tarkasteltaessa 5 61404 kuvio 1 esittää perspektiivikuvaa tämän keksinnön mukaisesta absorboivasta alusvaatesuojasta; kuvio 2 on pitkittäisleikkaus kuvion 1 mukaisesta alusvaatesuojasta pitkin viivaa 2-2; kuvio 3 on poikittaisleikkaus kuvion 1 mukaisesta alusvaatesuojasta pitkin viivaa 3-3; kuvio 4 on kaaviollinen poikittaisleikkaus keksinnön mukaisesta alusvaatesuojasta jännitettynä; kuvio 5 on kaaviollinen pitkittäisleikkaus keksinnön mukaisesta alusvaatesuojasta jännittämättömässä tilassa; ja kuvio 6 on kaaviollinen pitkittäisleikkaus osasta valmistuslinjaa keksinnön mukaista alusvaatesuojaa valmistettaessa.

Kuvioissa 1...3 on esitetty keksinnön mukaisen alusvaate-suojan eräs esimerkkitoteutus 10, jossa on pääpinta 12 tarkoitettuna koskettamaan kehoa esitettynä ylöspäin piirroksissa ja toinen pääpinta 14 tarkoitettuna olemaan alusvaatetta vastaan ja esitettynä piirroksissa alaspäin. Kuten voidaan nähdä, suojan muoto on ei-tasomainen ja kaareva ollen kovera ylöspäin kehoa vastaan olevan pinnan 12 suhteen.

Suoja 10 muodostuu absorboivasta kerroksesta 16 varustettuna pääpinnoilla, joista kuvion 1 toteutuksessa ensimmäinen pääpinta 18 on suojan alusvaatetta koskettava pinta ja toinen pääpinta 20 on kehoa koskettavalla puolella ja yhtyy pintaan 12.

Absorboiva kerros 16 on valittu materiaalista, joka pystyy absorboimaan kehon nesteitä ja on pehmeä ja miellyttävä sijoitettuna kehoa vastaan. Lisäksi absorboivan kerroksen täytyy kokonaisuudessaan olla rakenteeltaan yhtenäinen käsittelyn sallimiseksi valmistuksen aikana ja käytössä. Tämän keksinnön periaatteiden mukaan valitaan absorboiva kerros materiaalista, joka lisäksi on kimmoisesti palautuva, so. jota voidaan venyttää vetojännityksen vaikutuksesta (kohdistettuna kuvioissa esitetyn suojan 10 pituussuuntaan) ja joka palautuu ainakin osittain tällaisesta muodonmuutoksesta jännityksen poistuttua. On edullista, jos valitun absorboivan kerroksen prosentuaalinen murtovenymä (so. pituuden kasvu juuri ennen murtumista vetojännityksen alaisena) on vähintäin noin 1 % laskettuna alkuperäisestä venyttämättömästä pituudesta ja edullisesti se on vähintäin noin 5 %. Kimmoinen palautuminen täi- 6 61404 laisesta venymästä voi olla verrattain pieni edellyttäen, kuten myöhemmin tarkemmin selitetään, että se on suurempi kuin läpäisemättömän kerroksen palautuminen, johon absorboiva kerros on liimattu. Tällöin on riittävää, jos absorboivan kerroksen prosentuaalinen palautuminen annetun jännityksen poistuessa on vähintäin 10 % suurempi kuin läpäisemättömän kerroksen palautuminen sen vapautuessa samasta jännityksestä. Olisi kuitenkin edullista, jos absorboiva kerros pystyy palautumaan vähintäin 20 % enemmän kuin läpäisemätön kerros. Toisin sanoen, suhde läpäisemättömän kerroksen ja absorboivan kerroksen prosentuaalisten palatumisten välillä on korkeintaan 0,9 ja edullisesti korkeintaan 0,8.

