FI60957C - Anordning foer kontrollerad frigoerelse av ett avdunstbart material - Google Patents

Description

[B] (11)KUULUTUSjULKAISU 60957

^BTä L J '' UTLÄGGNINGSSKRIFT

Patentti cyonnr-tty 10 05 1932 (S1) k am*/» SUOMI—FINLAND CM) Ptt«nttlhak«mu* — Paten tantfikning 761919 (22) Hakamltpllvl — Anteknlngadag 01.07-76 ' (23) Alkupllvt—Glltlghetsdag 01.07-76 (41) Tulkit Julkiseksi — Bllvlt offentlig 27.03-77

Patentti- ja rekisterihallitus ,, ,v . , ., , ,

_ . . . . . . . (44) Nihtivtkslpsnon ja kuuLjulkalsun pvm. — Q

Patent- och registerstyrelsen v ' Anastan utlagd och uti.«kriften pubikersd 29.01.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus— Begird prloritet 26.09*75

USA(US) 61726I

(71) Albany International Corp., 1373 Broadway, Albany,New York 12201, US A (US) (72) Myron J. Coplan, Natick, Massachusetts, Thomas W. Brooks, Medway, Massachusetts, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5^) Laite haihtuvan aineen säädetyksi vapauttamiseksi - Anordning för kontrollerad frigörelse av ett avdunstbart material Tämä keksintö koskee lähinnä hyönteisvalvonnan käytännön menetelmiä, mutta keksinnössä sovellettuja periaatteita voidaan käyttää höyryn tai kaasun kaikenlaista, valvottua levitystä varten, Koska hyönteisiä houkutte-levat aineet kuitenkin ovat tärkeimmät, tullaan keksintöä kuvaamaan tällaisen käytön yhteydessä.

Monen vuoden aikana on tiedetty, että tietyt aineet voivat vetää puoleensa hyönteisiä tai olla niille vastenmielisiä. Viime vuosina ollaan kuitenkin yritetty käyttää hyödyksi ja laajentaa tätä perustietoa tuhohyönteisten valvomiseksi ja niiden vahinkojen lieventämiseksi, joita ne voivat tehdä ihmisille, eläimille, maataloustuotteille, vaatteille yms. Tällöin ollaan huomattu, että hajuaisti on avainasemassa hyönteisten välisessä kommunikaatiossa ja että tiedotusvälineinä toimivat kemialliset aineet, joita hyönteiset valmistavat ja lähettävät ulos tiedotustarkoituksissa.

Näitä kemiallisia tiedottajia on nimitetty "feromoneiksi" (pheromones) ja ne ovat tunnetusti hyvin erikoisia aina hyönteislajin ja tulokseksi saadun reaktion mukaan. Feromonit voivat toimia hälytysmerkkeinä, ravinnon löy- 2 60957 tämiskeinoina, parittelumerkkeinä, reittimerkkeinä tai puolustuskeinoina petoeläinten torjumiseksi.

Suuri määrä seksuaalisesti houkuttelevasti vaikuttavia feromoneja hyönteisille on eristetty ja tunnistettu kemiallisen koostumuksen ja rakenteen osalta. Kysymyksessä ovat yleensä hiilen, vedyn ja hapen suoraketjuiset tai sykliset, orgaaniset yhdisteet, joiden molekyylipaino on alueella 150 - 130. Tunnetuimpien eroottisten hyönteisferomonien rakenteet ja biologinen aktiivisuus on esitelty tarkasti Martin Jacobson*in teoksessa "Insect Sex Pheromones'* ("Hyönteisten sukupuoliferomonlt"), julk. Academic Press, New York 1972. Tunnistetuista erottisista hyönteisferomoneista, joita nimitetään seuraavassa sukupuoliferomoneiksi, on monet valmistettu keinotekoisesti ja keinotekoisia aineita käytetään monella tavalla tuhohyönteisten valvonnan helpottamiseksi.

Sukupuoliferomonien hyväksikäytössä on käytetty kahta päämenetelmää. Toisessa niistä käytetään feromoneja vetämään tai houkuttelemaan puoleensa tuhohöynteisen (kohdehyönteisen) ansaan tai paikalle, jossa een voi tappaa hyönteismyrkyllä. Ansaa voi myös käyttää valvontakeinona, jonka avulla säädetään ajallisesti kemiallisten höyntelsmyrkkyjen käyttöä. Toisessa menetelmässä levitetään feromonien pieniä pistelähteitä hyönteisten vaivaamalle alueelle hyönteisten harhauttamiseksi ja jotta vastakkaista sukupuolta olevien hyönteisten olisi vaikeaa tai mahdotonta löytää toisiaan parittelua varten. Viimeksimainittua menetelmää on nimitetty hajotusmenetelmäksi (disruption technique) ja sen tarkoituksena on kukistaa tuhohyönteiskanta rikkomalla luonnollinen parittelu- ja lisääntymisprosessi.

Tuhohyönteisten tehokasta valvontaa varten hyönteisiä vastaan käytettävien sukupuoliferomonien tehokas ja taloudellinen käyttö vaatii menettelytavasta riippumatta tarkoituksenmukaisia välineitä feromonien levitystä varten. Levitystapa tai -laite voi olla sellainen, että feromoni lasketaan ulkoilmaan aivan määrätyllä nopeudella tai määrällä, joka on ominainen koh-dehyönteiselle ja sille ajanjaksolle, jona ko. täysikasvuiset hyönteiset parittelevat aktiivisesti. Koska hyönteisiä vastaan käytettävät keinotekoiset sukupuoliferomonit ovat useimmiten melko kalliita, on levityslaitteen oltava mahdollisimman tehokas suhteessa feromoniaineen kulutukseen. On siis käytettävä käytännöllistä, taloudellista ja kestävää uloslaskujärjestelmää feromonien levittämiseksi, niin että saadaan aikaan houkutusaineen ohjattu uloelasku määrätyllä nopeudella ja määrättynä ajanjaksona.

Tekniikan nykytasolla on lukuisia esimerkkejä kestävistä tai ohjatuista uloslaskujärjestelmistä tuhohyönteisten valvontaa varten. Amerikkalaisissa patenteissa nott 2,956,073, 3,116,201 ja 3*516,769 on kuvattu hyönteismyrkkyjen valmistusta ja käyttöä, jotka on suljettu muovimuotokap-paleisiin, jotka päästävät hyöhteismyrkyn vapaaksi määrätyllä nopeudella 5 60957 pitemmän ajanjakson aikana» Amerikkalaisessa patentissa 3,539»465 on kuvattu hydrofiilisten neste-öljyssä-emulsioiden mikrokapselointia, jossa polymeeri-ainetta olevat kapselin seinämät saavat aikaan kapseloidun aineen, kuten hyönteismyrkyn tai muun biosidin, ohjatun uloslaskun. Amerikkalaisessa patentissa 3*740,419 puhutaan puulaatujen tai puuhakkeen käytöstä, joka on kyllästetty hyönteismyrkyllä ja joka toimii ohjauslaitteena hyönteismyrkyn hidasta uloslaskua varten. Amerikkalaisessa patentissa 3*577,515 on kuvattu mikrokapseloitujen hyönteismyrkky-yhdisteiden valmistusta käyttämällä väli-pintapolymerointia huokoisen kapseli seinämän muodostamiseksi, joka säätää hyönteismyrkyn ulosannon. Amerikkalaisessa patentissa 3*590,118 on kuvattu laitetta, joka päästää hitaasti ulos hyönteisille vastenmielistä ainetta ja joka on "hengittävän" akryylikalvon muodossa Lopuksi on amerikkalaisessa patentissa 3*592,910 kuvattu terpenoidisten hartsihyönteismyrkkyjen käyttöä, jotka on valmistettu pidentämään sellaisten hyönteismyrkkyjen te-hokkuusaikaa, jotka eivät ole pitkäikäisiä tai vain kohtalaisen pitkäikäisiä (kestäviä).

