FI61391C - Foerfarande foer sterilisering av mjoelk och liknande proteinhaltiga flytande foedoaemnen - Google Patents

Description

R3F^1 [B] (11)KUULUTU$jULKAISU .

Mf l J K ’ UTLÄGGNINOSSKIIIFT 01091 ^ " ^ (51) K».ik.3/int.ci.3 A 23 C 3/02 SUOMI —FINLAND (21) P»t*nttlhiktmui — PMMtMaefcning Τ63ΐ6ΐ (22) H«k*ml»ptlvl — Antdknlnpdag 0 3 · 11 · 7 6 ^ ^ (23) Alkuplivt—GIM|htt*d«t 03.11-76 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt off«ncllg 07-03-77

Htmttl- j. rekisterihallltu· /44) Nihcivtk..p«o« |. kuuLjuik.i«,n pvm._ . Ro rktmt· och r*gist«rttyr«lMn Antttkftn utltgd och utl.»krlft*n publiccrsd 30. Oh . Ö2 (32)(33)(31) Pyyde«y etuoikeus—Begird priortaet 06.11-75

Ruotsi-Sverige(SE) 7512UU0-U

(71) AB Ziristor, Fack, S-221 01 Lund 1, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Hans Anders Reusing, Lund, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä maidon ja sen kaltaisten, proteiinipitoisten, juoksevien ravintoaineiden steriloimiseksi - Förfarande för sterilisering av mjölk och liknande, proteinhaltiga, flytande födoämnen Tämä keksintö koskee menetelmää maidon, kerman ja niiden kaltaisten proteiinipitoisten, juoksevien meijerituotteiden steriloimiseksi.

Koska maidon ja muiden vaikeasti varastoitavien ja helposti pilaantuvien tuotteiden sterilointi huomattavasti parantaa niiden varastoitavuutta ja kestävyyttä, edellyttäen, että ne pakataan aseptisiin pakkauksiin, on tavoitteena kauan ollut näiden tuotteiden tehokas sterilointi makua tai koostumusta muuttamatta.

On tunnettua steriloida maito kuumentamalla se n. 140°C:een n. 40-10 sekunnin aikana. Tämä menetelmä on tosin sekä nopea että tehokas, mutta lämpökäsittelyn takia maidossa tapahtuu kemiallinen muutos, mm. ns. valkuaisdenaturointi, joka antaa maidolle epämiellyttävän, keitetyn maun. Lisäksi on tunnettua sentrifugoida neste siinä olevien mikro-organismien erottamiseksi, mutta jotta tämä käsittely sinänsä tappaisi bakteerit kokonaan, on käsittely tehtävä niin laajaksi, että myös esim. valkuaisaineet erottuvat.

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää maidon ja sen kaltaisten proteiinipitoisten, juoksevien ravintoaineiden steriloimiseksi 2 61 391 niin, etteivät steriloidut tuotteet saa "keitetyn tuotteen" epämiellyttävää makua, jolloin steriloitavat ravintoaineet kuumennetaan ensimmäisessä käsittelyvaiheessa lämpötilaan 70-90°C, edullisesti 85°C, ja sentrifugoidaan toisessa käsittelyvaiheessa ns. bakteerilingossa niin, että pääosa itiöistä ja muista mikro-organismeista erottuu, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että sentrifugoitu ravintoaine kolmannessa käsittelyvaiheessa pidetään lämpötilassa 35-40°C 10-20 minuuttia ja lopuksi kuumennetaan lyhytaikaisesti lämpötilaan noin 110-140°C, edullisesti 130°C, 1-3 sekunnin aikana, jäljellä olevien mikro-organismien tekemiseksi, vaarattomiksi.

Keksinnön mukainen menetelmä on periaatteessa sinänsä tunnettujen sterilointimenetelmien yhdistelmä.

Mainittu yhdistelmä antaa kuitenkin sterilointituloksen, joka on huomattavasti parempi kuin tulos, joka olisi odotettavissa vertailtaessa tuloksia, jotka saavutetaan tunnetuilla menetelmillä erikseen.

