FI61103B - Vaegningsanordning avsedd att ingao i en materialhanteringsanordning - Google Patents

Description

Γ755Ζ71 Γηΐ /m KUULUTUSJULKAISU r a Arsi 3¾¾ [Β] 11 UTLAGG N I N GSSKRI FT 61103 •SS& C (45) Patentti myönnetty 10 05 1982 ^%δΆ Patent cieddelat T V (51) Kv.ik?/int.a.3 G 01 G 19/14·» B 66 C 13/16 // G 01 L 1/22 SUOMI—FINLAND (H) Pu«nttlh»k«nxj|— PatantansAknlnf 762296 (22) HakamiipUvi — Antöknlngtdag 10.08 · j6 ' ' (23) AlkupUvi—GIM|h«tadag 10.08.76 (41) Tullut JulktMluI — Bllvlt offwidlg 12.02.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... , .......

_ . . (44) NlhttvUulpenoo ja kuuL|ulkaltun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen AmOktii utlagd och utl.«krift«n public «r»d 29 · 01.82 (32)(33)(31) Pyydetty ttuollMUS—B«glrd priority 11.08.75 USA(US) 603595 (71) Transrail AB, Rättargatan 2, S-72U 66 Västeras, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Kjell Helge Nordström, Västeras, Rune Nils Allan Flinth, Västeras,

Ruotsi-Sverige(SE) (Jk) Berggren Qy Ab (51*) Punnituslaite, joka on tarkoitettu sisältymään tavaran käsittelylaitteeseen - Vägningsanordning avsedd att ingä i en materialhan-teringsanordning Tämä keksintö kohdistuu punnituslaitteeseen, joka on tarkoitettu sisältymään tavaran käsittelylaitteeseen, joka on esimerkiksi va-limonosturi- tai konttinosturityyppinen, käsittäen ainakin yhden akselin, johon kohdistuu käsittelylaitteen kannattamaa kuormaa vastaava kuormitus, joka akseli on päistään tukielinten kannattama, jotka muodostavat osan käsittelylaitetta ja ovat tarkoitetut pidättämään ne kuormitusvoimat, jotka vaikuttavat akseliin ja pääasiassa kohtisuoraan sitä vastaan, minkä ohella tukielimiin sisältyvät kuormitusta tunnistavat elimet akseliin kohdistuvan kuormituksen osoittamiseksi

Eräs ennestään tunnettu tavaran käsittelylaite, joka mittaa riippuvan kuorman suuruuden, on selitetty brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 105 493. Tähän tunnettuun tavaran käsittelylaitteeseen kuuluu pylpyrä, jossa on nostoies, joka muodostaa aukon, johon sopii laatta, jossa on muodoltaan monimutkaiset raot, jotka tekevät keskiosan joustavasti taipuvaksi. Tämä laatan keskiosa kannattaa kuormitusvoimaa, joka mitataan siirtojärjestelmän avulla. Mainittujen monimutkaisten rakojen muodostaminen laattaan myötävaikuttaa tavaran käsittelylaitteen valmistuskustannuksiin ja se 2 61103 on tehtävä tarkasti. Ennestään tunnetaan myös laitteita, joissa käytetään hyväksi jännityksen havitsevia mittareita monenlaisissa eri ympäristöissä. Tyypillisiä tällaisia laitteita ovat jännitysmittarit, jotka mittaavat jännityksen langassa, rainassa tms., niin kuin US-patenttijulkaisussa 3 554 025 on selitetty.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada punnituslaite, joka on tarkoitettu tarkasti punnitsemaan jokainen kuorma ja on tehty sellaiseksi, että käytännöllisesti katsoen eliminoidaan ulkopuolisten voimien vaikutukset, jotka voisivat aiheuttaa virheitä punnitusjärjestelmässä.

Lisäksi keksinnön mukainen punnituslaite voidaan koota standardikompo-nenteista, jotka on helppo koota ja korvata uusilla.

