FI61367B - Foerfarande foer framstaellning av en koaxialkabel - Google Patents

Description

EjS^TI ΓβΊ m^KUULUTUSJULKAISU ,,u„ $ΒΓα ro (11) UTLÄGGNINGSSKIUFT 61 367 c(45) Patentti nyonnetty 12 07 1932 Patent meddelat T V (51) Kv.ik.3/int.ci.3 H 01 B 13/18 SUOMI—FINLAND (ii) fkt«ttii»ii(*(«ui-htwwwii, T51UU8 (22) Htk«ml«pUvi — AraMcninpdif l6.05*75 (23) Alkupilvi —Glltl|h*t»d»f 16.05*75 (41) Tullut |ulkl««lul — Bllvlt offuntllf 22.11.75

Patentti- ia rekisterihallitus ............. , . .... .

_ 1 (44) NlhttvUuIptnon |« kuuLJulkilsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' Amttkan uthgd och utl.tkdft*n publicured 31.03.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkeui — Baglrd prlorltct 21.0 5.7 k

Hollanti-Holland(NL) 7^0678^ ^ (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Louis Joseph Henri Glominy, Venlo, Hollanti-flolland(NL) (7*0 Oy Kolster Ah (5*0 Menetelmä koaksiaalikaapelien valmistamiseksi - Förfarande för fram-ställning av en koaxialkabel

Keksintö koskee jatkuvaa menetelmää koaksiaalikaapelin valmistamiseksi, jonka eriste ainakin osittain muodostuu kaasusta, kuten ilmasta, jossa menetelmässä muodostetaan välikkeitä johtavaa ainetta olevalle langalle, joka toimii keskus- eli sisäjohtimena, ja sen jälkeen välikkeet ympäröidään vai-? poituksella, joka käsittää sylinterimäisen uikojohtimen ja tekoaineesta valmistetun ulkovaipan.

Keksintö koskee erityisesti koaksiaalikaapelin valmistusmenetelmää, ' jossa välikkeet muotoillaan ja asetetaan niin, että kaapeliin tunkeutunut vesi voi levitä vain rajoitetulle etäisyydelle.

Tunnetussa mainittua tyyppiä olevassa kaapelissa välikkeet ovat eristävästä aineesta, kuten esim. polyeteenistä valmistettuja levyjä tai kiekkoja, jotka muodostetaan esim. ruiskupuristamalla tasavälein keskusjohtimelle. Välikkeet voidaan ympäröidä syllnterimäisellä eristevaipalla. Tämän menetelmän epäkohtana on, että kiekkojen muodostamisen aikana, mikä yleensä tapahtuu jaksot-tain, keskusjohdin on paikallaan, joten prosessia ei itse asiassa voida pitää 61367 jatkuvana. Lisäksi on vaarana, että valmistuksen aikana muodostuu systemaattisesti epäyhtäläisyyksiä, jotka saattavat aiheuttaa heijastumia kaapelille tarkoitetulla taajuusalueella. Ja edelleen tässä menetelmässä on vaikeata peittää keskusjohdin eristävällä aineella.