Syy tähän on toisaalta se, että eri menetelmät ovat sinänsä erityisen tehokkaita erityyppisten mikro-organismien tuhoamisessa. Esim. sentri-fugointi on tehokkain itiöitä vastaan, kun sitä vastoin lämpökäsittely ko. lämpötiloissa on tehokas vain tiettyjä, erityisen lämpöherkkiä organismeja, esim. tautia synnyttäviä bakteereita vastaan.

Keksintöä kuvataan seuraavassa konkreettisen suoritusesimerkin avulla viitaten kaaviomaiseen piirustukseen (kuvio 1), joka esittää yhdistettyä käsittelylaitteistoa.

Esimerkissä kuvataan maidon sterilointimenetelmää, koska maidon käsittely näyttää olevan keksinnön suurin ja tärkein sovellutusala.

Kuvion 1 esittämä käsittelyjärjestelmä koostuu putkijohdosta 1, joka johtaa lämmityslaitteeseen 13, joka taas on yhteydessä lingon rummun 3 sisätilan kanssa, joka rumpu on sovitettu pyörivästi lieriöön 2. Lingon rumpu 3, joka pääasiallisesti koostuu pyöreäpäisestä, lieriönmuotoisesta säiliöstä, jonka pyöreässä päädyssä on aukko 7, on akselin 5 avulla kytketty käyttömoottoriin 4, jonka avulla rumpua voidaan pyörittää suurella kierrosluvulla. Rumpu 3 sisältää lisäksi muutamia, yhteiselle putkelle 8 sovitettuja, heikosti kartiomaisia leyjä 9, joissa kaikissa on läpi ulottuvat reiät 10. Mainittu tuloputki 1 johtaa lingon rumpuun 3 sijoitettuun putkeen 8, kun taas toinen putki 11, jonka kautta sentrifugoitu maito johdetaan ulos lingosta, johtaa lingon rummun 3 aukkoon 7. Tämä erikoislinko, joka on bakteerilinko, on lisäksi varustettu pienemmällä määrällä reikiä 6, jotka on sovitettu lingon rummun 3 lieriömäiseen vaippaosaan.

61391 3

Putkijohtoon 11 sovitetaan mieluiten yksi tai useampi pumppu 12, jonka avulla maito voidaan pakkokierrättää käsittelyjärjestelmän läpi.

Käsittelyvaiheen 3 lämpökäsittely suoritetaan mieluiten laitteessa, joka toimii lämmönvaihtimena, t.s. maito ja lämpöä antava väliaine, esim. höyry, pakotetaan virtaamaan eri suunnissa kanavien kautta, joissa on yhteinen, lämpöä johtava väliseinä, joka tekee mahdolliseksi tehokkaan lämmön siirron. Tässä yhteydessä tavallisin rakenne on ns. laattalaite, joka koostuu useista laatoista, jotka on puristettu yhteen tiivistävällä kosketuksella pitkin reunaosiaan ja jotka välillään muodostavat kaksi erillistä kanavajärjestelmää, so. toisen maidolle ja toisen höyrylle.

Kuvion esittämiä lämpökäsittelylaite 23 voidaan olettaa ns. laattalaitteeksi, johon maito johdetaan putken 11 kautta ja josta se otetaan ulos putken 22 kautta. Lämpöä sisältävä väliaine, jonka oletetaan olevan e.o. tapauksessa höyryä, johdetaan sisään putken 20 kautta ja poistetaan putken 21 kautta.

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen että tuotetta, so.