Jokaisella näistä tavoista ja/tai keinoista on omat etunsa ja haittansa, joihin ei tarvitse puuttua lähemmin tässä. Mainittakoon, että tutkijat Ja kaupallisten alojen hyönteistieteilijät etsivät edelleen tyydyttävämpää järjestelmää, jolla voisi automaattisesti levittää hyvin pieniä määriä aktiivisia, haihtuvia aineita hyvin pienellä, ohjatulla tasaisella nopeudelle etukäteen määrätyssä määrässä ja pidennetystä (suhteessa aikaisemmin mahdolliseen levitykseen). Joissakin tapauksissa on suotavaa, että levitys tapahtuu kolme-jälkeen-kolme kaavan mukaisesti, esim. kun taistellaan tiettyjä vahinkoja vasten laidunmailla. Muissa tapauksissa voi olla suotavaa suorittaa levitys tasaisesti ja peittää suuret alueet, kuten käytettäessä feromoneja tuhoamaan vahingollisten, maaviljelyksiä hävittävien hyönteisten parittelumerkit. Erääseen mahdollisesti ylivoimaisesti parhaaseen tapaan tähän tavoitteeseen pääsemiseksi sisältyy hienojen kapillaariputkien käyttö sekä säiliöinä että jakelulaitteina.

Monilla tutkijoilla on ollut enemmän tai vähemmän menestystä käyttäessään mikroputkia tai mikrokapillaareja laboratoriokokeissa ja rajoitetuissa koeolosuhteissa maassa. Huomattavia, vakavia esteitä on mm. ilmennyt näiden laitteiden tavanomaisen toteutusmuodon käyttökelpoisuudelle le-vitystyöseä käytännössä. Kuitenkin on myös keksitty mikroputkilevitysmene-telmän uusi ja paljon parempi muunnos, joka voittaa mainitut vaikeudet ja jossa voidaan käyttää erittäin hyödyllistä tapaa kuituputkien hyväksikäyttämiseksi mainittuun tarkoitukseen käytännön sovellutuksissa.

4 60957

Ne, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet mikroputkia feromonien levittämiseksi, ovat säännöllisesti käyttäneet niitä säiliöinä ja jakelulaitteina, jolloin putken molemmat päät ovat auki ulkoilmaan. Tällöin mikroputkien päistä tai mikrokaplllaarien päistä jaetun feromoniaineen nopeus tai määrä muodostui liian suureksi monissa käytännön sovellutuksissa. Kun tällainen laite on avoin molemmissa päissä, siinä esiintyy lisäksi aineen suurta menetystä johtuen mekaanisesta tärinästä, värähtelyistä, tuulesta jne.

Keksintö käsittää mikroputkien tai mikrokanavilla varustettujen ka-pillaarikanavien käytön, jotka ovat suljettuja toisessa päässä, ja siinä on poistettu erittäin yksinkertaisella tavalla näiden laitteiden euuret käyttövaikeudet ja ne on tehty käytännössä edeltäviä laitteita paljon enemmän käyttökelpoisiksi.

Esimerkkinä tekniikan nykytasosta voidaan viitata Lloyd E.Brown'in ja muiden artikkeliin "Novel Trapping and Delivery Systems for Airborne Insect Pheromones", J.Insect Physiol., 1974* nide 20, s. 183 - 193· Sivuilla 187,188 on kuvattu laboratoriokoetta, jolla määritellään feromonin vaikutus-aste ja jossa aktiivinen neste asetetaan kapillaarilasiputkeen, 3 pl, joka sijoitetaan pystysuorasti molemmat päät avoimina. Putkessa oleva neste haihtuu jatkuvasti ilman ja nesteen jakopinnasta, joka on avoin kapillaariput-ken pohjan kohdalla ja johon painovoima tuo jatkuvasti nestettä. Jakeluno-peus voidaan pitää melko vakiona, mutta se on myös melko suuri eli suuruusluokassa 1 jJl/min. Putken pituus oli 3 cm, halkaisija 0,4 mm. Heksaanin täydellinen ulospäästö tapahtuu noin 3 minuutissa mainitun kokeen mukaisesti.

Toista tekniikan tason esimerkkiä, jossa käytetään mikroputkia, on kuvattu Shorey'n ja muiden artikkelissa "Sex Pheromones of Lepidoptera. XXX. Disruption of Sex Pheromone Communications in "Trichoplasia Ni" as a Possible Means of Mating Control", julk. Environmental Entomology, nide 1, not 5* lokakuu 1972, se. 641 - 643· Tässä puhutaan järjestelmistä, joilla haihdutetaan feromoneja pienellä, keski- ja suurella nopeudella. Mainittakoon, että tämän artikkelin kirjoittajat pitävät mikroputkien käyttöä osana jakelutekniikasta suuren nopeuden yhteydessä.

"Suuremman haihdutusnopeuden substraatit perustuivat puhtaasti kemiallisia aineita olevalle nestekalvoile, johon kohdistettiin ilman vaikutue. Nopeutta muutettiin muuttamalla avointa kalvopintaa. Nämä haihduttimet saattoivat olla maassa useita päiviä niiden purkautumisnopeuden pienentymättä. Käytännössä suoritettiin kuitenkin huolto ja täyttö päivittäin. 10 ng/min haihdutin oli "Teflon"-putki, jonka sisähalkaisija oli 0,33 mm ja pituus 20 mm, ja putki pidettiin pystysuorana tukkiin kiinnitetyssä nipistimessä.

"syöttireikä" muodostuu putken alapäähän hiushuokosten avulla. Alumiininen 5 60957 painokuppi sijoitettiin pohja ylöspäin tukin yläpäähän ja se suojeli putkea liian voimakasta tuulta vastaan, joka ajoittain pakotti ulos "syötti"-ainetta suojaamattomista putkista. JO ng/min haihdutin oli tehty J samanlaisesta "Teflon"-putkesta, jotka oli kiinnitetty yhdellä ainoalla nipistimellä".

