FI61220C - Ett taett papper och dess framstaellningsfoerfarande - Google Patents

Description

RSrTI ΓΒ1 fl-KUULUTUSJULKAISU

JOiA lBJ (11) UTLAGGNINOSSKIIIFT tlzzO

C Patentti myönnetty 10 06 1932 (*5) patent meddelat ^ ^ (51) Ky.ik?/fcw.a3 D 21 H 3/00, 3/38, 3/78 SUOMI —FINLAND (21) P»t.nttlhik.rm,.-Pw.nt»eknlnl 763012 (22) H»k*mi«p*ivt — Aiwetcnlnpdtf 21.10.76 * * (23) Alkuptlvl — Glltlghetadkg 21.10.76

(41) Tullut JulkiMluI — Bllvit offvntllg 22 0t jQ

Patentti- ia rekisterihallitus .... .

_ ^ ^ ^ (44) Nlhctvlkflpmon )· kuuL|ulkslwn pvm.—

Patent· och rejisteratyrelsen ' ' Anotun uthgd och uti.tkrtftM puMkend 26.02.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —BegM priortt* (71)(72) William Gordon Louden, Ervinna, Bucks County, Pennsylvania, USA(US) (7M Berggren Oy Ab (5M Tiivis paperi ja sen valmistusmenetelmä - Ett tätt papper och dess framställningsförfarande Tämä keksintö koskee tiivistä paperia ja sen valmistusmenetelmää, erityisesti sellaista tiivistä paperia, jolla on hyvä öljy- ja liuotintiiviys ja on koostunut selluloosakuiturainasta, joka sisältää polymeeriä ja täyteainetta.

Tiiviydeltään erilaisia papereita on valmistettu eri tarkoituksiin. Tiiviydeltään alhaiset paperit ovat pehmeitä ja huokoisia, ja niillä on myös suuri imukyky ellei niitä käsitellä imukyvyn pienentämiseksi. Tiiviydeltään kohtalaisiin papereihin kuuluvat kirjoittamiseen, painamiseen ja käärimiseen käytettävät paperit sekä pussipa-perit ja lainerit. Esimerkkejä suuren tiheyden omaavista papereista ovat mm. ohut pergamiini, pergamiini, pergamenttipaperi, vul-kaanikuitupaperi ja superkalanteroitu paperi.

Esimerkki tiiviistä kirjoituspaperista on selitetty US-patenttijulkaisussa 3 839 144. Joskin tämä paperi on tiivis ja sillä on erinomaiset Ö1jynestokerros-ominaisuudet, so. raaputettavuus, muiden ominaisuuksien ohessa, sillä on tietyt rajoituksensa. Esimerkiksi tämä paperi ei ole halpaa valmistaa, koska se valmistetaan massa-lietteestä, joka saadaan aikaan jauhamalla massa pitkälle, ennalta- 61220 määrättyyn Schopper-Riegler-jauhatusasteeseen ja lisäämällä siihen pienet määrät jauhamatonta massaa, tai yhdistämällä alfa- tai puu-villamassoja tavallisiin massoihin ja jauhamalla yhdistetty massa pitkälle ennen kuin massaliete kerrostetaan paperikoneen viiralle.

On todettu, että vesi valuu verraten hitaasti pois tällaisista pitkälle jauhetuista massalietteistä, niin että on hyvin vaikeata valmistaa haluttua tiivistä paperia suurilla koneen nopeuksilla. Niinpä se on kalliimpaa valmistaa kuin muut paperit. Tällaisen paperin mak-simipaksuus on rajoitettu, ja pakko jauhaa massa pitkälle lisää sekin paperin valmistuskustannuksia.

Tiiviillä paperilla on eräitä toivottavia ominaisuuksia, mm. hyvä vetolujuus ja puhkaisulujuus (Mullen), parantunut taittolujuus, parantunut kuitujen välinen sidonta ja delaminaatiovastus, liuotinten ja öljyjen tunkeutumisvastus ja jäykkyys. Toisaalta tiiviillä papereilla on alhainen repäisylujuus, ne ovat hauraita, niiden mittapysyvyys ja vanhenemisominaisuudet ovat huonot ja niiden valmistuskustannukset korkeat. Esimerkiksi pergamenttipapereilla ja nk. vulkaanikuituproses-seilla valmistetuilla papereilla, joskin ne ovat tiiviitä, on verraten huonot repäisylujuudet, samoin kuin tiiviillä papereilla, jotka on valmistettu superkalanteroimalla tiheydeltään kohtalaisia paperirainoja.

Paperinvalmistustekniikassa papereita, joiden tiheys on verraten alhainen, on kyllästetty polymeerisillä hartseilla. Näillä papereilla tiheys ennen kyllästystä on kuitenkin tavallisesti 0,023-0,027 g/cm^ (0,38-0,45 g/cc, jossa cc tarkoittaa kuutiotuumaa) ja jopa niinkin pie- 3 ni kuin 0,020 g/cm (0,32 g/cc). Kyllästyksen jälkeen paperit ovat vieläkin verraten huokoisia, siinäkin tapauksessa, että kyllästykseen on käytetty hartsia yli 50 % paperin kuivasta kiintopainosta. Huokoisuutensa ja alhaisen tiheytensä johdosta tällainen paperi ei ole sopivaa käytettäväksi raaputettavissa olevana konekirjoituspaperina eikä sillä ole liuotinten kestävyyttä.

Ne polymeerihartsit, joita on käytetty päällysteinä ja kyllästeinä papereille, joiden tiheys on alhainen, ovat olleet luonteeltaan verraten pehmeitä ja joustavia, erotuksena kovista ja epäjoustavista poly-meerihartseista. Terminen lasin siirtymälämpötila (Tg) on polymeeri-hartsin taipumattomuuden eli kalvonjäykkyyden mitta. Tämä on se lämpötila, jossa hartsi muodostaa jatkuvan kalvon. Esimerkiksi verraten pehmeiden ja joustavien polymeerihartsien lasin siirtymälämpötila on alhaisempi kuin noin 0°C. Jäykkien ja joustamattomien polymeerien lasinsiirtymälämpötilat sen sijaan ovat korkeammat kuin ’noin 15°C.

3 61220

Papereita, joiden tiheys on 0,031 g/an3 (0,51 g/cc) tai ylikin, on kyllästetty jäykillä polymeeriaineilla ja niillä on todettu olevan tiettyjä edullisia ominaisuuksia. Esimerkiksi näillä papereilla on parantunut veto- ja puhkaisulujuus, hankausvastus, delaminaatiovastus, liuotin-ten ja rasvojen tunkeutumisvastus ja hyvä taittolujuus. Toisaalta näillä papereilla on eräitä huonoja ominaisuuksia, jotka tekevät ne sopimattomiksi käyttöön konekirjoituspapereina tai sovellutuksissa, jotka vaativat tiheitä papereita. Näitä huonoja ominaisuuksia ovat mm. huonontunut repäisylujuus, huonot kirjoitusominaisuudet ja suurentunut hauraus. Koska tiheät paperirainat eivät ota itseensä yhtä paljon kyllästysainetta kuin huokoiset paperirainat, yleensä arvellaan, että kyllästyksellä voidaan aikaansaada parannuksia paperin fysikaalisissa ominaisuuksissa ainoastaan silloin kun raina on huokoinen ja valmiin paperin hartsipitoisuus ylittää noin 50 % sen painosta.

Kokeet ovat osoittaneet, että paperirainan tiheys ennen sen kyllästämistä ja rainaan kyllästettäessä imeytynyt hartsin määrä vaikuttavat siihen repäisylujuuden alenemiseen, joka liittyy paperin kyllästämiseen jäykällä polymeerillä. Esimerkiksi peruspaperiarkkeja, joiden alkutiheydet vaihtelivat, kyllästettiin jäykän homopolymeerisen poly-vinyyliasetaattihartsin (PVAC), jota nimellä VINAC 880 myy Air Products and Chemical Co., Allentown, Pa, vesidispersiolla. Dispersio sisälsi 40 paino-% VINAC 880. Kyllästäminen suoritettiin upottamalla arkit tähän vesidispersioon ja ajamalla sitten arkit puserrustelojen välitse liian kyllästysaineen poistamiseksi. Arkkeja kuivatettiin 4 minuuttia kutakin, Williams'in paperiarkkikuivurissa 104°C:ssa, 2 minuuttia kummaltakin puolelta. Useiden vuorokausien konditioimisen jälkeen jokaisen arkin pintapaino ja paksuus mitattiin, ja kunkin arkin repäisylujuus ennen kyllästystä ja sen jälkeen määritettiin. Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa: Näyte Alkutiheys PVAC arkissa Tiheys kyllästet- Repäisylujuu- (%) tvnä den muutos g/cm g/cc g/cm3 g/cc (%)

A 0,021 0,35 48,5 % 0,035 0,58 nousu 20 S

B 0,032 0,52 41,5 % 0,050 0,82 lasku 33 % C 0,034 0,56 38,6 % 0,047 0,77 lasku 43 % D 0,037 0,60 42,1 % 0,054 0,88 lasku 37 % E 0,038 0,63 30,1 % 0,052 0,85 lasku 25 % tn

Edellä olevasta ilmenee, että kun tiheitä papereita kyllästetään jäykillä polymeeriaineilla, niiden repäisylujuus pienenee merkitseväs- 4 61220 ti. Tämä on valitettavaa, koska paperin muut ominaisuudet kuten vetoja puhkaisulujuus, hankauskestävyys ja delaminaatiovastus ovat maksimissaan kun paperi on tiheä.

