FI61390B - Foerfarande foer skiljande av rom fraon fiskraomaterial - Google Patents

Description

RrF'^l rBl m» KU U LUT U SJ U LKAISU A17qn

jjgrL LBJ (11) UTLÄGGNINOSSKRIFT O I oVU

C (4^ate-nlU layun? tty I0 C2 17C.2 jtXjM Patent acdd.’lat ' <51) Kv.lk.3/lncCI.3 A 22 C 25/14 SUOMI —FINLAND (21) Pmntt»h*k#wu· —Ρκ·ΜΜ*βΙα«ΐΒ« 790326 (22) Hakamiipllvl —AmBknlnpdag 01.02.79 ^ (23) AlkupMvt—Gihigh«tsdig 01.02.79 (41) Tullut julklMkil — Bllvlt offwttlig 02.0 8.80

Patentti· Ja rekisterihallitut (44v Nthuviicip^ |a kuuL|ullultun pvm. —

Patent- och rafisterttyraltan Arneku uti»*d och utUkrifwn pubikand 30.04.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird priorltet (71) Kalayhtymä Oy - Fiskkoncernen Ab, 21200 Raisio, Suomi-Finland(FI) (72) Unto Jakobsson, Turku, Pirjo Lajolinna, Raisio, Suomi-Finland(FI) (7*0 0y Roister Ab (5*0 Menetelmä mädin erottamiseksi kala-raaka-aineesta - Förfarande för skiljande av rom frän fiskrämaterial

Keksinnön kohteena on menetelmä kalan mädin erottamiseksi kala-raaka-aineesta.

Käsite kala-raaka-aine tarkoittaa tässä kalan perkausjät-teita ja/tai raaka-ainetta, joka saadaan, kun kala pilkotaan palasiksi, puristetaan kevyesti ja johdetaan vesisuihkuilla varustettuun rumpuun, jossa suurin osa mädistä ja sisälmyksistä eroaa kalasta.

Mädin erotus kala-raaka-aineesta on aikaisemmin suoritettu seuraavasti: perkausjäte on kerätty verkkopohjaisiin laatikoihin, joissa mädin puhdistus on suoritettu vesisuihkun avulla. Mäti on sen jälkeen valutettu ja siirretty jatkojalostukseen. Epäkohtana tässä menetelmässä on ollut käsityön runsaus ja se, että käsittelyyn on voitu ottaa ainoastaan osa kalassa olevasta mädistä.

1 .

2 ¢1390

Valmistuskustannukset ovat olleet korkeat eikä menetelmä ole sopinut teolliseen tuotantoon.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi, teollinen menetelmä kalan mädin erottamiseksi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että johdetaan kala-raaka-aine liikkuvalla kuljetinverkolla sinänsä tunnetun puristuslaitteen läpi mätimunien irroittamiseksi niitä ympäröivistä kalvoista kuljetinverkolle, että painetaan vesisuihkujen avulla irrotetut mätimunat kuljetinverkon läpi keräyskouruun tms., johdetaan mäti pesuyksikköön jäljellä olevien epäpuhtauksien, kuten veripaakkujen, poistamiseksi, poistetaan irtovesi mädistä ja otetaan mäti talteen.

Mätimunien irrotus niitä ympäröivistä kalvoista suoritetaan edullisesti siten, että kala-raaka-aine viedään kuljetinverkolla telan ja vastalevyn tai kahden telan muodostaman puristusnipin läpi, jolloin tela mätimunien rikkoutumisen välttämiseksi, edullisesti on passiivinen tai käytetty kuljettimen liikkumisnopeudella.

Kun irronnut mäti painetaan kuljetinverkon läpi vesisuihkuilla, vesi alustavasti puhdistaa mädin. Mätiin jää kuitenkin jonkin verran epäpuhtauksia, kuten veripaakkuja ja sen vuoksi suoritetaan vielä lopullinen pesu esim. kaltevassa, pyörivässä rummussa. Rumpu pyörii niin hitaasti, että mäti ei pysy sen kehällä koko pyörimis-kierroksella vaan putoaa alas ja etenee rummun läpi tämän kaltevuuden seurauksena. Mädin mukana pesun jälkeen seuraava irtovesi poistetaan edullisesti täryttämällä mätiä kaltevalla reikälevyllä, jolloin vesi poistuu reikälevyn läpi ja mäti johdetaan keräysastioihin.

Kokeiden avulla on voitu osoittaa, että uudella menetelmällä mätiä saadaan otettua talteen huomattavasti runsaammin kuin aikaisemmin, työvoiman tarve vähenee ja valmistuskustannukset laskevat. Tämän menetelmän avulla mädin teollinen käsittely on mahdollista, ja mädistä saadaan lisäksi tasalaatuinen tuote.

Seuraavassa selitetään keksintöä yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin.

3 * 1 3 9 O

Kuvio 1 esittää mädin ensimmäisen vaiheen erotusyksikköä sivulta nähtynä, kuvio 2 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa II-II, kuvio 3 esittää toisessa erotusvaiheessa käytettyä pesu-yksikköä sivulta nähtynä, kuvio 4 esittää leikkausta pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV, kuvio 5 esittää pesuyksikköä päädystä nähtynä, kuvio 6 esittää kuivausyksikköä sivulta nähtynä, ja kuvio 7 esittää kuivausyksikköä ylhäältä nähtynä.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty mädin erotusyksikkö käsittää jalkojen 1 varaan sijoitetun rungon 2, jossa on esim. hammasvaihdemoot-torin 10 pyörittämä päättymätön kuljetinverkko 4. Toisessa päässä on vastaanottosuppilo 3, joka ohjaa tulevan kala-raaka-aineen kul-jettimelle, sekä kumipäällysteinen puristintela 5 vastalevyineen 5'. Puristusvoiman säätö tapahtuu jousen 6 avulla. Painepesuri 7 suo-juksineen on sijoitettu kuljettimen yläpuolelle. Kuljettimen päälle on asetettu liikkumattomia ohjauskumeja 8. Toisessa päässä kuljetin-ta on puhdistusharja 11, joka irrottaa verkkoon tarttuneet mäti-pussien ja sisälmysten jäännökset. Kuljettimen alapuolella on vas-taanottokouru 9, joka kerää kuljetinverkon läpi tulleen mäti-vesi-seoksen ja ohjaa sen pesuyksikköön. Kuljetinverkon 4 silmäkokoa voidaan muuttaa sopivaksi kulloinkin kyseeseen tulevien eri kalojen mädille.