Nämä tarkoitukset saavutetaan keksinnön mukaisella laitteella, jolle on pääasiassa tunnusomaista, että tukielimet käsittävät kaksi palkki-elementtiä, jotka ovat sovitetut olennaisesti vaakasuoraan ja keskenään yhdensuuntaisesti sekä pääasiassa kohtisuoraan akselia vastaan ja jotka keskiosastaan kannattavat akselia, jotka palkkielementit ovat päistään tukielinten kannattamat, jotka muodostavat osan käsittelylaitetta. Keksinnön mukaan laite on H:n muotoinen, jossa tapuleita vastaavat kuormaa tunnistavat palkkielimet, kun taas poikkiviivaa vastaa akseli. Täten saadaan kiertymisaltis rakenne, joka ei ole jäykkä ja jonka osat ovat suhteellisen liikkuvia ja voivat sopeutua sen rakenteen mukaisiksi, joihin ne on sovitettu. Tämän liikkuvuuden ansiosta säilyy staattisesti määrätty, hyvin määritelty kuormituksen jakautuminen myös vikojen ilmaantuessa.

Seuraavassa esitetään lähemmin muutamat esimerkeiksi valitut keksinnön sovellutusmuodot viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on etukuvanto valunosturista, johon keksintöä on sovellettu, kuvio 2 on sivukuvanto kuvion 1 nosturista nähtynä kuvion 1 nuolten 2-2 suunnasta, kuvio 3 on kuvion 2 kaltainen sivukuvanto ja esittää keksinnön mukaisen punnituslaitteen yleistä sijaintia, kuvio 4 on leikkauskuvanto kuvion 3 viivaa 4-4 myöten, kuvio 5 on kuvanto, joka suuremmassa mittakaavassa esittää kuvion 1 mukaisen laitteen yksityiskohtia, kuvio 6 on leikkauskuvanto kuvion 5 mukaisesta rakenteesta, otettuna tämän kuvion viivaa 6-6 myöten, kuvio 6a on kaaviollinen kuvanto osasta kuvion 1 mukaista laitetta, kuvio 7 on leikkauskuvanto kuvion 5 mukaisesta rakenteesta, otettuna olennaisesti kuvion 5 viivaa 7-7 myöten, kuvio 7a on kaaviollinen, kuvion 6 kaltainen kuvanto muunnetusta rakenteesta, kuvio 8 on kuvion 5 kaltainen leikkauskuvanto, joka esittää erästä 3 61103 vaihtoehtoista rakennetta, kuviot 9 ja 10 ovat kuvantoja keksinnön eräästä toisesta sovellutus-muodosta, kuviot 11 ja 12 esittävät vielä erästä muunnettua keksinnön sovellutus-muotoa , kuviot 13 ja 14 ovat kuvantoja konttinosturista, johon keksintöä on sovellettu, kuviot 15 ja 16 esittävät erästä toista muunnettua keksinnön sovellu-tusmuotoa, kuvio 17 esittää vielä erästä esillä olevan keksinnön sovellutusmuo-toa ja, kuvio 18 on vapaasti kannatetun palkin taivutusmomenttidiagramma.

Esillä oleva keksintö kohdistuu punnituslaitteeseen tavarankäsittely-laitteen kuten valimonosturin, konttinosturin, koukkutaljalaitteen tai sentapaisen kannattaman kuorman mittaamiseen. Seuraavassa selityksessä selitetään, miten keksintöä sovelletaan näihin eri laitetyyppei-hin niiden käsittelemän kuorman suuruuden määrittämiseksi. Selityksestä käy alan ammattimiehelle kuitenkin ilmi myös se, että keksintöä voidaan samoin soveltaa lukuisiin näihin verrattaviin laitteisiin.

Kuviot 1-16 koskevat kaikki keksinnön sovellutusmuotoa, jossa kuorman havaintilaite on palkin muodossa, joka reagoi likimäärin samoin kuin vapaasti tuettu palkki, johon kohdistuu keskitetty kuormitus sen päiden välillä. Tämä periaate selviää paremmin kuviosta 18, joka esittää vapaasti tuettua palkkia johon kohdistuu keskitetty kuormitus likimäärin sen keskipisteessä. Kuvio 18 esittää tällaisen palkin taivutus-momenttidiagrammaa. Likimäärin palkin keskipisteeseen kohdistuva voima F aiheuttaa yhtä suuret, vastakkaissuuntaiset reaktiovoimat Ra ja Rb likimäärin palkin päihin. Kaksoispalkkirakenne ottaa itseensä reaktio-voimien aiheuttaman taivutusmomentin. Jännitysmittarit (merkitty kuvioon 18 kaaviollisesti kirjaimilla X), jotka mieluimmin mittaavat palkkiin syntyneen leikkausjännityksen, on yhdistetty sopiviin piireihin (esittämättä) jännitysmittauksen muuttamiseksi kuorman suuruuden mittaukseksi. Kaksoispalkki voisi myös olla varustettu mittarilla, joka mittaa taivutuksesta aiheutuvat jännitykset, mutta tämä olisi vähemmän tarkkaa, koska kuormituskennot tällöin olisivat varsin herkät ulkopuolisille voimille, jotka aiheuttavat taivutusmomentteja, jotka tulevat kuorman painon lisäksi, joten mieluimmin mitataan leikkausjännitys.