Toisessa menetelmässä suljetaan keskujohdin sitä tiiviisti ympäröivän eristeputken sisään, joka vielä pehmeänä ollessaan paikallisesti täytetään kaasulla eli pullistetaan ja sen jälkeen puristetaan kokoon, niin että syntyy kiekkoja. Tämän menetelmän etuna on, että vuodot eivät aiheuta oikosulkuja keskujohtimen ja ulkojohtimen välille, kun näiden välinen tila täytetään vedellä. Tämä menetelmä vaatii kuitenkin hyvin tarkan lämpötilan säädön ruiskuu puristuskoneen niissä osissa, jotka ovat suoranaisesti tekemisissä muotoiluprosessin kanssa, ja kaiken lisäksi nämä osat ovat verrattain monimutkaisia.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan koaksiaalikaapelin valmistusmenetelmä, jolla vältetään tunnettujen menetelmien ja kaapelikonstruktioi-den haittapuolet. Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että johtavaa ainetta oleva metallllanka jatkuvasti suljetaan samankeskeiseeti tekoainesylinterin sisään suulakepurlstusprosessilla, teko-aineen jäähtymisen jälkeen sylinteristä poistetaan mekaanisesti osia tasavälein sen pituussuunnassa sylinteristä erotettavien osien rajoittuessa sylinterin ♦ kehäpintaan, niin että seuraavassa valheessa, joka käsittää vaipoittamisen, syntyy kaapelin pituussuuntaisia ja toisistaan erillisiä ilmatäytteisiä tiloja keskusjohtimen ympärille jätettyjen sylinterin osien ja näihin päin kääntyneen vaipoituksen pinnan, so. sisäpinnan väliin.

Vaipoitus voi käsittää metallilehden, joka taivutetaan välikksitä ympäröivään sylinteriin ja toimii iljfcqjohtimena, sekä tekoaineesta valmistetun ulkovaipan.

Keksinnön mukaisen menetelmän toisessa suoritusmuodossa muodostetaan, kun tekoainesylinteristä on poistettuja osia, vaipoitus, joka käsittää ensimmäisen sylinterimäisen, tekoaineesta valmistetun vaipan, sylinterimäisen ulkojohtimen ja tekoaineesta valmistetun ulkovaipan. Tässä konstruktiossa ensimmäinen vaippa toimii ulkojohtimen alustana, jolloin saadaan kaasulla, kuten ilmalla täytettyjä osastoja, jotka täysin rajoittuvat tekoaineeseen.

Ulkojohdin voi käsittää sylinteriin taivutetun metallilehden tai hyvin ohuen metallilevyn ja/tai metallllankapunoksen. Sopivia metalleja ovat alumiini ja kupari.

3 61367

Keskusjohdinta välittömästi ympäröivä sylinteri, ensimmäinen vaippa, jos on, ja ulkovaippa voivat olla polyetyleeniä ja polyetyleenin ja mahdollisten muiden polyolefiinien sekapolymeerejä.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että se sallii poistaa vain sellaisen määrän ainetta keskisjDhdinta ympäröivästä tekoainesylinteristä, että keskusjohdin jää koko pituudeltaan välittömästi siihen rajoittuvan tekoaineen sisään. Maakaapeleissa tällainen konstruktio estää vaipoituksen rikkoutuessa ja veden virratessa sen jälkeen kaapelin onteloon oikosulun syntymisen keskue-johtimen ja ulkojohtimen välille.

- Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaanpo. osat poistaa monin tavoin keskujohdinta ympäröivästä tekoainesylinteristä. Poistaminen voidaan suorittaa aineenpoistoelimillä, joita säänhöl&seeti liikutetaan edestakaisin kohtisuo-^ rassa suunnassa keskusjohtimen ja sitä ympäröimän tekoainesylinterin käsittä vää asennelmaa vastaan, jota jatkuvasti syötetään eteenpäin pituussuunnassa. Nämä aineenpoistoelimet voivat esim. olla jyrsimiä.

Keksinnön mukaisen menetelmän yhtä suoritusmuotoa ja keksinnön mukaisella menetelmässä saatavia eri kaapelikonstruktioita selitetään lähemmin seuraavassa esimerkin avulla viitaten oheisiin kaaviollisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti laitelmaa tekoaineen poistamiseksi jyrsimällä.

kuvio 2 on osittain leikattu perspektiivinen osakuva keskusjohti-mesta varustettuna välikkeellä ja ensimmäisellä tekoainevaipalla.

