FI64675B - Drygt fyllmedel innehaollande fiberbanor och foerfarande foer framstaellning daerav - Google Patents

Description

tn .iwV'l rvi KUULUTUSJULKAISU r λ s π r- [B] 11 UTLÄGG N1N GSSKRI FT 64675 C (AS) ;7 ^ ^ 'S> V ^ (51) Kv.ik.^int.ci. ^ D 21 H 3/04, 3/78 SUOMI — FINLAND (21) p*te"ttlh»k*,T'u* — P««nttn*öknltig 783958 (22) H»k*ml*pilvi — Ansöknlnpdij 21.12.78 (23) AtkupUvi — Glltlghettdag -^2 jg (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 0^ qq ~q ntrnttl- Ja rekliterlhmltitu» m»*·.*™. |. k^lku». p,m. - ’

Patent- OCh registerst/relsen Ansöktn utlegd och utl.skrlften publleered 31.U0.CSj (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Beg»r<J prtorltet 02.02.78 USA(US) 874458 (71) Dow Chemical Europe S.A., Leland I, Doan-Strasse 3» 8810 Horgen,

Sveitsi-Schwei z (CH) (72) Kent Bruce MeReynolds, Midland, Michigan, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Runsaasti täyteaineita sisältäviä kuiturainoja ja menetelmä niiden valmistamiseksi - Drygt fyllmedel innehällande fiber-banor och förfarande för framställning därav

Keksinnön kohteena on pigmentoituja, huopautettuja kuiturainoja, erityisesti runsaasti täyteainetta sisältäviä rainoja, joiden kuitupitoisuus on pieni, sekä menetelmä niiden valmistamiseksi.

Paperi on kuvattu ohueksi levymäiseksi tuotteeksi, joka koostuu lukuisista, yhteensidotuista, pienistä erillisistä kuiduista (tavallisesti sellukuiduista). Pieniä määriä lateksia on käytetty paperinvalmistusprosessissa. Myös täyteaineita on käytetty parantamaan paperin tiettyjä ominaisuuksia, siitä huolimatta, että rainan lujuus tämän johdosta alenee. Täyteaineiden määrä, jota on tähän asti käytetty paperin valmistusprosesseissa tavallisilla laitteilla, kuten tasoviirakoneella, ei yleensä ole ollut suurempi kuin 30-35 % rainan kokonaiskuivapainosta, vaikkakin määrän 40 %:iin asti on esitetty olevan toteutettavissa. Täyteaineiden pidättyminen rainaan muodostamisen aikana on koettu huomattavaksi ongelmaksi.

64675

Asbestin käyttöä muunlaatuisten kuiturainojen valmistukseen on kokeiltu monia vuosia. Tällaisia kuiturainoja on edullisesti käytetty erilaisten tuotteiden, kuten lattianpäällysteiden ja vaimennu spaper in, valmistukseen. On kuitenkin saatu näyttöä siitä, että asbestikuidut ovat vahingollisia ihmisen terveydelle. Joissakin maissa asbestin käyttö on kielletty ja Yhdysvalloissa harkitaan melko voimakkaita rajoituksia sen käytölle. Niinpä tarve on suuri löytää uusia järjestelmiä, joissa asbestia ei käytetä. Tällaiset uudet asbestittomat järjestelmät voivat saavuttaa tekniikan tason vaikkakaan niiden ominaisuudet yhteensä eivät ylitä asbestia sisältävien aineiden ominaisuuksia. Milloin ominaisuudet tai valmistusmenetelmät paranevat, ovat tällaiset systeemit hyvin hyödyllisiä .

Erityisen edullista olisi, jos uusi menetelmä runsaasti täyteainetta sisältävien papereiden ja varsinkin asbesti-vapaiden tuotteiden valmistamiseksi voitaisiin toteuttaa jo olemassaolevalla laitteistolla, niin että suuria, uusia pääoman sijoituksia ei tarvittaisi.

Keksinnön mukainen vesihuopautettu itsekantava raina koostuu pääasiallisesti yhdistelmästä, jossa on (A) veteen dispergoitu-via kuituja, (B), kalvon muodostavaa, veteen liukenematonta, orgaanista polymeeriä ja (C) veteen liukenematonta, ei.-kuitumaista, epäorgaanista täyteainetta, jolle rainalle on tunnusomaista, että se sisältää 1-30 % kuituja, 2-30 % orgaanista polymeeriä ja 60-95 % täyteainetta.

Tämän rainan edullisessa valmistusmenetelmässä käytetään myös höytelöivää ainetta.

Kuitu on joku veteen liukenematon, veteen dispergoituva luonnon- tai tekokuitu tai tällaisten kuitujen seos. Tavallisesti veteen dispergoituvuus aikaansaadaan pienellä määrällä ioni- tai hydrofiilejä ryhmiä tai varauksia, jotka ovat suuruudeltaan riittämättömiä aikaansaadakseen vesiliukoisuuden. Sekä pitkät, että lyhyet kuidut tai niiden seokset ovat käyttökelpoisia, mutta lyhyet kuidut ovat edullisia. Monet luonnon aineksista saatavat kuidut ovat anionisia, esim. puumassa. Joitakin tekoaineista käsitellään 64675 niiden tekemiseksi lieyästi ionisiksi, ts. anionisiksi tai katio-nisiksi. Lasikuidut, murskattu lasi, puhallettu lasi, jätepaperi-massa, puuvilla ja pellavalumppujen selluloosa, mineraalivilla, tekopuumassa, jollaista tehdään polyetyleenistä, oljet, keramiik-kakuidut, nailonkuidut, polyesterikuidut jne. ovat käyttökelpoisia. Erityisen käyttökelpoisia kuituja ovat selluloosa- ja ligno-sellulloosakuidut, jotka yleisesti tunnetaan erilaisina havu- ja lehtipuumassoina, kuten kivellä hiottu puuhioke, kuumahiottu mekaaninen massa, kemimekaaninen massa, puolikemiallinen massa ja kemiallinen massa (sellu). Spesifisiä esimerkkejä ovat valkaisematon sulfiittimassa, valkaistu sulfiittimassa, valkaisematon sul-faattimassa ja valkaistu sulfaattimassa.

Kalvon muodostava, veteen liukenematon,orgaaninen polymeeri, joka on käyttökelpoinen tämän keksinnön toteutuksessa, on luonnollinen tai synteettinen ja voi olla homopolymeeri, kahden tai useamman etyleenisesti tyydyttämättömän monomeerin sekapolymeeri tai tällaisten polymeerien seos. Erityisesti käsittelyn helppouden kannalta tuotteen valmistamiseksi ja saastuttavien aineiden häviöiden rajoittamisen kannalta ympäristöön on yleensä edullista, että polymeeri on lateksin muodossa, ts. vesipitoisena kolloididispersiona. Edustavia orgaanisia polymeerejä ovat luonnon kautsu, tekokautsut, kuten styreeni/butadieeni-kautsut, isopreenikautsut, butyyli-kaut-sut ja nitriili-kautsut sekä muut etyleenisesti tyydyttämättömien kautsu- tai hartsi-polymeerit, jotka ovat kalvon muodostavia, edullisesti huoneen lämpötilassa tai sen alapuolella, vaikkakin erikoistapauksissa voidaan käyttää polymeeriä, joka on kalvon muodostava lämpötilassa, jota käytetään rainan muodostuksessa. Kalvoa muodos-tamattomia polymeerejä voidaan käyttää seoksissa, edellyttäen, että syntynyt seos on kalvon muodostava. Polymeerejä, jotka on tehty kalvon muodostaviksi käyttämällä pehmentimiä, voidaan myös käyttää. Polymeerit, joita on valmiiksi saatavissa lateksimuodossa, ovat edullisia - erityisesti vettähylkivät polymeerit, joita valmistetaan emulsiopolymeroinnilla yhdestä tai useammasta etyleenisesti tyydyttämättömästä monomeerista. Edustavia tällaisia latekseja ovat US-patenttijulkaisussa 3 640 922 kuvatut (palsta 1, rivi 61-palsta 2, rivi 34). Tässä kohdassa (erityisesti palsta 2, rivit 2-9) esitetään etusija polymeerien ja sekapolymeerien latekseille, < % 4 64675 joissa ei ole oleellista osaa hydrofiilisia ryhmiä. Käyttöä varten tässä keksinnössä latekseilla on edullisesti joitakin ionisia hyd-rofiilejä ryhmiä, mutta niiden täytyy olla vailla riittävää ei-ionista kolloidista stabilointia, joka häiritsisi kuitu-agglome-raatin muodostumista. Tällainen ei-ioninen, kolloidi-stabilaatio voitaisiin aikaansaada ei-ionisilla emulgoimisaineilla tai kopo-lymeroitujen monomeerien läsnäololla, joissa monomeereissä on samanlaatuisia hydrofiilisiä ryhmiä, jollaisia on ei-ionisissa emul-goimisaineissa, esimerkiksi hydroksyyli- ja amidi-ryhmiä. Siten, jos tällaisia hydrofiilisä ryhmiä sisältävät monomeerit ovat poly-meroituina aineosina lateksipolymeereissä, on näitä monomeereja läsnä pieniä määriä, kuten alle n. 10 %, tavallisesti vähemmän kuin n. 5 % polymeerin painosta, jolloin päästään parhaisiin tuloksiin. Joskin hyvin pieniä määriä ei-ionisia emulgoimisaineita voidaan hyväksyä joissakin yhdistelmissä, ei niiden käyttö yleensä ole eduksi, eikä niitä tulisi käyttää määriä, jotka riittävät häiritsemään prosessin destabilaatiovaihetta.

Lateksiyhdistelmät, joita käytetään tässä keksinnössä, valitaan latekseista, joissa edelläkuvatun kaltainen polymeeri pysyy vesipitoisessa dispersiossa ioni-stabilaation vaikutuksesta. Tällaiseen ioni-tasapainotukseen päästään esim. käyttämällä ionista pinta-aktiivista ainetta tai pieniä määriä jotakin monomeeria, joka sisältää ionisen ryhmän lateksin valmistukseen liittyvän emulsiopo-lymeroinnin aikana. Polymeeriin sitoutunut pieni määrä ioniryhmiä antaa yleensä varauksen, joka on n. 0,7 milliekvivalenttia grammaa kohti polymeeriä lateksissa. Tavallisesti on edullista, että tässä keksinnössä käytettävällä lateksikomponentilla on polymeeriin sidottu varaus, joka on n. 0,03-0,4, edullisesti n. 0,09-0,18 milli-ekvivalenttia grammaa kohti polymeeriä lateksissa, erityisesti, kun varaus on aikaansaatu karboksyylisuolaryhmillä. Käsitteellä "polymeeriin sidottu" ioniryhmien tai -varausten suhteen tarkoitetaan ionisia ryhmiä tai varauksia, jotka eivät ole desorboitavissa polymeeristä. Tällaisia ionisia ryhmiä tai varauksia sisältäviä aineita saadaan, kuten edellä mainittiin, kopolymeroimalla ionisia ryhmiä sisältävä monomeeri tai muilla tavoin, kuten ymppäänuällä, liittämällä (kovalenttisin sidoksin) katalyytti-osasia polymeeriin, erityisesti sulfaattiryhmiä persulfaatti-katalyyteistä tai muutta- >.t· * * · 64675 maila polymeeriin jo kovalenttisin sidoksin liittyneet ei-ioni-set ryhmät ionisiksi ryhmiksi.

Ioniset ryhmät ovat edullisesti karboksyylisuolaryhmiä, erityisesti alkalimetalli- ja aramoniumkarboksylaatti-ryhmiä, tai kva-ternäärisiä ammoniumsuolaryhmiä, mutta myös muut anioniset ja ka-tioniset ryhmät ovat käyttökelpoisia; esim. sulfaatti-, sulfo-naatti- ja aminoryhmät. Karboksyylisuolaryhmät ovat varsin edullisia.

Lateksi-yhdistelmille, joissa on vain vähän tai ei ollenkaan havaittavaa määrää ionisia ryhmiä sidottuina polymeeriin, ioni-stabilaatio aikaansaadaan adsorboiduilla ionisilla pinta-aktiivi-silla aineilla. Pieniä määriä ionista pinta-aktiivista ainetta voidaan käyttää latekseilla, joissa on sitoutuneita ionisia ryhmiä, mutta kasvavat määrät pinta-aktiivista ainetta, jotka ylittävät määrät, jotka tarvitaan riittävää stabilaatiota varten, pyrkivät tekemään systeemin muiden komponenttien oikean valinnan kriittisemmäksi ja monimutkaistavat muodostamista.

Anioniset ja kationiset pinta-aktiiviset aineet ovat hyvin tunnettuja alalla ja sopivia aineita voidaan valita esim. niistä, jotka on lueteltu vuosittain ilmestyvässä julkaisussa "McCutcheon's Detergents and Emulsifiers" ,esim. vuoden 1973 painoksessa (julkaisija McCutcheon's Division, Allured Publishing Corporation, Ridgewood, NJ). Myös ei-ionisista pinta-aktiivisista aineista on annettu esimerkkejä edellä mainitussa kirjallisuusviitteessä.