Kuvioiden 3-5 mukainen pesuyksikkö käsittää suhteellisen hitaasti pyörivän pesurummun 13, jonka sisäkehä on varustettu olennaisesti pitkittäisillä kohoumilla eli ohjauslevyillä 14 mädin pidättämiseksi kehällä ja siten sen levittämiseksi suuremmalle alueelle, jolloin pesu tehostuu. Pesuvesi suihkutetaan rummun kehälle keskeisesti suutinputkesta 20. Rummun kaltevuus on säädettävissä jalkojen 12 pituutta muuttamalla.

Kuivausyksikkö (kuviot 6 ja 7) muodostuu jalkojen varaan sijoitetusta reikälevystä 16, jota vibraattori 17 täryttää. Mädin ohjaus tasaisesti reikälevylle tapahtuu uritetun kaarevan levyn 18 avulla. Systeemin kaltevuutta voidaan säätää. Kumityynyt 19 toimivat tärinän vaimentimina.

Laitteisto toimii seuraavasti: avataan pesurin 7 vesihana, säädetään veden tulo ja käynnistetään moottori 10, jolloin kuljetin- 4 61390 verkko 4 ja sitä puhdistava harja 11 alkavat pyöriä. Vastaanotto-suppiloon 3 syötetään kala-raaka-aine, joka kulkee puristintelan 5 ja vastalevyn 5' välistä, jolloin mätimunat irtautuvat niitä suojäävistä kalvoista. Kala-raaka-aine joutuu sen jälkeen paine-vesisuihkuun, joka painaa mätimunat kuljetinverkon läpi keräyskou-ruun 9. Sisälmykset ja mätipussien kalvot jäävät kuljetinverkolle, josta ne irrotetaan puhdistinharjalla. Mäti ja vesi johdetaan pesurumpuun 13, jossa siihen tarttuneet veripaakut ym. epäpuhtaudet pestään pois vesisuihkulla. Mäti johdetaan täryttimelle, jossa siitä poistetaan ylimääräinen vesi.

Keksinnön tuoma etu perinteiseen mädinerotusmenetelmään verrattuna on erittäin suuri. Aikaisemmin kala-raaka-aine on kerätty verkkopohjaisiin laatikoihin, joissa mädin pesu on tapahtunut. Laatikoita on ladottu päällekkäin ja vesisuihkun avulla mäti on painettu ylimmän laatikon verkkopohjan läpi tiheämpiverkkoiseen alempaan laatikkoon. Kalvot ym. epäpuhtaudet ovat jääneet ylimpään laatikkoon. Näin on jatkettu 2-3 kertaa ts. kunnes mäti on ollut puhdasta. Tällä menetelmällä mätiä on saatu 30-50 kg kun kalaa on käsitelty n. 7000 kg. Työhön on tarvittu 2-3 henkilöä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä, jossa mäti erotetaan koneellisesti kala-raaka-aineesta puristamalla se eroon mätipusseista ja sen jälkeen pesemällä se rummussa ja poistamalla irtovesi täryt-tämällä, on suoritetuissa kokeissa mätiä saatu talteen 100-150 kg käsiteltäessä n. 7000 kg kalaa. Työhön tarvitaan 1-2 henkilöä.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu hyvin käytettäväksi nykyaikaisten kalaperkauskoneiden yhteydessä, jolloin mädin erotus-yksikkö sijoitetaan suoraan vastaanottamaan perkausjätteet.

Piirustuksissa esitetty laitteisto voi luonnollisesti yksityiskohdiltaan vaihdella. Puristuslaite voi vastalevyn 5' asemesta käsittää toisen telan. Teloja voisi olla useampia peräkkäin, jolloin niiden ympäri myös voisi kulkea hihna. Puristuspaineen säätäminen toisin kuin kuviossa 1 esitetyn jousen 6 avulla olisi mahdollista useilla tavoilla. Painepesurin 7 vesi ei ole välttämätön mädin edelleenkuljettamiseksi, sillä perkauskoneesta tulevien perkausjätteiden mukana seuraa myös vettä tai sitä voitaisiin sopivasti lisätä, ja näin ollen puristuslaitteen irroittama mäti on periaatteessa painettavissa kuljetin- * i 1 5 61 390 verkon 4 läpi sopivalla mekaanisella laitteella tai paineilman avulla. Kuljetinverkolle jäävien sisälmyksien ja mätipussien kalvojen poistaminen toisin kuin harjan 11 avulla ei myöskään tuota ammattimiehelle vaikeuksia.

Pesurummun 13 sijasta voidaan ajatella käytettäväksi periaatteessa samantapaista järjestelyä kuin esitetyssä erotusyksikössä (pesuri 7), jolloin kuljetusverkko olisi riittävän tiheä pidättämään mäti, ja mädin kuivaukseen voitaisiin käyttää ilmasuihkuja tai linkoa.

, ^ . i - . . - >