kuvio 3 on poikkilelkkauskuva kuvion 2 kaapelista linjalta III-III, kuvio 4 on osaksi pituusleikkaus- ja osaksi sivukuva kaapelista va-" rustattuna kuviossa 2 esitetyllä välikkeellä, kuvio 3 on osaksi perspektiivi- ja osaksi leikkauskuva välikkeen toisesta suoritusmuodosta, kuvio 6 on myös osaksi perspektiivi- ja osaksi leikkauskuva välikkeen eräästä suoritusmuodosta.

kuvio 7 on osaksi leikkaus- ja osaksi sivukuva kuvion 6 mukaisella välikkeellä varustetusta kaapelista, kuvio 8 on perspektiivikuva välikkeen yhdestä suoritusmuodosta ja keskusjohtimesta ja kuvio 9 on perspektiivikuva vielä yhdestä välikkeen suoritusmuodosta ja keskusjohtimesta.

4 61 367

Kuviossa 1 syötetään eteenpäin, so. oikealle kuparista keskusjoh-dinta 11, jonka päälle on suulakepuristettu sitä tiiviisti ympäröivä poly-eteenisylinteri 12, vakionopeudella aineen poistoelimien, esim. jyrsimien välissä, joista kaksi (1 ja 2) esitetään kuviossa.

Aineen poistoelimiä 1 ja 2 liikutetaan samanaikaisesti vuorottain toisiaan kohti ja toisistaan poispäin, jolloin ne lähestyvät toisiaan vain niin paljon, että ne jättävät jonkin verran tekoainetta kesken)ohtimen 11 ympärille. Seuraavassa palkassa voidaan tekoainetta poistaa kahdella elimellä, jotka liikkuvat kohtisuorasta elimien 1 ja 2 liikesuuntaa vastaan. Kuviossa on esitetty toisista aineenpoistoelimistä keskusjohtimen 11 ja tekoainevaipan 12 edessä.sijaitseva (3). Tämä toinen poistoelinpari liikkuu myös samanaikaisesti ja vuorottaisesti toisiaan kohti ja poispäin toisistaan. Tällä tavalla on saavutettavissa kuviossa 2 osaksi perspektiivi- ja osaksi leikkauskuvana esitetyn muotoinen, keskusjohdinta 11 ympäröivä tekoainevälike 13. Keskus-johdin 11 ja välike 13 ympäröidään polyetyleenietä valmistetulla ensimmäisellä vaipalla 14. Osien 15 väliin, joilla on tekoalnesylinterin 12 (kuvio 1) alkuperäinen ulkohalkaisija, joka vastaa vaipan 14 sieähalkaisijaa, jäävät tällöin erilliset ilmatäytteiset osastot 1(5. Kuvio 3 on poikkileikkaus kuvion 2 linjalta Ill-XII kohtlsuorasti keskusjohtimen 11 pituussuuntaa vastaan.

Kuvion 3 viitenumeroilla on sama merkitys kuin. kuviossa 2. Kuviosta 3 nähdään, että välikkeen 13 poikkileikkaus muuttuu pyöreästä neliömäiseksi ja päinvastoin. Kuvioissa 2 ja 3 esitetyssä konstruktiossa on teiioaineeylinterietä 12 poistettu osia, niin että sylinteristä jäljelle jäävään osaan sisältyy tämän sylinterin kehäpintaan rajoittuvia osia 15 ja neljä käyrän pinnan rajoittamaa vällosaa 17, jolloin nämä käyrät pinnat sijaitsevat pareittain vastakkaisesti, siis keskusjohtimen 11 eri puolilla, ja kummankin pintaparin generaattorit ovat yhdensuuntaiset kummankin kahden toisiinsa liittyvän parin generaattorien ollessa kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Kuvio 4 esittää osaksi pituusleikkauksessa vaipalla jaknvion 2 mukaisella välikkeellä varustettua kaapelia.,Vastaavat viitenumerot merkitsevät samaa kuin kuviossa 2. Kaapelissa on u2k>johdin 16, joka muodostuu metalli-lehden ja lankapunoksen yhdistelmästä, sekä polyetyleenietä valmistettu ulko-vaippa 19«

Kuvio 5 esittää välikkeen toisen mahdollisen konstruktion (22A).