Useat absorboivat materiaalit ovat sopivia käytettäviksi keksinnön mukaisissa suojissa. Esim. absorboiva kerros voi muodostua yhdestä tai useammasta absorboivasta kreppipaperikerrokses-ta, jotka omaavat vaadittavat venymisominaisuudet. Vaihtoehtoisesti absorboiva kerros voi muodostua jostakin muusta kudotusta tai kutomattomasta absorboivia kuituja olevasta kankaasta, jotka kuidut eivät sellaisinaan ole kimmoisia, mutta joihin on sekoitettu kimmoisia kuituja, joista ainakin jotkut ovat valmistussuunnas-sa ja jotka antavat kankaalle vaadittavan kimmoisuuden. Vielä eräs mahdollisuus on käyttää kimmoista tukiverkkoa sijoitettuna kahden verrattain venymättömän kankaan väliin siten, että yhdis-telmälaminaatilla on vaadittava kimmoisuus. Tavanomaisia absorboivia materiaalihiukkasia, kuten hienonnettuja puumassakuituja, puuvillakuituja, tekosilkkikuituja, ja vastaavia voidaan käyttää edellyttäen, että ne voidaan muodostaa rakenteellisesti yhtenäiseksi kerrokseksi ja että ne omaavat tarvittavan kimmoisuuden.

Eräs menetelmä tällaisen rakenteellisesti yhtenäisen kerroksen saamiseksi on liittää hienonnettu absorboiva aine yhteen jotain tavanomaista, nykyisin markkinoilla olevaa sideainetta käyttäen. Kimmoisuus voidaan saavuttaa käytettäessä kimmoista sideainetta, kuten esim. styreenibutyleeniä tai vastaavaa. Rakenteellinen yhtenäisyys voidaan saavuttaa myös sulkemalla hienonnettu materiaali kudottuun tai kutomattomaan kääreeseen käärityn tyynyn muodostamiseksi. Tässä tapauksessa kääreeksi muodostettu pienennetty materiaali kokonaisuudessaan muodostaa tämän keksinnön mukaisen absorboivan kerroksen ja sille voidaan antaa kimmoisia omainaisuuksia valitsemalla kimmoinen kääremateriaali tai käyttämällä kimmoista tukiverkkoa käärityssä tyynyssä. Vielä eräs mahdollisuus on muo- 7 61 4 o 4 dostaa absorboiva kerros synteettisestä kimmoisesta absorboivasta materiaalista, kuten äskettäin kehitetystä hydrofiilisestä poly-uretaanivaahdosta. Epäilemättä monet muut edellä esitettyjen materiaalien vaihtelut ja yhdistelmät ovat ilmeisiä alan asiantuntijoille tämän keksinnön periaatteita sovellettaessa.

Kuvioiden 1...3 mukaisessa suojassa käytetään esimerkin vuoksi erikoisen sopivaa materiaalia absorboivaan kerrokseen. Tämä materiaali on ilmava ja pehmeä kutomaton, kauttaaltaan sidottu tekstiili, joka on esitetty U.S.-patentissa 3,663,348, julkaistu 16. toukokuuta 1972 (G. J. Liloia et ai). Tämä tekstiili käsittää pääasiassa seosta, joka sisältää likimain 25 paino-% pitkiä (noin 2,9 cm) tekosilkkikuituja ja noin 75 paino-% lyhyitä (noin 0,2 cm) selluloosakuituja ja siihen on kauttaaltaan levitetty veteen dis-pergoitua sideainetta noin 1-30 paino-% kuitujen kuivapainosta laskettuna. Kyseeseen tulevat sideaineet kuuluvat itsekovettuvaan akryylilateksi-ryhmään, uretaaniryhmään tai muihin sideaineisiin, joita voidaan käyttää pienen viskositeetin omaavina liuoksina tai suspensioina ja jotka antavat tekstiilille vaadittavat ominaisuu-det. Tekstiilin paino on pienempi kuin 270 g/m ja tiheys noin 0,15-0,05 g/cm ja on sille tunnusomaista absorptiokyky ja erittäin suuri pehmeys ja ilmavuus. Koska se on kokonaan liimattu, pystyy tekstiili säilyttämään rakenteellisen yhtenäisyytensä ilman kääre-materiaalia. Tekstiilin prosentuaalinen murtovenymä on noin 10 % ja kimmoinen palautuma noin 70 % mainitusta venymästä. Täten esim. 25,4 cm:n pituinen tekstiilikappale voidaan venyttää 27,9 cm:n pituiseksi ja jännityksen poistuttua se kutistuu 26,2 cm:n pituiseksi.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, käytetään tekstiilin kaksinkertaista paksuutta taivuttamalla tekstiilipalan pitkittäissuuntaiset reunat 22,24 keskustaa kohti absorboivan kerroksen 16 muodostamiseksi. Näitä reunoja voidaan pitää paikallaan levittämällä liimaa tai jotain muuta alalla tunnettua menettelyä käyttäen (ei esitetty piirroksissa).