4 61103

Kuviot 1 ja 2 esittävät yleisesti "valunosturina" tunnetun tavaran-käsittelylaitteen alaosaa. Tämän tyyppisiä tavarankäsittelylaitteita esiintyy tyypillisesti terästehtaissa ja niihin kuuluu ensimmäinen rakenne, joka on alaspäin riippuvilla koukuilla 12 varustetun palkin 10 muodossa. Koukkuja 12 käytetään tavallisesti kannattamaan valu-sankoa 14, joka saa sulaa terästä teräsuunista. Tässä sovellutus-muodossa elimen 10 päät ovat yhteydessä kumpikin yhteen pitkänomaiseen voiman siirtävään elimeen, jotka ovat köysipyörän akseleiden 16 muodossa. Akselit 16 pistävät rakenteeseen 10 nähden liikkumattomissa sivulaatoissa 18 oleviin aukkoihin 24. Köysipyörän akselit 16 kannattavat pyörivinä joukkoa köysipyöriä 20, joiden ympäri kulkee kaapelit 22. Köysipyörät 20 ja köydet 22 muodostavat toisen rakenteen ja ovat osa tavanomaisesta nostokalustosta 23, jolla valusankoa voidaan nostaa ja laskea ja muutenkin käsitellä.

Niin kuin kuvioista 3 ja 4 näkyy, kussakin aukossa 24 sijaitsee palkin muotoinen kuormituselin 26 köysipyörän akselin 16 yläpuolella. Jokainen kuormituselin 26 on pitkänomainen, palkkimainen elin. Jokaisessa elimen 26 kummassakin päässä on kaksi jännitysmittaria, yksi elimen 26 kummankin pään kummallakin puolella. Tällä tavoin palkin neutraaliakselin 25 kummallakin puolella sijaitsee kaksi jännitys-mittaria .

Kuvio 5 esittää akselin 16 päätä, jossa on pinta 30, joka on saatu aikaan poistamalla osa akselista 16. Pinta 30 on joko vaakasuora yläpinta niin kuin kuviossa 7A tai kovera yläpinta, johon on sovitettu pronssilaatta 35. Pronssilaatassa 35 on vaakasuora ylinen tasopinta 32, joka lomistuu palkkielimeen 26. Palkkielimen 26 keskiosassa on uurrettu osa 34, johon laatta 35 juuri sopii. Palkki-elimen 26 ja laatan 35 toisiinsa sopiva nojalomistus minimoi näiden elinten relatiivisen liikkeen akselin 16 keskiviivan poikittaissuun-nassa. Laatta 35 ja palkkielin 26 voivat kuitenkin liikkua akseliin 16 nähden liukuvasti laatan 35 ja akselin 16 pinnan 30 välisen noja-kosketuksen ansiosta.

Ensisijaisessa sovellutusmuodossa köysipyörän akselin 16 toisessa päässä mieluimmin on vaakasuora yläpinta 30 ja akselin 16 toisessa päässä on pronssilevy 35, jossa on kupera alapinta ja vaakasuora yläpinta 32. Lisäksi laatta 35 on valmistettu riittävin välyksin kuor- 5 61103 mituselimen 26 pystypintoihin nähden, jotta pronssilaatalla 35 on jonkin verran liikuntavapautta akselin 16 keskiviivan suunnassa.