e.o. esimerkissä maitoa, ensin käsitellään lämmittämällä, jotta se voitaisiin helpommin neutraloida myöhemmissä käsittelyvaiheissa. Tämä käsittely tapahtuu siten, että maito kuumennetaan ensimmäisessä käsittelyvaiheessa n. 85°C lämpötilaan, jolloin toisaalta tautia aiheuttavat bakteerit tulevat elimoiduiksi ja toisaalta itiöt saavat suuremman vedenottokyvyn. Seuraavassa bakteerisentrifugoinnissa erotetaan lähinnä tuotteessa olevat itiöt ja kolmannessa käsittelyvaiheessa, jossa tuote pidetään n. 35-40°C lämpötilassa suhteellisen kauan, viedään päätökseen jäljellä olevien itiöiden vedenotto, josta on seurauksena, että mainitut itiöt voidaan tappaa seuraavassa, lyhyessä lämpökäsittelyssä, jossa maito 1-3 sekunnin aikana kuumennetaan lämpötilaan noin 100-140°C, edullisesti 130°C. Tämä jälkimmäinen lämpökäsittely ei ole sinänsä riittävä aiheuttamaan tuotteen täydellistä sterilointia, mutta koska useimmat itiöt on erotettu aikaisemmassa sentrifugointivaiheessa ja jäljellä olevia itiöitä niiden vedenoton takia on käsitelty niin, että ne ovat herkempiä lämmön vaikutukselle, voidaan saavuttaa tyydyttävä sterilointi lämpökäsittelyllä, joka ei sinänsä tekisi mahdolliseksi sellaista sterilointitehoa, ellei tuotetta olisi käsitelty etukäteen mainitulla tavalla. Koska lämpökäsittely saa aikaan sen, että tuote saa epämiellyttävän, keitetyn maun, voidaan lämpötilaa alentamalla ja lämmön vaikutusaikaa lyhentämällä saada tuote, jolla on huomattavasti parempi maku kuin on mahdollista, jos sterilointi suoritetaan yksinomaan lämmön vaikutuksen avulla.

Kuviossa esitetään, kuinka maito syötetään käsittelyjärjestelmään putkijohdon 16 kautta ja tuodaan lämpökäsittelykammioon 13, 4 61 391 jossa maito kuumennetaan noin 85°C:een. Tämä lämpökäsittelykammio 13 voi edullisesti olla ns. laattalaite, jota on kuvattu edellä.

Ensimmäisessä käsittelyvaiheessa lämmitetty, steriloitava ja bakteereja sisältävä maito syötetään putken 1 kautta lingon pyörivän rummun 3 alaosaan, josta se voi levyjen 9 reikien 10 kautta nousta ylös ja levitä levyjen 9 väliseen tilaan.

Lingon rummun 3 pyöriessä maidon painavammat aineosat, mm. valkuaisaineet, tulevat lingotuiksi ulos kohti rummun vaippaseinää, kun taas kevyemmät aineosat, esim. maitorasva, kulkeutuvat sisään kohti laattojen keskiosaa. Menettely on siis periaatteessa sama kuin maidon normaali separointimenettely, jossa maidon rasva-aineet erotetaan suuremmassa tai pienemmässä määrin muusta maitonesteestä. Koska useimmat itiöt seuraavat painavampien hiukkasten mukana kohti lingon rummun 3 kehää, tapahtuu itiöiden määrän kasvu maitonesteen tässä erotetussa osassa. Kuitenkin on katsottava, että maidon lämpötila sentri-fugoinnin aikana ylittää n. 55°C, koska muussa tapauksessa maidossa olevat, agglutinoivat aineet yhdistävät itiöt maidon rasvakuuliin, jotka suhteellisen kevyinä separoinnin aikana tulevat siirretyiksi kohti lingon levyjen 9 keskiosia. Kun itiöitä sisältävä maitoneste tulee singotuksi kohti lingon rummun 3 sisäpuolta, tulee osa nesteestä, ja tällöin myös itiöt, singotuksi ulos rummun 3 reikien 6 kautta, joiden läpimitan on oltava 0,3-0,5 mm. Vaaditun tehokkuuden saavuttamiseksi on linkoa pyöritettävä hyvin suurella kierrosluvulla, esim.

10 000 r/min, kun lingon rummun läpimitta on 40 cm.

Uutta maitoa syötetään linkoon jatkuvasti putken 1 kautta ja maito kulkee niinikään jatkuvasti lingon kautta poistuakseen vähitellen siitä (noin 10-20 sek. läpikulkuajän jälkeen) aukon 7 kautta.

Koska e.o. tapauksessa ei haluta erottaa maidon vakinaisia aineosia, sekoitetaan rasva ja valkuaisaineet jälleen yhteen separoinnin jälkeen.