Absorboivan kerroksen 16 ensimmäisen pääpinnan 18 päällä ja siihen kiinnitettynä on kehon nesteitä läpäisemätön kerros 26, joka sen lisäksi, että se yhdessä absorboivan kerroksen 16 kanssa muodostaa ei-tasomaisen, kaarevan muodon, toimii myös estokerrok- 8 61404 sena kehon nesteille ja estää näiden nesteiden "läpitunkeutumisen" alusvaatteisiin. Yleensä esiteltävän kerroksen periaatteiden mukaan kerroksen kimmoisan palautumisen täytyy olla pienempi kuin absorboivan kerroksen samoissa olosuhteissa. Edullisesti läpäisemätön kerros ei omaa lainkaan kimmoista palautuvuutta. Suuri määrä helposti saatavia materiaaleja on sopivia käytettäviksi tämän keksinnön mukaisena läpäisemättömänä kerroksena. Nämä kerrokset voivat olla esimerkiksi polymeerikäIvoa, kuten polyeteeniä, polypropyleeniä, sellofaania tai jopa tavallisesti nesteitä läpäisevää materiaalia, joka on käsitelty läpäisemättömäksi, kuten kyllästetty, nesteitä torjuva paperi. Alan asiantuntijat tietävät, että materiaaleja, jotka eivät tavallisesti ole venymättömiä tämän keksinnön tarkoittamassa mielessä, voidaan käyttää läpäisemättömänä kerroksena edellyttäen, että ne on liimattu tai muuten käsittelemällä saatu venymättömiksi.

Kuvioissa 1...3 esitetty vaatesuoja on tyyppiä, joka on tarkoitettu pidettäväksi kiinnittämällä se alushousujen tai muun alusvaatteen haaraosaan liimausliitoksen avulla. Tätä varten läpäisemättömän kerroksen 26 vaatetta koskettava puoli on varustettu pituussuunnassa ja keskellä sijaitsevalla paineherkällä liimaosalla 28, jonka tarkoituksena on kiinnittää suoja vaatteeseen. Tämä liimaosa voi olla jokin suuresta määrästä paineherk-kiä liimoja, joita nykyisin on jo kaupallisesti saatavina, esim. vesipohjaiset paineherkät liimat, kuten akryyliliimat, esim. vinyyliasetaatti-2-etyyliheksyyli-akrylaatti-kopolymeeri, johon on yleensä lisätty takertumista edistäviä aineita kuten esim. etyleeniamiinia. Vaihtoehtoisesti liima voi muodostua nopeasti kovettuvasta, lämpömuovautuvasta (kuumana sulavasta) liimasta, kuten möhkälepolymeereistä, esim. styreenin ja butadieenistyree-nin kopolymeereistä. Liimaosa voi muodostua myös kaksipuolisesta liimanauhasta.

Liimaosan 28 koko pituutta peittää suojaava irroitusliuska 30, joka kuviossa 1 on esitetty osittain vedettynä liiman päältä pois. Liuskan 30 tarkoituksena on suojata liimaosaa lialta ja tarkoittamattomilta kiinnittymisiltä ennen käyttöä ja se voidaan tehdä jostain sopivasta levymäisestä materiaalista, joka kiinnittyy riittävän sitkeästi liimaosaan 28 pysyäkseen paikallaan, mut- 9 61404 ta joka voidaan helposti poistaa käytettäessä suojaa 10. Erikoisen käyttökelpoinen materiaali on puolivalkaistu voimapaperi, jonka liimaa koskettava puoli on päällystetty silikonilla helpottamaan poistamista liimaosasta 28.