Erityisen edulliset lateksit (ts. lateksit, joiden sidottu varaus on väliltä n. 0,09 - n. 0,18 milliekvivalenttia/g polymeeriä) toimivat yleensä parhaiten prosessissa ja antavat kokonaisuutena parhaan sekarainan. Kun näitä erityisen edullisia latekseja käytetään prosessissa, on kolloidi-destabiloimisvaiheen menetelmällä sekä muiden aineosien määrän ja laatujen valinnalla kuvatuissa rajoissa vähemmän merkitystä. Tällaisten edullisten lateksien käyttäytymisen tarkkailusta prosessin aikana saadaan vihjeitä erilaisten muiden käytettävien komponenttien valinnoille silloin kun halutaan käyttää latekseja, jotka ovat edullisia ja toimivia, mutta eivät kuitenkaan kuulu erityisen edullisiin latekseihin. Esimerkiksi, toteutettaessa kolloidi-destabiloimisvaihe menetelmällä, jossa käytetään höytelöivää ainetta, jolla on vastakkainen varaus kuin lateksilla, ohjaa erityisen edullisia latekseja käytettäessä syntyneen höytelöityneen aineen ulkonäkö ja luonne alaan perehtynyttä 6 64675 muiden komponenttien kriittisessä valinnassa, kun käytetään lateksia, joka ei kuulu erityisen edullisiin latekseihin, mutta jota voidaan käyttää - erityisesti lateksia, johon on sitoutunut suurempi varaus kuin edullisiin latekseihin.

On kuitenkin tapauksia, jolloin käytännön syistä on edullista käyttää latekseja, joiden sidottu varaus on suurempi kuin 0,8 ja jopa suurempi kuin 0,4 milliekvivalenttia varausta grammaa kohti polymeeriä lateksissa, esim. kun sidottu varaus on kationi-nen, kun toivotaan yhdistelmän takaisinhajoitettavuutta tai kun sidottujen ionisten ryhmien halutaan stabiloimistehtävänsä lisäksi olevan suuremmassa määrässä muussa edullisessa vuorovaikutuksessa yhdistelmän muiden komponenttien kanssa.

Varaus/massa-suhde, joka tässä ilmaistaan milliekvivalent-teina varausta grammaa kohti polymeeriä lateksissa, ei välttämättä ( eikä yleensä) vastaa esimerkiksi milliekvivalentti-osaa ionisen ryhmän sisältävää monomeeria, joka polymeroidaan ei-ionisten,vettä hylkivien monomeerien kanssa emulsiopolymeroinnilla lateksin muodostamiseksi. Näitä eroja syntyy (1) koska jonkinverran ionista monomeeria polymeroituu lateksiosasen sisällä eikä se siten ole vaikuttamassa polymeeriosasten dispersion stabilointiin eikä tule mitatuksi, (2) ioninen monomeeri voi homopolymeroitua tai kopoly-meroitua muodostamaan vaihtelevia määriä vesiliuokoisia polymeerejä, tai (3) joissakin tapauksissa ioninen monomeeri ei polyme-roidu täydellisesti kuten muut monomeerit. Yleensä, kun ionisen monomeerin osuus suhteessa kokonaismonomeeriin kasvaa, niiden ionisten monomeerien ionisten ryhmien, jotka ovat osasen pinnalla, osuus vähenee ja vastaavasti lateksiosasissa olevien ionisten ryhmien tai ionisia vesiliuokoisia polymeerejä muodostavien ryhmien määrä lisääntyy. Koska vesiliukoisten polymeerien, joko anionisten tai ei-ionisten, liian suuri ylimäärä voi aiheuttaa ongelmia tässä menetelmässä, on yleensä toivottavaa, kun käytetään sidottuja varauksia suuremmissa pitoisuuksissa, (a) käyttää latekseja, joita varten niiden valmistuksessa on ryhdytty erikoisvarotoimenpi-teisiin vesiliuokoisen polymeerin muodostumisen vähentämiseksi, tai (b) lisätä yhdistelmään aineita, jotka tekevät vesiliukoiset polymeerit liukenemattomiksi, tai (c) poistaa joitakin tai kaikki tällaisista vesiliukoisista polymeereistä.

7 64675

Lateksit, joilla on .mikä tahansa helposti saatava koko, ovat käyttökelpoisia tämän keksinnön toteutuksessa, mutta edullisia ovat keskimääräiset hiukkasläpimitat väliltä n. 0,10 -n. 0,26 yum ( n. 1000 - n. 2600 Angströmiä) - erityisesti väliltä n. 0,12 - n. 0,18 ^im (n. 1200 - n. 1800 A). Koska lateksia laimennetaan prosessin aikana, eikä lateksin kuiva-ainepitoisuus toimitettaessa ole ratkaiseva.

Valmistettaessa useita näistä koostumukseltaan erilaisia, keksinnössä käyttökelpoisia latekseja, on edullista käyttää tunne-tunlaista ketjunsiirtoainetta, kuten erilaisia pitkäketjuisia mer-kaptaaneja, bromoformia ja hiilitetrakloridia, joskin muitakin aineita voidaan käyttää.

Tämän keksinnön toteutuksessa käytetyt täyteaineet ovat hienojakoisia, pääasiallisesti veteen liukenemattomia, epäorgaanisia aineita. Tällaisia aineita ovat esim. titaanidioksidi»amorfinen piidioksidi, sinkkioksidi,, bariumsulfaatti, kalsiumkarbo-naatti, kalsiumsulfaatti, aluminiumsilikaatti, savi, magnesiumsi-likaatti, piimää, aluminiumtrihydraatti, magnesiumkarbonaatti, osittain kalsinoitu dolomiitti-kalkkikivi, magnesiumhydroksidi sekä kahden tai useamman tällaisen aineen seokset. Magnesiumhydroksidi sopii erityisen hyvin käytettäväksi valmistettaessa tavallisella käytettävissä olevalla paperin valmistuslaitteistolla tuotetta, jolla on hyvät ominaisuudet, lisäksi se myötävaikuttaa tuotteen hyvään tulenkestävyyteen ja mikrobiologiseen kestävyyteen ja on edullista. Kalsiumkarbonaattia pidetään kuitenkin joskus parempana, erityisesti käyttötarkoituksiin, joissa taloudelliset tekijät ovat erityisen tärkeitä, koska sitä on helposti saatavissa, se antaa hyvän rakenteen, toimii hyvin prosessissa ja voidaan käyttää epäpuhtaita laatuja, kuten jauhettua kalkkikiveä. Täyteaineiden hiuk-kaskoko on sellainen, että pääosan läpimitta on alle 50 Atm. Keskimääräinen läpimitta on yleensä suurempi kuin n. 0,1 yum ja edullisesti se on n. 0,1 - n. 20 Aim· Edullisia suoritusmuotoja varten täyteaineiden tulisi olla asbestittomia.

Tämän keksinnön menetelmän monissa suoritusmuodoissa höyte-löivä aine eli destnbiloimisaino (nimitetään joskus myös saostus-apuaineeksi) on hyvin edullinen. Tällaiset höytelöivät aineet ovat veteen dispergoituvia, edullisesti vesiliukoisia, ionisia yhdis- 64675 teitä tai polymeerejä, ts. yhdisteitä tai polymeerejä, joilla on positiivinen tai negatiivinen varaus. Menetelmää varten valitaan tavallisesti höytelöimisaine, jolla on vastakkainen varaus kuin lateksin ionisella stabiloimisaineella. Jos lateksilla on negatiivinen varaus, on höytelöimisaineella kationinen varaus ja päinvastoin. Kuitenkin, kun käytetään kahden tai useamman höytelöivän aineen yhdistelmiä, ei niiden kaikkien varauksen välttämättä tarvitse olla vastakkainen lateksin alkuvaraukselle.

Edustavia höytelöimisaineita ovat kationinen tärkkelys? vesiliukoiset, epäorgaaniset suolat, kuten aluna, aluminiurasul-faatti, kalsiumkloridi ja magnesiumkloridi; ioninen lateksi, jolla on vastakkainen varaus (+ tai -) kuin sidelateksilla, esim. kationinen lateksi tai anioninen lateksi? vesiliukoiset, ioniset, synteettiset orgaaniset polymeerit, kuten polyetyleeni-imiini sekä erilaiset ioniset polyakryyliamidit, kuten karboksyyliä sisältävät polyakryyliamidit; akryyliamidin kopolvmeerit dimetyyliaminoetyyli-metakrylaatin tai diallyylidimetyyliammoniumkloridin kanssa? polyakryyliamidit, jotka on modifioitu muulla tavalla kuin kopolymeroi-malla ionisten ryhmien saamiseksi? sekä kahden tai useamman edellä mainitun yhdistelmät lisättyinä ovat erityisen edullisia, kun käytetty lateksi on anioninen. Polymeeri-höytelöimisaineet ovat edullisia, koska ne ovat tehokkaampia, pyrkivät tuottamaan vähemmän vesiherkkiä tuotteita ja antamaan paremman leikkauskestävyyden pa-periraaka-aineella.

Edullinen menetelmä tämän keksinnön tuotteiden valmistamiseksi on erityisen hyvin sovellutettavissa suoritettavaksi koear-kin muodostuslaitteella tai tavallisella, jatkuvalla paperinvalmis-tuslaitteistoila, kuten tasoviirakoneella, sylinterikoneella, imu-koneella, kuten Rotaformer-koneella tai käsipahvilaitteistolla. Sopivia käytettäviksi tämän keksinnön toteutuksessa ovat myös muut hyvin tunnetut tällaisten laitteiden muunnelmat, esimerkiksi taso-viirakone, jossa on peräkkäisiä perälaatikoita, tai monisylinteri-koneet, joissa, jos halutaan, eri sulppuja voidaan käyttää eri sylintereillä yhden tai useampien kerrosten, jotka voivat muodostaa valmiin kartongin, koostumuksen ja ominaisuuksien vaihtelemiseksi.

9 64675

Lisäyksityiskohtia varten viitataan paperin ja paperinvalmistuksen yleiseen yhteenvetoon, joka löytyy teoksesta Kirk-Othmer,Encyclopedia of Chemical Techology, Interscience Publishers, Inc., NY 14 (1967) sivut 494-510, jossa arkin muodostaminen ja sopiva laitteisto sitä varten on kuvattu sivuilla 505-508.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä runsaasti täyteaineita sisältävä kuiturainan valmistamiseksi, jolloin (I) veteen dispergoituvista kuiduista valmistetaan vesipitoinen dispersio; (II) saatuun dispersioon sekoitetaan: (A) hienojakoista, oleellisesti veteen liukenematonta, ei-kuitumaista, epäorgaanista täyteainetta ja (B) sideainetta, joka sisältää kalvonmuodostavan, veteen liukenemattoman, orgaanisen polymeerin ionisesti stabiloidun lateksin muodossa; (III) saatu seos destabiloidaan kolloidisesti muodostamaan kuitu-agglomeraatti vesipitoisessa lietteessä; (IV) huokoisella alustalla vesipitoinen liete jaetaan ja siitä valutetaan vettä märän rainan muodostamiseksi; ja (V) raina kuivataan; jolle menetelmälle on tunnusomaista, että vaiheessa (II) saatu seos sisältää kuivapainon perusteella laskettuna kokonaiskuiva- ainemäärästä: 1 - 30 %, edullisesti 5 - 15 %, kuituja, 60 - 95 %, edullisesti 75 - 90 %, täyteainetta, 2 - 30 %, edullisesti 5 - 15 %, lateksia, ja että ionisesti stabiloidulla lateksilla ei ole riittävästi ei-io-nista stabilointia, jotta se voisi häiritä kuitu-agglomeraatin muodostumista, jolloin prosentit ovat paino-prosentteja ja ne on laskettu kokonaiskuiva-aineesta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kuituaines saatetaan mekaaniseen käsittelyyn veden läsnäollessa tavalla, jota on runsaasti kuvattu paperinvalmistuksen alalla sulputuksena ja jauhamisena.

Selluloosakuidut jauhetaan tavallisesti Canadian Standard Freeness (CSF)-lukuun n. 350 ml - n. 700 ml, edullisesti n. 400 ml -n. 600 ml, 0,3 %:n sakoudessa. Tekokuituja käsitellään mekaanises- 10 64675 ti samalla tavalla, mutta ellei niitä ole erikoiskäsitelty ne eivät fibrilloidu antamaan samaa dispersioastetta, joka saadaan selluloosamassoilla, joten Canadian Standard-testi ei sovi tällaisille aineille. Tekokuitujen kuitupitoisuus on yleensä joko noin 1 cm, edullisesti n. 0,3 - n. 0,6 cm.