Kun rakenne on tällainen, jossa osat pääsevät vapaasti liikkumaan toisiinsa nähden tällä tavoin, ei-yhdensuuntaisten pintojen vääntö-jännityksiä aiheuttavan kosketuksen haitallisten vaikutusten mahdollisuus pienenee.

Jokaisen kuormituselimen 26 päät on yhdistetty asianomaiseen sivu-laattaan 18. Jokaisessa päässä on syvennys 36, joka tässä ensisijaisessa sovellutusmuodossa ulottuu kuormituselimen neutraaliakseliin saakka tai sen lähelle. Jokaiseen syvennykseen 36 on sovitettu kuormitustapin 38 toinen pää, jonka tapin toinen pää on sivulaattaan 18 kiinnitetyssä kappaleessa 42 olevassa syvennyksessä 40. Kunkin tapin päät 43 ovat pallopinnan muotoiset sivulaattoihin 18 kohdistuvien voimien suuntaamiseksi olennaisesti kohtisuorasti kuormituselimen pituussuuntaiseen neutraaliakseliin nähden. Ottaen huomioon tappien 38 rakenne ja niiden lomistus syvennykseen 36, kuormituselin 26 pääsee vapaasti kääntymään tappeihin nähden ja tapit puolestaan laattoihin 18 nähden.

Edellä olevasta lienee selvinnyt, että köysipyörän akseli 16 on molemmista päistään yhteydessä yhteen kuormituselimeen 26 ja että jokainen köysipyörän akseli ja sen yhteydessä olevat kuormituselimet muodostavat H-muotoisen rakenteen. Kuormituselimissä 26 on tasaiset alapinnat, jotka ovat kosketuksessa köysipyörän akselin 16 tai tämän kannattaman laatan 35 tasaisten yläpintojen kanssa. Tätä H-muotois-ta rakennetta voidaan nimittää löysäksi tai liikkuvaksi rakenteeksi sikäli, että kuormituselimet 26, jotka muodostavat H-muotoisen rakenteen haarat, ovat tappien 38 kannattamina vapaasti kääntyvinä. Lisäksi kuormituselimet pääsevät jonkin verran liikkumaan eli liukumaan akselin 16 keskiviivaan nähden poikittaissuunnassa. Edelleen kuormitus-elimet ja köysipyörän akseli 16 voivat yhdessä liikkua jonkin verran akselin 16 keskiviivan suunnassa. Tämän löysän H-muotoisen rakenteen sallimien keskinäisten liikkeiden ansiosta palkkien 26 ja köysipyörän akselin 16 välillä on pintakosketus siinäkin tapauksessa, että akseli 16 jonkin verran taipuu siihen kohdistuvien voimien johdosta tai osat siirtyvät niihin kohdistuvien voimien johdosta. Jos esimerkiksi köysi-pyörän akseli taipuu, kuormituselimet 26 seuraavat mukana säilyttäen tasopintakosketuksen akselin ja kuormituselinten välillä, tappien 38 pyöristettyjen päiden vieriessä sallien tämän vääntöliikkeen. Samoin, 6 61103 jos kaksi sivulaattaa 18 vääntyy toisiinsa nähden palkin taipumisen tai siihen kohdistuvan lämmön johdosta, laatta 35 siirtyy, ylläpitäen tasopintakosketuksen. Näin ollen on ilmeistä, että tämä H-muotoinen rakenne kestää melkoisesti väkivaltaa ja kohdistaa siltikin kuormitukset kunnollisesti kuormituskennoihin painon ilmaisemiseksi.

H-muotoisen rakenteen suurimman sallittavan liikkeen rajoittamiseksi kuormituselimen 26 molempia päitä koskettamaan on sovitettu puskurit B, kuvio 5, jotka rajoittavat kuormituselimen 26 liikkeen poikittais-suunnassa akselin 16 keskiviivaan nähden. Lisäksi puskurit, esimerkiksi ruuvit 52, on sovitettu tulemaan kosketukseen kuormituseUnten 26 sivujen ja akselin 16 pään kanssa H-muotoisen rakenteen liiallisen liikkeen estämiseksi yleisesti köysipyörän akselin 16 keskiviivan suunnassa. Nämä puskurit eivät kosketa H-muotoista rakennetta/ ja puskurien välimatka on hiukan suurempi kuin elin 26, niin että vain yksi puskuri voi kerrallaan koskettaa elintä 26, Näin ollen puskurit eivät voi aiheuttaa puristus- tai taivutusjännityksiä palkkiin 26.