USA-patenttijulkaisussa 3 634 298 on selitetty eräs paperin päällys-tysseos. Seos käsittää jäykkää polymeeriainetta (jonka lasinsiirty-mislämpötila (Tg) on alueella noin 29-43°C) sekoitettuna saviliettee-seen. Seosta kerrostetaan päällysteenä paperirainalle korkeakintoisen paperin valmistamiseksi.

Ottaen edellä oleva huomioon, esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen paperi, jolla on tiiviiden paperien edulliset fysikaaliset ominaisuudet, mutta ei niiden huonoja ominais uuks ia.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan tiiviitä papereita, joita voidaan valmistaa taloudellisesti verraten suurilla paperikoneen ajonopeuksilla.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen tiivis paperi, joka on öljyn- ja liuottimen kestävää ja jolla mieluimmin on hyvä repäisylujuus, taittolujuus ja hankauskestävyys.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan omalaatuinen paperi, joka on käyttökelpoista mm. kirjojen päällysaineena tai päästöpäällys-teiden kantajana.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan entistä parempi tiiviiden papereiden valmistusmenetelmä.

Esillä olevan keksinnön nimenomaisempana tarkoituksena on saada aikaan halpa tiivis paperi, joka on kyllästetty riittävällä määrällä jäykkää polymeeriainetta sen saattamiseksi öljyn ja liuottimen kestäväksi mieluimmin merkitsevästi huonontamatta sen repäisylujuutta ja hankauksen kestävyyttä.

Esillä olevan keksinnön mukaan useimmat niistä haitoista,jotka liittyvät paperirainan kyllästykseen jäykällä polymeerillä, saadaan vältetyksi, ja saadaan valmistetuksi tiivistä paperia, jolla on hyvä öljyn ja liuotinten tunkeutumisen vastustuskyky ja yleensä myös hyvä 61220 repäisylujuus, taittolujuusja hankauksen kestävyys. Keksinnön mukaan on todettu, että nämä ominaisuudet saavutetaan paperilla, joka tunnetaan siitä, että polymeeri ja täyteaine ovat jakaantuneina koko selluloosakuiturainaan kyllästysainedispersion muodossa siten, että kyllästysainetta on 8,5-50 % viimeistellyn paperin painosta laskettuna, ja että kyllästysaine sisältää 35-90 painoprosenttia polymeerlainetta, jonka lasinsiirtymälämpötila on 15°-60°C, ja 10-65 painoprosenttia tämän kanssa yhteensopivaa inerttiä täyteainetta kyllästysaineen painosta laskettuna.

Esillä olevan keksinnön mukaisilla papereilla, joiden lopullinen 3 kalanteroimaton tiheys mieluimmin on 0,042-0,055g/cm (0,69- 0,90 g/cc) (500 kpl 61 x 91 cm arkkia käsittävän riisin paino arkin paksuuden mm kohti) on eräitä ominaisuuksia, jotka ovat odottamattomia kyllästetyllä, tiiviillä paperilla. Esimerkiksi keksinnön mukaisen paperin, joka on kyllästetty jatketulla, jäykällä polymeerillä, taittolujuus on paljon parempi kuin pelkällä jäykällä polymeerillä kyllästetyn paperin taittolujuus. Tiiviin peruspape-rin kyllästäminen jäykällä polymeerillä pienentäisi normaalisti merkitsevästi saadun paperin repäisylujuutta. Keksinnön mukaisella ensisijaisella menetelmällä kyllästetty peruspaperi säilyttää kuitenkin yllättävästi merkitsevän määrän repäisylujuuttaan, samalla kun sillä on erinomaiset öljynestokerrosominaisuudet. Käyttämällä kyllästysainetta, johon sisältyy huomattavia määriä täyteainetta, paperin valmistuskustannus alenee sen ansiosta, että haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseen tarpeellinen polymeerin kokonaismäärä pienenee, koska kalliimpi polymeeri korvataan halvemmilla täyteaineilla. Vaikka paperi saattaakin olla halpaa valmistaa, sillä kuitenkin on valmistuskustannuksiltaan kalliimpien tiiviiden paperien edulliset ominaisuudet.

Edullista on, että paperiraina kyllästetään sen edetessä paperinvalmistusprosessissa, kuten tasoviirakoneella, jossa selluloosa-kuituista paperimassalietettä kerrostetaan kulkevalle viiralle ja muodostetaan rainaksi ennen kuin se erotetaan viirasta ja kuivatetaan. Kyllästysvaiheen tulee tapahtua sen jälkeen kun raina on muodostunut ja tullut koossapysyväksi ja ainakin osaksi kuivatettu, ja raina voidaan kyllästää sen jälkeen kun paperi on täysin kuivatettu ja rullattu, esimerkiksi myöhempänä, valmistuksen jälkeisenä vaiheena. Mieluimmin paperiraina kyllästetään tavanomai- <· ' 1 6 61220 sen paperikoneen liimauspuristimessa. Toivottavaa on säätää paperi- rainan tiheyttä tavanomaiseen tapaan niin, että sen kuiva, kalan- 3 teroimaton tiheys ennen kyllästystä on välillä 0,027-0,043 g/cm (0,45-0,70 g/cc) ja mieluimmin välillä 0,033-0,042 g/cm^ (0,54-0,69 g/cc). Raina johdetaan vesidispersion läpi, joka sisältää 12,5-60, mieluimmin 12,5-40 paino-% kyllästysainetta, ja kyllästyksen jälkeen rainaa kuumennetaan rainassa olevan kyllästysai-neen sulattamiseksi. Kyllästysaine voidaan myös sekoittaa paperi-massalitteeseen koneen märässä päässä ennen rainausta.

Niinpä keksinnön mukainen ensisijainen menetelmä on tiiviin paperin valmistusmenetelmä, joka käsittää seuraavat vaiheet seuraavassa järjestyksessä suoritettuina: kuljetetaan paperirainaa, jonka kuiva, kalanteroimaton tiheys sen 2 vastakkaisten pintojen välissä on noin 0,027 g/cm (0,45 g/cc) -2 noin 0,043 g/cm (0,70 g/cc); raina kyllästetään tuomalla siihen ylimäärä vesidispersiota, joka sisältää jäykän polymeeriaineen ja sen kanssa yhteensopivan inertin täyteaineen seosta, joka seos koostuu noin 35 - noin 90 %:sta polymeeriainetta ja noin 10 - noin 65 %:sta inerttiä täyteainetta, jotka prosenttiluvut ovat laskettuina seoksen painosta, ja jonka jäykän polymeeriaineen lasinsiirty-mälämpötila on noin 15 - noin 60°C, ja viemällä raina kahden vastakkaisen puristustelan välitse sen varmistamiseksi, että dispersio tunkeutuu rainaan ja liian dispersion poistamiseksi siitä; ja rainaa kuumennetaan sen jälkeen kun se on kulkenut mainittujen telojen välitse ja liika dispersio on poistettu siitä, seoksen sulat-tamiseksi rainan sisään niin, että sen määräksi tulee noin 8,5 -noin 50 paino-% rainan kuivasta painosta laskettuna.

Valmistettaessa paperia esillä olevan keksinnön mukaan polymeeriai-neella on ennalta määrätty minimi taipumattomuus, so. hauraus tai kalvonjäykkyys, joka sen lasinsiirtymälämpötilana (Tg) ilmaistuna on vähintään noin 15°C. Jäykkiä polymeeriaineita, jotka voivat toimia tyydyttävästi ovat mm: polyvinyyliasetaatti-kopolymeerilateksit kuten RESYN 1105 ja 1255, joita valmistaa National Starch and Chemical Corp., New York, N.Y., ja VINAC 880, homopolymeeri, jota valmistaa 7 61220

Air Products and Chemicals Co., Allentown, Pa. Sopivia polyakrylaat-tiaineita ovat mm. RHOPLEX AC 201 ja TR 407, joita valmistaa Rohm and Haas Company, Philadelphia, Pa. Sopiva polyvinyylikloridiaine on GEON 351, jota valmistaa B F Goodrich Chemical Company, Akron,

Ohio. Kaikki edellä mainitut polymeeriaineet ovat kaupassa saatavissa olevaa laatua ja niitä myydään käyttöä varten paperiteollisuus-sovellutuksissa. Huomattakoon, että polymeeriaineet voivat olla ko-polymeeria tai voivat sisältää tiettyjä määriä muita polymeerejä tai seoksia,toistensa kanssa; kunhan polymeeriaineen lasinsiirtymä-lämpötila on edellä mainituissa rajoissa, tyydyttäviä tuloksia kuitenkin saadaan.

Se inertti täyteaine, jota jäykkään polymeeriaineeseen sekoitetaan vesidispersion muodostamiseksi, on mieluimmin hienojakoista mineraali-täyteainetta, jotakin kaupallista laatua, joita myydään paperiteolli-suussovellutuksissa käytettäväksi. Sopivin hiukkaskoko täyteaineella on 2-5 ^,um. Esimerkkejä mineraalitäyteaineista, joita on testattu ja tyydyttäviksi todettu, ovat kaoliinisavi, kalsiumkarbonaatti, kiille ja talkki.