Tämän järjestelmän levitysperiaate on sama kuin mainitussa kirjalli-suuskohdassa: Neste haihtuu jatkuvasti nesteen ja ilman välisestä jakopin-nasta, jonka painovoima pitää pystysuoran kapillaariputken pohjassa, jonka putken molemmat päät ovat auki. Näiden aineiden erikoiset levitys- tai jake-lunopeudet ovat ainakin 1-5 suuruusluokan verran suuremmat kuin mitä saavutetaan po» keksinnön avulla. On myös selvää, että muoto, jossa on kaksi avointa päätä, tekee putken sisällön epävakaaksi ja tuuli saattaa puhaltaa sisällön ulos. On myös huomioitava päivittäisen hoidon tarpeellisuus. Nämä vaatimukset vältetään keksinnön avulla.

Toisena esimerkkinä tekniikan nykytasosta voidaan mainita Pitman'in ja Vit6'n artikkeli "Field Response of Dendroctonus Pseudosugae (Coleoptera: Scolytidae) to Synthetic Frontalin", julk. Annale of the Entomological Society of America, nide 63, not 5, ss. 66l - 664, toukokuussa 1970. Tässä käytettiin lasisia kapillaariputkia, sieähalkaisijaltaan 0,4 »im, tekofron-taliinin levittämiseksi. Saavutettu jakelunopeus oli 5 mg/t. Keksinnön avulla käytettäessä samaa feromonia ja samankokoista putkea alennettiin nopeus 2-3 suuruusluokan verran (eli 100 - 1000-kertaieesti). Tulos on se, että keksinnön mukainen järjestelmä osoittautui käytännössä käyttökelpoiseksi tämän ja muiden feromoniaineiden pienten määrien pitkäaikaista ja ohjattua levitystä varten ylivoimaisella vaikutuksella, siinä määrin, että keksinnön mukainen menettelytapa on käytännössä käyttökelpoinen järjestelmä, jolla vastustetaan teknillisesti vahinkoja, päinvastoin kuin rajoitetut kokeilutoimenpiteet, jotka edustavat tekniikan nykytasoa.

Tämän keksinnön päätarkoituksena on siis kehittää parannettu laite höyryjen levittämiseksi eri tarkoituksiin, esim. feromonien ja tuoksuvien höyryjen levittämiseksi, jolloin höyryn levityksen aikasäätö on ohjattavissa ja levityksen kestoaikaa voidaan pidentää haihduttamalla suljetusta neste-kaasu-jakopinnasta, joka on mikrokanavassa, haihdutusaineen paikallaan olevan rajakerroksen kautta ulkopinnan kanssa muodostuvan jakopinnan ulkopuolelle.

Keksinnön toisena tarkoituksena on kehittää sellainen laite, Jonka voi helposti täyttää haihdutettavan aineen riittävällä määrällä.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi kehittää mainitunlainen laite, joka 6 60957 tekee mahdolliseksi höyryn, varsinkin feromonin, uloslaskun ulkoilmaan määrätyllä nopeudella, joka on ominainen kohdehyönteiselle ja miten pitkänä ajanjaksona tahansa, jonka aikana ko. täysikasvuiset hyönteiset parittelevat aktiivisesti.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi kehittää mainitunlaiset laitteet, joissa haihdutettavan aineen jakelukeino on toimiva käytön aikana.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi kehittää laite, jolla syötetään ympäristöön määrätyllä nopeudella höyry, kuten kukkien, hedelmien, puiden yms. tuoksu, esteettisen vaikutuksen saavuttamiseksi.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi kehittää laitteet, joilla jaetaan höyryjä, joilla on terapeuttinen vaikutus, kuten histamiinin vasta-ainetta sisäänhengitysaineena, biosideja yms. Keksintöä voidaan myös käyttää aineiden kanssa, jotka torjuvat hyönteiset luotaan yms.

Keksinnön muut tarkoitukset, ominaisuudet ja edut käyvät lisäksi ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja seuraavasta kuvauksesta.

Keksinnön edellä mainitut tarkoitukset on toteutettu laitteella haihtuvan aineen vapauttamiseksi ennalta määrätyllä nopeudella/määrällä höyrydiffuusion avulla paikoillaan pysyvän kaasukerroksen läpi, jolle laitteelle on tunnusomaista, että siihen kuuluu vähintään yksi kapillaarikanava, jolla on ennalta määrätty poikkileikkausala ja pituus ja jossa on pituudeltaan oleellisesti lyhyempi suljettu alue ja joka sisältää haihtuvaa ainetta, jolloin paikoillaan pysyvä kaasukerros sijaitsee haihtuvan aineen päällä kapillaarikanavassa.

Todistukseksi keksinnön mukaisen toteutusmuodon huomattavasti parannetusta, ohjatusta purkauskyvystä on koottu tekniikan nykytasoa edustavia tietoja, jotka ovat seuraavansa taulukossa 1(a). Taulukossa ICE) on tietoja samanlaisista kokeiluista, joita keksijät ovat suorittaneet ja joissa on käytetty polyeteenitereftalaatti-mikro-putkia, jotka ovat molemmista päästä avoimet feromonien jakamiseksi osan A mukaisesti. Vertailun vuoksi keksinnön mukaista menettelytapaa on valaistu taulukossa i(c).

7 60957

Taulukko I

Vertailukelpoiset uloalaskumä&r&t _Putki_Määrä_______

Halk. Pinta- Putkea Standardi-

Haihdutus- mm ala kohden soitu.

Lähde aine mnr mg/t mg/mm*/t (Λ) Tekniikan nykytaso - molemmista päistä avoimet putket 1. Browne, J. In s. Phys. Heksaani 0,4 0,125 60 480 2.Shorey,Env.Ent. Looplure 0,38 0,125 0,0006 0,0048 3.Pitman/Vite, Boyce

Thompson Frontaliini 0,4 . 0,125 5 40 (B) Keksijäin kokeet - molemmista päistä avoimet putket 1 .Pystysuorasti Frontaliini 0,16 0,02 0,12 6 2. Vaakasuorasti Frontaliini 0,4 0,125 0,89 7,1 3. Pystysuorasti Frontaliini 0,4 0,125 1,3 10 (C) Keksinnön mukainen menettelytapa 1. Frontaliini 0,4 0,125 0,0068 0,054 2. Frontaliini 0,16 0,2 0,0009 0,045 3. CC14 0,2 0,03 0,018 0,6 4. o-dikloorx- 0,2 0,03 0,002 0,066 bentseeni ' 5. cis-7-<iodesenyyli-asstaatti o, 2 o, 03 0,000012 0,0004 6. cis-8-dodesenyyli-asetaatti 0,16 0,02 0,000012 0,0005 7. Linalool 0,2 0,03 0,0003 0,010 8. Disparlure 0,2 0,03 0,00006 0,002 9. Grandlure 0,2 0,03 0,0003 0,010

Taulukosta l(A) käy ilmi, että Frontaliinin jakelunopeus tai jakelu-määrä mitattuna kuidun onton halkaisijan vakioyksikköä kohden on 40 mg/mm /t, kun Pitman*in ja Viti'n mukaisesti käytettiin pystysuorasti sijoitettuja kapillaarilaseja, halkaisija 0,4 mm. Tätä voi verrata keksijäin kokeiluun samalla kemiallisella aineella käyttäen polyeteeniputkea, halkaisija 0,4 mm, joka on avoin molemmissa päissä ja sijoitettu pystysuorasti (taulukko 1(B)).