Tämä konstruktio on saavutettavissa käyttäen kahta jyrsinparia kummankin parin jyrsimien ollessa samanakseliset ja jyrsimien päiden välisen etäisyyden vastatessa keskiosan 22 paksuutta ja jyrsinparlen akselien ollessa yhdensuuntaiset ja kohtisuorassa kaapelien akselia vastaan.

5 61367 Välikkeen 22k esitetty muoto on saavutettavissa syöttämällä kaapelia vakiolla nopeudella jyrsimien välissä ja liikuttamalla näitä edestakaisin vakiolla nopeudella· Keski® johdin on tässäkin varustettu samankeskeisellä tekoalnesy-linterillä (vastaavasti 11 ja 12 kuviossa l). Välike 22A käsittää keskiosan 22, jota rajoittavat kaksi pintaa (23 ja 24), jotka sijaitsevat keskusjohtimen 21 vastakkaisilla puolilla ja ovat tämän suuntaiset, ja aluperäisen teko-ainesylinterin (12 kuviossa l) ulkokehän osat (25 ja 26), ja kaksi pitkittäi-sesti kiemurtelevaa listamaista reunaa 27 ja 2Θ, jotka sijaitsevat keskiosan 22 vastakkaisilla puolilla ja joita voidaan siirtää toistensa suhteen ja jotka ovat kohtisuorassa osaa 22 vastaan ja liittyvät siihen ja joita säteittäisessä ' suunnassa rajoittavat alkuperäisen tekoainesylinterln (12 kuviossa l) ulko kehän osat, jotka koskettavat menetelmän seuraavassa vaiheessa muodostettavan vaipan 29 sisäpintaa. Keskiosa 22, reunat 27 ja 28 sekä vaippa 29,jotka ^ kaikki ovat esim. polyeteeniä, muodostavat yhdessä kaapeliin ilmatäyttelslä osastoja, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Vällkkeen 22A muotoa voidaan mielen mukaan muunnella muuttamalla kaapelin eteenpäinsyöttönopeutta ja jyrsimien edestakaisliikkeen laajuutta. Jos yhden parin jyrsimien akselit siirretään pois samalta linjalta, saadaan muodoltaan sellainen välike 22A, jossa reunat 27 ja 26 ovat siirtyneet toistensa suhteen.

Kuvion 6 viitenumeroilla on sama merkitys kuin kuviossa 5· Kuvio 6 esittää, miten lisää ainetta voidaan poistaa tekoainevälikkeestä 22A, joka käsittää keskiosan 22 ja kaksi reunaa 27 ja 28, jotka kulkevat yhdensuuntaisesti keskiosan 22 vastakkaisilla puolilla. Tämä suoritetaan siten, että keskiosaan 22 muodostuu syvennys 31 sen jokaisen kahden keskiosan samalla puolella sijaitsevan vierekkäisen harjan väliin, kuten mutkittelevan reunan 27 tai 28 harjojen 30 väliin. Tällaisen syvennyksen 31 syvyys on pienempi kuin alkuperäisen tekoainesylinterln seinämäpaksuus, niin että keekus&hdin jää tekoaineen sisään.

Kuvio 7 esittää osaksi pituusleikkauksessa koaksiaalikaapelia, jossa " on kuvion 6 mukainen välike. Vastaavilla viitenumeroilla on sama merkitys kuin kuviossa 6. Kaapelissa on uikojohdin 32, joka muodostuu metalllfollin eli 'lehden ja metallipunoksen yhdistelmästä, sekä ulkovaippa 33, joka on valmistettu tekoaineesta kuten esim. polyetyleenistä.