Näin saadun massan sakeus (paino-% kuivaa kuituainetta) on tavallisesti n. 0,1 - n. 6 %, edullisesti n. 0,5 % - n. 3 %.

Sekoitettaessa kuidut ja rainan muut komponentit lisätään samalla vettä saadun sulpun sakeuden pienentämiseksi arvoon, joka on tavallisesti väliltä n. 0,1 - n. 6 %, edullisesti n. 1 - n. 5 %. Osa laimennusvedestä on edullisesti nollavettä tai prosessivettä, joka palautetaan rainanvalmistusprosessin myöhemmistä vaiheista. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jonkin verran prosessivettä voidaan käyttää kuidun jauhatusvaiheessa. Tavallisesti täyteaine, laimennus-vesi ja lateksi, joka yleensä on esilaimennettu alhaisempaan kuiva-ainepitoisuuteen kuin sillä oli valmistettaessa, lisätään (tavallisesti, mutta ei välttämättä, tässä järjestyksessä) kuitudis-persioon sekoittaen. Ainakin osa tarvittavasta kolloidisesta de-stabilaatiosta voi tapahtua samanaikaisesti kuitujen, täyteaineen ja lateksin sekoittamisen kanssa joko tarvittavien komponenttien vuorovaikutuksen vaikutuksesta tai muiden valinnaisten märän pään lisäaineiden, kuten seuraavassa mainittujen, samanaikaisen lisäyksen vaikutuksesta. Sekoittamisesta ja aineiden siirrosta käytetyn laitteen läpi aiheutuva mekaaninen leikkautuminen voi aikaansaada tai auttaa destabilaatiota. Sekoitus- ja destabilaatio-vai-heiden yhdistelmä aikaansaa kuitenkin kuituagglomeraatin vesipitoisessa lietteessä, jonka pitoisuudessa 100 g kuiva-ainetta 13 500 ml:ssa vesilietettä, tulisi valua ajassa n. 4 - n. 120 sekuntia, erityisesti n. 15 - n. 60 sekuntia ja edullisesti n. 30 -n. 45 sekuntia, 25,4 - 30,5 cm:n (10-12":n) Williams Standard Sheet Mould-arkkimuotissa, jossa on 5 cm:n poistoaukko ja 76,2 cm:n vesipylväs ja johon on sovitettu standardi 100-"meshin", ruostumaton terässihti (lankakoko 0,1143 mm) antamaan yhdellä läpäisyllä ainakin 85 %:n kuiva-ainepidätys, joka kuiva-aine sisältää ainakin 60 paino-% täyteainetta. Lisäksi, edullisissa suoritusmuodoissa, valutettu vesi on pääasiallisesti kirkas. Tehokas ja edullinen menetelmä destabilaation suorittamiseksi (tai suorittamisen täydentämiseksi) on sekoittaa muihin komponentteihin höytelöimisai-netta, ts. veteen dispergoituvaa tai veteen liukenevaa, ionista yh 64675 distettä, jonka varaus on vastakkainen (+ tai -) ioniselle sta-bilaatiolle, riittävästi, yleensä vähemmän kuin n. 1 %, laskettuna komponenttien kokonaiskuivapainosta. Kun höytelöimisainetta käytetään, se lisätään niin, että destabilaatio voi tapahtua ennen jakamis- ja valutusvaihetta. Jatkuvassa rainanmuodostuslaitteessa, kuten tasoviirakoneella, höytelöimisaine lisätään massalaatikolla tai sellaisessa pisteessä laitteen massansiirto-osastolla, että aikaa on riittävästi halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi, mutta ei niin paljon, että syntynyt höytelöity massa joutuu liiallisen leikkauksen alaiseksi. Syntyneen vesipitoisen dispersion jakamisen ja valuttamisen jälkeen näin saatu raina valinnaisesti märkä-puristetaan ja kuivataan laitteistolla, jota tavallisesti paperinvalmistuksessa käytetään.

Märän rainan muodostamisvaiheessa käytetty prosessilämpö-tila on tavallisesti väliltä n. 4,4°C (40°F) - n. 54°C (130°F), vaikkakin lämpötiloja näiden rajojen ulkopuolelta voidaan käyttää, edellyttäen, että ne ovat vesipitoisen dispersion jäätymispisteen yläpuolella ja sen lämpötilan alapuolella, jossa käytetty lateksi-polymeeri liiallisesti pehmenisi. Joskus ympäristöolosuhteita korkeammat lämpötilat edistävät nopeampaa valumista.

Hyödyllisiä tämän keksinnön toteutuksessa ovat myös pienet määrät erilaisia muita märän pään lisäaineita, jotka ovat paperinvalmistuksessa tavallisesti käytettyä tyyppiä. Tällaisia aineita ovat hapettumisen estoaineet, erilaiset hiilivety- ja luonnonva-hat, erityisesti anionisten tai kationisten emulsioiden muodossa; selluloosa-johdannaiset, kuten karboksimetyyliselluloosa ja hyd-roksietyyliselluloosa; vesiliuokoiset orgaaniset väriaineet, veteen liukenemattomat, mutta veteen dispergoituvat, väripigmentit, kuten kimrööki, kyyppivärit ja rikkiväri; tärkkelys, luonnon kumit, kuten guar-kumi ja Johanneksen leipäpuukumi, erityisesti niiden anioniset ja kationiset johdannaiset; ei-ioniset akryyliamidi-polymeerit; lujutta parantavat hartsit, kuten melamiini-formaldehy-di-hartsit, urea-formaldehydihartsit ja erityyppiset kovettimet, kuten rikkiä sisältävät vulkanoimisaineet ja lisäyhdisteet. Lisämääriä ja/tai lajeja anionisia tai kationisia pinta-aktiivisia aineita voidaan myös lisätä pieniä määriä prosessin eri pisteissä, jos halutaan. Ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita tulisi käyttää 12 64675 niukasti, jos ollenkaan.

Yalinnaisesti voidaan käyttää joko massa- tai pintaliimausta yhdessä tämän keksinnön erikoispiirteiden kanssa.

Edellä kuvatulla menetelmällä saatujen tuotteiden tiheydet vaihtelevat laajalti, kuten välillä n. 480-2400 kg/m3. Koska täyteaineen osuus tuotteiden painosta on suuri, on jotakin nimenomaista tuotetta varten valitulla täyteaineella huomattava vaikutus tuotteen tiheyteen ja muihin ominaisuuksiin.

Muodostetun rainan paksuus voi vaihdella välillä n. 0,076 -3,175 mm ,edullisen arvon riippuessa jonkinverran aiotusta käyttötarkoituksesta. Yleensä paksuus on kuitenkin välillä 0,381 -1,651 mm.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan vesihuopautettuja, itsekantavia rainoja, joissa on suuri täyteainepitoisuus, jolloin suuri osa lisätystä täyteaineesta pidättyy rainoihin. Alalla tavallisesti käytetyllä käsitteellä "vesihuopautettu raina" tarkoitetaan rainaa, joka on kerrostettu laimeasta vesilietteestä, jonka kuiva-ainepitoisuus tavallisesti on 4 % tai vähemmän. Samalla kun täyteaine muodostaa pääosan rainasta, pidättyvät myös lateksi ja kuidut rainaan suurina osuuksina. Kaiken prosessissa käytetyn kuiva-aineen pidättyminen rainaan on yleensä suurempi kuin 85 paino-% ja edullisissa suoritusmuodoissa se on yli 95 %.

Tämän keksinnön menetelmällä ja tuotteella on monia etuja. Verrattuna tekniikan tason paperirainoihin rainassa on vähemmän kosteutta, kun se poistuu koneen märästä päästä. Siten rainan samalla neliömetripainolla tarvitaan vähemmän energiaa rainan kuivaamiseen ja konetta voidaan ajaa nopeammin tai voidaan kuivata paksumpaa rainaa. Uusi menetelmä voidaan toteuttaa käyttäen äskettäin suunniteltua ja saatavaa laitteistoa, jollaisen paperin valmistajat tavallisesti omistavat. Käytetään helposti saatavia raaka-aineita. Suuri osa raaka-aineista on halpaa täyteainetta ja kokonaiskustannukset ovat alhaisia. Tiheyttä voidaan muuttaa yksinkertaisesti täyteaineen valinnalla. Edulliset suoritusmuodot ovat myös asbestiva-paita.

i3 64675

Seuraavat esimerkit kuvaavat tapoja, joilla tämä keksintö voidaan toteuttaa.

Kaikki osat ja prosentit on laskettu painosta, ellei toisin ole nimenomaisesti ilmoitettu. Komponentit, joista on käytetty tunnuksena kirjainmerkkiä, esim. lateksi A, on selitetty taulukoissa A, B, C ja D.

Taulukko A Täyteaineet

Tunnus Kuvaus A Magnesiumhydroksidi; hiukkaskoko 5-10 /um, vesilietteenä 58 %:n kuiva-ainepitoisuus .

B Kalsiumkarbonaatti; jauhettu liitu n:o 9} keskimääräinen hiukkaskoko 15 /um.

C Sinkkioksidi; hiukkaskoko pienempi kuin että 1% pidättyy Tyler 325-mesh'in seu lalle.

D Titaanidioksidi; hiukkaskoko pienempi kuin että 0,2% pidättyy Tyler 325-mesh'in seulalle.

E Seos, jossa 50 % täyteainetta A ja 50 % täyteainetta N.

F Seos, jossa 80 % täyteainetta A ja 20 % täyteainetta B.

G Seos, jossa 60 % täyteainetta A ja 40 % täyteainetta B.

H Bariumsulfaatti; keskimääräinen hiukkas koko 2,5 Aim.

J Talkki, keskimääräinen hiukkaskoko 2,7 /um.

K H.T.savi, keskimääräinen hiukkaskoko 0,8 /um.

L Aluminiumoksiditrihydraatti; hiukkasko ko, 75 % läpäisee 325 mesh'iri Tyler-seu-lan.

M Magnesiumkarbonaatti; hiukkaskoko, 90 % läpäisee 200-mesh'in Tyler-seulan.

N Paisutettu perliitti; hiukkaskoko, 1-16 % pidättyi 325-mesh'in Tyler-seulalle.

O Magnesiumhydroksidi; hiukkaskoko 5-10/um, jauheena.

_ “ I.

14 64675

Taulukko A (jatkuu)

Tunnus Kuvaus P Vedellä pesty, paperin täyteainelaatuinen savi, keskimääräinen hiukkasläpimitta 3 yum.

Q Talkki, keskimääräinen hiukkaskoko 9 yum.

Taulukko B Lateksit

Tunnus Kuvaus A Seos, jossa on 65 osaa (kiinteältä pohjalta) kopo- lymeerin, jossa on 56 % styreeniä ja 44 % butadiee-niä, lateksia, joka on valmistettu 1 %:n kanssa bro-moformi-ketjunsiirtoainetta ja joka sisältää 0,5 % dodekyylidifenyylieetteri-disulfonihapon di-natriumsuolaa ja 4 % modifioitua hartsisaippuaa, jolloin prosentit on laskettu kopolymeerin painosta, sekä 35 osaa lateksia C ja vielä 0,2 %, laskettuna polymeerin kokonaispainosta seoksessa, tridekyylinatriumsulfaattia, jolloin seoksen sidottu varaus on välillä 0,02-0,06 milliekvivalent-tia/granuna polymeeriä.

B Seos, jossa on 75 osaa (kiinteältä pohjalta) kopo lymeerin, jossa on 50 % styreeniä ja 50 % buta-dieeniä, lateksia, joka on valmistettu 1 %:n kanssa bromoformi-ketjunsiirtoainetta ja joka sisältää 0,5 % dodekyylidifenyylieetteri-disulfoni-hapon dinatriumsuolaa ja 4 % modifioitua hartsisaippuaa, jolloin prosentit on laskettu kopolymeerin painosta, sekä 35 osaa (kiinteältä pohjalta) lateksia G, jolloin seoksen sidottu varaus on väliltä 0,02-0,06 milliekvivalenttia/gramma kopolymeeriä.

C Kopolymeerin, joka sisältää 41 % styreeniä, 55 % butadieeniä, 3 % itakonihappoa ja 1 % akryylihappoa, lateksi, joka on valmistettu 1,75 %:n kanssa bromoformi-ket juns iirtoainetta ja joka sisältää 0,5 % dodekyylidifenyylieetteri-disulfonihapon dinatriumsuolaa, jolloin prosentit on laskettu polymeerin painosta lateksissa. Sidottu varaus on 0,144 rr.il-liekvivalenttia heikkoa happoa (karboksyyli) ja 0,058 milliekvivalenttia vahvaa happoa (sulfaatti) /gramma kopolymeeriä.

D Seos, jossa on 80 osaa lateksia C 20 osan kanssa lateksia G ja jonka sidottu varaus on väliltä 0,15 - 0,2 milliekvivalenttia/gramma polymeeriä.