Jos ero on alueella 40 mg/mm /t - 10 mg/mm /t, voi syynä olla se, että Pitman*in ja VitA’n menetelmässä käytetään olfaktometriä pakko-ohjatulla ilman nopeudella putken avoimen pään ylitse, kun sitä vastoin keksijäin kokeilussa haihdutus suoritettiin laboratoriossa, jossa ilma oli suurin piirtein paikallaan seisova. Haihdutus tapahtuu molemmissa tapauksissa ilman ja nesteen jakopinnasta, joka on aina kohdallaan mikroputkien pohjassa. Hakijain kokeilussa pidettiin samaa mlkroputkea vaakasuorasti, jolloin uloslasku oli 7,1 mg/mm /t eli vähän pienempi kuin pidettäessä putkea pystysuorasti. Pienemmällä kapillaariputkella (0,16 mm) on hieman pienempi jakelumäärä, 2 60957 6 mg/mm /t, kun sitä pidetään pystysuorasti, mikä on jatkossa verrattavissa suurimmalla kapillaariputkella saavutettuun määrään. Eräs huomionarvoinen seikka on se, että kaikki nämä kokeiluarvot ovat samaa suuruusluokkaa ja-kelutason suhteen, so. 10 mg/mm /t.

Taulukoista l(A) ja l(B) poiketen edustavat taulukon 1(C) tiedot tuloksia, jotka on saatu keksinnön avulla ohjatulla ja pidennetyllä ulos-laskulla. Kaksi ensimmäistä viivaa taulukossa I(C) koskevat Frontaliinin uloslaskua kahdesta mikroputkesta, jotka ovat eri kokoa. Nämä kaksi määrä-arvoa ovat melko yhdenmukaiset, nimittäin 0,034 ja 0,045 mg/mm /t. Nämä arvot eroavat 200-kertaisesti taulukon l(B) tiedoista ja jopa 1000-kertai-sesti taulukon 1(A) tiedoista. Viivat 3 ja 4 taulukossa l(C) koskevat kahden hyvin tavallisen aineen, nimittäin hiilitetrakloridin ja ortodikloo-ribentseenin, haihdutusmääriä, joista toinen on hyvin haihtuva ja toisella on kohtalainen haihtuvuus. Tulokset näyttävät, että uloslaskumäärät muodostavat keskenään suhteen 10:1, mikä vastaa niiden suhteellista höyryn painetta huoneen lämpötilassa. Poiketen arvosta, joka saatiin laskettaessa ulos heksaania (viiva 1 taulukossa 1(A)), jonka haihtuvuus on verrattavissa hiilitetrakloridiin, kahden aineen uloslaskumäärät ovat suuruusluokassa 1000 - 10000 kertaa pienemmät. Muu osa taulukosta 1(C) koskee joidenkin feromonien uloslaskumääriä. Viiva 5 osoittaa Looplure'n (cis-7-dodesenyylia-setaatin) uloslaskua, jota on verrattava viivan 2 osoittamiin arvoihin taulukossa 1(A). Tästä nähdään, että uloslaskettu määrä on pienentynyt 10-kertaisesti. Viivan 6 tiedot, jotka koskevat cis-8-dodesenyyliasetaattia, vastaavat täysin cis-7-isomeerin uloslaskutietoja. Viivojen 7*8 ja 9 tiedot vahvistavat vielä keksinnön mahdollisuudet.

Taulukossa II ilmoitetaan eräiden, taulukossa I määriteltyjen feromonien kemialliset kuvaukset sekä kohdehyönteiset.

9 60957

Taulukko II

Taulukon I haihdutueaineiden kauppanimet, kemialliset tun-nukset sekä kohdehyönteiset .1a vertailukelpoiset määrät

Kauppanimi f haihdu tusaine) Kemiallinen tunnus_Kohdehyönteinen

Hiilitetrakloridi Tetrakloorimetaani O-diklooribentseeni 1,2-diklooribentseeni

Disparlure cis-7»8-epoksi-2- Lehtinunna metyyli-oktadekaani (Gypsy moth) cis-8-dodesenyyli- cis-8-dodesenyyliasetaatti Itämäinen asetaatti hedelmäkö!

Prontaliini l,5-dimetyyli-6,8-dioksa- Männynkuori- bisyklo-(3,2,l)oktaani kärsäkäs

Grandlure-yhdisteet I-IV: Puuvillakärsäkäs

Yhdiste I: cis-2-isopropeeni-l-metyyli- syklobutaanietanoli

Yhdiste II: cis-3»3”dimetyyli-d^*^- sykloheksaanietano11

Yhdiste III: cis-3t3-dimetyyli-d1,a- sykloheksaanietanali

Yhdiste IV: Trans-3»3-dimetyyli-A*,a- syklohek saani etanali

Heksaani Heksaani

Linalool 3»7-dimetyyli-l,6-oktadieni- 3-oli

Looplure ois-7-dodeeenyyliasetaatti Kaalikärpänen (Cabbage Looper)

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin viitaten esimerkkeihin ja piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää pystysuoraa läpileikkausta keksinnön mukaisesta kuitu-putkesta, joka on täytetty haihdutusaineella; kuvio 2 esittää ryhmää tai kimppua, joka koostuu kuvion 1 mukaisista suodatusputkista kiinnitettyinä pystysuorasti kannattimelle; kuvio 3a esittää tapaa, jolla asennetaan yhtenäinen järjestelmä, joka koostuu täytetyistä, ontoista rinnakkaiskuiduista, jotka ovat alusliima-nauhalla jaksoittain sijoitetuin sulasulkuvyöhykkein, jotka lukitsevat putket; kuvio 3b esittää kuinka yksi jakelulalte tai jakelija voidaan leikata tällaisesti nauhasta} kuvio 4a esittää poikkileikkauskuvantoa yhdestä, ontosta kuidusta, joka on täytetty haihdutusaineella ja on avoin toisessa päässä ja lukittu sula-hitsaamalla toisessa päässä; 10 60957 kuvio esittää samaa aihetta sen jälkeen, kun kuitu on jaettu kahtia hitsatulla alueella ja se muodostaa kaksi mikrokanavaa, joilla molemmilla on avoin pää ja lukittu pää; kuvio 5 esittää kaaviota näyttäen uloslaskunopeuden tai -määrän ajan funktiona hiilitetrakloridin osalta (esim. 3 taulukossa l(C), kuten on mainittu edellä); kuvio 6 esittää vastaavaa kaaviota o- dikloorihentseehin osalta taulukon 1(C) esimerkin 4 mukaisesti; kuvio 7 esittää vastaavaa kaaviota Linalool'in osalta taulukon 1(C) esimerkin 7 mukaisesti; kuvio 8 esittää kaaviota Disparlure'n osalta vastaten esimerkkiä 8 taulukossa l(C); kuvio 9 esittää kaaviota Grandlure'n osalta valaisten esimerkkiä 9 tauluko sea I(C); kuvio 10 esittää samanlaista kaaviota Frontalin'in osalta, joka jaetaan putkesta, jossa on kaksi avointa päätä, taulukon l(B) esimerkin 1 mukaisesti; kuvio 11 esittää kuvantoa, joka valaisee esimerkkiä 1 taulukossa 1(C), jossa lasketaan ulos Frontalin-ainetta keksinnön mukaisella tavalla; kuvio 12 esittää keksinnön toista muotoa, jossa erillisten putkien asemesta käytetään tasaisia kalvoja tai arkkeja, jotka on meiatetty kanavien muodostamiseksi (tässä on näytetty nelikulmaiset kanavat, mutta niillä voi tietenkin olla toinenkin muoto, esim. puoliympyrän muoto) ja nämä meistetyt arkit on liimattu alustalle tai perusarkille, niin että on muodostettu useat rinnakkaiset kapillaariputket; kuvio näyttää kanavat tyhjinä ja avonaisina; kuvio 13 esittää kuvion 12 mukaista muotoa, Jossa on useat kanavat, jotka on suljettu toisessa päässä sen jälkeen, kun kanavat on täytetty haihdutusaineella; kuvio 14 esittää toista kuvantoa kuvion 3 mukaisesta laitteesta, ja siinä näytetään rakenne, jossa putket on kiinnitetty aineeseen, kuten tu-kinauhaan, liima-aineella ja jossa putket on lämpösaumattu kiinni niiden lukitsemiseksi säännöllisin välein pitkin rakenteen pituutta; kuvio 13 näyttää suuremmassa mittakaavassa kuvion 14 laitteen nähtynä toisesta päästä; ja kuvio 16 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 14 viivaa 16-16.