Vaikkakin keksintöä on kuvioissa 1...3 kuvattu liimalla kiinnitettävällä suojalla, on ilmeistä, että tässä esitetyt edut liittyvät myös muulla tavalla kiinnitettyihin suojiin, esim. neuloilla tai nauhoilla kiinnitettäviin.

Kuten edellä on esitetty, keksinnön mukainen suoja on yleensä litteä ja tasomainen ollessaan vetojännityksen alaisena. Absorboivan kerroksen 16 ja nesteitä läpäisemättömän kerroksen 26 kimmoisuuseron vuoksi suoja saa halutun ei-tasomaisen kaarevan muodon jännittämättömänä. Suojan tätä ominaisuutta esittävät parhaiten kuvioiden 4 ja 5 kaaviolliset esitykset. Näissä kuvioissa suoja on pelkistetty yksinkertaisimpaan muotoonsa, nimittäin kimmoisan absorboivan kerroksen 16 ja verrattain venymättömän, nesteitä läpäisemättömän kerroksen 26 laminaatiksi. Kuviossa 4 absorboiva kerros 16 on kiinnitetty läpäisemättömään kerrokseen 26 absorboivan kerroksen ollessa jännitettynä (voimien vaikutuksesta, jotka on esitetty kirjaimella T sekä nuolilla) ja siten venytettynä. Tässä tilassa suoja on verrattain litteä ja tasomainen. Kuten kuviossa 5 on esitetty, kun vetojännitys poistuu, absorboivan kerroksen 16 kimmoisesta palautumisesta syntyvät palauttavat voimat (esitetty nuolilla ja kirjaimella R) pyrkivät kutistamaan ab-sorboivaa kerrosta, kun samanaikaisesti näitä voimia vastustaa verrattain venymätön kerros 26. Absorboivan kerroksen kutistuessa ja läpäisemättömän kerroksen pysyessä likimain samanpituisena, suoja muuttuu ei-tasomaiseen, kaarevaan, kuviossa 5 esitettyyn muotoon.

Kuviossa 6 on kaaviollisesti esitetty osa tuotantolinjasta, jota voidaan käyttää kuvioissa 4 ja 5 esitettyjen yksinkertaistettujen suojien valmistamiseen. Siinä on esitetty syöttörulla 32 absorboivaa kerrosta 16 kierrettynä materiaalin ollessa jännitettynä ja siten venyneenä telalla. Materiaalia puretaan rullata 32 ja johdetaan päättymättömälle nauhalle 34 kiinnitystelojen 36 pu-ristuspinnan kautta ja venytystelojen 38 puristuspinnan kautta leikkuuteloille 40. Näiden telojen vaikutuksesta muodostuu lisää ,0 61404 jännitystä kerrokseen 16 (kuten kirjaimella T ja nuolilla on esitetty) ja kerros 16 venyy edelleen. Tämä jännitys voi vaihdella esim. välillä 4-80 pondia mainitun absorboivan kerroksen leveyden senttimetriä kohti. Läpäisemätöntä, venymätöntä kerrosta 26 puristetaan toiselta syöttörullalta 42 ja johdetaan liimalevittimen 44 alitse, jossa liimaa levitetään sille. Nämä kaksi kerrosta yhdistyvät ja liimautuvat toisiinsa kiinnitystelojen 36 puristus-pinnalla ja yhdistyneet kerrokset siirtyvät sitten vetotelojen 38 puristuspinnan lävitse leikkausasemaan 40, jossa yhdistetty lami-naatti leikataan yksittäisiksi suojiksi 10. Voidaan havaita, että siihen hetkeen saakka, jolloin yksittäiset suojat irroitetaan muusta yhdistettyjen kerrosten muodostamasta laminaatista, absorboiva kerros on jännitettynä ja venyneenä sekä myös muodoltaan litteänä ja tasomaisena. Leikkauksessa irroitetut yksittäiset suojat 10 eivät enää ole tällaisen jännityksen alaisena ja absorboivan kerroksen kimmoisuuden vuoksi kuvion 5 yhteydessä esitetyt palauttavat voimat alkavat muuttaa suojaa 10 ei-tasomaiseen, kaarevaan muotoon, kuten kuviossa 6 on esitetty suojan 10' avulla. Sen ajan, joka kuluu yksittäisten suojien 10 irroittamisesta ja sen muuttumiseen kuvassa suojalla 10' esitettyyn muotoon, tulisi edullisesti olla mahdollisimman pitkän verrattain litteiden tuotteiden sijoittamiseksi asianmukaisesti päällekkäin kuljettimelle niiden siirtämiseksi pakkausyksiköihin. Vastaavasti on erittäin edullista, jos absorboivaa kerrosta oleva materiaali on valittu siten, että se muiden vaadittavien omainaisuuksien lisäksi omaa hitaan palautuvuuden. Toisin sanoen, palautusajän, jolloin materiaali kutistuu jännityksettömään stabiiliin pituuteen, tulisi olla mahdollisimman pitkän. Kuvioiden 1...3 yhteydessä esitetty tekstiili soveltuu erikoisen hyvin pitkän palautusajän omaavaksi kankaaksi.