Kuviossa 8 esitetty välike 34 saadaan, kun lähdetään kuvioissa 6 ja 7 näytetystä konstruktiosta, poistamalla kahdella lisäjyrelmellä vähän enemmän ainetta kaapelin pituussuunnassa kiemurtelevlsta reunoista 27 ja 28 6 61367 (kuviot 6 ja 7)· Tämä suoritetaan niin, että lisäjyrsimiä, jotka on asetettu yhdensuuntaisiksi yksi kaapelin kummallekin puolelle, liikutetaan toisiaan kohti kaapelin eteenpälnkuljetuksen aikana, jolloin jyrsimien lyhyin välimatka on suurempi kuin keskusjohtimen 55 halkaisija, niin että välikkeestä poistetaan ne reunaosat, jotka kuviossa 6 viettävät alaspäin (vasemmalta oikealle). Reunojen 27 ja 28 nousevat osat (kuvio 6) jätetään silleen, niin että muodostuu kiekkomaisia siltaosia 56 (kuvio 8), jotka ovat toistensa suuntaiset ja kohtisuorassa keskiosaa 57 vastaan ja muodostavat terävän kulman keskus-johtimen 55 kanssa. Kuviossa 8 esitetyn välikkeen 54 keskiosa 57 vastaa kuviossa 6 näytettyä keskiosaa 22. Keskiosassa 57 on kaksi yhdensuuntaista, keskiajohtimen vastakkaisilla puolilla sijaitsevaa sivupintaa 58 ja 59 ja siihen on muodostettu syvennyksiä 40.

Kuvio 9 esittää välikkeen vielä yhden suoritusmuodon 41· Tämä suoritusmuoto saadaan siten, että koneistamisen ensimmäisessä työvaiheessa käytetään kahta jyrsinparia, jotka asetetaan samalla tavalla kuin kuvion 5 rakennetta kuvattaessa. Jyrsimillä on sama jyrsintätaajuus kuin kuviossa 5 esitettyä rakennetta valmistettaessa, mutta niillä on suurempi liikkeen laajuus eli poikkeama. Tästä seuraa, että kiasurtele-vien reunojen 27»28 (kuvio 5) jatkuvuus keskeytetään, niin että saadaan kiekkomaisia siltaosia 52, jotka ovat kohtisuorassa keskiosaa 44 vastaan ja terävässä kulmassa keskusjohtimeen 40 nähden. Kahta lisäjyrsintä käyttäen muodostetaan keskiosaan 44, ^ossa on kaksi sen vastakkaisilla puolilla olevaa ja keskrmjohtimen 45 suuntaista sivupintaa 45 ja 46, syvennyksiä 47» joiden syvyys on alkuperäisen tekoalnesylinterin seinämäpaksuutta pienempi.

Yllä olevasta, erityisesti kuvioiden selityksestä ymmärretään, että mahdolliset muunnokset aineen poistossa alkuperäisestä tekoalnesyllnterlstä ovat jotakuinkin rajoittamattomat.

Esim. on suuri valintamahdollisuus pareittain toimivien jyrsimien lu-kumäärääeä, jyrsimien sijoituksissa, niiden lilkenopeudessa sekä nopeudessa, jolla johdin ja tekoainesyllnteri kuljetetaan jyrslnkoneen läpi.

Ainetta poistettaessa on otettava huomioon vain yksi rajoittava tekijä, nimittäin se, että poistettujen osien väliin jätetään siltaosat, joita edellä nimitettiin myös välikkeiksi (22A), joiden ulkohklkaisija vastaa alkuperäisen tekoalnesylinterin halkaisijaa. Tämä takaa, että vaipoltus, joka käsittää tekoaineesta valmistetun ulkovaipan, voidaan vetää tekoaineella päällystetylle keskusjohtlaelle, niin että ainetta poistamalla muodostetut ja 7 61367 kaasulla, kuten ilmalla täytetyt ontelot eivät ole yhteydessä toisiinsa. Lisäksi ei tekoainesylinteristä mielellään poisteta ainetta keskusjohti-meen asti tämän ja uikojohtimen välisten oikosulkujen välttämiseksi vuoto-tapauksissa*

Se ulottuvuus, johon ainetta poistetaan, ja se tapa, jolla tämä suoritetaan jyrsimistä käyttäen,riippuvat vaatimuksista, jotka valmiin tuotteen (koaksiaalikaapeli) on täytettävä esim. jäykkyyden, paineenkest&vyyden ja luonnollisesti sähköisten ominaisuuksien suhteen.