Piirustuksissa käytetään samoja viitelukuja samoja osia varten. Selvyyden vuoksi on kuitenkin mittoja ehkä osaksi muutettu tai liioteltu.

Keksinnön erään, parhaana pidetyn toteutusmuodon mukaisesti käytetään 60957 onttoja säikeitä säiliöinä ja jakelulaitteina höyryjä varten, joita on levitettävä eri tarkoituksiin (kuten tekokukkien tuoksuaineiksi), mutta varsinkin hyönteisten sukupuoliferomonien uloslaskua varten, jolloin fero-moneja käytetään hyönteisansan tai -ansojen houkutusaineena tai keinona hyönteisten välisten, luonnollisten parittelujen keskeyttämiseksi ns. katkaisumenetelmän avulla. Feromoni, joka on sijoitettu sopivanpituisten ja sopivan sisähalkaisijan omaavien, onttojen kuitujen sydänosaan, lasketaan ulos haihduttamalla kapean putken toisesta päästä, jonka putken toinen pää on suljettu.

Keksinnön mukaiset, ontot säikeet voidaan valmistaa yhdestä tai useammasta luonnonaineesta tai keinotekoisista polymeeriaineista tunnetuin menetelmin käyttämällä hyväksi tekokuituja. Hyödyllisiä aineita ovat mm. polyesterit, polyolefiinit, akryylit, modakryylit, polyamidit jne. Sopivaa ainetta valittaessa on otettava huomioon kuituaineen kemiallinen yhteensopivuus tai inertia suhteessa kemialliseen aineeseen tai yhdisteeseen, joka sijoitetaan onttoon säikeeseen ja sitten lasketaan siitä ulos. Kun feromonia on levitettävä suurille alueille, kuten käytettäessä katka!sumenetelmää, saavat ympäristönsuojelunäkökohdat monet valitsemaan biologisesti hajotettavan kuituaineen. Regeneroitua proteiinia tai selluloosaa olevat kuituaineet tyydyttävät tällaisen vaatimuksen.

Piirustuksissa kuvio 1 näyttää keksinnön mukaisen, kapillaarisen put-kisäikeen 2, jossa on poraus tai kanava 4, joka on suljettu toisessa päässä, esim. lämpösaumaamalla tai tulpalla 6, joka on epoksisementtiä tai muuta sopivaa ainetta, ja poraus on täytetty hyönteisiä houkuttelevällä aineella Θ. Houkutusaineen 8 avoimessa tai yläpäässä, katsottuna suhteeesa putkiainee-seen, on mieluiten märkätyyppinen meniski 10. Jos tällaista meniskiä ei saada haihdutettavan aineen ja putken välille, on ko. haihtuvalle aineelle valittava sopiva putkiaine.

Kuviossa 2 näytetään putkien 2 ryhmä 12, joka pidetään koossa tavanomaisin keinoin (ei näytetty), kuten ulkopuolisella siteellä tai liimaamalla tai sijoittamalla putket sopivaan ulkosäiliöön. Putkien avoimet päät ovat yläpään kohdalla ja putkien alapäät on kiinnitetty tuelle tai pohjalle 14. Hyönteisiä houkuttelevan aineen tai kukkatuoksuineen kokonaismäärä, jos jälkimmäistä käytetään tekokukkien varustamiseksi tuoksulla, joka lähetetään ulos edeltävän kuvauksen mukaisesti, on riippuvainen putkien koosta, käytettävästä erikoisaineesta sekä ryhmän tai kimpun 12 putkien lukumäärästä. Asiantuntijat voivat helposti koota yhteen vaaditun määrän putkia kimpuiksi, kun he ensin tietävät uloslaskumäärän määrättyä putkea varten, joka sisältää määrättyä ainetta. Kuten käy ilmi taulukosta l(C) esim. hyönteisiä houkut- 60957 televien aineiden kohdalla, voidaan uloslaskumäärä määrittää helposti. Jakelijan rakentamiseksi vaikutusaineen määrätylle kokonaismäärälle tarvitsee vain lähteä halutusta uloslaskuajasta tunneissa, ajan edellyttämästä aktiivisen aineen painosta ja, koska vaikutusaineen määrä putkea kohden tiedetään, voidaan helposti laskea putkien lukumäärä yhdessä ryhmässä 12.

Kuviot 3a ja 3b näyttävät keksinnön toisen muodon, jossa putkia 2 muistuttavien kapillaariputkien ryhmä on liimattu tukinauhalle ja suljettu välein pituussuunnassaan ja sitten kelattu jakelurullaksi. Putket on täytetty houkutusaineella 8, joka ei pääse ulos putkista ennen kuin nämä on leikattu auki valituissa kohdissa suljettujen osien välissä. Tämän muodon muut yksityiskohdat käyvät myös ilmi kuvioihin 14 - 16 liittyvästä kuvauksesta.