Lopullisen paperin sisältämän kyllästysainemäärän on oltava ennalta määrätyissä rajoissa. Niinpä kyllästysainetta on paperissa oltava 8,5-50,5 paino-% paperin lopullisesta kuivasta kiinteästä kokonaispainosta. Jos kyllästysaineen määrä on mainitun alarajan alapuolella, saadun paperin raaputettavuus on huono. Toisaalta ,peruspaperin ti-heysrajoitusten johdosta on vaikeata kyllästää paperia ohi edellä mainitun ylärajan. Kyllästysainetta on mieluimmin noin 15-40 %. Kyllästetyn paperin kalanteroimattoman lopullisen tiheyden on mieluimmin oltava välillä noin 0,042-0,055 g/crn^ (0,69-0,90 g/cc) (500 arkkia 61 x 91 cm).

Haluttujen fysikaalisten ominaisuuksien saamiseksi keksinnön mukaiselle paperille jäykän polymeeriaineen on oltava jatkettua ennalta määrätyissä rajoissa jollakin edellä mainituista mineraalitäyteaineista tai niiden seoksista. Täyteaineen on muodostettava noin 10 - noin 65 % kyllästysaineen kiintoaineen painosta ja mieluimmin täyteainetta on oltava noin 20 - noin 65 paino-% kyllästysaineesta. Loppuosan kyllästysaineen painosta muodostaa jäykkä hartsi, niin että hartsia on noin 35-90, ja mieluimmin noin 35-80 paino-% kyllästysaineesta.

On todettu, että kun täyteaineen osuus pienenee sen ensisijaisen vaih-telualueen alarajan alapuolelle, paperin repäisylujuus huononee mer- β 61220 kitsevästi. Toisaalta, kun täyteaineen osuus suurenee sen ensisijaisen vaihtelualueen ylärajan yläpuolelle, saadun paperin öljynesto-kerros- ja liuottimenkesto-ominaisuuksilla on taipumus huonontua.

Esillä olevan keksinnön mukaista paperia valmistetaan tavanomaisella paperikoneella, kuten tasoviirakoneella. Tällaisessa koneessa paperi-massalietettä kerrostetaan kulkevalle viiralle, ja kun liete on muodostunut rainaksi, raina poistetaan viiralta ja johdetaan useitten lämmitettyjen kuivaussylintereiden yli sen kuivattamiseksi. Tavanomaista on, että rainalle, sen ollessa ainakin osaksi kuivatettu, suoritetaan lisäkäsittelyjä, mm. liimaus kuivaussylintereistä ala-virtaan sijaitsevalla liimauspuristimella.

Esillä olevan keksinnön mukaista paperia valmistettaessa on toivottavaa, että kyllästysvaihe tapahtuu sen jälkeen kun raina on tullut koossa pysyväksi sen tultua ainakin osaksi kuivatetuksi ja sen ollessa olennaisesti ilman liimausta. Mieluimmin raina kyllästetään lii-mauspuristimessa; kyllästysvaihe voi kuitenkin tapahtua paperin valmistusprosessin myöhemmässä vaiheessa. Niin kuin alan ammattimiehet hyvin tietävät, kahta liimauspuristintyyppiä käytetään laajalti paperiteollisuudessa, ja kumpaakin tyyppiä voidaan tyydyttävästi käyttää esillä olevan keksinnön mukaisella prosessilla valmistettavan paperin kyllästämiseen. Nämä kaksi tyyppiä ovat nk. vaakasuora liimauspuris-tin ja nk. pystysuora liimauspuristin. Vaakasuorassa liimauspuris-timessa kaksi vastakkaista telaa on asennettu pyöriviksi vaakasuoran matkan päässä toisistaan olevien keskiviivojen ympäri ja paperi kulkee pystysuunnassa alaspäin telojen välitse näiden kohdistaessa puristuksen rainan vastakkaisiin pintoihin. Kyllästysaine muodostaa lammikon paperirainan kummankin sivun ja sen puolisen telan väliin. Pystysuorassa liimauspuristimessa telat sen sijaan on asennettu pyörimään pystysuoran matkan päähän toisistaan olevien keskiviivojen ympäri ja paperiraina kulkee vaakasuorassa telojen välitse. Alinen tela pyörii kaukalossa, nostaa siitä kyllästysainetta ja kerrostaa sen rainan alasivulle, samalla kun kyllästysainetta saatetaan virtaamaan paperirainan yläsivulle, esimerkiksi pumppaamalla sitä säiliöstä. Moleiranantyyppisissä laitteissa rainaan kohdistetaan 9-95 kg:n välillä viiva-cm kohti oleva puristus rainan kulkiessa telojen välitse, ja yhteistoiminnassa telat pakottavat kyllästysaineen rainan sisään samalla poistaen liian kyllästysaineen rainan vastakkaisilta pinnoilta .

9 61220

Riippumatta siitä, missä prosessin vaiheessa kyllästys tapahtuu, on tärkeätä, että hartsin ja täyteaineen seos jakaantuu rainan koko paksuudelle, jotta esillä olevan keksinnön täydet edut saavutettaisiin. Näitä etuja ei voida saavuttaa, jos seos pelkästään kerrostetaan päällysteenä rainan pintaan esimerkiksi uppotela- ja kaavajärjestelmällä, joka on selitetty US-patenttijulkaisussa 3 634 298 rainan päällystämiseksi. Tässä järjestelmässä telan alinen kehä pyörii päällystettä sisältävässä kaukalossa ja sen yläkehä on kosketuksessa kulkevan rainan alasivun kanssa. Näin ollen tela nostaa päällystettä kaukalosta ja kerrostaa sen rainan alasivulle. Päällysteen paksuutta säädetään johtamalla päällystetty raina telasta alavirtaan päin olevan kaavinterän yli, niin että vain tietty määrä päällystettä voi jäädä rainan alapinnalle.

Hartsin ja täyteaineen seos voidaan jopa sekoittaa paperimassaliet-teeseen ennen massalietteen kerrostamista viiralle.

Seoksen jakaantumisen varmistamiseksi rainan koko poikkileikkaukselle on olemassa tietyt olosuhteet, joita mieluimmin noudatetaan valmistusprosessissa. Esimerkiksi ennen kyllästystä rainan kuivan, ka- 3 lanteroimattanan tiheyden on mieluiirmin oltava noin 0,027-0,043 g/an (0,45-0,70g/cc) välillä. Tiheyttä voidaan säätää monenlaisella eri tekniikalla, jotka kaikki ovat ennestään tunnettuja alan ammattimiehille. Kyllästystä edeltävä tiheyden säätö on tärkeätä, koska kun kuiva, kalante- 3 roimaton tiheys on alle 0,027 g/m (0,45 g/cc), saatu paperi voi olla liian huo- 3 koista. Toisaalta, kun kuiva kalanteroimaton tiheys on yli 0,043 g/cm (0,70 g/cc), raina voi olla kykenemätön imemään itseensä riittävää määrää kylläs-tysainetta haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Toinen tärkeä toimi esillä olevan keksinnön mukaisen paperin valmistuksessa on sen vesidisperion, jonka läpi raina johdetaan, sisältämän kiintoainemäärän säätäminen. Tämän kiintoainemäärän, johon sisältyy jäykän polymeeriaineen ja täyteaineen yhteinen määrä, on mieluimmin oltava välillä noin 12,5 ja noin 60 % dispersion kokonaispainosta.

Jos tämä yhteispaino on alle mainitun alarajan , edellä mainitulla ti-heysalueella 0,027-0,043 g/cm3(0,45-0,70 g/cc) olevat rainat eivät ehkä Ime riittävää määrää kyllästysainetta haluttujen tulosten saavuttamiseksi. Toisaalta jos prosenttimäärä on mainitun ylärajan yläpuolella, dispersio pyrkii tulemaan visköösiksi ja hartsin ja täyteaineen seos pyrkii vain päällystämään pinnan paperirainoista, joiden tiheydet ovat lä- ίο 612 20 3 hellä 0,043 g/cm (0,70 g/cc) ylärajaa, sen sijaan että ne kyllästäisivät tällaiset rainat.

Paperiraina käy kyllästyksen jälkeen läpi kuumennusvaiheen kyllästys-aineen sulattamiseksi paperin sisään. Tavanomaisessa paperinvalmistusprosessissa raina kuumennetaan noin 100°C:en lämpötilaan sen kuivattamiseksi, niin että jäykät polymeerit, joiden 1asinsiirtymälämpötilat ovat yli tämän lämpötilan, eivät tällöin anna tyydyttäviä tuloksia. Esillä olevan keksinnön mukaan käytettävien jäykkien polymeeri-aineiden lasin siirtymälämpötilan yläraja on mieluimmin 60°C.

Tämän prosessin mukaan paperia valmistettaessa saavutetaan tiettyjä etuja. Esimerkiksi käyttämällä jäykkää polymeerikyllästettä, joka on runsaasti jatkettu täyteaineella, täyteaineen tahmeus saadaan poistetuksi, niin että kuivaussylinterit on helpompi puhdistaa.

Edellä mainittujen tekijöiden tärkeys esillä olevan keksinnön mukaista paperia valmistettaessa selviää seuraavista esimerkeistä. Lyhyesti sanottuna esimerkit I ja II havainnollistavat jäykän polymeeriai-neen mineraalisella täyteaineella jatkamisen sopivinta astetta. Esimerkissä III on esitetty polymeerin jäykkyyden tärkeys. Niitä täyte-ainetyyppejä, joita mieluimmin käytetään tyydyttävien tulosten saavuttamiseksi on esitetty esimerkkeinä esimerkissä IV. Paperirainan kyllästystä edeltävän tiheyden säädön toivottavuus on esitetty esimerkissä V. Se kyllästeen määrä, jota mieluimmin käytetään haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi, on esitetty esimerkissä VI. Ne jäykkien polymeeriaineiden tyypit, joita mieluimmin käytetään, on esitetty esimerkissä VII. Esimerkki VIII havainnollistaa keksinnön mukaan valmistettavissa olevan paperin hankauksenkestävyysominaisuuksia. Esimerkki IX havainnollistaa esillä olevan keksinnön mukaisella seoksella kyllästetyn paperin ominaisuuksia verrattuna samalla seoksella päällystetyn paperin ominaisuuksiin.