Edellä olevan mukaan on selvää, että palkki 1Q ja sivulaatat 18 muodostavat rakenteen, joka kannattaa nosturin käsiteltävänä olevaa kuormaa. Edelleen on selvää, että palkki 10 ja laatat 18 on ripustettu köysipyörän akseleista 16, jotka siirtävät kuormitusvoiman.

Täten köysipyörän akselit 16 ovat voiman siirtävinä eliminä. Voiman siirtävät elimet 16 kohdistavat voiman kuormituselinten 26 keskiosaan. Tämä aiheuttaa kuormituselimiin 26 jännityksen, joka havaitaan nosturin käsiteltävänä olevan painon ilmauksena.

Kuviossa 8 on esitetty kuormitustapin vaihtoehtoinen rakenne. Kuor-mitustapissa 44 on kartiomainen yläosa 45 ja siinä voi olla ylinen liukupinta 46 teflonista. Kohdassa 48 on esitetty myös akselin syvennyksen tai pronssilaatan yläpinnan vaihtoehtoinen rakenne. Tämä rakenne antaa hyvin määritellyn kuormituksen kuormituselimelle 26.

Tässä rakenteessa laatta 35 tai akseli 16 on varustettu matkan päässä toisistaan olevilla ulkonemilla, joissa on tasaiset yläpinnat, jotka ovat nojakosketuksessa kuormituselimen 26 alapinnan kanssa.

Kurkimaisessa nostolaitteessa kuten valukurjessa ei-pystysuorista metalliköysistä johtuvien sivukuormitusten vaikutukset ovat yleensä varsin pienet, ja niiden vaikutus punnituksen tarkkuuteen on todettu mitättömäksi. Suuria sivukuormituksia saattaa kuitenkin joskus esiintyä, kun palkki 10 vahingossa törmää yhteen jonkin raskaan esineen 7 61103 kuten rautasangon, teräsrakenteen seinien tms. kanssa, jolloin kuor-mituselin 26 helposti saattaa kallistus voiman siirtävän elimen keskiviivaan nähden poikittaisissa suunnissa, mikä on tuhoisaa laitteelle. Edellä selitetyt puskurit rajoittavat tätä liikettä. Puskureiden selityksen täydentämiseksi, sivulaattoihin on kiinnitetty tangot 50 (vain yksi on esitetty kuvioissa 5 ja 6) ja puskuriruuvit 52 on suunnattu lähelle kuormituselimen 26 sivuja tällaisen tapaturmaisen sivu-kuormituksen reaktiovoimien absorboimiseksi. Huomattakoon ehdottamasta, että puskurit eivät vaikuta punnitukseen eivätkä kosketa H-raken-netta sillä tavoin, että se vaikuttaisi painon osoitukseen punnituksen aikana.

Kuvioiden 1-7 mukaisissa sovellutusmuodoissa sivulaatan 18 aukon 24 ääriviivaan kuuluu kielekemuodostelma 53, joka ulottuu alaspäin ja on ojennuksessa elimen 26 kanssa. Tämä kielekeosa 53 on tarkoitettu suojaksi siinä tapauksessa, että elin 26 murtuu. Selvää lienee, että jos elin 26 murtuu, kuorma putoaa vain lyhyen matkan, nimittäin murtuneen elimen 26 ja muodostelman 53 välisen matkan. Lisäksi muodostelma 53 voi olla sovitettu niin lähelle elintä 26, että elin 26 ei pääse liikaa taipumaan. Tällä tavoin elinten 26 murtumisen mahdollisuus voidaan välttää tai minimoida. Tällainen suoja on todettu erityisen toivottavaksi,koska keksinnön mukainen valukurki todennököi-sesti voi joutua raskaasti ylikuormitetuksi. Lisäksi laitteeseen kuuluu vielä tappi 55, joka on sijoitettu elimen 16 alle ja joka estää elintä 16 putoamasta erilleen jos nostopuomi 10 lasketaan maahan.