Kaksi edellä mainittua muotoa valaisevat kahta tapaa putkien asentamiseksi ja putkien ryhmitykset voivat olla suuria tai pieniä riippuen erikoisista vaatimuksista. Kun laitetta on käytettävä, voidaan kuvion 2 tai 3 mukaiset laitteet sijoittaa sen taimikentän ympärille, jota halutaan suojella hyönteisiä vastaan, niin että ainakin jokin houkutuspaikka vetää puoleensa hyönteisiä riippumatta tuulen suunnasta. Näitä laitteita käytetään tavallisesti yhdessä hyönteisansojen kanssa, joilla valvotaan tuhohyön-teiskantoja tai tuhotaan nämä suoraan pyydystämällä. Kuvio 4 näyttää toisen muodon, jossa eri täytetyt kuidut tai putket on suljettu ja leikattu läpi kanavien paljastamiseksi, joilla on yksi tai kaksi suljettua päätä. Nämä yksittäiset kuidut tai putket voidaan levittää laajalti istutuksille tai maastoon sopivista jakelulaitteista, jotka ovat liikkuvia maassa tai ilmassa, ja niillä voidaan levittää feromoneja mainitun hajotusmenetelmän (disruption method) mukaisesti. Kuvio 3 esittää kaaviota, jossa on tyypillinen ulos-laskukäyrä ja jossa painon menetys on ordinaatta ja uloslaskuaika on abskissa. Käyrä koskee hiilitetrakloridia. Käyrä näyttää esimerkkinä, että painon menetys on aluksi verraten suuri, kuten on merkitty kohdassa A, jossa käyrä putoaa jyrkästi, kun uloslasku on aloitettu. Sitten käyrä tasoittuu ja muuttuu miltei vaakasuoraksi kohdassa B. Tämä uloslaskujakson pidennys yhdessä alhaisen uloslaskutason kanssa edustaa keksinnön erästä tärkeintä etua.

Käyrän tarkka muoto vaihtelee hieman riippuen käytetystä, aktiivisesta aineesta ja putken koosta, mutta yleisesti voidaan sanoa, että kaikkien tutkittujen aineiden käyrät kuuluvat samanlaisten käyrien luokkaan.

Kuviot 6, 7» 8 ja 9 näyttävät vastaavasti o*diklooribentseenin,

Linalool'in, Disparlure'n ja Grandlure'n käyriä. Näiden koostumukset ja kemialliset nimitykset ovat seuraavat: Linalool - terpeenialkoholi; Disparlure-cis-7,8-epoksi-2-metyylioktadekaani| Grandlure - seos, johon sisältyy! a) cis-2-isopropeeni-l-metyylisyklobutyylietanolia} b) cis-3*3-dimetyylisyklo- heksylideenietanoliav c) cis-3,3-dimetyylisykloheksylideeniasetaattialdehydia; ’d) trans-3,3-dimetyylisykloheksylideeniasetaattiadehydia.

15 60957

Kun halutaan laskea ulos valvotusti useita aineita, voidaan käyttää ryhmiä tai kimppuja, joissa eri kuidut on täytetty erilaisilla haihtuvilla aineilla. Valitsemalla sopivat yksittäiset kuituhalkaisijat ja eri aineilla täytettyjen kuitujen lukumäärälle sopiva euhde voidaan laskea ulos höyry-seoksia, joilla on valvottu koostumus* Esimerkkejä tästä muunnoksesta ovat* l) houkutus- ja myrkkyaineiden yhdistetty käyttö, 2) houkutuesineet, jotka ovat kemiallisia Beoksia tai jotka vaativat kemiallisen yhteistoiminnan tarkoin määräsuhtein voidakseen toimia tehokkaasti, ja 3) tuoksuaineet tai deodorantit, jotka vaativat kemikaalieeoksen antaakseen parhaan vaikutuksen.

Tämä muunnos on erityisen edullinen silloin, kun lasketaan ulos huomattavasti erilaisen haihtuvuuden omaavien kemikaalien seoksia kaasuseoksen muodostamiseksi, jolla on melko muuttumaton koostumus. Valitsemalla sopivat kuitupituudet sekä halkaisija ja lukumäärä voidaan kompensoida eri haihtumis-nopeudet, niin että voidaan jakaa kaasuseos, jolla on valvottu tai ohjattu ja muuttumaton koostumus. Muunnos on hyödyksi myös silloin, kun aineet, jotka on laskettava ulos yhtä aikaa ohjatulla nopeudella tai määrällisesti säädettävästi, eivät ole keskenään yhdistettäviä (esim. eivät yhteensekoi-tettavia tai kemiallisesti reaktiivisia) tiivistetyssä tilassa.

Kuten edellä on osoitettu, on erikokoisten putkien käytöllä se tarkoitus, että putkien halkaisijoiden muuttaminen on yksi niistä tekijöistä, jotka säätävät tai ohjaavat haihtumisnopeuden tai haihtumismäärän, so. aktiivisen aineen uloslaskumäärän. Sen sijaan, että käytettäisiin eri halkaisijat omaavia putkia, voidaan käyttää samankokoisia putkia, mutta enemmän niitä täytettyinä jollakin aineella kuin täytettyinä toisella aineella, jolloin putkien välinen suhde määrää sekoitussuhteen tai koostumussuhteen muodostetussa kaasussa. Jos esim. käytetään kahden yhdisteen kaasudisper-siota, on suotavaa käyttää kolmea osaa toista yhdistettä ja yhtä osaa toista, kun kaasut sekoitetaan samalla kun ne lasketaan ulos putkien päistä, jolloin toisessa kimpussa, jossa putkilla on sama halkaisija, on oltava kolminkertainen määrä putkia suhteessa toiseen putkikimppuun oikean seoksen saamiseksi. Kun halutaan saada kaasu, joka on seos, on tietenkin eri haihtuvien aineiden haihtumisnopeuksia pidettävä tekijöinä, ja haihtumisnopeudet voidaan helposti yhdistää putkihalkaisijoiden tai putkien määräsuhteen kanssa kaasun oikean koostumuksen saavuttamiseksi. Nämä tekijät voidaan määritellä miltei loputtomiin ja näin ollen on mahdollista valmistaa kaasuja, jotka sisältävät useat määrätyt yhdisteet. Käytännössä voi laitteen valmistaja täyttää putket etukäteen eri aineilla ja koota eri aineita sisältävät putket kimpuiksi, jotka vastaavat asiakkaan toivomuksia mitä tulee uloslasketun 14 60957 kaasun aineosien väliseen, vaadittuun suhteeseen. Putkikimppuja koottaessa otetaan tietenkin huomioon eri yhdisteiden painonmenetyskäyrät, so. ulos-laskukäyrät.

Jos asiakas esim. haluaa houkutusaineen yhdessä hyönteismyrkyn kanssa, jonka kaasu on tappava tekijä, niin tilatut putkikimput sisältävät putkia, joissa on houkutusainetta, ja putkia, joissa on myrkkyainetta. Kaasut tulevat sekoitetuiksi sitä mukaa kuin ne poistuvat putkista ja ne muodostavat seoksen, jolla on oikea koostumus. Houkutusaine vetää puoleensa hyönteisiä niihin kohtiin, joissa putkikimput sijaitsevat, ja myrkkyaine tappaa hyönteiset heti kun ne tulevat kaasun alueelle.