Esimerkki I

Hartsin inertillä täyteaineella jatkamisen sallittavan ylärajan määrittämiseksi käytettiin peruspapereina arkkeja liimaamattomasta paperista, joka oli tehty seoksesta, joka sisälsi 50 % valkaistua lehtipuu-sulfaattisellua ja 50 % valkaistua "Northern"-sulfaattisellua. Paperin pintapaino oli 23,5 kg, joka on 500 arkin paino, joiden koko on 61 x 91 cm. Yhden paperiarkin paksuus oli 0,14 mm . Koska pape- 11 61220 rin tiheys voidaan sopivasti ilmaista sen painona sen paksuuden mm kohti, peruspaperin tiheys oli 23,5 kg/0,14 mm eli likimäärin 0,037 g/an3 (0,60 g/cc). Kylläste valmistettiin dispergoimalla hienoksi jauhettua kalsiumkarbonaattijauhetta, jonka hiukkaskoko oli noin 2 ^um, veteen, ja hämmentämällä. Hienojakoista jäykkää polyvinyyliasetaattiemulsiota sekoitettiin tähän vesidispersioon niin, että hartsin ja täyteaineen yhteinen kiintoainepitoisuus oli 40 % dispersion painosta. Sitä kalsiumkarbonaattia, jota käytettiin, myy kauppanimellä CAMEL WHITE, yhtiö nimeltä Harry T Campbell Sons Co., Towson, Maryland. Sitä polyvinyyliasetaattiemulsiota, jota käytettiin, myy kauppanimellä VINAC 880 yhtiö nimeltä Air Products and Chemical Company, Allentown, Pa.

Paperiarkit upotettiin dispersioon ja poistettiin, ja vietiin sitten kumitelojen välitse, jossa ylimäärä puserrettiin arkeista. Kyllästettyjä arkkeja kuivatettiin sitten 4 minuuttia 104°C:ssa, 2 minuuttia kummaltakin puolelta, Williams-paperiarkkikuivurissa, Arkkien annettiin konditionoitua (kovettua) useita vuorokausia ennen kuin ne testattiin. Repäisy·^, puhkaisu- ja taittotestit suoritettiin TAPPI-standardimenetelmillä, jotka on mainittu taulukossa I. Ö1jynestoker-rosominaisuudet määritettiin konekirjoittamalla kirjain paperille kaupallisella matkakirjoituskoneella ja havaitsemalla se vaikeus tai helppous, jolla kirjain voitiin poistaa hankaamalla sitä "lyijy-kynä"-hankauskumilla. Koska musteet tavanomaisissa kirjoituskone-nauhoissa sisältävät huomattavia määriä kuivumattomia öljyjä, on olemassa suora riippuvuus paperin raaputettavuuden ja sen Ö1jynestoker-ros-ominaisuuksien välillä. Arvosana "erinomainen" tarkoittaa, että kirjain olennaisesti kokonaan saatiin raaputetuksi muutamin hankauksin. Arvosana "hyvä" tarkoittaa, että muutamien hankausten jälkeen jäljelle jäänyt kirjain oli havaittavissa, mutta ei ilmeisenä, paljaalla silmällä sen jälkeen kun jokin toinen kirjain oli konekirjoitettu raaputetun kirjaimen päälle. Arvosana " tyydyttävä" tarkoittaa, että raaputus oli hyväksyttävissä. Arvosana "huono" tarkoittaa epätyydyttävää raaputustulosta.

Arkkien liuotinvastusominaisuudet määritettiin panemalla pisara värjättyä (purppuranväristä) tolueenia kunkin arkin pinnalle ja antamalla sen olla kosketuksessa ennalta määrätyn pinta-alan kanssa 30 sekuntia. Tolueenipisara pyyhittiin sitten pois paperipyyhkeellä ja pintaa hangattiin toisella paperipyyhkeellä, joka oli kyllästetty värjäämät- 12 61 220 tömällä tolueenilla. Tällä tavoin pintaan jäänyt väri saadaan poistetuksi, niin että värin tunkeutumisaste paperiin voidaan määrittää havaitsemalla jäljelle jäänyt purppuranvärinen väriaine. Arvosana "hyvä" tarkoittaa, että tunkeutumista oli tapahtunut useissa kohdissa, mutta että tahrautumisen aste oli lievä ja pienempi kuin noin 50 % testauspinta-alasta. Arvosana "tyydyttävä" tarkoittaa, että lievää tahrautumista oli tapahtunut suurimmalla osalla testauspinta-alasta. Arvosana "huono" tarkoittaa että koko testauspinta-ala tahrautui tummaksi. Arvosana "nolla" annettiin, jos tahra tunkeutui kokonaan paperiarkin takapintaan saakka.

Testien tulokset on esitetty taulukossa I: Huomattakoon,että merkin tä XD tarkoittaa, että testi suoritettiin paperista koneen poikkisuun-nassa. Mittayksiköt sekä eri esimerkeissä käytettyjen standardi-testimenetelmien tunnusnumerot on esitetty taulukossa I. 1 13 61 220 tn 0)

G

•P

co n) >

G G G G G

G CU Q) <D <U (U :cö <U G G G G G > ·Η 1H ·Η ·Η JiÖ c <e (d ie .(d <d -p •h ε e ε ε e +> 4-> OOOOO >1(0

0 CGCCGaOOH

G ·Η Ή -H -H -H > >1 Ή

μ PPPPP>i>iO

J WWWWWSSH2

1 G G G G

4-> co CU CU CU CU M

CU (O G G G G > Ό > -H -H -H -H t(0

G G G (O (O (O -P

G >f1 E E E E t! - 2

co -rt co O O O O >i(0 G

•H rH G c G G G MO MO Ό I-H -H

(O -H o -P -H -H -H -H > > >1 rH O

G 44 PPPP>i>i>iO -P

•h+j wwwwKic^iz: g p E rt G g •p o o

-P <u i E -P

<U co G E -P

CO <0 U Cl <U -H (rt

-H -H -H CO G P 10 G

i—I rH £3 φ 0^ P ·« H (0 >i Ai G rH OOOOO O O f (0 >1 £·ΠΗ if N N N H m »J G G (X, O A! G G G G in in ui in m ^ u G G A!

Ai -H -H Pj Ή g 22 ^ CO > -P -P _ 3 >1 >1 2 2 2 H Ή H -P -P (0 G O cm ·Η ·Η (0

(0 cö Pj G O O -P

Eh ·η \ M E E CU

ΓΟ G r-1 i—I r—I -p co O rH Q rH o m ui n m h -h -h -h

G O O X Γ" rH I rH OO m (N rH O

G (0 -P —' h io O m if if H 1> 1> E

coU+J neo id in h1 n «s· o rH

-H -H VO UO -rl o <0 il P Eh CO CO - •H 4-1 O n CL, n o CU rH CM rl· G 'T rr i

•Hl Eh E4 gt -H

m g w CU COr-l ... A!

+J H (Dr, O O O O

>1 lOGQOrHCNtnr^invor··1 2 2 2 G

»0 j,;G!><<»<TirHO^lON<J\^r aO >

Eh jH 1l l' rH rH rH rH >1 -H -H -H >1

G G rH -P -P -P 44 G

Pi rH CUC0C0C04JG

P a> 0) <U <U <H

4-> M EH gl -P -H

•H 1H (0 CO -H -H -H rH 4->

afl Ό Ό Ό CU P

^ M P P P to CU

CU ro O (0 (0 (0 >

OpO OOOOOOO G Ό Ό Ό G

£Ö< H Oi B > ie ^ Π (U G G G O G

3 (0 > \ \ \ \ \ \ \ I G <0 (0 (0 :(0 CO U D. OOOOOOO G -P 4J 4-» G :cd

rH (N n tt vd r' cuwwcocu-P

44 CO

H H H H G :c0 P O. Pj Pj « Ai

(U (U Dj pj pj rH

44 a rt! rt! <! n cu >1 vo vox id B Ei Ei Λ :cd CcOOQWEuOK Oi - 2 K rH (N n h> vo 14 61 220

Edellä olevasta taulukosta voidaan todeta, että paperiarkilla ennen käsittelyä (näyte H) oli 147 g:n repäisylujuus. Samanlaisella arkilla, joka oli kyllästetty 100 % liuoksella polyvinyyliasetaattia (näyte A) repäisylujuus oli 80 g. On kuitenkin huomattava, että kun kyllästettä oli jatkettu 10-70 %:lla kalsiumkarbonaattia, niin kuin näytteissä B-G, arkkien repäisylujuudet tosin pienenivät, mutta eivät samassa määrin kuin silloin kun kyllästeenä käytettiin 100 % polyvinyyliasetaattia. öljynestokerros- ja liuottimenkesto-ominaisuudet säilyvät siinäkin tapauksessa, että kyllästettä oli jatkettu jopa 70 %:iin saakka painostaan kalsiumkarbonaatilla. Lisäksi huomattakoon, että jatketulla hartsilla kyllästetyn paperin taittolujuus oli suurempi kuin 100 % polyvinyyliasetaatilla kyllästetyn arkin.