E Seos, jossa on 80 osaa lateksia C ja 20 osaa kopo lymeerin, jossa on 80 % styreeniä ja 20 % butadieeniä, lateksia, joka sisältää 0,1 % dodekyyli-difenyylieetteri-disulfor.ihapon dinatriumsuolaa, jolloin seoksen sidottu varaus on väliltä 0,15 -0,2 milliekvivalenttia/gramma kopolymeeriä.

15 64675

F Lateksin A kaltainen seos, paitsi että lateksin G

määrä on 30 % eikä 35 %, jolloin seoksen sidottu varaus on väliltä 0,02-0,06 milliekvivalenttia/ gramma polymeeriä.

G Kopolymeerin, jossa on 81 % styreeniä, 17 % buta- dieeniä ja 2 % akryylihappoa, lateksi, joka on valmistettu 2 %:n kanssa hiilitetrakloridi-ketjun-siirtoainetta ja joka sisältää 0,2 % tridekyyli-natriumsulfaattia, prosenttien ollessa laskettu kopolymeerin painosta lateksissa. Lateksin sidottu varaus on 0,065 milliekvivalenttia/gramma kopolymeeriä.

H Seos, jossa on 70 osaa (kiinteältä pohjalta) kopo lymeerin, jossa on 50 % styreeniä ja 50 % butadiee-niä, lateksia, joka on valmistettu 1 %:n kanssa bromoformi-ketjunsiirtoainetta ja joka sisältää 0,5 % dodekyylidifenyylieetteri-disulfonihapon dinatriumsuolaa ja 4 % modifioitua hartsisaippuaa, prosenttien ollessa lasketut kopolymeerin painosta, sekä 30 osaa (kiinteältä pohjalta) lateksia C, jolloin seoksen sidottu varaus on väliltä 0,07-0,1 milliekvivalenttia/gramma kopolymeeriä.

J Polykloropreeni-lateksi, joka on stabiloitu hart- sihapposaippualla ja jolla ei ole pääasiallisesti ollenkaan mitattavaa sidottua varausta.

K Kopolymeerin, joka sisältää 95,5 % etyyliakrylaat- tia, 2 % akryyliamidia ja 2,5 % N-metyloliakryyli-amidia, lateksi, joka sisältää 0,5 % natriumlau-ryylisulfaattia ja jonka keksimääräinen hiukkas-läpimitta on 0,09 ^um, jolloin kaikki prosentit on laskettu kopolymeerin painosta ja jolloin sidottu varaus on pienempi kuin 0,03 mil.liekvivalenttia/g kopolymeeriä.

L Kopolymeerin, joka sisältää 65 % styreeniä ja 35 % butadieeniä, lateksi, joka on valmistettu 0,2 %:n kanssa dodekaanitioli-ketjunsiirtoainetta, stabiloitu 4 %:lla dodekyylibentsyylitrimetyyli-ammoniumkloridi-pinta-aktiivista ainetta ja jonka keksimääräinen hiukkasläpimitta on 0,075 /um, kaikkien prosenttien ollessa laskettu kopolymeerin painosta, jolloin sidottu varaus on pienempi kuin 0,02 milliekvivalenttia/g kopolymeeriä.

M Kopolymeerin, joka sisältää 90 % vinylideenikloridia, 5 % butyyliakrylaattia ja 5 % akryylinitriiliä, lateksi, joka on saatu polymeroimalla samanaikaisesti monomeeri 1,4 %:n kanssa sulfoetyylimetakrylaattia ja jonka keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,12 pm kaikkien prosenttien ollessa lasketut kopolymeerin painosta ja jonka sidottu varaus on väliltä 0,03-0,04 milliekvivalenttia/g kopolymeeriä.

16 64675 N Seos, jossa on 70 osaa (kiinteältä pohjalta) kopo lymeerin, joka sisältää 49 % styreeniä, 50 % buta-dieeniä ja 1 % itakonihappoa, lateksi, joka on valmistettu 6 %:n hiilitetrakloridia läsnäollessa ja joka sisältää 0,75 % dodekyylidifenyylieetteri-di-sulfonihapon natriumsuolaa, sekä 30 osaa (kiinteältä pohjalta) lateksia G. Seoksen sidottu varaus on 0,116 milliekvivalenttia heikkoa happoa (karboksyy-1i) ja 0,031 milliekvivalenttia vahvaa happoa (sulfaatti) /g polymeeriä seoksessa, jolloin kaikki prosentit on laskettu vastaavan kopolymeerin painosta.

0 Kopolymeerin, joka sisältää 48 % styreeniä, 50 % butyyliakrylaattia ja 2 % akryylihappoa, lateksi, joka sisältää 0,5 % dodekyylidifenyylieetteri-di-sulfonihapon dinatriumsuolaa, prosenttien ollessa lasketut kopolymeerin painosta. Lateksin sidottu varaus on 0,071 milliekvivalenttia happoa (karbok-syyli)/g kopolymeeriä.

P "0":n kaltainen lateksi, paitsi että kopolymeeri koostuu 46 %:sta styreeniä, 50 %:sta butyyliakrylaattia ja 4 %:sta akryylihappoa, ja lateksin sidottu varaus on 0,092 milliekvivalenttia (kar-boksyyli)/g kopolymeeriä.

Q Kopolymeerin, joka sisältää 69 % vinylideenikloridia, 4,9 % butyyliakrylaattia, 24,7 % akryylinitriiliä ja 1,4 % 2-sulfoetyylimetakrylaattia, lateksi. Sidottu varaus on 0,039 milliekvivalenttia/g kopolymeeriä.

R Lateksi, joka on valmistettu emulsio-kopolymeroi- malla 35 % styreeniä, 55 % butadieeniä ja 10 % akryylihappoa 8 %:n hiilitetrakloridi-ketjunsiirtoainetta 0,75 %:n ammoniumpersulfaatti-katalyyttiä ja 0,5 osaa dodekyylidifenyylieetteri-disulfonihapon dinatriumsuolaa läsnäollessa, jolloin kaikki prosentit on laskettu kokonaismonomeeripainosta. Sidottu varaus on 0,268 milliekvivalenttia heikkoa happoa (karboksyyli) ja 0,091 milliekvivalenttia vahvaa happoa (sulfaatti)/g kopolymeeriä. Lateksin pH on 3,4.

17 64675

Taulukko C Kuidut

Tunnus Kuvaus fr Valkaistu havupuu-oksasmaasa.

3 Valkaistu lehtipuu-oksasmassa.

C Seos, jossa on 50% kuitua A ja 50% kuitua B.

3 Valkaisematon "southern pine" (etelän mänty)-oksas- massa.

3 Valkaisematon "northern softwood" (pohjoinen havu puu )-oksasmassa.

P Valkaisematon sulfiittihavupuumassa.

G SWP-fibrilloitu polyetyleeni; E-400, kuidun pituus 0,9 mm.

H SWP-fibrilloitu polyetyleeni; R-830, kuidun pituus 2,0 mm.

I SWP-fibrilloitu polyetyleeni; R-990, kuidun pituus 2,5 mm.

J Seos, jossa on 50% kuitua I ja 50% kuitua D.

K Seos, jossa on 25 % kuitua I ja 75% kuitua D.

L Seos, jossa on 50% kuitua G ja 50% kuitua D.

M Polyesteri (polyetyleenitereftalaatti); denieri säiettä kohti 6,0; kuidun pituus 0,135 mm.

N Nylon 66; denieri säiettä kohti 3,0; kuidun pituus 0,25 mm.

0 Säteri; denieri säiettä kohti 5,5; kuidun pituus 0,135 mm.

P Kivivilla.

Q Seos, jossa on 50% kuitua D ja 50% kuitua ?.

R Seos, jossa on 75% kuitua E, 12,5% polyetyleeni- tereftalaatti-kuitua, 3 denieriä säiettä kohti; 0,635 cm:n pituus, sekä 12,5 % tärkkelysliimattu- ja lasikuituja, pituus 0,635 cm ja läpimitta 6 /am.

Taulukko D Höytelöimisaineet

Tunnus Kuvaus A Akryyliamidin ja dimetyyliaminoetyyli-metakrylaatin kopolymeeri, joka on kvaternisoitu dimetyylisulfaa-tilla (Eetz 1260) ja jonka Ostwald-viskositeetti on 17 senttipoisia 0,5-% : isena vesipitoisena liuoksena, joka sisältää 3% natriumkloridia, 25uC:ssa.

is 64675

Tunnus Kuvaus B Polyakryyliamidin, formaldehydin ja dimetyyliamii- nin Mannich-reaktion tuote, joka on kvaternisoitu metyylikloridilla, jolloin saatu kvaternisoitu tuote on US-patenttijulkaisussa 4 010 131 kuvattua laatua, ja jolloin reaktiotuotteen Ostwald-viskosi-teetti on 30 senttipoisia 0,5-%: isena vesipitoisena liuoksena, joka sisältää 3 % natriumkloridia 25°C: ssa.

C Aluna.

D Suurmolekyylipainoinen polyakryyliamidi, joka on n. 5-%:isestihydrolysoitu ja jogka viskositeetti on 23 senttipoisia mitattuna 25 C:ssa 0,5-%:sena vesiliuoksena.

E Akryyliamidin, dimetyylidiallyyliammoniumkloridin ja dietyylidiallyyliammoniumkloridin terpolymeeri, jonka Ostwald-viskositeetti on 3,7 senttipoisia 0,5-%:isenavesiliuoksena, joka sisältää 3% natriumkloridia, 25°C:ssa.

Esimerkeissä valmistettiin koearkkeja käyttäen erikoisesti kehitettyä standardimenetelmää, muutoksin, jotka on esitetty spesifisissä esimerkeissä. Standardimenetelmässä esitetty kuitu (mikäli selluloosakuitu) kuidutetaan Canadian Standard Freeness (CSF)-lukuun 500 ml ja n. 1,2 paino-%:n sakeuteen. Tekokuidut dispergoi-daan veteen TAPPI-disintegraattorilla (600 kierrosta), mutta Canadian Standard Freeness-mittausta ei tehdä. Siihen määrään syntynyttä vesipitoista dispersiota, josta saadaan 5 g kuituja, (paino) , sekoitetaan lisäksi ennalta laskettu määrä vettä antamaan lopputilavuudeksi 2000 ml. Sekoittamista jatketaan samalla kun lisätään 80 g esitettyä täyteainetta jauheena, paitsi, milloin mainitaan, vesilietteenä, mitä seuraa 15 g, kuiva-aineesta laskettuna, esitettyä lateksia. Syntynyttä seosta leikataan mekaanisesti 15 sekuntia Jabsco-keskipakopumpussa, mitä seuraa sekoittaminen laboratoriosekoittimella, jossa on kolmilapainen potkuri yhdessä varressa, joka pyörii kierrosluvulla 900 r/min., samalla kun hitaasti lisätään esitetyn höytelöimisaineen 0,l%:sta liuosta kunnes vesifaasi on pääasiallisesti kirkas. Riittävä määrä (n- 62 ml) syntynyttä suLppua antamaan 3 g kuiva-ainetta, laimennetaan L000 mlrksi Viidellä ja mitataan Canadian Standard Freeness-luku TAPPI standardin T 227 M-58 mukaisesti. Freeness-näyte palautetaan suLppuun, joka sitten laimennetaan 13 500 mlrksi ia arkki muodostetaan (25,4 x 30,5 cm):n Williams Standard Sheet Mould-arkkimuotilla ja merkitään valutusaika lQO-mesh'in sihdillä. Syntynyt märkä arkki siirre- 19 64675 3 2 tään viirakankaalta puristimelle, puristus n. 7x10 kg/m käyttäen kahta imukartonkia veden imemiseksi arkista. Arkit ladotaan päällek- 3 käin vuorotellen imukartonkien kanssa 3a märkäpuristetaan 352x10 kg/m puristuksella. Osittain kuivatut arkit punnitaan ja kuivataan arkkikuivurissa 116-121°C:n (240-250°F) levylämpötilassa, vuoro-tellan arkin puolia levyä vastaan 0,5-1 minuutin väliajoin. Saadut kuivatut arkit punnitaan arkkiin pidättyneiden kiinteiden aineiden kokonaismäärän määrittämiseksi. Koska aineksia on käytetty riittävästi 100 g:an arkkien valmistamiseksi pidätyksen ollessa täydellinen, edustaa kuivapaino myös pidättymisprosessia.

Esimerkit 1-14

Koearkkeja valmistetaan esitetystä lateksista, valkaisemattomasta etelän mänty-oksas-massasta ja esitetyistä täyteaineista käyttäen höytelöimisainetta A edellä kuvatulla standardimenetelmällä, käyttämällä taulukossa I esitettyjä latekseja ja täyteaineita.

Arkkien valmistukseen liittyvät arvot on esitetty taulukossa I. Arkkien ominaisuudet on esitetty taulukossa II.