Kuvio 10 näyttää kaavion, joka esittää Frontalin'in uloslaskua tekniikan nykytasoa vastaavasti mikroputkesta, joka on tehty polyeteenistä 0,4 mm:n halkaisijalla (muutoin taulukon l(B) viivan 3 mukaisesti). Ulos-laskutavalle on tunnusomaista suuri, muuttumaton uloslaskunopeus.

Kuvion 11 kaavio valaisee saman feromonin uloslaskua putkesta, jolla on samat mitat kuin kuviossa 10, mutta joka on tehty keksinnön mukaisesti. Kaavio näyttää selvästi pienemmän, ohjatun uloslaskumäärän, joka on saavutettu uloslaskumäärän aluksi nopean laskun jälkeen, kuten on selitetty edellisissä esimerkeissä. On huomattava, että kuvion 10 abskissan astejako on g/min. x 10^, kun taas kuvion 11 abskissan astejako on g/χ 10^.

Kuvio 12 näyttää toteutusmuodon, jossa kapillaariputket on muodostettu muodostamalla arkki 40 ensin sellaiseksi, että muodostuu useita kanavia 42. Kanavien lukumäärä voi olla mikä tahansa arkissa. Kanavilla 42 ei tarvitse olla suorakulmaista poikkileikkausta, vaan ne voivat olla soikeat, puoli-ympyrämäieet, monikulmaiset jne. Arkki 40 on liimattu ala-arkille tai pohja-arkille 41, jolloin kanavien väliset pitkittäisosat 46 on kiinnitetty ala-arkkiin 44 tavallisin liima-ainein. Näin on ala-arkin 44 ja kanavien 42 välille muodostettu kapillaarikanavia tai -putkia 48, joilla on ennalta määrätty poikkileikkausmuoto ja koko.

Kuvio 13 näyttää kuvion 12 mukaisen laitteen, kun kanavat on täytetty ja suljettu poikittaishitsillä, kuten kohdassa 49 on näytetty.

Kuviot 14, 15 ja 16 näyttävät yksityiskohtia keksinnön toteutusmuodossa, joka on jo näytetty kuvioissa 3a ja 3b* Tässä käytetään pitkulaista liuskaa 64, joka on sopivaa ainetta ja varustettu liimapäällystyksellä 66. Liuskan aine voi olla tavallista naamiointi- tai käärenauhaa, joka on päällystetty kosketueliima-aineella. TJseat säieputket 68 ojennetaan pituussuunnassa liue-kaa 64 pitkin ja kiinnitetään liima-aineella 66. Haluttaessa liima-aine 66 voi olla sellainen, joka on ennen käyttöä varustettu suojaavalla päällisellä, jonka voi poistaa vetämällä, mutta joka poistetaan ennen käyttöä ja joka 15 60957 kovettuu ilmassa, kun putket 68 on pantu kohdalleen, ja muodostaa kiinteän sidoksen putkien 66 ja liuskan 64 välillä.

Putket tai säikeet 68 voidaan asettaa liuskalle 64 ennen tai jälkeen niiden täytön. Kun putket on täytetty ja kiinnitetty liuskalle, ne lämpösau-mataan pitkin liitosviivoja 70, jolloin putkiaine on sellainen, jonka voi hitsata lämmön avulla. Lämpösaumauksen aikana putkiseinämä puristetaan kokoon pitkin liitoksia 70, niin että jokainen putki koostuu useista osista 72, joista kukin muodostaa osan yksittäisen säikeen koko pituudesta. Kun tuotetta on käytettävä, katkaistaan putket lyhyempien putkielementtien muodostamiseksi, joilla on sopiva putkipituus, ja aukileikkaus tapahtuu suljettujen osien tai liitosten 70 välissä. Kun määrätään putkiosien pituus suljetusta päästä avoimeen päähän, on otettava huomioon se, joka on kerrottu edellä keksinnön selityksessä. Kuvioiden 14 - 16 mukainen toteutus näyttää tarkoituksenmukaisen menettelytavan, jonka mukaan käyttäjä varustetaan rullalla tai säieputkien litteillä pitkittäisosilla, jotka on jo asennettu alustalle, mutta jolloin putket ovat suljetut ja pysyvät suljettuina, kunnes niitä käytetään. Kun käyttäjä päättää käyttää määrättyä osaa, hän loikkaa putkiaineen päästä pätkän liuskan poikki putkipäiden avaamiseksi. Leikattavan putkioean pituus on riippuvainen niiden tuntien määrästä, joiden aikana halutaan katkaistun putkipätkän laskevan ulos aktiivisen aineen kaasuja.

Tämän keksinnön toteutuksessa valmistetaan mitoiltaan sopivat polymeeri-aineiset putkimaiset kuidut ja ne täytetään hyönteisiä houkuttelevalla aineella jonkin selitetyn menettelyn mukaisesti. Onttojen kuitujen ulkohalkaieija on suurin piirtein alueella n. 0,02^ - 1,0 mm ja sisähalkaisija on alueella 0,01 - 0,8 mm, mutta mikroputket voidaan tietenkin suulakepuristaa sekä suurempina että pienempinä. Kuitujen pituus on riippuvainen siitä ajasta, jona halutaan niiden laskevan ulos aktiivista ainetta. Määrätyn houkutus-aineen osalta keksintö sallii uloslaskumäärän säädön seurauksena kuitujen lukumäärästä ja halkaisijasta ja aktiivisuusjakson säädön valitsemalla sopiva kuitupituus. Uloslaskukäyrät, jotka kuvaavat vapauttamisen luonteen tämän keksinnön toteutuksessa, näyttävät tyypillisesti lyhyen jakeon, jossa uloslaskunopeus on suuri ja jota seuraa pitkä jakso, jolla on jossain määrin asymptoottinen luonne ja jossa uloslaskumäärä aikayksikköä kohden pienenee niin kuin on näytetty käyrän asymptoottisen osan kaltevassa kohdassa ja joka on niin pieni, että se lähenee lineaarista uloslaskunopeutta tai -määrää. Keksintöä selitetään lähemmin seuraavien esimerkkien avulla.

16 60957

Esimerkki I

Tämä esimerkki liittyy edeltävän taulukon l(C) viivaan 3 Ja koskee hiilitetrakloridin uloslaskua tai haihdutusta (verraten haihtuvien houkutus-aineiden tai hyönteismyrkkyjen malliyhdieteen) ontoista polyeteenitereftalaat-tikuiduista. Kuitujen ulkohalkaisija oli 0,234 mm ja sisähalkaisija 0,203 mm. Kuitujen pituus oli 127,0 - 203,2 mm ja kuidut täytettiin hiilitetrakloridilla, ne suljettiin toisessa päässä epoksisementtiyhdisteellä ja sijoitettiin pystysuorasti avoin pää ylhäällä pinnalle. Avoin poikkileikkausala oli n.

-4 2 3,245 x 10 cm . Hiilitetrakloridin menetys kuitujen sisältä avoimen pään kautta tapahtuvan haihtumisen ja diffuusion yhteydessä mitattiin tarkkailemalla nesteen meniskilaskeutumista kuitujen sisään katetometrin avulla. Tilavuuden menetys muunnettiin laskemalla painon menetykseksi ja merkittiin ajan funktiona kuvion 5 mukaiseen kaavionn. Noin 30 tunnin jälkeen uloslas-kumäärän käyrä ulottui miltei suoraviivaisesti.