Esimerkki II

Edellä esimerkin I yhteydessä selitetty testausmenettely toistettiin; kalsiumkarbonaatin sijasta kuitenkin käytettiin kaoliinisavea. Sitä savea, jota käytettiin, myy kauppnimellä HYDRAPRINT yhtiö nimeltä J M Huber Corporation, Huber, Georgia. Testien tulokset on yhdistetty taulukkoon II.

15 61 220 ra

G

-μ ra

n] G G G G

> a) φ <U Q)

G G G G G -H -rH -H -H

m (O G <0 (O

-p ε e ε e G 0 0 0 0

•H G G G G

j-l ·Η ·γΊ "H ·Ρ O M M M Vi

G W W W W

•H

+» G) Φ Ό

G

G ra G G G

n G <D <D Φ

•h 4J G G G

G CO Ή Ή -rl

G G G G G

h > ε ε ε ε g o o o

o >i G G G »O

•O -H -H i-t > P H P P P >i

0) O HUMS

0) i-i

H -P

H H -P

H G G

G G

O Λ* -P G

M -H Φ J* M tn tn g h <ti G >1 G h q r» r~- |

rl Ή -rl O X H I H

G f-ι 4J —' ro τί·

G G >1 -P

E-< -n >1 -P

G G

m -h En G > G >1

m iH

h o ra

O a G

-P \ G

-H -H ·Γϊ a > g

<1) G iH

GOT >1Q

•h ra x O t"· f'·

G *rl ' ' 00 1—4 r—I »H

Q) MÖ '—Il—I rH

p cu "s >1 ¢2 :G 05

H G

G

G

U H

rtj ·Η

> Q O O O G

Λ O 00 Γ- i£> -P

Φ\ H \ \ \ p Ό -H \ O O O 0) x; > O <n m Tj< >

3 G

OT m G

:G

:G

•P

ra

:G

0) M

P Ή >1 * Φ :G < m CJ Q ^ 16 61 220

Edellä olevista testeistä selvinnee, että kaoliinisavella ja kalsium-karbonaatilla, jäykällä polymeeriaineella sekoitettuna ja peruspape-riin imeytettynä on olennaisesti sama vaikutus täyteaineena.

Esimerkki III

Paperirainan jäykkyydeltään ennaltamäärätyllä polymeerillä kyllästämisen tärkeyden osoittamiseksi esimerkin I peruspaperi kyllästettiin sarjalla polymeerin ja täyteaineen seoksia, jotka erosivat ainoastaan polymeerin lasinsiirtymälämpötilan (Tg) puolesta. Kuten aikaisemmin on huomautettu, Tg on polymeeriaineen taipumattomuuden eli kalvojäyk-kyyden mitta. Esimerkissä polymeeriä jatkettiin kalsiumkarbonaatilla suhteessa 60 % polymeeriä ja 40 % kalsiumkarbonaattia. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa III.

17 61 220

G

<D :<d :(0 C > > H :m :(0

(0 +J -P

- g -P +>

S (O OO Ο >ι >i O

E rH Md Md G G :<d G Ό Ό C

G rH > > O O

H to -© >i >i 3 3 >i P >i >i 3 +> -«a z s a s s as w eh eh a fl) R 75 O) j a :<0 5 IS 5 •H a (d ! '1 t> +J r« g rH £ £ (0 >. 0 (0

^ 4J >1 -P Ή Q Q Q Ή Md Md Ό G rH

(0(0 ·η eg ΟζδδιΗ >>>iO<h 33 öi z g £ g I έ ί i S § (0 >1 rH (0 5« i S3 -o IjejS h n o\ n Is in h

OjJ3 Zj rf ö (N lO ffl OO in OH 00 P- 00

SO ο'ρΰ· r» o id o- <n id ro r- rH

a0 Oi Eh *—I rH ΓΟ r-1 rH ID Η n

rH

»0 (0 S,·” b ij xi "i i rt ϋ

•H -P 2-oSh o Q O o O Q O O O O

en (0 (0 p 3S d vo O id o oh O h vo oo h

(0 (ii rH £ I-H ID ID ro <4· ID ID 4 4 D

G -P P H -H <U 0) H -ro to <U to H <0 i0 S 3 rH -rl >1 3 O rH rH Έ» Λί G >, O 5 3 M O) >1 (X >LÖ

p to G m 0 rH -ί* σ r ro io r- oi 4 (N

rH H dP -d o σ OO σ rH 00 rH o Ή 01

2 5 > 0 ^ H H H rH rH

(0 G O sr ci

Eh 3 I vo (¾ -p \

H-i -P ro U

<00)0 u u uuuou P Ό U ä +OOOO 00000

•H 3 <0 tn O rH σι (N o O V H IB - VO

£ 3 u EhO O n n . . TT ro rH (N ro CO ^ rH V 1

- -rl dP

CO (0 H

3 G O χ ϋ σ ro r- rH rr o σ ο- σι rH

3-H-rG u vo oo r-~ 00 00 od h n- r- co £> g Oi \ - - - - <0 O 5 tri o o o o o 00000 ».p 3 s, 3<D 3 0) ro oj rH n- σ rH σοοι^οοσ O to Bi-G E 4 id 4 <f id 44444 -o-h Q-H u o o o o o 00000

ι-H M 4-* \ H

G *0 tn o o o o o 00000 -H id

P M I

0) -h §1 Φ to n,flj ro r- ro ro H o» oj rH r- vo

StH m4J„ - - - - - - - - - - G

>ιΉ :m -P dp vo di 00 vo σ o- oo σ ή -r 3 rH rH<D— N O (N N (M N O N O M 3

O (0 »H H 4-1 rH

Λ "O 1¾1¾ G ·Η * 03 -P (0

(d Id -P

(N (d -P P

X rH t" OH 4-1 4-1 0) ID O O ID X Φ 04 (N «> CD N 4 rl J| t0 XX g

4-) I U (X 4 Id ID ID Q no -H G

-P -r(CQ<EHmW-HOOiDÖr- O :(0 d) i -P hhoooiOoo P Mä to -H 2 X X X X X >, rH CO rH LD 04 φ -p

•H P ,¾ <U <U 0) Q) <D > ·Ρ CO

rH Q) O^rHrHrHrHrH GCUGGG G Mfl

rH 0) 44 PQiOiQiDiD4-H>i(0>h>i>i (0 -X

(d g aj τίοοοοο >tnccncocn >h rH cu>ia) 5L r Λ .g jC Λ >ω·Η0)φω cd <u 3 rH e ,3 2 2 2 3 « h « > κ o; κ « «

(d O -H O O rH OJ

« Oi (d Λ Οι X X

ie 61220

Taulukoista esitetyistä tuloksista näkyy, että paperiarkilla,joka on kyllästetty polyvinyyliasetaatilla, jonka Tg on 16°C, on kohtalaiset öljynestokerros-ominaisuudet ja kohtalainen liuottimen kestokyky. Toisaalta paperiarkilla, joka on kyllästetty polyakrylaatilla, jonka Tg on 101°C, ajettuna tavallisessa paperinvalmistusprosessin lämpötilassa, ei ole lainkaan öljynestokerros-ominaisuuksia eikä liuottimen kestokykyä. Näin ollen lienee selvää, että tyydyttävän polymeeri-aineen jäykkyyden, so. Tg:n, on oltava tällä alueella, noin 15 - noin 100°C, ja mieluimmin Tg:n on oltava enintään noin 60°C (katso taulukkoa VII polyvinyylikloridiin nähden, jonka Tg on 60°C), jos halutaan varmistaa tyydyttävät tulokset. Sopivin Tg-alue on 22°C ja 44°C välillä sen varmistamiseksi, että polymeeri sulaa tavanomaisissa paperinvalmistusprosessin lämpötiloissa.

Esimerkki IV

Jatkoaineena käytettävien inerttien täyteaineiden tyypillä on tärkeä merkitys kyllästetyn paperin ominaisuuksille. Tämä käynee selväksi esillä olevasta esimerkistä, jossa esimerkin I peruspaperia kyllästettiin polyvinyyliasetaatilla, johon oli sekoitettu sarja erilaisia mineraalisia täyteaineita. Jokainen seos käsitti 40 % täyteainetta ja 60 % polyvinyyliasetaattia laskettuna kuivasta kiintoaineen painosta. Kalsiumkarbonaatti ja savi olivat samaa lajia, joita oli käytetty edellisissä esimerkeissä; talkkia, jota käytettiin, myy United Sierra Division, Cypress Mines, Trenton, New Jersey, kauppanimellä MISTRON VAPOR; kiillettä myy kauppanimellä DAVENITE MICA P-12 yhtiö nimeltä Hayden Mica Co·, Wilmington, Massachusetts; ja piimaata myy kauppanimellä CELLITE toiminimi Johns-Manvilie Corporation, New York, New York. Jokainen edellä mainittu täyteaine on kaupallista laatua, jota normaalisti käytetään paperiteollisuussovellutuksiin, ja niiden hiukkaskoot ovat välillä 2-5 mikronia. Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa IV.