% 20 64675

TO

r-ij5 crNOCNroooooLnocrir^i^roo 03---1 r^m^r<NO(-Or-irHvo -Hcm > TO 03 I—( g.

CLi, oooooooooinoooo 1-/¾ roiDrHooooo^inooroiTimo I i!,..............

-P φ φ '—1 'ί'ίΜΠίΟΟΙΓΊ/'ΟΙΛΟΟΟιί'ί

, +1 Φ <N iH I—ICNrOrHiHr—/rOfi^tN

U &-Sh

Φ SHE

in

-P

in H ^ 8 5 3 c i>

1 I I A

δ s a 3 <Μ<υαρμϋιΐΐΗΚΡ)«μί2 a :TO 03 >/ E-t Ή 03 s o o

tH

s i +| <CQ<C<<m«PQt)fQPQCQCQaj $ J s s

-H P <H

•h :¾ W -p fl) 3

<#> TO

H Λ ° 2 o 55 w ^ _ Φ TO Λ E -HiNnrrmvor-'coaiOr-iiNP'n'^r

O r-H r-1 >—t i—t r—I

W C

21 64675 /-s /"-s. y-s /-N /—s y-s oi Ό 03 03 03 03 TJ 03 03

Cs| s»/ v/ y w \-y s-y tö I <n m m x> r-<<NCM*<r

m Osi r-H <N rH .H

y-s cd

"Ή /—S y~\ y—s y^, y-S y-\ /-\ y-N

03 03 ^ 03 03 03 Ό 03 (75 Pn \Π 'Ή V—' ’s^y v 'w' w s^ :o o onrooooocoo O CO <t

to Ο CO CNinr^r-JrHCN CO ι—I

r* ?o :r? * —5 ) y^s y—s y-s y—s y-s y-s y-s y-s U Ό OOU 03 03 03 03 (U '-y v s_y oy v s»y v vn x: öOl ocMOOOsOO<t o r«- co o>

Cd OM OCMXJXCOOOC^ m CO ^ M

H CCj| CO CO CN CN r—I r—I »H

4J

0) 0) c

•H

(¾ y*s <U X>

H W

So

JOJ <d y*\ y-s, y-s yo y-s y*N

xj £ 03 03 13 Tl 03 Ό

Cd <N ww ^»ywws-y •h y-s £ g uOO<ronrorocM O σ> CO «h ro u (0 3^ uocTvcoOvDcno>r^ cm r-. on cn oo Φ sOvCOOONr^r^t-H so ro r-s x> <j-

i SC **4 r—♦ i—H CM CM «H rH rH CM rH rH

• e W

u 3 0) 3 *13 »n · y-s y—\ /*n y~s y\ 3 3 4J 03 03 03 03 03 03 3 r-I ΣΟ CM s_y s^y s*y sy s-y '•w· 3 W o CX S CMGOCMOQro<fvOr-fCOOvOO-vJ-CMOs 4-» •h 4J£*^s onoNvommi—»ovCNO^oinoocM u td <u :cd 25 t-«r^.rvor>s\OiAt-irsOO^O<fOO Q> C >ι—(^ uoojrovooonuoint—ioo*^co<ncm h

vh -H *H

MB o

o E

O M

^ o» e/) m<foo*Hco^csiOs 3 ·η ίο ro σ> * * * ****·> <υ

f—i ^ <D B * XipHOO QO CO 0"\ CTn <h rH

3^ χ: ό cm n o 'vf n m o o C0V4 ·Η30 n 1—I CM CO CO I-H cn o <f |H pH Xi Γ-s r-I rH rH rH H rH *H H 3

• H

to

•H

O

tO 4J

3 3 CN^rHOs^COr^UOCOi^CTtrnaO-vi· ·Η

CO CMmCSJsDrH<fvO\CC0COTH<f\ÖrH QJ

^ E s^-00<OOONrHO<7NO^rNirHrHa> rH

Cd g *i*#s*rk«s*t««»«s**#s«s rH

Uh rH rH rH rH ^3 H rH CM rH rH rH ^3 Q?

•s O

O o > > > u 3 Jh *-i cd e cd cd to

Cd «H ·Η «H

> ma^rHcoHforoosOncoootn ^ ys ^ ,μ •h dO cnfetoto 3 mincooofOrHcooovD\£>av<jN<7NCN a»o a) o JS5 ONO>COa>0>C>OOOOCrN^O><TNC^C^ m e <o e e CU '—^ Φ Q> cu a> aj u d η υ il e/) il il ί>·ν C0 >s >s •h icd ·* red red

^ e U e C

xc o

^ e e C

O O ·· ΓΟ ·· ·· B ·· ro h <j m •H C fHCNiCO<J-tnXf^*COO>OrHCSirOvf Ό rH rH »H rH rH y—s y—s y—s y*“>

Ui cd X3 U T3 22 64675

Esimerkit 15-42

Koearkkeja valmistetaan esitetystä lateksista, esitetystä kuitulajista, joka on kuidutettu esitettyyn. Canadian Standard Freeness (CFS)-lukuun, esitetystä täyteaineesta ja esitetystä höytelöimisaineesta edellä kuvatulla standardimenetelmällä (ks. taulukko III). Arkin valmistusarvot on esitetty taulukossa III ja arkin ominaisuudet taulukossa IV.

23 64675 +> 3$ mvDr^cgfNiHLnr-r^Trinm " >3 >Hr~(X5vDvDr~ir)ur>rj«voinro £ m o» Η & ooooooooomoo

Rjr vDoo<TiinoovDvoLn<Nrooro ft inir)LninLT»mvovovDv£>r^r~

SÖI

1o 9i 3 .S:2 S $:2, ooooooooLnoinm

·* g -£3 'P roTrroooaoorHOrHnfMH

·ρ k e roromrvicNrororommnoo

*Π C

H -H

<U :0

H

·· 0) H ta iol03®®®®®®®®®03®

h w s rH I

* I

o g I

3- fe.loooooooooooo 3 g u) a oooooooooooo •H-h '-'BlvoinTrvoiD^rvöiri^inmm & k 31 .Hl 'd ’!ol «I -h| 0) 3

S

<<<<<<<<^<<< :&3

-H

U)

|j £ UUOQQQQQQQQQ

AA

-H

g _ ιηνοΓ~οοσ\ο^(ΝΠττΐΓ)^ο

J ϋ I—II—li-HrHr-l(NCN(N(Mr\lfN)(N

W C

64675 24 3 "3 <α

Hvoror'cg^CTNnoiN >(3w tnv^^ro^mnmmfNj 3 ?r o o o o o o o o o o -H O in CM o .H l o 3 ft . r^ioiDinior'io r- co

ωυ E

+J

3 a»

π c :«J

•H *H H

B $:2, mooooooooo *3··* “'gd CNM'CMM'M’QOOOOM'r'

g.H ’get: cnTfM'TtmrnmooHrH

3 Ö :0

fO rH

•n ·· ω ^ 23 -P ·η •3 -ο ι? M W S t-l

H -H

M J5 O 3 -¾ S* r -s - ft - ° o 3-5 'ä-ä SS........

g 3 3 ,

B <d +j -H JJ

^•3 hQUXHbX^as

^ r—f I

•S

•Jo (0 E-l Ή

•H

en QUCJUUOUUfcfe

S M

-H

£5 _ t^-oocrioi—icMm^min O mcMCMcnrorommrom w e 25 64 6 75 3 .jj '"j 3 ΟΠιΗΗΓ'ΟΟ

,!? '2 ττ ΓΜ ττ <T\ CM rH

^ Π3 (/1 % Ο Ο Ό Ο Ο Ο Λ r LO CO Ο Ο 04 Ο- ι—' Ρ4 Γ-». ρ·»* Ο- Ο* Ο* Sö-ä Ρ 5 :δ Ρ $:9. o o o o o m _ X w-Q’d *£> νο r-π r~~ ττ

St jj ί * 3 «, ·. <υ τ? y -Ρ ·μ ι 3 & ‘51 <<*:*:<< h en κ η| a 3 0 JP .

3 "1 . ι ι ι ο ι ι 1 3 8^1 s β -3 -Η| * « « 2 Ζ O Q fc Ο « γΗ i 3 •Η -Ρ S * g ρ ·η <<<<<<; -3

S 51 I

t , '8 •5} 0 , m Ψ Ct4fcCt|(t|i<rtJ O* 4-> *ΓΠ ίΟ ίΟ «* Μ (¾ •η 3 -Η

•H S

3 Ο <L' γΗ h „ Γ^ΟΟσνΟιΗΓ·! -Η ο ΓΟΓΟΓΟτΤτΤτΤ * £1 e 26 64675 « in

I I

ι-ιοι-'-σ'^ιηοοίΝοοσιΓΊ Φ ^ · ίηιηιηνοΓ'Γ'Γ^οοοοοονο

4J

3 5

•H Xl S

ä | § P en 5 •8 B* B 3 rH Ίο

(0 r—i · HN

TJ QC'^^'S’ONOvoinvooooor-ieNro S }τ0'~^^·Ί·00(ΝιΗ00ιΗΓ^νθνοσ\00 S ^aTiftfO^ovDLriLninnooor^o .g ^.c-M.x^^r^mminLrtvominin G s $ s 3 ^ i-H 2 3 ·$4 voMrHr^ror^-^Doinmvo ^ «* <y E coincor^mm^r-i^DroLn •H ;> ooTrLnoo^t'^or-'Lninin

H g1 i-j·-]ΉΟγ-Η>Η(ΝιΗγ—liHO

^ ^4 f-H f—H rH r—I rH rH rH rH f—I rH rH

U) _, ΐ'Ηοΐ'ίοιιΟ'ΧίοιοισίΦ C -H<NrHfNrHrHrHrH rH rH ΓΟ

^ '""i HI rH *H r—ti—t rH rH rH rH rH

<0

§§ _ »—j ΓΟ LO r-H rH 00 O r—ί (N r-H r—I

> CT

-H

JPS (Timaimuioimuimmoi

h M

•M

ι-Π'ΌΓ'οοσ^Οί—ifNin^fLn JK H «H rH r—l i—1 IN 04 <N (N CN (N

-5 o $ e 27 64675 * w I £

M M (N (N T

Φ 3 * CO 00 00

Isil

Jj •2

•h XX 6 or^oooun^fMLD

H w \ nrgcTiinLn^rvovo GJ 3 crtaovof'-vomoocft

& M n H (N H

S‘ ' -m" to B

^ ·8 -I .

.¾ g 3^.3μ alaSflSa — Q s m E i-HCNvorHovorHiTicorvi <tt i· QHS O'.rtOrtlOOOrrr-'rt'rrt c a) 3 -h z r'^cNoioincMn^j··^· H > XX M r^^D^OtHCNrHromrOya

£ B

·§ s rH ΐϊ1 33 w irirHinintsivooNioi^· rt u >Γ>_ j·»^**·***'· tn ri. OJ0 vovoLnin^rcNiHinm

.3 ^ i-HOOOUDLnr^tHOuD

rl G> HOnCNfNi-ΗΟΟΟΟ,Η

X*? »rt i—J i—I i—i »—i i—I »rt »rt CO

(A

3 οιοοοίΛοοίοΐ-πΟιΗίη

to g <N . <N iHCNi—ICNOJOJI— (N

»rt »rt »rt i—I »—I *—I »rt »rt O 1—I Pj nj Q § οοοονοίηοησ^ΓΟΓοσ» c ^ rl -H Γ'ΦΟΟΗΗΟΟ^'ΦΟΟΟ 33 <^<T»00(TiCT>C0<T>CTiCrvCrv

P» M •H

H »-or^cocr»o»—irMirt-rrcn

Ci (NfNCvJC^rorrtfrtrOfrtirt •M o Ά l] 28 64675

OT

Ο CM tN CO 00 ΙΛ rH

W *5 . iH r~ r^· m o fN m llil s

CN

τ! Λ Ξ oo ¢0 n ui κι n oo

Si 'T ^ <J> Ϊ7) O ^J· 1"^ 00 ^ 3¾ '»r^Mcnc^'O'Tr

S'* <H .H f» rH

0 -u oj 9 § « B* 5 2 -m · .¾ § — τί Q C ^ ini^rHf^Hcno

5 ® N VO N Ol m (N

5 .S' Tl § oo oo oo oo vo vo

p ρ»Λ-ΡΛί oo <s ro r-( on & £T

6 s as 9 S 5 3 1 I s s

7j 3 m JS

8 H STb r~. 0. 3 3 iff « S 5 5 r ·* Φ &i CO 0}

•H *H

3 3 Ή Ή O) 0)

»H »H

/a H H

SS φ Q) 3 io n n H H n n 3 ,_ ry r~ r~ cn rN r- r-- h *

® S ro ro ty ro ro ro h1 o O

a (ΐ ·*·* ·*·»·» *. 55

JP iHfHiHrHrHfHrH uG

Cm 3 3 ^ ä

U) W

ω <u .* x §|3 _ lf> VO VO OV 00 © rH ^

>CT ««««««« 4J4J

-H VO VO lO ry Γ'· .H VO >t S fl) j~j * 01 01 m 01 oi 01 :g :j^ £ 11¾

^ i J

ti vor-coovorHoi IJ 3 ΐ ,¾ ro ro ro ro H1 H* H* — Cl X- -¾ o a c 29 64675

Esimerkit 43-46

Valmistetaan koearkkeja edellä kuvatulla standardimenetelmällä, jolloin kuituna on kuitu D, ja täyteaine-, lateksi- ja höytelöi-misainelajit on esitetty taulukossa V. Arkkien ominaisuudet on esitetty taulukossa VI.