Kuviot 9 ja 10 esittävät keksinnön sovellutusmuotoa, jossa jännitys-mittareilla 51 varustettu kuormituselin 49 on sovitettu voiman siirtävän elimen alle, jona on nostopuomin yksi koukun akseli 54. Akseli 54 kannattaa koukkua 54a, joka kannattaa kuormaa. Tässä sovituksessa kuormitustappia käytetään jokaisen kuormituselimen 49 ja kannattimen 56 välissä, ja yhteistoiminnassa olevat nojapinnat ovat voiman siirtävän elimen akselin 54 ja kummankin kuormituselimen 49 välissä.

Tästä seuraa, että akseli 54 ja kuormituselimet 49 muodostavat edellä kuvioiden 1-7 yhteydessä selitetyn löysän H-rakenteen.

Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty koukkutaljamekanismi, johon esillä olevaa keksintöä on sovellettu. Tässä sovellutusmuodossa kaksi jänni-tysmittareilla 60 varustettua kuormituselintä 58 on sovitettu voiman- 8 61103 siirtävän elimen päälle, jona on koukkutaljamekanismin akseli 61.

Akseli 61 kannattaa pyörivinä pyöriä köysiä tms. varten kuorman kannattamiseksi. Kuormituselimen asennus on samanlainen kuin kuvioissa 1-7 esitetty. Tässä sovellutusmuodossa niin kuin edellä esitetyissäkin saattaa olla syytä tehdä sivulaatat paksummiksi riittävän tuen antamiseksi kuormituselimelle ja tämän suojaamiseksi. Kuvion 12 mukaan sivulaattoihin 57 on lisätty paksut laatat 59. Sivulaatat voi myös olla muodostettu alunperin riittävän paksuiksi. Tässä sovellutusmuodossa kuormituselimet 58 ja akseli 61 muodostavat edellä mainitun löysän H-rakenteen, jonka eri osat pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden.

Kuviot 13 ja 14 esittävät konttikurkea, jossa käytetään esillä olevaa keksintöä. Konttikurkeen kuuluu lava 62, jossa on neljä alaspäin pistävää jalkaa 64. Jaloissa 64 on nokat 66 kontin kannattamista varten. Kaksi köysipyörälaitetta 68 on kiinnitetty pitkänomaiseen kannattimeen 70. Pitkänomainen kannatin 70 puolestaan on niveltyvästä kiinnitetty akselille 69, joka toimii voiman siirtävänä elimenä ja joka on asennettu kahden liikkumattoman kannattimen 72 väliin. Tässä sovituksessa kaksi kuormituselintä 71, joissa on jännitysmittarit, on asennettu akselin 69 ja kiinteiden kannatinten 72 väliin samaan tapaan kuin kuvioiden 1-7 mukaisessa sovituksessa. Tässäkin sovellutusmuodossa kuormituselimet 71 ja akseli 69 muodostavat H-muotoisen rakenteen niin kuin kuvioiden 1-7 yhteydessä on selitetty.

Kuviot 15 ja 16 esittävät esillä olevan keksinnön soveltamista tyypilliseen raskaaseen nosturiin. Tällaisessa nosturissa kaksi köysipyörä-sarjaa 74, 76 normaalisti kannattaa palkkia 77 sen kummastakin päästä ja molempien köysipyöräsarjojen akselit ovat kannatettuina ensimmäisten kahden sivulaatan 78 välissä. Nämä sivulaatat vuorostaan on nivel-tyvästi kiinnitetty akselille 81, joka on kannatettuna toisten kahden sivulaatan 80 välissä. Tällaisessa sovituksessa on todettu eduksi sovittaa kuormituselimet 82 akselin 81 ja sivulaattojen 80 väliin. Asennuksen yksityiskohdat ovat samanlaiset kuin kuvioiden 1-7 sovellutusmuodossa, ja kuormituselimet 82 ja akseli 81 muodostavat edellä mainitun H-muotoisen rakenteen.

Ilmeistä on, että kaikissa edellä selitetyissä sovellutusmuodoissa pitkänomainen voiman siirtävä elin kohdistaa voiman palkin muodossa olevan kuormituselimen keskiosaan ja että kuormituseliraeen kuuluu laitteet siihen syntyneen jännityksen mittaamiseksi.