19 61220 li liiti § w w w κ w «

(0 -H

• 3 1 s -p e g

>iW 2 ad :id ad ad C

-r-ι id .5 > > > > O

rH ^ p ^ o w a as os a a CO —S I 3 e H 3 0) _

(Cj-nrHidOO O O O

X 3Hft TT rH 00 VO 00 jjridij m m m m m 3 s s M0" id

-P I

-p o

<U -P ^ X

C-P3Q rH in σι Ί· m -h-h^X r- oo r-· co cm co

Id Id 3 -- rHinrHOO oo cn Ο) Η η η ιλ <f n cm cm

P

ad I

4J S. „

P n nQ

> 0) <JP -H 3 X

n <u Jd 3"

C O CVn Ο Γ-· r- rH σι Q

Ο -H -3* <1> 3 —sOOrHrHOCTlÖ

ϋ « \ «H S' rH i—I rH rH

x a) id -—

3 -P -H

rH >1 -P

3 ad -P X

id -P id X o oo cn r- «μ* E-i id I ϋ oo r- r- i— •Η -P rH ad \ - P O) >,C tn o o o o W cn M >i id -P H cn -P rH >1 0)

So Cl) -P >1 JZ m C Hid n oo r* id

•h E-C rH g m *Τ ·=τ 'T

> u o o o o >1 \ --- rH tr o ooo 0 ad

Qj +J

-P

dp 0) id -P 5 O cn r~. r- co ττ -s* 3

VO ad dP » ---.-- r—I

rH — rH -a· CM CM -rl rH oo co cn co id >1 -p

X Id P

-p a) •P > I c •H ad cm id 0 ad

I H φ P -P

0) 3 IX > Φ CO

3 ad W Λ X id-Pad

•H ad 3 E-· WX CO 3 X

Id -P -HHOJEHld Id rH

Φ -H CO Id JX Z rH H 3 dp rH φ

•P-H g O Φ M WH P g Id CM

>1-0 U >rH>-HPI-H O X X

ad id -h 3 id id «e -n w -H co χ X

E-· rH M U CO B OX UÄ XXX

20 6 1 2 2 0

Edellä olevasta taulukosta selvinnee, että kalsiumkarbonaatti, savi, talkki ja kiille ovat tyydyttäviä täyteaineita; sen sijaan piimää on epätyydyttävä, koska saadun paperin Ö1jynestokerros-ominaisuudet ja liuottimen kestokyky ovat huonot.

Todennäköistä on, että piimaalla saadut epätyydyttävät tulokset saattavat johtua sen äärimmäisen suuresta ominaispinta-alasta, joka tekee sen yhteensopimattomaksi jäykän polymeerin kanssa. Sopivia täyteaineita keksinnön mukaiseen tarkoitukseen on tässä nimitetty 'yhteensopiviksi" täyteaineiksi, so. täyteaineiksi, jotka mahdollistavat pe-ruspaperin tyydyttävän päällystyksen jäykällä polymeerillä ja siten antavat tyydyttävän vastustuskyvyn öljyn ja liuottimen tunkeutumista vas taan.

Esimerkki V

Kyllästystä edeltävältä tiheydeltään erilaisten paperirainojen käytön vaikutusta havainnollistetaan tässä esimerkissä. Valmistettiin polyvinyyliasetaatin ja kalsiumkarbonaatin vesidispersio niin kuin esimerkissä I. Polymeerin ja täyteaineen seosta oli 40 % dispersion painosta ja polymeerin suhde täyteaineeseen oli 60/40 painon mukaan. Sarja tiheydeltään erilaisia liimaamattornia paperiarkkeja kastettiin dispersioon ja liika kylläste poistettiin arkeista viemällä ne kumi-telojen välitse ja kuivattamalla arkkien pinta paperipyyhkeillä liian kyllästeen poistamisen varmistamiseksi arkkien pinnoista. Arkkeja kuivatettiin sen jälkeen 4 minuuttia 104°C:ssa, konditionoitiin useita vuorokausia ja testattiin niin kuin edellä on esitetty. Vertailun vuoksi valmistettiin dispersio* jossa oli pelkkää polyvinyyliasetaat-tia 40 paino-%, ja toinen erä peruspapereita kyllästettiin samalla tavalla. Toisena vertailuna testattiin paperi, jota ei ollut kyllästetty .

Testien tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa V.

>1 21 612 20

^ rH* I ZfHUfcWWWWOW

οΙη-Β r'-iHr-ir^ooQ

+) 3 +j 3 .Η ΟσιΓ^ΟιηίΛΙ to .. M-l Λί CM I I « N H r5 Λ m

:3 U (3 3 00 CM CM CO CM

H ft h H

mj φ -2 9 hoS »fie 00 r- I ο ΰ Q « ci ω 3 Äi O tii *n H Cn oo id ie m1 es m· in in oi 43 6 5 IS 3 οι η οι η~ 1 3* 9d 1 1 1 1 aft9a 43 Sh cm

43 EH

«4i so-h i (0¾ & a •5} ® :d !h ft-nRB n m> i oo oo ^ .h o m >i <u ro t" h h m1 ίο io in o

£ ÄH Ή iH

3 Λ %

r4 rH

U S 3 MlMlOrlf'l,0HHMlrl

Ä4JK (jihONeoooNinON

> t-i ^ inr^cMCMvoinfMnr'vo

Cl, itj cm ro cn on un ro rH co

S

>8 « iy i

^ Q H $ ZAW&hWUWWUW II

s §oSä t z I1» * 3 § ajl 5 ^ :ifl «J öu-r-i Q CMuorivoQr^QvocMQ 4-}

En :g Λ) ^ S -S1 invoootoinrHinininm -U

4J1 rjCMCMO'iOiHr'-OO'iOrH >, 1 k >* - ·>·*>-.«·>*·»>· X? 5 \ C 2^0000000000 1-4 > S ro co^cooocor^ooooinLO Pl, i-4 EL U Pro-if^^^^^^rinLn >, uoooooooooo «.

~ I tpoooooooooo δ hS .—» ooinr^inrocMONcriinrH m H rl 3 dP »^».«.«.k·.»·.·. g a >~| ni —- ιηοοΓ^Γοσιοονονηιησι n fc 43 «ΤτΤ'Μ'ΓΟΟΝΟΟηΟΟΝΟΝ 2 on-^r^^ooorooo ro M -h

_ Oro'sji'Ttnntovotor'OO ® H

4S y \ 11¾

Jjm tJiOOOOOOOOO O 3 afl >1 M >

E (I) roi-ir-oriroLnr^ooocorH

«MÄ gCMCMCslrOrOCOrON* n* lo n S

min uoooooooooo CH

atj \ ^*.*1**.*.«.·.^·. Q -H

rH tJiOOOOOOOO 00 3 (rt 'i 8 Ä δ ·* ·3 eimcM'M'Ktcc.nm Λ ** δ jj a. ·»·»»»·»*· *·'*·» Jj cl, ^ -HiffO' fO^Moicnininmc c M -P 3* ·—1' I*—lr4r40Ni—IrHrH'—I E * S .5 2 3 3 •Ö I H ^ f li u O B h O B hI »^ifif 22 61 220

Edellä olevasta taulukosta Ilmenee, että kalanteroimattoman paperi- 3 rainan tiheyden ennen kyllästystä on oltava vähintään sama 0,027 g/cm (0,44 g/cc) kuin näytteessä B. Kyllästystä edeltävä kalanteroimaton tiheys ei saa ylittää sitä samaa 0,043 g/cm^ (0,70 g/cc) arvoa kuin näytteessä I. Huomattakoon, että vaikka näyte B sisälsi 48,5 % kyllästettä, se oli epätyydyttävä Ö1jynestokerrosominaisuuksiensa puolesta. Vaikka näytteellä J oli erinomaiset öljynestokerrosominaisuudet, se otti itseensä 9,1 % kyllästettä, mutta sen repäisylujuus oli perin huono. Huomattakoon lisäksi, että kaikkien niiden papereiden , jotka olivat tyydyttäviä, 3 lopullinen kalanteroimaton tiheys oli yli 0,042 g/cm (0,69 g/cc) 3 ja alle noin 0,055 g/cm (0,90 g/cc).

Esimerkki VI

Siitä määrästä polymeeristä ja täyteaineesta koostuvaa kyllästettä, jota mieluimmin on käytettävä tyydyttävän paperin aikaansaamiseksi, esitetään esimerkkejä tässä esimerkissä, jossa käytettiin peruspape-ria, joka oli valmistettu valkaistusta "Northern"-sulfaattisellusta ja sisälsi likimäärin 5 % titaniumdioksidia. Vaikka paperi oli lii-maamatonta, siinä esiintyi lievä liimausvaikutus jäljellä olevan pihkan johdosta; arvellaan kuitenkin, että tämä ei ollut riittävä estämään kyllästeen tunkeutumista arkin sisustaan. Paperin pinta-ala paino oli 15,7 kg (61 x 91 cm - 500 arkkia). Näytteet valmistettiin niin kuin esimerkissä V on esitetty; kyllästeen kuiva-ainepitoisuutta kuitenkin vaihdeltiin 10 %:sta 40 %:iin.

Tämän testin tulokset on esitetty taulukossa VI.