Lingosta 2 maito johdetaan putken 11 kautta seisontasäiliöön 14, jossa maito pidetään n. 35-40°C lämpötilassa n. 10-20 min. Maidon seisoessa säiliössä 14 ottavat jäljellä olevat, lämpökäsittelyllä käsitellyt itiöt itseensä vettä, joka tekee ne herkemmiksi seuraavaa lämpökäsittelyä varten. Seisontasäiliöstä 14 maito johdetaan toiseen lämpö-käsittelykammioon 23. Tämä voi olla höyryinjektori tms. laite, jossa maito kuumennetaan yli 100°C, edullisesti 130°C, lämpötilaan. Tässä lämpötilassa tuhotaan maidossa mahdollisesti vielä olevat, tautia aiheuttavat bakteerit sekä ne itiöt, joita ei ole sentrifugoitu pois, minkä jälkeen malto on valmis normaalin jäähdytyksen jälkeen pakattavaksi.

61391 5

On selvää, että steriloidun maidon poistuttua lämpökäsittely-kammiosta 23 putken 22 kautta sitä on suojattava niin, että se ei tule kosketukseen bakteereja sisältävän ilman kanssa, koska sterilointi tällöin menisi hukkaan, vaan maitoa on käsiteltävä ja pakattava aseptisissa olosuhteissa ja pakkauksiin, jotka eivät päästä läpi bakteereita. Koska maito käsittelyssä pidetään suurimman ajan alle 140°C lämpötilassa ja sen käsittely on lyhytaikainen, ei esiinny maidossa olevan valkuaisaineen denaturointia. Valkuaisaineen tällainen denaturointi on suuresti riippuvainen lämpötilasta ja saa aikaan ns. SH-ryhmien eli rikkivety-yhdisteiden muodostumisen, jotka antavat lämpökäsitellylle maidolle epämiellyttävän, keitetyn maun.

Keksinnön mukaisessa käsittelymenetelmässä vältetään valkuaisaineen denaturointi lähes täysin, koska sekä linkoaminen että kavitaa-tiokäsittely suoritetaan alle 70°C lämpötilassa. Lisäksi suoritetaan ensimmäinen lämpökäsittely verraten alhaisessa, n. 70-85°C, lämpötilassa, minkä lisäksi käsittelyaika toisessa lämpökäsittelyssä on rajoitettu mahdollisimman lyhyeksi.

Keksinnön mukainen sterilointimenetelmä soveltuu erityisen hyvin paljon bakteereja sisältävän maidon steriloimiseen, koska on osoittautunut, että paljon bakteereja sisältävä maito steriloinnin jälkeen saa huomattavasti huonomman maun kuin jos osa bakteereista on poistettu erottamalla ennen steriloivaa käsittelyä.

Edellä kuvattu suoritusesimerkki on vain tarkoitettu esimerkiksi. Keksintöä voidaan käyttää muiden nesteiden kuin maidon, esim. kerman, hedelmämehujen, keittojen, tiettyjen farmakologisten valmisteiden sekä ylipäänsä kaikkien lämpöherkkien, proteiinipitoisten nesteiden steriloimiseksi.

Lisäksi on tietenkin mahdollista konstruoida laitteiston eri yksiköt eri tavoin, esim. bakteerilinko ja lämmityslaitteet voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

6 61391

Denna uppfinning avser ett förfarande för sterilisering av mjölk, grädde eller liknande proteinhaltiga, flytande mejeriprodukter.

Eftersom sterilisering av mjölk och liknande lagringskänsliga och lätt förstörbara produkter avsevärt ökar dessa produkters lagrings-barhet och hällbarhet, förutsatt att de förpackas i aseptiska förpack-ningar, har det länge värit ett önskemäl att utan ändring av produk-ternas smak eller sammansättning effektivt kunna sterilisera dessa.