11 61404

Patenttivaatimukset: 1. Absorboiva alusvaatesuoja, tunnettu siitä, että se käsittää absorboivan kerroksen (16), jossa on ensimmäinen (18) ja toinen pääpinta (20), joka absorboiva kerros (16) pituussuuntaisessa vetorasituksessa saa venymän, joka palautuu vetojännityksen lakattua, kehon nesteitä läpäisemättömän kerroksen (26), joka peittää ensimmäisen pääpinnan (18) ja on kiinnitetty siihen ja palautuu venymän jälkeen vähemmän kuin absorboiva kerros (16), ja että absorboiva kerros (16) on pääasiallisesti tasomainen ja litteä vetojännityksen alaisena ja se on ei-tasomainen, kaareva sisäänpäin kovera toista pääpintaa (20) kohti, kun se ei ole veto-jännityksen alainen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen absorboiva alusvaatesuoja, tunnettu siitä, että absorboivan kerroksen (16) prosentuaalinen murtovenymä on vähintään 1 %.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen absorboiva alusvaatesuoja, tunnettu siitä, että absorboivan kerroksen (16) prosentuaalinen murtovenymä on vähintään 5 %.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen absorboiva alusvaatesuoja, tunnettu siitä, että läpäisemättömän kerroksen (26) ja absorboivan kerroksen (16) prosentuaalisten palautumisten välinen suhde on pienempi kuin 0,9.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen absorboiva alusvaatesuoja, tunnettu siitä, että läpäisemättömän kerroksen (26) ja absorboivan kerroksen (16) prosentuaalisten palautumisten välinen suhde on pienempi kuin 0,8.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen absorboiva alusvaatesuoja, tunnettu siitä, että läpäisemätön kerros (26) on polyeteenikalvo.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen absorboivan alusvaatesuojän valmistamiseksi, tunnettu siitä, että absorboivaa kerrosta (16), jossa on ensimmäinen (18) ja toinen pääpinta (20), venytetään pituussuuntaan vetojännityksen alaisena, joka venymä palautuu vetojännityksen poistuessa, ja että kehon nesteitä läpäisemätön kerros (26), joka palautuu venytyksen jälkeen vähemmän kuin absorboiva kerros (16), kiinnitetään absorboivan kerroksen (16) ensimmäiseen pääpintaan (18) suojan valmistamiseksi, 12 61 4 0 4 absorboivan kerroksen ollessa venytysjännityksen alaisena ja oleellisen litteänä ja että veto lakkaa, jolloin suoja asettuu ei-tasomaiseen kaarevaan muotoon, joka on kovera sisäänpäin toista pääpintaa (20) kohti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetään venytysjännitystä, joka on välillä 4 - 80 g absorboivan kerroksen (16) leveyden senttimetriä kohden.