23 61 220 3

<U I W -H O

0 -p

3 -H •H CU

iH φ O m O O O

tn 3 r-t r-π cm n

4-> <0 dP

tn o ^ :<o -P H C tll rH -H 3 >1 "H 3 x Λ tn 3 3 3 3 HO 0) φ Φ 0) 1 > 3 3 3 3

0} HO -H *rl -H -H

(0 <P O H H H

> 4J B (—I H rH

3» to >, otuajaj >,3 rH Ό HO 3 Ό Ό 13 •ro -P rH >, > -rl >i >i >i

H O >i >i M HO HO HO

O 3 4-> .3 <J) -P -P -P

•P « <D >i Ό «tn 3 -H 3 3 HO 3 -x

0) Oj-ri&l 00 CO rH VO rH VO CO

•rt <D C3--- LO U0 in LO ItO ID LO

(0 05 rH

3

H

>0 3 O -P ^ X tl) Ή

M m O

3 -rt -p ιηΗ^τσνίΛΗιΗ rH rH -P VO VO H CO ro 3(0 -rl rH CO O OV C" 00

(0(0 (0 i—I t—H CO CN rH

E-t >; CO Eh rl O

« u >1 <0

Ή U I

« <0 dP :(0

•ΓΟ rH

O ή ovovoooooovro tn 'd* >1 ovovovor-oor^oo 3 \ ϋί X \ «· - - *· ' - - 3 U HOtJiOOOOOOO -rl « < « 3 m

-H > >, >, M

O CU <14 -P O

P Ä -P 3 H HP HO) >

CU Eh-PcoooHcocticoh U

<1)0 < G

4-1 vo oooooooo >3

tn CU rH

HO tn O Ο'Ο O O O O ·Η rH OP (0 rH <0 4-» (0 >i -H I Q P +> «nai o ai -p <U -p <0 dP dP dP dP dP dP rH > (0

OJ >i-P dP ·Η E

EhO-P o H VO o to (N M 3 3 *3

>ö-P<l) O ·* « *· - - * (DhOhOO

rH e VO Ή in "d· O O Dj HO HO P

O (0 -rl rH rH (N CN CO (0 4-1 -P 0) 0« -ro 10 CU « W +> tn :t0 *.(0 e G X M (0

U H rl rH

0) <D <D <0 a> cu cu cu x 4-1

>1 I I I I

:<0 H ro <N

Z <CQCJQWXO rH CM ro X

24 612 20

Edellä olevista tuloksista Ilmenee, että merkitsevä parannus öljyn-estokerros- ja taittolujuusominaisuuksissa tapahtuu, kun polymeeristä ja täyteaineesta koostuva kylläste muodostaa 5-10 % eli noin 8,5 % arkin painosta (vertaa näyte B) ja erinomaiset ominaisuudet ovat tuloksena silloin kun kyllästettä on 15-25 % arkin painosta niin kuin näytteistä D ja E näkyy, ja jopa noin 48 %, niin kuin esimerkistä I ilmenee.

Esimerkki VII

Niiden eri tyyppisten jäykkien polymeeriaineiden esittämiseksi, joita voidaan tyydyttävästi käyttää esillä olevan keksinnön mukaisen paperin valmistuksessa, arkkeja esimerkin I mukaisesta peruspaperista kyllästettiin polymeeri-täyteaine-dispersiolla, jonka kiintoainepi-toisuus oli 40 paino-% ja jossa polymeerin ja täyteaineen välinen painosuhde oli 60/40. Täyteaine oli kalsiumkarbonaattia ja polymeereinä olivat: RHOPLEX AC-201, polyakrylaattiemulsio, jota valmistaa Rohm & Haas Co., Philadelphia, Pa.y ja GEON 351, polyvinyylikloridi-emulsio, jota valmistaa B F Goodrich Chemical Co., Akron, Ohio.

Testitulokset on yhdistetty seuraavaan taulukkoon VII.

25 61 220 <D ft* S #3 .-10+3 O W Cm sl*

5 ,B

1 &J3 MW Ο Λ 4j Ö i <0 M-l ^ ;||.||J §18 § § U I ^

<d A

u fl ^ rH VO CM Γ" +» 3 Q m3 cm σ> - t3*s ί a

O Eh -H

M· \ I (0 >1 •H CO CO Vt Ή 3 . λ

0) ad 3 O' Q

0) O.T-t'— X h» cn M3 O' g O 3 ^ σ' oo O' oo

OS.—I

H

3 0 co

j .*in u ^ o r~ co R

"2 . I ·2 o oo σ> oooo ®

Hflj<#>cnwG\·' - - t‘x

H +3 >l30 >1 O' O O O O

> P O 0) rH +j <K> <U VO Λ rH 4+

O > Ή >1 <U S

M <d Eh ,¾ 4-> ro rH in co .H vT

Λ! C co Emm tnm > 3 m ID Co O OO .-1

a Tl % I to 01 ° ° o o « -H

ie a) +3 <u 3 8¾

H I £ p» o O cm RO

& 3 0} CO λ h ^ * * rH p >i CO ad -H dP CM CM CM CO Q > rH t—i 0 '—" CO·*· H1 ft _ O (0 M 4-) _ g Οι rH >1-H r-|

rH US O. O *H

G ·· io id ϋ <p «5 « 8 co S $ Ή td >1 m ä U j*'? O O O O -S a3 £«·*£. SR § S | 55 | ϋ s ” g I tl ^ « τί 4 S r 2 3 , 8 « " "

-°¾ 3 S 33 <3 I

d) o sLsL a 3

m >i | f 3¾ I | rd S

2 n ft gjJ £τ| 8 S 3 S

3 2 31 a1 s 315 5 v i 3 τ! λ o O PHOH <d <d E Eä

>> ft ft ft ,* ft ,* ·Γ-| ·Γ0 -H Q Q

W O c c

BQ) M -H O

P ω h 3 S 8

+3 rl * CM :i8 Q Md 1-1 H 1 II II

CO >C O X 4J o +1 rH Γ-H h 3 S> Böl rH ö CM :¾ & £ 3 ”* 3. 3^ 3>*3 8h3 li i 1

« S (¾ » < ä< S $ ö cR S* -H CM X K

26 61 2 20

Edellä olevista tuloksista ilmenee, että kyllästysaineella, joka koostuu kalsiumkarbonaatilla jatketusta jäykästä polyakrylaattiai-neesta, on olennaisesti sama vaikutus peruspaperiin kuin jäykästä polyvinyyliasetaatista ja kalsiumkarbonaatista koostuvalla kyllästys-aineella (vertaa taulukoita I ja VII). Huomattakoon, että samanlaiset tulokset saadaan, kun kyllästysaine koostuu seoksesta, jossa polyvinyylikloridia on jatkettuna kalsiumkarbonaatilla} kyllästetyn paperin liuotinten vastus- ja öljynestokerros-ominaisuudet ovat kuitenkin itse asiassa paremmat jatkettua kyllästysainetta kuin jatkamaton-ta käytettäessä. Näin ollen lienee ilmeistä, että edullisia tuloksia saavutetaan käyttämällä mieluimmin tietyn tyyppisiä jäykkiä polymee-riaineita kuten polyvinyyliasetaattia, polyakrylaattia ja polyvinyylikloridia.

Esimerkki VIII

Esillä olevan keksinnön mukaisella paperilla on hyvä hankauksen kestokyky vaikka kyllästysseos on jatkettu merkitsevillä määrillä täyteainetta ja vaikka on mahdollista, että huomattavasti vähemmän kuin puolet paperin painosta on kyllästysainetta. Keksinnön mukaisen paperin hankauksen kestokyvyn määrittämiseksi arkkeja esimerkin I mukaista peruspaperia kyllästettiin erilaisilla jäykillä polymeereillä ja polymeerin ja täyteaineen seoksilla esimerkin I mukaisesti. Polyvinyyliasetaattipolymeerina oli VINAC 880} polyakrylaattipolymee-rina oli RHOPLEX 407} ja polyvinyylikloridina oli GEON 351. Arkeille suoritettiin Tabor-hankaustesti TAPPI standardin T 476 ts-63 mukaan. Testissä käytettiin H-18 hankauslaikkaa ja laikan kierrokset laskettiin kunnes arkkiin oli kulunut reikä. Tulokset on esitetty taulukossa VIII.

27 61220

dP

to 3 3 0) „

•HP' (N O ^ N O

o ^ ^ * * * * ^

+J pH CM N W oo Γ0 CM O

H m ro nncM^r ^ a 0)

P

to :(0

i-H

H

>- «1 c a) a) to

•H

a) Λί

Η ^ O

P ao o OQO·"* Oin

m O^OOOinOI

m (Ονο ld t» m r~ m ·«* O

P tH <h h cm to to

3 M

(0 O

λ; oo u

H β pH P

h «o I a) Η Λ K ·ιΗ > I * P to 0 0 3 M A Φ

X ro M

3 ^ P

Ή O

3 (0 M

(0 >

E-ι <U C

I—I (0 •H M (0 *H P (0 s * > 8

•H (OK -H

p 0(0 (0 4J a) ad -Η ·η .¾

(0 C C dP Ό M O

<0 β β K -H :(0 0) 3 P >ι >ι (β Ο P β Q. > <D Ή O c <e to (0 *0 -P p-l >i Qi β (0 -p| -H +j :(0 λ; to 3

•rH -P -P (0 C -H (0 3 rH

pH +J +1 (0 c ή -H H -H

>,« flj pH >, >1 Ό Φ (0 >1(0 (0 >i ^ >i -Η α f

C .p -p P (β β P P

•Η Φ O^-H-HO fi Φ >to ww4J>H:0 !> >i(0 (0 >i +> >· Λί ti γη*η ή η (0 ι-n ·η ag β aHWH«J Ο (0 OHdg :(0 >ιΟ >ι« ft Η ft >ιΟ <0 »0 0) >ιΟ >1 > >ι >ιΟ ιΗ +> ρ m en βίο w h a em m « to MJ-HUriwaO^aO-HU-P :(0

a0A!> > M <Q Ai > -P M

pH ,¾ ># Ji >1 >1Ä> Ή pH

pH rH i—I i—I rH pH pH pH CO Q)

> 0) OO OO Φ O <U OO ao A

Ui] ft ftn ftfO ft dl ft ftM· K K

28 6 1 2 2 0

Edellä olevista tuloksista ilmenee, että hankauksen kestokyky paperi-arkilla, joka on kyllästetty jäykän polyvinyyliasetaatin ja jonkin mineraaliaineen kuten kalsiumkarbonaatin seoksella, on vain hiukan alempi (530 kierrosta) kuin paperiarkilla, joka on kyllästetty pelkällä polyvinyyliasetaatilla (600 kierrosta). Arkilla, joka on kyllästetty polyvinyyliasetaatilla, jota on jatkettu savella mainituissa suhteissa, on vielä suurempi hankauksen kestokyky kuin arkilla, joka on kyllästetty pelkästään polyvinyyliasetaatilla. Arkilla, joka on kyllästetty polyakrylaattiaineella, jota on jatkettu kalsiumkarbonaatil-la, on myös korkeampi hankauksen kestokyky kuin arkilla, joka on kyllästetty pelkästään polyakrylaatilla. Arkilla, joka on kyllästetty täyteaineella jatketulla seoksella polyvinyylikloridia, on vain hiukan suurempi hankauksen kestokyky (400 kierrosta) kuin samanlaisella arkilla, joka on kyllästetty pelkästään polyvinyylikloridilla.