Det är känt att sterilisera mjölk genom upphettning tili ca. 140°C under ca 4-10 sekunder. Denna metod är visserligen bäde snabb och effektiv, men pä grund av värmebehandlingen undergär mjölken en kemisk förändring, bl.a. en s.k. äggvitedenaturering, vilken medför att mjölken far en oangenäm, kokt smak. Det är vidare känt att centri-fugera en vätska för att separera de däri förekommande mikroorganismer-na, men för att denna behandling självständigt skall ge en total bak-terieavdödning mäste behandlingen göras sä omfattande, att även t.ex. äggviteämnena fränskiljes.

Föreliggande uppfinning avser förfarande för sterilisering av mjölk och liknande proteinhaltiga, flytande födoämnen sä, att de steriliserade produkterna inte erhäller en oangenäm smak av en "kokt produkt", varvid födoämnena som skall steriliseras uppvärmes i ett första behandlingssteg tili 70-90°C företrädesvis 85°C, och centri-fugeras i ett andra behandlingssteg i en s.k. bakteriecentrifug sä, att att huvuddelen av sporerna och andra mikroorganismer avskiljes, vilket förfarande kännetecknas av, att der centrifugerade födoämnet i ett tredje behandlingssteg hälles vid en temperatur pä 35-40°C i 10-20 minuter samt slutligen uppvärmes kortvarigt tili en temperatur pä omkring 110-140°C, företrädesvis 130°C, i 1-3 sekunder, för att oskad-liggöra resterande mikroorganismer.

FÖrfarandet enligt uppfinningen är i princip en kombination av i och för sig kända steriliseringsmetoder.

Nämnda kombination uppvisar emellertid ett steriliseringsresul-tat, som är avsevärt bättre än det resultat man skulle kunna förvänta sig vid en jämförelse av de resultat som uppnäs med de kända metoderna tagna var för sig. Orsaken tili detta är dels att de olika metoderna var för sig är speciellt verksamma vid förstöringen av olika typer av mikroorganismer. Centrifugeringen t.ex. är mest verksam mot sporer, medan däremot värmebhandlingen vid de temperaturer som här avses endast är verksam gentemot vissa, speciellt väremkänsliga organismer, t.ex. patogena bakterier.

% I

7 61391

Uppfinningen kommer i det följande att beskrivas med ett konkret utföringsexempel under hänvisning till bifogade schematiska ritning (fig. 1), vilken visar den sammansatta behandlingsapparaturen.

I exemplet beskrives ett förfarande för sterilisering av mjölk, eftersom behandling av mjölk förefaller vara det största och vikti-gaste tillämpningsomrädet för uppfinningen.

Behandlingssystemet, som visas i ritningen best&r av en rör-ledning 1 som mynnar i en uppvärmningsanordning 13, vilken i sin tur stär i förbindelse med det inre av centrifugtrumman 3, vilken är roterbart anordnad inuti ett hölje 2. Centrifugtrumman 3, som i huvud-sak utgöres av en cirkulärcylindrisk behällare med en öppning 7 vid sin ena cirkulära gavel, är medelst en axel 5 kopplad tili en driv-motor 4, med vars hjälp trumman kan roteras med högt varvtal. Vidare innehäller trumman 3 ett antal pä ett gemensamt rör 8 anordnade, svagt koniska skivor 9, vilka samtliga är försedda med skivorna genomg&ende hai 10. Det nämnda inloppsröret 1 mynnar i det i centrifugtrumman 3 anordande röret 8, medan ett annat rör 11, genom vilket den centri-fugerade mjölken ledes ut ur centrifugen, mynnar i centrifugtrummans 3 öppning 7. Denna speciella form av centrifug, som är en bakterie-centrifug är dessutom försedd med ett mindre antal häl 6, vilka är anordnade i centrifugtrummans 3 cylindriska manteldel.

I rörledningen 11 anordnas lämpligen en eller flera pumpar 12, med vars hjälp mjölken kan tvängscirkuleras genom behnadlingssystemet.