Ai 5 0 03 in » lo vo

H N* ON OI 00 (N

Λ -H 0 B Γ" cn vo > 3 w g ^ cn oo S*

3 3 .H

Ö4 O O O O r-i · (N

01 CN O in LO Q g li E U>0<Ti i-jPm co oo co if i o ns. ο ai σι ,1 A) 3 -H Z CN (J\ CA U +> > £ +J 2 m ro O) Ό oo 3 3 o 3

4J g υ OO

« -H ero O O O O -H

•h 3 :3 H vo in o r·· te fi «3 E e -n m g ^ § tj 'd « o > jo -h > ε >r> > |0 o | £ vo o tl o x; t A! m t .f!, x (U ^^ 3 -h :o ia < m q < 3 -h H K I—I .h λ; 3 Λί 3 Αί

ro M 3 H

E-I < E-< < 0) -5 cn

(β 3 (Ti O O

φ 3 —j r·*. r»*

+* *H CQ <C <C <c (0 g CN CN (N

•S1‘2 2 E w * «.

•fö fÖ J[Q f—I |H rH

H i—I du « oi cn in o oo λ; c > cn » s k v oJ-rH tJtsifJS -H-H in cn σ\ r-> 3'2 3 3 oo <n oo oo rg m] iux i i £ cn «e m io £ ro oi io

•HO N- TT Ν' N" -HO Ν' N Ν' N

ä c A3 q 30 64675

Esimerkit 47-49

Koearkkeja valmistetaan edellä kuvatulla standardimenetelmällä, jolloin kuituna on valkaisematon havupuu-oksasmassa, lateksi on lateksi B, täyteaine on täyteaine A ja höytelöimisaine on A,B tai C. Höytelöimisaineen lisäksi lisättiin aluksi esitetty määrä alunaa ja sekoitettiin 1 minuutti, sitten lisättiin riittävä määrä toista höytelöimisainetta höytelöimisen täydentämiseksi. Arvot koearkkien valmistukselle on esitetty taulukossa VII. Arkkien ominaisuudet on esitetty taulukossa VIII.

Taulukko VII Arkkien valmistus

Esimerkki Höytelöimisaine Sulppu Valutusaika

n :o_ C (a) A (b) B (b) CSP

ml_ml_ml_ml_s_ 47 12 0 0 600 50 48 6 54 0 700 29 49 6 0 80 650 24 (a) 5-% vesiliuos (b) 0,1-% vesiliuos 3i 64 67 5 Λ m o m

W Q rH rH rH

i g0 $3 * -ö 5*ί 3ί h cn cn g :<tj r- ιο tn 2 S! w

g 3¾ N CO M

3 -n\ t" rr Γ"- 3 3 S n o in

^ i—I 2 rH rH rH

cn s P S'

0) r-CN

ό Q g m m h 3 -P \ oo oo ro 3 Λ» Z rH rH in tn > M m ro h1

♦H

H (0

M C

^ 1 o ,ί C tn ro m en .¾ <ö >n * *· * 3 -H Φ g tn rH o •h m x; oo cn ro

3 2 H tTI O rH rH

Ä H 041 rH rH rH

tn 3 o io tn 3 g r- h< tn tn E (n ro cn iii rH H Γ-ί 0-1

00 CN (N

Q »·.****

C LO (N O

•h tj* σν o o

(§3 Ή rH

•H

i <D r- oo <t\ £ ^ ^ a h 32 6 4 6 7 5

Esimerk.it 50-53

Koearkkeja valmistetaan edellä kuvatulla standardimenetelmällä, jolloin kuitu, lateksi ja höytelöimisaine ilmenevät taulukosta IX ja täyteaine on täyteaine A. Myös arvot arkin valmistukselle on esitetty taulukossa IX. Näytteitä arkeista pannaan trooppiseen kammioon, jota pidetään 100 %:n suhteellisessa kosteudessa ja 32,2°C:n (90°F) lämpötilassa ja joka on sitä ennen ympätty organismeilla Aspergillus Niger, Trichoderma viridie, Aureobasidium pullulans, Chaetomium globosum ja tunnistamattomilla Penicillium-lajeilla. 21 päivän ja 49 päivän kuluttua näytteet tarkistettiin mikrobiologisen vaikutuksen näkyvän näytön suhteen ja vetolujuuden häviöarvot huoneen lämpötilassa mitataan 7,6 cm:n pituisilla liuskoilla jännittäen näytteitä 2,5 cm:n osalta. Vertailua varten valmistetaan koearkkeja 85 osasta asbestia (Johns Manville, Paperbestos No. 5) ja 15 osasta lateksia C (vertailuesimerkki A-l) sekä 85 osasta asbestia ja 15 osasta lateksia N (vertailuesimerkki A-2). Testiarvot on esitetty taulukossa X.

Silmämääräinen arvostelu perustuu vapaasta määrättävälle asteikolle mikrobiologisen vaikutuksen näkyvää näyttöä varten seuraavasti: 0 = ei vaikutusta 1 = hyvin lievä vaikutus 2 = lievä vaikutus 3 = kohtuullinen vaikutus 4 = voimakas vaikutus 5 = hyvin voimakas vaikutus

Vetolujuuskoestukset suoritetaan, lukuunottamatta testisuikaleen pituutta, kaikkien esimerkkien jälkeen kuvatulla tavalla. Taulu, kossa X esitetty vetolujuusarvo on prosentuaalinen muutos vetolujuudessa testisuikaleiden ja vertailusuikaleiden välillä, jotka ovat samanlaisia ja kuin samanaikaisesti valmistetut, jotka pidetään yhtä pitkän ajan trooppisen kammion ulkopuolella.

33 64675 co μ r' fs ω ο ιλ o 3 rs γί vr η <Ν Π3 ·Η (Λ > rö R ο ο ο ο ο ο 5' Γ- θ'. ΙΓ> Ο ΙΛ ΙΛ ,-a, Η ^ I" Ό ί ' Ό Ό 0(Λ G (¾ 00 Γ_, C0 C0 Ο

• r-J

μ ο;1 ^ ·5 <3 (3 Λ <0 X rtf (0 “ — ^ ^ CO C ίΠ ο ο ο rö ·μ 33 ie o r» vd co ^ ^ Μ "*· S :0 co rj ä ^ < υ « Q jQ fl O HU r~i co μ 3 -μ μ x tn c m ·μ 3 <l) o II -gj ,V rö rö ctf :rtf v > > μ μ o m m w> 3 -μ :rr co r* r-- r- i—I C :O >i;5 2 <rt ·γ-ι :Π3 3 ctf ·Η (rt tr-

h i+J

2 to μ o

CO

α « ra υ T3 n: -Jr-? C3 c • rt CO :<u co C •Γ3 <u

0) o CO X O X

¥ ·Η ° :rtf _ μ r-i 3 μ ΙΛ O O O rt ·Η ·Η :<tf Ή Ή r-t B <o r-π :m ·μ <u .h S co > co rt rt rt > 3 cc μ · - a < < <: «o)« •H Ti C to c

3 cc μ ή QJ

X J -H ·· co ω ^ -h -K I. ·· (rt 1-1 6s?

2 * I

o m % :1fl I * * £ " " nj r\ O rH (N ίΟ r< IN {J'| «"-n j; .. m m m m i i ^ /3 ·,! c ti fi ·κ — 01 l· i 34 64675 m »-{ O vo r1) en I * * ** * ·*

, M’ o irt r>! f>« CM O

'tr rH

S + + + + ' <u X) 3 *(—> rH Ätf o >

Ή M 0) :<TJ

o > a •r^ g en

E O

X n3 -H

M 3 a> OS <J\ \Tl r-> <3\ O H-1 3rH|r*#i#,*„ 3 -h £ ' I + + +I + 3 en e of> rH <υ -rl 3 4-> Λ ID ·Η ft hJ 2 8 r* as I ΓΝ r—I r—I fN rH r l c

• rH

:Τ3 :id U 3 >s :3 I—* *H :¾ <1) :iD E +-> a cn

EG Hl H rH rH rH rH rH

•H £ H

CGj 03 1 :rtl • I 1 0)

CO

q, cn cn co co φ U' CO o IA VO I I £ ^ en en en en jq 0-* *<—4 co <u

!v -H

2

£ . * * -H

SoOr-HrHrHrHfN rj •rl , - m m in uh | i », w «C < * 35 6 4 6 7 5 .Esimerkit 5H-60

Valmistetaan koearkkeja edellä kuvatulla standardimenetelmällä, paitsi että käytetään kuitujen, lateksin ja täyteaineen eri suhteita. Kuituna on valkaisematon havupuu-oksasmassa, lateksi on lateksi B, täyteaine on täyteaine B ja höytelöimisaine on höyte-löimisaine A. Arvot on annettu taulukossa XI.

36 64675 V) 3 3

'•“CM

3 0 1—4 C 55 <f ro ^ ^^i—· f") σ\ cm r>. r-^csi

Φ 1-H MD CN CM O <r ON

j> CM CM CO vO

r—S

to tnrn «Sm mmm ro to-<r -c —> » ·> * ·. «. r. r.

‘ä VH ¥ *° ui m σ> m r-i

Jtf H p* io oooo oo oo

<N rH CM r-l O .-1 CM

. r-trHr-H i-1 r-l ,—I

^ I

' CO j I fo 1

I u J

MMCP.lDCDCr.CMOr'-

Oicoocooocicrio

•H

D.

H I I

0» in (U 3 .

P p P orrtJmr^^oocNr-i 3 I—f—I r—I c>j in 3 “r-< fll > T3 ΪΆ

s *S

3 QS ooooooo -od; P. cm vo i£> .-( co ro m pj r—j P-( rH |/\ co co co r-» co oo 3 P 3C0g

I—f P C3 CJ

3 C

tfl QJ I

r-> C ω I 2 'äinoocsiAi/IO Oio fHr-r-iocooo -H <u CM Cl ID r-H CMi-l ' <ti D o in o o o o o

•P4J

.•P P ., o cm m o o m o •TJ-f-JOcCO f-, ID CD CD ID Cl

E-< dJ

-H

in qJ ooooooo

JjKrt K N K k. *» »- ^ so o o m o m j ι-l es n iH ·-< .μ ] o in o o o o o •H J ·- « 3 ω h . « in o in in in

1 r-l r-l CM

Ή ä

Sh <3j C «r in vn r·*. co <τ» o g * * m in in m m in vd [ft iij 0 m 37 64675

Esimerkit 61-62

Koearkki (esimerkki 61) valmistetaan valkaisemattomasta havupuu-oksas-massasta, lateksista F, täyteaineesta 0 ja höytelöi-misaineesta A edellä kuvatulla standardimenetelmällä. Toinen koearkki (esimerkki 62) valmistetaan samalla tavalla, paitsi että 0,25 osaa kationista polyamidi-epikloorihydriini-harts ia (Ky men e 557 ) lisätään 0,132-% : isena vesipitoisena liuoksena vesipitoiseen kuitudispersioon ennen täyteaineen ja lateksin sekoittamista. Arvot on esitetty taulukossa XII.

Taulukko XII

Esimerkki Esimerkki 61 62 Höytelöimisaine A, ml 150 150 sulppu CSF, ml 755 600 valutusaika, s 50 110 arkin paksuus, mm 1,270 1,143 arkin paino, g (pidätys-%) 94,9 87,0 tiheys, kg/m3 1094,1 1094,1 vetolujuus, kN/m2 5516 6481 vetolujuus, kN/m2 177°C (350°^) 2069 2206

Esimerkit 63-6U

Koearkkeja valmistetaan lateksista N, kuidusta R ja esitetystä täyteaineesta käyttäen höytelöimisainetta E esitetty määrä standardimenetelmän mukaisesti, paitsi että märkälujuus-lisäaine kationinen polyamidi-epikloorihydriini-hartsi, jossa on 12,8 % typpeä, lisätään täyteaineen jälkeen taulukossa XIII esitetyssä määrässä, ja 1% kuiva-aineen kokonaismäärästä laskettuna anionista emulgoitua hiilivetyvahaa lisätään lateksin jälkeen. Arvot on koottu taulukkoon XIII.

t .% 38 64675

Taulukko XIII

Esimerkki Esimerkki 63_ 6U

täyteaine P, % (kiinteästä aineesta) 77 täyteaine Q, % (kiinteästä aineesta) - 77 lateksi N, % (kiinteästä aineesta) 15 15 kuitu R, % (kiinteästä aineesta) 8 3 höytelöimisaine E, kg/tonni kuiva-ainetta 1,118 0,54 märkälujuus-lisäaine, kg/tonni kuiva-ainetta 3,63 5,18 valutusaika, s 50 54 arkin tiheys, kg/m^ 1209,4 1185,4 2 vetolujuus, huoneen lämpötila, kN/m 14314 1198 vetolujuus, kuuma, kN/m 5261 3461 vetolujuus, DOP, kN/m2 6516 4654 vetolujuus, vesi, kN/m2 7847 3012 venymä, huoneen lämpötila, % 3,5 2,7 venymä, 177°C ( 350°F ) 2,3 2,0 venymä, DOP, % 3,3 2,3 venymä, vesi, % 6,3 5,0 *Veden otto, % 3,9 5,5 vesiturpoavuus, % (pituus) 0,38 0,22 Näytteet olivat 15 cm:n pituisia, ei alle 10 cm:n pituisia.