Esimerkki IX

Esillä olevan keksinnön mukainen paperi on kyllästettävä edellä mainitulla dispersiolla; sitä ei voida valmistaa pelkästään kerrostamalla dispersio sille päällysteeksi. Tämän osoittamiseksi arkkeja peruspaperista, jonka pintapaino oli 23,5 kg (500 arkkia 61 x 91 cm) ja paksuus 0,14 mm, kyllästettiin ja päällystettiin polymeerin ja täyteaineen seoksella. Esimerkiksi yksi arkki tätä peruspaperia kyllästettiin esimerkissä I selitetyllä seoksella ja toinenarkki peruspaperia päällystettiin samalla seoksella sillä tavoin kuin US-patenttijulkaisun 3 634 298 esimerkissä 1 on selitetty, paitsi että mainitun patentin esimerkissä 1 syntetisoidun polymeerin sijasta saven ja polymeerin vesidispersion muodostamiseen käytettiin VINAC 880 polyvinyyli-asetaattia, jonka Tg oli 31°C. Dispersiossa oli 55 paino-% saven ja polymeerin seosta, jossa puolestaan oli 83 % savea ja 17 % polymeeriä. Saatu dispersio kerrostettiin peruspaperin toiselle puolelle päällysteeksi käyttäen Meyer-tankoa niin kuin mainitun patentin esimerkissä 1 on selitetty. Päällystettyä paperia kuivatettiin sen jälkeen 1 minuutti 149°C:ssa.

Päällystetyistä ja kyllästetyistä papereista määritettiin myöhemmin repäisy-, puhkaisu- ja taittolujuudet, ja tulokset näistä testeistä on esitetty taulukossa IX.

29 61 220 a

H

Ib s 8 s a h • m «j n oo in ,#>.μ.ριη ro rj yo

Isfll s s § Tä* &

8 +1 jB M (N VO

6S82 8 ® 8

H m M *0 rH

g rH <0 r-~ r* i—i •H pj (N (N en dS nj m ro X §

H V

o A

| | s a s » A :3 tn g ή <-t « a ' ^ O ro cn ro O VO (Τι Γ" \ ^ “ * 0} tr o o o 5 co oo vd in £] Ej ro m rr ^ υ o o o \ en o o o i s s s I 3 5 3 s (¾ Je

3 I

*11 ° a s | >U e

I K 4J

a il iill ijjfl' I

I II ma mt / 30 61 220

Edellä olevasta taulukosta näkyy, että kyllästys alensi repäisylujuutta noin 13 %, kun taas päällystys suurensi repäisylujuutta noin 12 %. Kyllästäminen enemmän kuin kaksinkertaisti puhkaisulujuutta kun taas päällystys paransi puhkaisulujuutta vain noin 50 %. Taitto-kokeessa kyllästys paransi taittolujuutta huomattavasti enemmän kuin kaksinkertaiseksi (jopa alemmassa, 10-20 % relatiivisessa kosteudessa) , kun taas päällystys huononsi taittolujuutta peräti noin 30 %:lla. Päällystetyn paperin delaminaatiovastus oli sama kuin pe-ruspaperilla; kyllästetyn paperin delaminaatiovastus sen sijaan oli yli 300 g/cm, jossa kohdassa paperi itse asiassa repeytyy eikä de-laminoidu. Näin ollen edellä olevista tuloksista ilmenee, että polymeerin ja täyteaineen seos on kyllästettävä paperin sisään eikä pelkästään kerrostettava sen pintaan päällysteeksi.

Edellä olevan selityksen ja esimerkkien perusteella lienee ilmeistä, että esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan uudenlainen tiheä paperi, jolla on tiheiden paperien edulliset ominaisuudet ilman niiden epäedullisia ominaisuuksia, mikä tekee paperin käyttökelpoiseksi moniin sovellutuksiin. Lisäksi keksinnön mukaisia tiheitä papereita voidaan valmistaa taloudellisesti verraten suurilla paperikoneen nopeuksilla.

Näin ollen, joskin edellä on yksityiskohtaisesti selitetty eräs esillä olevan keksinnön sovellutusmuoto, siihen voidaan tehdä monia modifikaatioita ja muutoksia poikkeamatta keksinnön hengestä ja puitteista, jotka on määritetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (13)

31 61220

1. Tiivis paperi, jolla on hyvä öljy- ja liuotintiiviys ja on koostunut selluloosakuiturainasta, joka sisältää polymeeriä ja täyteainetta, tunnettu siitä, että polymeeri ja täyteaine ovat jakaantuneina koko selluloosakuiturainaan kyllästysainedis-persion muodossa siten, että kyllästysainetta on 8,5-50 % viimeistellyn paperin painosta laskettuna, ja että kyllästysaine sisältää 35-90 painoprosenttia polymeeriainetta, jonka lasinsiirtymälämpö-tila on 15o-60°C, ja 10-65 painoprosenttia tämän kanssa yhteensopivaa inerttiä täyteainetta kyllästysaineen painosta laskettuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperi, tunnettu siitä, että lasinsiirtymälämpötila on noin 22 - noin 44°C.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperi, tunnet-t u siitä, että siinä on kyllästysainetta noin 15 - noin 40 % paperin lopullisesta painosta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, tunnettu siitä, että siinä on täyteainetta noin 20 - noin 65 % kyllästysaineen painosta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, tunnettu siitä, että polymeeriaine on valittu polymeeri-aineiden ryhmästä, jonka muodostavat polyvinyyliasetaatti, poly-akrylaatti, polyvinyylikloridi ja näiden seokset.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen paperi, tunnettu siitä, että polymeeriaine on valittu mainittujen aineiden köpoly-meerien ja homopolymeerien joukosta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen paperi, tunnettu siitä, että täyteaine on valittu mineraalien ryhmästä, jonka muodostavat savi, kalsiumkarbonaatti, kiille ja talkki ja näiden seokset.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tiiviin paperin valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu seuraavat vaiheet seuraavassa järjestyksessä suoritettuina: kuljetetaan paperirainaa, jonka kuiva, kalanteroimaton tiheys sen r·*»·' > · *· 2 32 61220 vastakkaisten pintojen välissä on noin 0,027 g/cm (0,45 g/cc) 2 - noin 0,043 g/cm (0,70 g/cc); raina kyllästetään tuomalla siihen ylimäärä vesidispersiota, joka sisältää jäykän po-lymeeriaineen ja sen kanssa yhteensopivan inertin täyteaineen seosta, joka seos koostuu noin 35 - noin 90 %:sta polymeeriainetta ja noin 10 - noin 65 %:sta inerttiä täyteainetta, jotka prosenttiluvut ovat laskettuina seoksen painosta, ja jonka jäykän polymeeri-aineen lasinsiirtymälämpötila on noin 15 - noin 60°C, ja viemällä raina kahden vastakkaisen puristustelan välitse sen varmistamiseksi, että dispersio tunkeutuu rainaan ja liian dispersion poistamiseksi siitä; ja rainaa kuumennetaan sen jälkeen kun se on kulkenut mainittujen telojen välitse ja liika dispersio on poistettu siitä, seoksen sulat-tamiseksi rainan sisään niin, että sen määräksi tulee noin 8,5 -noin 50 paino-% rainan kuivasta painosta laskettuna.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seoksen polymeeriaine on valittu aineryhmästä, jonka muodostavat polyvinyyliasetaatti, polyakrylaatti, polyvinyyliklo-ridi ja näiden homo- ja kopolymeerit ja näiden seokset.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että inertti täyteaine on valittu täyteaineryh-mästä, jonka muodostavat savi, kalsiumkarbonaatti, kiille, talkki ja näiden seokset.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 8-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesidispersio sisältää noin 12,5-60 paino-% mainittua seosta mainitun dispersion kokonaispainosta laskettuna.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperirainan tiheys ennen sen kylläs- 3 tämistä seoksella on alueella noin 0,033 g/cm (0,54 g/cc) - noin 0,042 g/cm3 (0,69 g/cc).

13. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raina ennen sen kyllästämistä on olennaisesti vailla liimausta. • 1 S ? ' 33 61 220