Värmebehandlingen i behandlingssteg 3 utföres lämpligtvis i en apparat, som fungerar som en värmeväxlare, dvs mjölken och ett värmeav-givande medium, t.ex. änga, bringas att med olika strömningsriktningar strömma genom kanaler, som uppvisar en gemensam, värmeledande skilje-vägg, som möjliggör en effektiv värmetransport. Den vanligast före-kommande konstruktionen i detta sammanhang är den s.k. plattappareten, som bestär av ett antal plattor, som hoppressats med tätande anligg-ning utmed sinä kantpartier, och som mellan sig bildar tvä skilda kanalsystem, dvs ett kanalsystem för mjölken och ett för ängan.

Den i figuren visade värmebehandlingsapparaten 23 kan antagas vara en s.k. plattapparat, i vilken mjölken inledes genom röret 11 och uttages genom röret 22. Det värmebärande mediet, som i det aktuella fallet antages vara änga, inledes genom röret 20 och uttages genom röret 21.

Förfarandet i enlighet med uppfinningen bygger pä principen att produkten, dvs i det föreliggande beskrivningsexemplet mjölken, v » ·.

9 61391 först konditioneras genom uppvärmning för att lättare kunna neutrali- seras vid senare behandlingssteg. Denna konditionering tillgär sk att o mjölken i ett första behandlingssteg uppvärmes tili ca 85 C, varvid dels de patogena bakterierna elimineras och dels sporerna bibringas en förhöjd vattenupptagningsförmäga. Vid den efterföljande bakterie-centrifugeringen avskiljes i huvudsak de i produkten förekommande sporerna, coh i det tredje behandlingssteget, vid vilket produkten hälles vid en temperatur pk ca 35-40°C under relativt läng tid, full-bordas den vattenupptagning hos de kvarvarande sporerna, vilken med-för att de nämnda sporerna kan avdödas vid den efterföljande korta värmebehandlingen, dä mjölken under 1-3 sekunder upphettas tili en temperatur pä mellan 100-140°C och dä företrädesvis 130°C. Denna senare värmebehandling är i och för sig inte tillräcklig för att medföra en total sterilisering av produkten, men pk grund av att huvuddelen av sporerna avskiljts i det tidigare centrifugerings-steget och att de resterande sporerna genom sin vattenupptagning konditioneras pk sädant sätt att de är känsligare för värmep&verkan, kan man uppnä en tillfredsställande sterilisering med en värmebehandling som i och för sig inte skulle möjliggöra en sädan steriliserings-effekt om inte produkten i förväg konditionerats pä ovan angivet sätt. Efterson det är värmebehandlingen som medför att produkten fär en oangenäm, kokt smak kan man genom att sänka temperaturen och minska värmepäverkningstiden erhälla en produkt med betydligt bättre smak än vad man kan uppnä om steriliseringen uteslutande utföres med hjälp av värmepäverkan.

I ritningen visas hur mjölken tillföres behandlingssystemet genom rörledningen 16 och införes i värmebehandlingskammaren 13, där mjölken upphettas tili ca 85°C. Denna värmebehandlingskammare 13 kan företrädesvis utgöras av en s.k. plattapparat, vilken ovan beskrivits.

Den i det första behandlingssteg uppvärmda, för sterilisering avsedda bakteriebemängda mjölken införes genom röret 1 tili den rote-rande centrifugtrummans 3 nedre del, varifrän den genom de i skivorna 9 anordnade hälen 10 kan stiga upp och utbreda sig i mellanrummet mellan skivorna 9.

Vid centrifugtrummans 3 rotation kommer mjölkens tungre par-tiklar, däribland äggviteämnen att slungas ut mot trummans mantelvägg, medan de lättare partiklarna t.ex. mjölkfettet kommer att föras in mot plattornas centrala parti. Förfarandet är s&ledes i princip ana-logt med ett normalt mjölksepareringsförfarande, där mjölkens fett- 9 61391 ämnen i större eller mindre grad separeras frän den övriga mjölk-vätskan. Eftersom företrädesvis sporerna medföljer de tyngre partik-larna mot centrifugtrummans 3 periferi sker en anrikning av sporer i denna separerade del av mjölkvätskan. Emellertid bör man tillse att mjölken under centrifugeringen har en temperatur som överstiger ca 55°C, eftersom i annat fall de i mjölken förekommande agglutininerna associerar sporerna med mjölkens fettkulor, vilka vid separeringen pä grund av att de är relativt lätta bringas att förflytta sig mot centrifugskivornas 9 centrala delar. Dä den med sporer bemängda mjölkvätskan slungas mot centrlfugtrummans 3 insida kommer en del av vätskan, coh dä även sporerna, att slungas ut genom de i centri-fugtrumman 3 anordnade hälen 6, cilka bör ha en diameter pä 0,3-0,5 mm. För att uppnä erforderlig effektivitet bör centrifugen roteras med ett mycket högt varvtal, t.ex. 10.000 r/m vid en centri-fugtruituna med en diameter pä 40 cm.