Pidetään tärkeänä etuna, että keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan yksinkertaisesti sovitella ja antaa valmiille tuotteelle halutut omi-- naisuudet.

Keksinnön mukainen menetelmä antaa myös sen tärkeän edun, että mas-siivisellä eristeellä varustettuun kaapeliin verrattuna saavutetaan yhtä-^ Iäisellä vaimennuksella aineensäätö, joka on n. 50$ tekoaineen (muovin) osalta ja n. 20$ metallin osalta. Lisäksi saman vaimennuksen oiaavalla keksinnön mukaisella kaapelilla on pienempi halkaisija kuin massiivieristeellä varustetulla kaapelilla. Tästäkin seuraa aineen säästöä, sillä massiivieris-teinen kaapeli on armeerattava, so. panssaroitava.

Tämä voidaan havainnollistaa sanomalla , että kuvioissa 2-4 esitetyllä kaapelilla, halkaisijan ollessa 6»5 mm» on sama vaimennus kuin massiivilla koaksiaalikaapelilla, jonka halkaisija on n. 11,3 mm. Vielä pienempi kaapelin halkaisija, esim. n. 7 mm, vaimennuksen pysyessä samana, on saavutettavissa poistamalla vähän enemmän ainetta kuvioissa 2-4 esitetystä välikkeestä.

Tämä voidaan saada aikaan esim. tasoittamalla slltaosien 13 (kuvio 2) diamet-raalisesti vastakkaisia osia, jolloin peräkkäisten slltaosien tasapinnat ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden, mutta siltaosat 15 on tietyin välein jätetty tasoittamatta vedenpitävien osastojen säilyttämiseksi.

Vielä yksi etu on, että jatkuvalla prosessilla on saavutettavissa osittain ilmatäytteinen kaapeli, Jossa ei esiinny ikäviä heijastumia sille tar-„ koitetulla taajuusalueella ja joka on lisäksi vedenpitävä pituussuunnassaan.

Claims (9)