9 61103

Kuvio 17 esittää kuormituselimen modifioitua muotoa, jota voidaan käyttää missä tahansa edellä selitetyssä sovellutusmuodossa niissä olevien kuormituselinten sijasta. Kuvion 17 mukainen kuormituselin käsittää putkimaisen elimen 100, joka kannattaa kahta poikittais-voimia vastaanottavaa kuormakennoa 101 ja 102, jotka ulkonevat putki-elimen kummastakin päästä. Elimet 101 ja 102 on varustettu jännitys-mittareilla elimissä esiintyvän leikkausjännityksen havaitsemiseksi. Elimet 101 ja 102 ovat, niin kuin kuviosta 17 näkyy, kosketuksessa kuvion 1 sovellutusmuodon tapaan kuormaa kannattavan levyelimen 103 kanssa, ja kannattavat sitä. Lisäksi, niin kuin kuviosta 17 näkyy, köysipyöräakseli 105 on yhteydessä putkielimen 100 kanssa ja kosketuksessa tämän keskiosaan. Köysipyöräakseli tietenkin kannattaa pyörivinä köysipyöriä, joiden ympäri on viety köydet. Tämä sovitus on varsin tilaa viepä sen johdosta, että taivutusmomentit on siirrettävä putkielimen 100 kautta, mutta vakiokuormituskennoja voidaan käyttää.

Kaikissa edellä selitetyissä sovellutusmuodoissa on huomattava, että kuormituselin eli palkki voidaan helposti vaihtaa uudella korvaamista tai korjaamista varten. Vaihto voidaan suorittaa tarvitsematta poistaa köysipyöräakselia tai köysipyöriä tai köysiäkään. Lisäksi voidaan käyttää vakio-kuormituselintä kuten elintä 26 ja standardisoida tämä kuormituselin kaiken tyyppisiä nosturirakenteita varten kunhan elimen sallittu kuormitus on nosturille riittävä.

Claims (5)

1. 61103 10
2. 1. Punnituslaite, joka on tarkoitettu sisältymään tavaran käsittelylaitteeseen, joka esimerkiksi on valimonosturi- tai kontti-nosturityyppinen, käsittäen ainakin yhden akselin (16), johon kohdistuu käsittelylaitteen (10, 12, 18, 20, 22) kannattamaa kuormaa vastaava kuormitus, joka akseli on päistään tukielinten kannattama, jotka muodostavat osan käsittelylaitetta ja ovat tarkoitetut pidättämään ne kuormitusvoimat, jotka vaikuttavat akseliin ja pääasiassa kohtisuoraan sitä vastaan, minkä ohella tukielimiin sisältyvät kuormitusta tunnistavat elimet (28) akseliin kohdistuvan kuormituksen osoittamiseksi, tunnettu siitä, että tukielimet käsittävät kaksi palkkielementtiä (26), jotka ovat sovitetut olennaisesti vaakasuoraan ja keskenään yhdensuuntaisesti sekä pääasiassa kohtisuoraan akselia (16) vastaan ja jotka keskiosastaan kannattavat akselia, jotka palkkielementit (26) ovat päistään tukielinten (18) kannattamat, jotka muodostavat osan käsittelylaitetta (10, 12, 18, 20, 22).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että palkkielementit (26) ovat varustetut keskipisteen kummallakin puolella venymisantureilla (28) palkkien (26) keskikohdan ja palk-kielementtien päiden välillä vaikuttavien poikittaisvoimien mittaamiseksi .
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että palkkielementit (26) ovat päistään varustetut leikkauksilla (36), joihin tapit (38) ovat sovitettavissa, jotka tapit ovat siten muotoiltuja, että tappien ja leikkauksen välinen kulma-asento mahdollistuu.
5. 1. Vägningsanordning avsedd att ingä i en materialhanterings-anordning, exempelvis av typen gjuterikran eller containerkran, innefattande ätminstone en axel (16) som är utsatt för en be-lastning motsvarande vikten av den av hanteringsanordningen (10, 12, 18, 20, 22) uppburna lasten, vilken axel vid ändarna är upp-buren av stödorgan, vilka utgör en del av hanteringsanordningen och är avsedda att upptaga de belastningskrafter som verkar pä och väsentligen vinkelrätt mot axeln, varjämte stödorganen inne-fattar belastningskänsliga organ (28) för att indikera belast-