Näiden esimerkkien tuotteet olivat ominaisuuksiensa, erityisesti mittojen pysyvyyden läsnäollessa erityisen sopivia käytettäviksi lattian päällystysyhdistelmissä.

Esimerkit 65-70 Käyttäen standardimenetelmää, paitsi että mekaaninen leikkausvaihe Jabsco-keskipakopumpulla jätettiin pois, valmistetaan koearkkeja esitetyistä lateksista, kuidusta E ja täyteaineesta Q käyttäen höytelöimisainetta E taulukossa XIV esitettyjä suhteita lateksille, kuidulle ja höytelöimisaineelle ja täyteaineen määrä on erotus 100%:n ja lateksin ja kuidun yhteismäärän välillä, kaikki laskettuina kuiva-aineesta. Myös määrät valitaan niin, että saadaan koearkkeja, jotka teoreettisesti painavat 75 g eikä 100 g ja sulpun laimennusvettä vähennetään vastaavasti. Arvot on esitetty taulukossa XIV.

39 64675

Taulukko XIV

. χ

Esimerkki no.

65__66_ 67X 68 69 70

Lateksi, laji O O P P Q A

määrä, %(a) 15 7.5 15 7.5 15 7.5

Kuitu E, määrä, % (a) 6 10 6 10 6 10 Höytelöimisaine E, määrä, kg/tonni (a) 3,00 1,82 3,63 2,13 3,63 2,13

Valutusaika, s 97 59 64 41 122 61

Vetolujuus, huoneen lämpötila, kN/irT 13431 10777 12887 13318 11811 10811 (a) = laskettu kuiva-aineesta * = pidätys-prosentti on kaikissa näissä esimerkeissä suurempi kuin 92.

Esimerkki 71 ia vertailuesimerkki 71-C Annoksen kanssa lateksia R sekoitetaan 8% (laskettuna lateksin kuiva-aineesta) hiilitetrakloridia. Saatu tuote lingotaan. Vesipitoinen hera poistetaan ja jäljellejäävä jähmeä aine pestään vedellä. Saatu kostea jähmeä aines dispergoidaan uudelleen veteen saattamalla jähmeä aine ja vesi voimakkaan sekoituksen alaiseksi 30 minuutista 1 tunniksi. Saatu dispersio on lateksi R-l ja sen pH on 3,8.

Paitsi että käytetään määriä, jotka teoreettisesti riittävät 30 g:n arkin eikä 100 g:n arkin valmistukseen ja vastaavasti vähennetään sulpun laimennusvettä, käytetään standardimenetelmää kohdearkkien valmistamiseen kummallakin latekseista R ja R-l suhteessa 15% vastaavaa lateksia, 15% kuitua E ja 75% täyteainetta K (kuiva-aineen pohjalta, laskettu lateksin, kuidun ja täyteaineen painosta) käyttäen 127 ml höytelöimisaineen E 0,1-%:sta vesiliuosta. Kosteita koearkkeja muodostetaan kummallakin lateksilla R-l (esimerkki 71) ja lateksilla R (vertailuesimerkki 71-C) valutusai-kojen ollessa vastaavasti 20 ja 29 sekuntia. Esimerkissä 71 on vain tuskin havaittava määrä vaahtoa sulpun valmistuksessa arkin vain I icvä:: t i. I art tuossa viiraan, kun kostea koearkki kuivataan. Höyle-löLrni.sa iai'MMi lisäämisen aikana hava il aan höytelöi ( yin ison edistyminen helposti. VertaiIuesimerkissä 71-C syntyy kuitenkin suuri määrä • ♦ « 40 6 4 6 7 5 vaahtoa ja kuohua sulppua valmistettaessa. Tapahtuu niin voimakas kuivatun koearkin tarttuminen viiraan ja imukartonkiin, että arkkia ei voida irrottaa viiralta.

Lateksin R ja lateksin R-l sidottu varaus on sama, koska menetelmä lateksin R-l valmistamiseksi lateksista R ei muuta olemassa olevaa sidottua varausta (karboksyyliryhmistä). Merkittävä ero on siinä, että lateksista R poistetaan vesiliukoiset komponentit, esim. pinta-aktiiviset aineet ja akryylihappopolymeerit tai kopo-lymeerit, joilla on riittävän alhainen molekyylipaino ja riittävän suuri karboksyyli-sisältö ollakseen vesiliukoisia. Nämä tulokset ovat yhdenmukaisia sen näkemyksen kanssa, että liian suuret määrät vesiliukoisia polymeerejä, kuten pinta-aktiivisia aineita ja ioni-sia polymeerejä, ovat vahingollisia toteutettaessa tätä menetelmää.

Esimerkit 72 ja 73

Vesipitoinen kuitudispersio valmistetaan n. 4%:n sakeuteen valkaistusta etelän mänty-oksas-massasta ja vedestä Black Clawson Hydrapulper-sulputtimessa. Raaka dispersio pumpataan jauhinkammioon ja jauhetaan Canadian Standard Freeness-lukuun 500 ml kierrättämällä Sprout-Waldron Twin-Flow Refiner-jauhimen läpi. Runsaasti täyteaineita sisältäviä arkkeja esimerkkejä 72 ja 73 varten valmistetaan kuitudispersiosta, lateksista ja täyteaineesta taulukossa XV esitetyissä suhteissa 78,7 cm:n tasoviirakoneella, jossa on fosfori-pronssi, pituussuuntaan valittu viira, 4 tasoimulaatikkoa rintatelan ja imutelan välissä, ensimmäinen märkäpuristin, vastapuristin, moniosainen kuivuri pintaliimauspuristinosastojen välissä ja 7-telai-nen kalenteri. Kuitudispersio, täyteaine, vesi ja lateksi laimennettuna 25 %:n kuiva-ainepitoisuuteen lisätään konekyyppiin, tässä järjestyksessä, jolloin lisätyn veden määrä lasketaan antamaan 4%:n sakeus. Syntynyt massa siirretään massapumpun avulla massaventtii-lin läpi ja sitten siipipumpun läpi perälaatikkoon. Taulukossa XV esitettyä höytelöimisainetta lisätään massapumpun ja massaventtii-lin välillä ja jonkinverran prosessivettä prosessin myöhemmistä vaiheista palautetaan systeemiin massaventtiilin ja siipipumpun välissä niin, että sulpun sakeus perälaatikossa on taulukossa XV esitetyn mukainen. Perälaatikosta sulppu syötetään viiralle, joka kulkee 6,1 metriä minuutissa ja jossa prosessivesi valuu muodostaen märän rainan, josta liika vesi poistetaan neljän imulaatikon avulla ennen r-uinun po i'lam i s ha viiralta imut olalla. Sen jälkeen kun kaksi 41 64675 puristusvaihetta on alentanut vesipitoisuutta vielä lisää, raina syötetään kuivurin ja kalanterin läpi. Prosessi- ja ominaisuusarvot runsaasti täyteainetta sisältäville näin muodostetuille arkeille on esitetty taulukossa XV.

Taulukko XV

Esimerkki 72 Esimerkki 73

Täyteaine A, % (kuiva-aineesta laskettuna) 75 8C

Lateksi C, % (kuiva-aineesta laskettuna) 15

Lateksi F, % (kuiva-aineesta laskettu) - 15

Valkaistu havupuu-oksasmassa, % (kuiva-aineesta laskettuna) 10 5 Höytelöimisaine A, kg/tonni kuiva- ainetta - o,64 Höytelöimisaine B, kg/tonni kuiva- ainetta 5,45

Sakeus kyypissä, % 4,0 4,0

Sakeus peralaatikossa, % 3,31 1,22

Canadian Standard Freeness- luku perälaatikossa, ml 603 668

Konenopeus, m/min. 6,1 6,1 Märkäpuristus, 1 puristin,viivapaine, kg/cm 3,58 3,58 2 puristin,viivapaine, kg/cm 12,53 12,53

Pidätys, % 09 102

Paksuus, mm 0,721 0,704

Tiheys, kg/m3 937,1 905,0

Vetolujuus, konesuunta, kN/m^ 5061 3172 poikkisuunta, kN/in 3572 2820

Kuumavetolujuus, konesuunta, kN/m^ 2951 1310 poikkisuunta, kN/m^ 2275 607 DOP-vetolujuus, konesuunta, kN/m^ 3737 931

Venymä, huoneen lämpötila, % konesuunta 3,1 2,0 poikkisuunta 2*3 3,8

Venymä, kuumana, % konesuunta 2,0 1,7 poikkisuunta ^Ό 2,8

Venymä, DOP, konesuunta, % 2,3 1,7 Jäkkyys, konesuunI a

TuLor· 119 119 POP 81 29 vesi 20 29 42 64675

Taulukko XV (jatk)

Esimerkki Esimerkki __—--73

Jäykkyys, CD

Taber 81 72 DOP 96 12 vesi 14 19

Elmendorf-repäisylujuus, g-cm konesuunta 24,8 16,7 poikkisuunta 24,7 11,7

Mullen-puhkaisulu juus, fcN/m 168,2 105,5 veden otto, % 14,1 10,3 tolueenin otto, % 49,9 59,2 rajoittava happi-indeksi (L.P.I.) 47 53

Esimerkki 79

Vesipitoinen kuitudispersio valmistetaan n. 9%:n sakeuteen valkaisemattomasta pohjoisesta havupuu-oksas-massasta ja vedestä Black Clawson Hydrapulper-sulputtimessa. Raaka dispersio pumpataan jauhinkammioon ja jauhetaan Canadian Standard Freeness-lukuun 500 ml kierrättämällä Sprout-Waldron Twin-Flow Refiner-jauhimen läpi. Runsaasti täyteainetta sisältäviä arkkeja esimerkkiä 79 varten valmistetaan kuitudispersiosta, esitetystä lateksista, esitetystä täyteaineesta ja märkälujuus-lisäaineesta, joka on kationinen polyamidi-epikloorihydriini-hartsi, jossa on 12,8 % typpeä ja jonka viskositeetti 25°C:ssa on väliltä 90-65 senttipoisia, kaikki taulukossa XVI esitettyjen mukaisissa suhteissa, käyttäen tasoviira-konetta, jossa on (a) 91,4 cm:n levyinen muoviviira (b) perälaatikko joka on varustettu jakotyyppisellä sisääntulolla, homogenoimiste-lalla ja Neilson-huuliaukolla, (c) imutela, (d) läpipäästösilitys-puristin, (e) silitysvastapuristin, (f) kuivausosasto, joka käsittää 7 ja 5 kuivuria/ joissa on kiinteästi valetut akselit ja 2 huopa-kuivuria pohjalla sekä ylhäällä ensimmäisen osaston huovat, ja (g) kalanterin, jossa on 8 telaa välitelojen ollessa varustettuja höyry-kanavin .Kuitudispersio ,täyteaine »märkälujuus-lisäaine,vesi ja 25%:n kuiva-ainepitoisuuteen laimennettu lateksi lisätään konekyyppiin, tässä järjestyksessä, lisä!en vettä määrä, joka on laskettu antamaan 9%:ri sakaus. Cautu massu siirretään massapumpun avulla massa-venttiilin läpi ja sitten siipipumpun läpi perälaatikkoon. Taulukos- 43 6 4 6 7 5 sa XVI esitetty höytelöimisaine lisätään massapumpun ja massa-venttiilin välille ja jonkinverran prosessivettä prosessin myöhemmistä vaiheista palautetaan systeemiin massaventtiilin ja siipi-pumpun väliin, niin että sulpun sakeus perälaatikossa on taulukossa XVI esitetyn mukainen. Perälaatikosta sulppu siirretään viiralle, jonka nopeus on 12,2 m/min ja jolta tai jolle prosessivesi valuu muodostaen märän rainan, josta liika vesi poistetaan iraulaatikoiden avulla ennen rainan poistamista viiralta imutelan kohdalla tai sen jälkeen. Kun kaksi puristusvaihetta edelleen ovat pienentäneet vesi-pitoisuutta, raina syötetään kuivurin ja kalanterin läpi. Prosessi-ja ominaisuusarvot runsaasti täyteaineita sisältävälle, näin muodostetulle rainalle on esitetty taulukossa XVI.