Ny mjölk tillföres köntinuerligt centrifugen genom röret 1 och mjölken vandrar likaledes köntinuerligt genom centrifugen för att smäningom (efter en genomgängstid pä ca 10-20 sek) lämna denna genom öppningen 7. Eftersom man i det här aktuella fallet inte önskar nägon separering av mjölkens ordinarie beständsdelar blandas fettet och äggviteämnena tillsammans igen efter separeringen.

Frän centrifugen 2 ledes mjölken genom röret 11 tili en uppe-hällstank 14, i vilken mjölken hälles vid en temperatur av ca 35-40°C under ca 10-20 min. Under uppehällstiden i tanken 14 kommer de kvarvarande, genom värmebehandlingen konditionerade sporerna att upptaga vatten, vilket gör den känsligare för en efterkommande värme-behandling. Frän uppehällstanken 14 ledes mjölken tili en andra värme-behandlingskammare 23. Denna andra värmebehandlingskammare 23 kan ut-göras av en änginjektionsapparat eller liknande anordning, i vilken mjölken uppvärmes tili en temperatur, som överstiger 100°C, företrädesvis 130°C. Vid denna temperatur förstöres de eventuellt över-levande patogena bakterier som finns i mjölken, jämte de sporer som ej centrifugerats bort, varefter mjölken efter en normal kylning är färdig att förpackas.

Det är självklart att den steriliserade mjölken, efter det att den lämnat värmebehandlingskammaren 23 genom röret 22, mäste skyddas frän att koirana i kontakt med bakteriebemängd atmosfär, eftersom i sä fall steriliteten gär förlorad, utan mjölken mäste behandlas och förpackas under aseptiska betingelser och i bakterieogenomsläppliga för-packningar. Pä grund av att mjölken under huvuddelen av behandlingen hälles ,vid en temperatur, som understiger 140°C och behandlas under 10 61 391 kort tid, uppstär ingen denaturering av den i mjölken förekommande äggvitan. En sädan äggvitedenaturering är starkt beroende av tempera-turen och ger upphov tili bildande av s.k. SH-grupper, dvs svavel-väte-föreningar, vilka förlänar den värmebehandlade mjölken en oangenäm, kokt smak.

Vid behandlingsmetoden englit uppfinningen undvikes äggvitedenaturering nästan helt genom att säväl centrifugeringen som kavita-tionsbehandlingen utföres vid en temperatur, som understiger 70°C. Vidare utföres den första värmebehandlingen vid en relativt läg temperatur ca 70-85 C, varjämte behandlingstiden vid den andra värmebehandlingen begränsas tili ett minimum.

Steriliseringsmetoden enligt uppfinningen är särskilt lämplig vid sterilisering av mjölk med hög bakteriehalt, eftersom det visat sig att höggradigt bakteriebemängd mjölk efter sterilisering fär en betydligt sämre smak än vad som är fallet om en del av bakterierna avlägsnats genom separering före den steriliserande behandlingen.

Det ovan visade utföringsexemplet avser endast att exempli-fiera denna. Uppfinningen kan användas vid sterilisering av andra vätskor än mjölk, t.ex. grädde, fruktsafter, soppor, vissa farmako-logiska preparat samt över huvudtaget alla värmekänsliga, protein-haltiga vätskor.

Vidare är det naturligtvis möjligt att utforma de i apparaturen ingäende enheterna pä olika sätt, t.ex. kan bakteriecentrifugen och uppvärmingsanordningarna utföras pä en mängd olika sätt.