1. 8 61367 Patenttivaatimukset s
2. 1. Menetelmä valmistaa jatkuvasti koaksiaalikaapelia, jonka eriste muodostuu ainakin osittain kaasusta, kuten ilmasta, jossa menetelmässä muodostetaan kaapelin välikkeitä johtavaa ainetta olevalle metallilangalle, joka toimii keskusjohtimena, minkä jälkeen välikkeet ympäröidään vaipoituk-sella, joka käsittää sylinterimäisen uikojohtimen ja tekoaineesta valmistetun ulkovaipan, tunnettu siitä, että tekoainesyllnteri muodostetaan jatkuvasti suulakepuristuksella samankeekeisesti ympäröimään keskusjohdinta, tekoaineen jäähtymisen jälkeen sylinteristä poistetaan mekaanisesti tasavälein ~ osia sen pituussuunnassa, joita osia erottavat sylinterin kehäpintaan rajoittuvat sylinterin osat, niin että seuraavassa työvaiheessa, joka käsittää vaipoituksen valmistamisen, syntyy kaapelin pituussuuntaisia ja toisistaan erotettuja kaasutäytteisiä tiloja keskusjohtimen ympärille jätettyjen sylinterin osien ja sylinterin puoleisen vaipoituksen pinnan väliin.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekoainesylinterin keskusjohtimella muodostamisen ja osien sylinteristä poistamisen jälkeen asennetaan Yaipoitus, joka käsittää ensimmäisen sylinterimäisen tekoainevaipan, sylinterimäisen ulkojohtimen ja tekoaineesta valmistetun ulkovaipan.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että tekoainesylinterin keskusjohtimen ympärille muodostamisen jälkeen sylinteristä poistetaan vain sellainen määrä ainetta, että keskusjohtimen ympärille jää koko sen pituudelle välittömästi siihen rajoittuvaa tekoainetta.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekoainesylinterin keskusjohtimen ympärille muodostetanisen jälkeen sylinteristä poistetaan osia aineenpoistoelimillä, joita liikutetaan e edestakaisin tekoainesylinterin suhteen, jota kuljetetaan jatkuvasti eteenpäin pituussuunnassaan, jolloin edestakaisliike tapahtuu kohtisuorasti tätä pituussuuntaa vastaan.
6. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekoainesylinterin keskusjohtimen ympärille muodostamisen jälkeen sylinteristä poistetaan osia, niin että sylinteristä jäljelle jäänyt osa kärsittää sylinterin kehäpintaan rajoittuvia osia (15) ja väliosia (17), joita rajoittavat neljä koveraa lieiriöpintaa, jotka sijaitsevat pareittain vastakkaisesti keskusjohtimen (li) vastakkaisilla puolilla, jolloin kummankin vastakkaisen pintaparin generaattorit ovat toistensa suuntaiset vierekkäisten parien generaattorien ollessa kohtisuorassa toisiaan vastaan. 9 61367
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekoainesylinterin keskusjohtimen ympärille muodostamisen jälkeen poistetaan sylinteristä osia, niin että sylinteristä jää jäljelle keskiosa (22), jota kaksi yhdensuuntaista, keskiö johtimen vastakkaisilla puolilla olevaa ja sen suuntaista pintaa (23, 24) ja alkuperäisen tekoainesylinterin ulkokehän osat (23,26) rajoittavat, sekä kaksi pitkittälsesti kiemurtelevaa lietamaista reunaa (27,28), jotka sijaitsevat keskiosan (22) vastakkaisilla puolilla ja joita voidaan siirtää toistensa suhteen ja jotka ovat kohtisuorassa keskiosaa (22) vastaan siihen liittyen Ja joita säteittäisesti rajoittavat alkuperäisen tekoainesylinterin ulkokehän osat ja jotka koskettavat seuraavassa työvaiheessa asennettavan vaipoituksen sisäpintaa.
8. 7· Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun tekoainesylinteri on muodostettu keskusjohtimen ympärille ja sylinteristä on poistettu osia sellaisella tavalla, että keskiosan (22) vastakkaisilla puolilla kulkevat sen suuntaiset kiemurtelevat reunat (27,28), muodostetaan keskiosaan (22) syvennys (31) kiemurtelovien reunojen (27,28) jokaisen kahden peräkkäisen harjan väliin, jolloin kyseessä ovat keskiosan (22) samalla puolella sijaitsevat harjat, ja jokaisen syvennyksen syvyys on alkuperäisen tekoainesylinterin seinämäpaksuutta pienempi.
9. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun tekoainesylinteri on muodostettu keskusjohtimen ympärille, sylinteristä poistetaan osia sellaisella tavalla, että siitä jää jäljelle keskiosa (37,44), jota kaksi keskusjohtimen vastakkaisilla puolilla olevaa ja sen suuntaista pintaa (38, 39, 45, 46) rajoittavat, sekä kiekkomaisia siltaosia (36, 42), jotka ovat kohtisuorassa keskiosaa (37,44) vastaan ja terävässä kulmassa keskosjohtimeen nähden ja joita säteittäisessä suunnassa rajoittavat alkuperäisen tekoainesylinterin ulkokehän osat ja jotka ovat kosketuksessa seuraavassa työvaiheessa asennettavan vaipoituksen sisäpintaan. 10 61 367