Taulukko XVI

Esimerkki 74 täyteaine B, % (laskettu kuiva-aineesta) 72,5 lateksi N, % (laskettu kuiva-aineesta) 7,5 kuitu E, % (laskettu kuiva-aineesta) 10,0 höytelöimisaine E, kg/tonnia kuiva-ainetta 0,41 sakeus kyypissä, % 4,0 sakeus perälaatikossa, % 1,7

Canadian Standard Freeness-luku perälaatikossa, ml 568 konenopeus, m/min. 12,2 märkäpuristus, 1. puristin, viivapaine, kg/cm 17,9 2. puristin, viivapaine, kg/cm pidätys, % 90 paksuus, mm 0,584 3 tiheys, kg/m 802,5 vetolujuus, konesuunta, kN/m^ 11032 poikkisuunta, kN/m 4482 jäykkyys, poikkisuunta

Taber 48

Elmendorf-repäisylujuus, g-cm konesuunta 136 poikkisuunta 160 2

Mu 11en-puhkaisulujuus, kN/m 225,1 paloöljyn otto, % 64,4

Eri testit suoritetaan seuraavan kuvauksen mukaisesti sellaisin lisämuunnoksin, jotka on esitetty spesifisissä esimerkeissä.

44 6 4 6 7 5

Canadian Standard Freeness-luku (CSF)

Luku, millilitroissa, määritetään TAPPI standardin T227-M-58 mukaisesti näytteellä, joka sisältää 3 g kuiva-ainetta laimennettuna vedellä 1000 ml:ksi.

Elmendorf-repäisyluj uus

Testi suoritetaan TAPPI-menetelmän T414-ts-65 mukaisesti. Tulokset esitetään ainakin 3 näytteen keskiarvona.

Venymä, %

Venymä huoneen lämpötilassa, venymä 177°C:ssa (350°F:ssa) (kuumana), venymä, OOP, ja venymä, vesi, määritetään 15,2 cm:n (6 tuuman) jännitysvälillä samanaikaisesti kuin vastaavat vetolujuus-testit - ks. kuvausta jäljempänä.

Rajoittava happi-indeksi (L.Q.I.) L.O.I. määritetään testimenetelmän ASTM D 2863-74 mukaisesti.

Mullen-puhkaisulujuus

Noudatetaan TAPPI-testimenetelmää D 403-os-76, paitsi ·; että testi suoritetaan paksummilla arkeilla. Esitetyt tulokset ovat i keskiarvo neljästä tai viidestä näytteestä, ί Pidätys, prosenttia \ Aineet koearkkeja varten lisätään määrissä, jotka ovat £ j riittäviä antamaan arkkeja, jotka painavat 100 g. Siten tuotteen l kuivapaino edustaa myös kiinteiden aineiden pidättymisprosenttia ; arkissa.

K

\ TasQviirakoneella tehdyillä Tainoilla pidättymisprosentti on suhteessa rainaan jääneen täyteaineen osuuteen. Testinäytteiden ; polttaminen suoritetaan sellaisissa olosuhteissa, että täyteaine-: jäännös säilyy (laskettuna tunkaprosenttina) mutta muut komponentit ' ooistuvat. Tuhkaprosentti kerrotaan sopivalla kertoimella palamisen aiheuttamia muutoksia varten täyteaineessa (esim. Mg(OH)2~> MgO) täy-teaineprosentin määrittämiseksi arkissa. Arkista löytyneen täyteaineen pitoisuudesta (%) ja lisätyn täyteaineen pitoisuudesta (%) (kuiva-aineesta laskettuna) lasketaan rainaan jäänyt pitoisuus prosentteina keskiarvona kolmesta näytteestä.

; Jäykkyys, Taber

Taber-jäykkyys (g-em) määritetään TAPPI standardimenetelmän T 489-03-76 mukaisesti, paitsi että kolmen näytteen tuloksista otetaan keskiarvo, ellei toisin ole esitetty. Saatu arvo korjataan vastaamaan paksuutta 0,076 cm (30 mil) kertomalla kertoimella:

II

45 64675 _(30)3________ (0,00254)3 x [testinäytteen paksuus eminä]

Erottamista varten modifioiduista Taber-jäykkyystesteistä (DOP ja vesi - kuten seuraavassa selitetään), käytetään TAPPI-menetelmästä, johon tässä viitataan, joskus nimitystä Taber Stiffness, Reg.".

Jäykkyys, DOP

DOP-jäykkyys (g-cm) määritetään samalla tavalla kuin Taber-jäykkyys, paitsi että näytteitä liotetaan dioktyyliftalaatissa 18-24 tuntia ennen koostamista ja esitetty arvo on kahden näytteen keskiarvo .

Jäykkyys, vesi

Vesi-jäykkyys määritetään samalla tavalla kuin Taber-jäyk-kyys, paitsi että näytteitä liotetaan vedessä 18-24 tuntia ennen koestamista ja esitetty arvo on keskiarvo kahdesta näytteestä.

Vetolujuus, huoneen lämpötila (R.T)

Arkit leikataan 2,5 cm x 20,3 cm suikaleiksi ja minimipaksuus testialueella määritetään. Koestettava liuska sijoitetaan Instron-testauskoneeseen, jossa on 15,2 emin jännitysväli. Samalla kun Inst-ron-laitetta käytetään vetopään nopeudella 2,5 cm/min., merkitään venymä ja kilomäärä liuskan katketessa muistiin.

2 Jännitys (kN/m ) katketessa lasketaan jakamalla vetovoima katketessa näytteen paksuudella. Tulokset on esitetty kolmen näytteen keskiarvona.

Vetolujuus, kuumana

Kuumavetolujuus testataan samalla tavalla kuin huoneen lämpötilassa, paitsi että juuri ennen testiä testinäytettä kumennetaan 177°C (350°P) lämpötilassa 1 minuutti sen ollessa kiinnitettynä testi-koneen leukoihin.

Vetolujuus, POP

DOP-vetolujuus testataan samalla tavalla kuin vetolujuus huoneen lämpötilassa, paitsi että testinäytettä liotetaan dioktyyliftalaatissa 24 tuntia ennen testausta.

Vetolujuus, vesi

Vesi-vetolujuus määritetään samalla tavalla kuin DOP-vetolu juus, paitsi että liottaminen tapahtuu vedessä.

46 64675

Tolueeni-imeytymä

Sopivaa näytettä (5,1 cm x 10,2 cm) liuotetaan 15 sekuntia tolueenissa, imeytynyt painomäärä merkitään muistiin ja imeytymä lasketaan paino-prosenteissa.

Paloöljyn imeytymä

Paloöljyn imeytymä mitataan samalla tavalla kuin tolueeni-imeytymä, paitsi että liottaminen tapahtuu paloöljyssä.

Vesi-imeytymä

Vesi-imeytymä määritetään samalla tavalla kuin tolueeni-imeytymä, paitsi että liottaminen tapahtuu vedessä 24 tunnin aikana.

Turpoaminen vedessä

Turpoaminen vedessä määritetään samanlaisella näytteellä, jota käytettiin vesi-imeytymää varten ja se lasketaan näytteen pituuden lisääntymisestä vedessä liottamisen vaikutuksesta 24 tunnin aikana.

Varaus/massa-suhde

Sidottu varaus polymeeriä grammaa kohti lateksissa mitataan konduktometrisellä titrauksella senjälkeen kun vesiliukoiset ioni-set aineet on poistettu. Jos läsnä on riittävästi sidottua varausta, lateksi voidaan lingota usein senjälkeen kun on lisätty esimerkiksi 3 % (laskettuna lateksin kuiva-aineesta) hiilitetrakloridia, herafaasi erotetaan, jäljellejäävät jähmeät aineet pestään ja dis-pergoidaan sitten uudelleen voimakkaasti sekoittaen veteen. Konduktometriset titraukset suoritetaan uudelleen dispergoiduilla jähmeillä aineilla. Myös ioninvaihtomenetelmiä voidaan käyttää ionisten vesiliukoisten aineiden poistamiseksi latekseista, joilla on riittävästi sidottua varausta ollakseen pysyviä kunnes kondukto-metrinen titraus on loppuunsuoritettu. Latekseja varten, joilla on riittämättömästi sidottua varausta, ollakseen pysyviä, lisätään pieniä määriä ei-ionisxa pinta-aktiivisia aineita ennen ioninvaihto-prosessia .

Claims (10)

47 64675

1. Vesihuopautettu, itsekantava raina, joka koostuu pääasiallisesti yhdistelmästä, jossa on (A) veteen dispergoituvia kuituja, (B) kalvon muodostavaa, veteen liukenematonta, orgaanista polymeeriä ja (C) veteen liukenematonta, ei-kuitumaista, epäorgaanista täyteainetta, tunnettu siitä, että se sisältää 1-30 % kuituja, 2-30 % orgaanista polymeeriä ja 60-95 % täyteainetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen raina, tunnettu siitä, että orgaaninen polymeeri on saatu etyleenisesti tyydyttämättömistä monomeereistä emulsiopolymeroinnilla ja lateksimuodossa sillä on sidottu varaus, joka on 0,03 - 0,4 milliekvivalenttia/g polymeeriä.

3. Menetelmä runsaasti täyteaineita sisältävän kuiturainan valmistamiseksi, jolloin (I) veteen dispergoituvista kuiduista valmistetaan vesipitoinen dispersio; (II) saatuun dispersioon sekoitetaan: (A) hienojakoista, oleellisesti veteen liukenematonta, ei-kuitumaista, epäorgaanista täyteainetta ja (B) sideainetta, joka sisältää kalvonmuodostavan, veteen liukenemattoman, orgaanisen polymeerin ionisesti stabiloidun lateksin muodossa; (III) saatu seos destabiloidaan kolloidisesti muodostamaan kuitu-agglomeraatti vesipitoisessa lietteessä; (IV) huokoisella alustalla vesipitoinen liete jaetaan ja siitä valutetaan vettä märän rainan muodostamiseksi; ja (V) raina kuivataan; tunnettu siitä, että vaiheessa (II) saatu seos sisältää kuivapainon perusteella laskettuna kokona!skuiva-ainemäärästä: 1 - 30 %, esullisesti 5 - 15 %, kuituja, 60 - 95 %, edullisesti 75 - 90 %, täyteainetta, 2 - 30 %, edullisesti 5 - 15 %, lateksia, ja että ionisesti stabiloidulla lateksilla ei ole riittävästi ei-ionista stabilointia, jotta se voisi häiritä kuitu-agglomeraatin muodostumista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä,tunnettu siitä, että kolloidisessa destabilointivaiheessa (III) saadaan vesi-lietteessä oleva kuitu-agglomeraatti, jolle on ominaista, että 1,8 64675 100 g:n kuiva-ainepitoisuudella 13 500 ml:ssa lietteen valutus-aika onn. 4 - 120 s 25,4 cm x 30,5 cm:n (10" x 12") Williams Standard Sheet Mould-arkkimuotissa, jossa on 5,1 cm:n (2") poisto-aukko ja 76,2 cm:n (30") vesipylväs ja johon on sovitettu 100-mesh 'in ruostumaton terässihti, jonka langan läpimitta on 0,0114 cm (0,0045"), ja että vaiheen (IV) valutuksessa märkään rainaan jää ainakin 85 % kuitu-agglomeraatin kokonaiskuiva-ainemäärästä, johon sisältyy ainakin 60 paino-% täyteainetta.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lateksissa orgaanisen polymeerin sidottu varaus on pienempi kuin 0,7 milliekvivalenttia/g polymeeriä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lateksissa orgaanisen polymeerin sidottu varaus on 0,03-0,4 milliekvivalenttia/g polymeeriä.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesipitoisen kuitudispersion pitoisuus on 0,1 % - 6 %, kuidut ovat selluloosakuituja ja kuitumaisen agglomeraatin valutus-aika on 15-60 s.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitumäärä on 5 - 15 %, ja lateksi sisältää kopolyme-roitua styreeniä ja butadieeniä.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lateksi on seos vähintään kahdesta erilaisesta lateksi-kompositiosta ja että ainakin yksi latekseista sisältää etyleeni-sesti tyydyttämättömän karboksyylihapon kopolymeerin.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että destabiloimisvaihe toteutetaan sekoittamalla vaiheiden (I) ja (II) tuotteeseen riittävä määrä vesiliukoista tai veteen dispergoituvaa ionista yhdistettä tai polymeeriä, jonka varaus on merkiltään vastakkainen lateksin ioni-stabilaatiolle. 64675 49