Esimerkki II

Esimerkki koskee o-diklooribentseeniä, jota käytetään keskinkertaisen haihtuvuuden omaavien hyönteishoukutusaineiden ja myrkkyaineiden mallina.

-4 2

Mainitunlaiset kapillaarikuidut, joiden poikkileikkausala oli 3,09 x 10 cm , täytettiin aineella. Kuitupituus oli 127 mm ja kuitujen toinen pää suljettiin kuten edellä ja kiinnitettiin samoin avoin pää ylhäällä. Samalla tavalla kuin esimerkissä I suoritettiin o-diklooribentseenin uloslasku ja mittaus. Kuvio 6 näyttää saadut tiedot ja niiden perusteella piirretyn käyrän. Noin 90 tunnin jälkeen saavutettiin suunnilleen suoraviivainen uloslas-kunopeus tai -määrä.

Esimerkki III

Tämä esimerkki koskee taulukon 1(C) viivaa 7. Onttoihin polyeteeni- -4 2 tereftalaattikuituihin, joiden sisäinen poikkileikkausala oli 3,14 x 10 cm , täytettiin terpeenialkoholia, Linalool'ia, joka valittiin Grandlure'n malliksi, joka on puuvillakärsäkäetä puoleensa vetävä feromoni. Kuitujen pituus oli 102 - 127 mm. Täytetyt kuidut suljettiin ja sijoitettiin avoin pää ylöspäin kuten edellä. Painon menetystä tarkkailtiin ja se mitattiin siten kuin edellä on selitetty. Kuvio 7 näyttää Mnalool'in uloslaekukäyrän. Noin 40 tunnin jälkeen oli uloslaskumäärä suunnilleen muuttumaton eli 5 * 10 ^g/min. Jos halutaan puuvillakärsäkäetä vastaan uloslaskumääräksi J x 10 ^ g/päivä ja vaadittu houkutusjakso on 168 päivää, on houkutuslaitteessa oltava n.

42 kuitua, joiden päät ovat avoimet ja pituus n. 3,8 cm.

Esimerkki IV

Esimerkki liittyy taulukon 1(C) viivaan 8. Disparlure, joka on tavallisen lehtinunnan koin sukupuolihoukutusaine, pantiin mainitunlaisiin, onttoihin kuituihin, joiden avoin poikkileikkausala oli 3,4 x 10 ^ cm^. Uloslasku- 17 60957 käyrä tehtiin samalla tavalla kuin esimerkissä I. Uloslaskumäärä oli vakaa arvolla 1,44 x 10-^ g/päivä/kuitupää, kuten kuvion 8 käyrä näyttää. Lehti-nunnan (gypsy moth) sukupuoliferomonin suotava uloslaskumäärä on 2,16 x 10~^ g/päivä ja vaadittu aktiivisuusjakso on 90 päivää. Houkutuslaitteen tai ansan on siis sisällettävä kolme avopäistä kuitua, joiden pituus on 0,46 cm kuitua kohden.

Hyönteisansa, joka oli markkinoilla olevaa tyyppiä, varustettiin tahmealla aineella houkuteltujen lehtinunnien vangitsemiseksi ansaan ja se varustettiin ontoilla kuiduilla, jotka oli täytetty Disparlure-aineella, ja se sijoitettiin Norfolk Coyntyn, Massachusetts, metsäalueelle vuoden 1974 elokuussa. Feromonilla varustettu ansa vangitsi kolme kertaa enemmän hyönteisiä kuin ansa, jossa ei ollut feromonia.

Esimerkki V

Taulukon l(C) viivalla 9 ovat esimerkin tiedot. Puuvillakärsäkkään houkutusaine, Orandlure, pantiin onttoihin kuituihin, kuten edellä on seli-tetty, joiden poikkileikkaus oli 3,14 * 10 ^ cm. Uloslaskukäyrä tehtiin esimerkissä II kerrotulla tavalla. Uloslaskumäärä aikayksikköä kohden muodostui vakaaksi arvolla 5 x 10-^ g/min/kuitupää, mikä käy ilmi kuvion 9 käyrästä. Puuvillakärsäkkään feromonihoukutusaineen vaadittu uloslaskumäärä on 3 x 10 ^ g/päivä ja suotava vaikutuejakso on 168 päivää. Ansassa on siksi oltava 40 kuitua, joilla on avoimet päät ja pituus n. 4 cm kuitua kohden.

Ontot säikeet voidaan täyttää aktiiviaineilla eri tavoin. Kapillaari-tai painovoiman vaikutusta voidaan käyttää hyväksi, jolloin säie toimii lapon tavoin. Lappomenetelmässä on putken tai letkun toinen pää upotettu nesteeseen ja toinen pää on nesteen tason alapuolella. Alimpaan päähän muodostetaan alipaine. Kun nestevirtaus on aloitettu, jatkuu lappovaikutus ja putki tai putket täyttyy/täyttyvät. Toisen täyttömenetelmän mukaisesti imetään nestettä kuitujen onteloihin sijoittamalla kuitujen päät nesteen pinnan alle ja tyhjentämällä kuidut toisten päiden kautta imulaitteen avulla. Kui-tuosat voidaan myös sijoittaa nesteen pinnan alle ja ne voidaan puristaa kokoon ilman puristamiseksi ulos, minkä jälkeen ne vetävät sisäänsä nestettä. On myös mahdollista täyttää kuidut kehruun aikana syöttämällä aktiivinen aine juoksevana sydänaineena kehruutoiminnan aikana. Multakin täyttötapoja voi käyttää.

Claims (6)

1. 60957 ie
2. 1. Laite haihtuvan aineen (8) vapauttamiseksi ennalta määrätyllä nopeu-della/määrällä höyrydiffuusion avulla paikoillaan pysyvän kaasukerroksen läpi, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu vähintään yksi kapillaarikanava (2), jolla on ennalta määrätty poikkileikkausala ja pituus ja jossa on pituudeltaan oleellisesti lyhyempi suljettu alue (6) ja joka sisältää haihtuvaa ainetta (8), jolloin paikoillaan pysyvä kaasukerros sijaitsee haihtuvan aineen päällä kapillaari k an avas s a.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kapillaarikanavan (2) aine on polyesteriä, polyolefiinia, akryylia, modakryylia tai polyamidia.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kapillaarikanavassa (2) on suljettu alue kahden avoimen pään välissä ja että haihtuva aine on sijoitettu kumpaankin suljetun alueen ja avoimen pään väliseen osaan. 1*. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää useita kapillaarikanavia (2), joilla on eri poikkileikkauspinta-alat .
5. 5· Jonkin patenttivaatimuksen 1—U mukainen laite, tunnettu siitä, että kapillaarikanavat ovat suljettuja kanavia (1+2) uritetussa levyssä (Uo).
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kapillaarikanavat (2) on kiinnitetty yhteiselle tukialustalle.