FI60510C - Anordning foer kortslutningsljusbaogsvetsning - Google Patents

Description

ESä^l M m>KUULUTUSjULKAISU ^Πς1π

JgTft l J (11) UTLÄeCNINGSSKIUFT « G

JjSjS® C (45) °^nUi ^ ^ ^ (51) Kv.ik.3/int.ci.3 B 23 K 9/06 SUOMI-FINLAND (*) Patunttlhtktmus — Pit«ntans5knlng 730316 (22) HakamlipUvl — An*öknlng*d»j 03*02.73 ^ ^ (23) AI kupllvl — GUtlfhatadag 05.02.75 (41) Tullut Julkeaksi — Bllvlt ofr*ntll| 09.08.7 5

Patentti· ja rekisterihallitus .... , _ ’ (44) Nthtlvlkalpanon jt kuuLlulkalaun pvm. —

Patent-och registerstyrelsen Aniökan utlt|d oeh utl.tkrifttn pubikerad 30.10.8l (32)(33)(31) Pyydetty atuoikau* — Ba|ird prtoritet 08.02-71

Hollanti-Holland (NL) 7101723 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Hermanns Stephanus Josephus Pijls, Eindhoven, Elias Put, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (7l) Oy Kolster Ab (5l) Laite oikosulkuvalokaarihitsausta varten - Anordning för kortslutnings-ljusbägsvetsning Tämä keksintö kohdistuu laitteeseen oikosulkuvalokaarihitsausta varten, joka käsittää ainakin ensimmäisen syöttölähteen, jonka tyhjäkäyntijännite on suurempi kuin valokaaren jännite, ja jolla on tietty syöttölähteen ominaisarvo, sekä toisen syöttölähteen, jonka jännite ja sisäinen impedanssi on pieni, sekä lisäksi hitsauslangan, jota rullalta ja hitsauslangan ohjaimen kautta syötetään hitsattavalle työkappaleelle, sekä säätöyksikön säätömerkkien aikaansaamiseksi hitsausjakson aikavälin määräämistä varten, jolloin hitsausvirroilla on etukäteen määritetyt arvot etukäteen määritettyinä ajanjaksoina.

US-patenttijulkaisussa 2,886,686 ehdotetaan kaarihitsausmenetelmää, jossa hitsausaine hitsauslangan muodossa syötetään jatkuvasti työkappaleelle. Työkappa-leen ja hitsauslangan välille on kytketty hitsauksen syöttölähde, joka kehittää sähkötehon työkappaleen pinnan ja hitsauslangan sulattamiseksi. Valitsemalla sopivasti jännite ja virta hitsauspiirissä ja langan syöttönopeus sulaa tämä hitsaus-lanka eroon pisaroiden muotoon, jotka joutuvat siihen sulaan lammikkoon, joka muodostuu työkappaleen pinnalle. Täten saadaan säännöllinen jakso, jossa on valokaaren syttyminen, pisaran muodostuminen, oikosulku pisaran ja sulan lammikon välillä ja oikosulkuvirta, joka erottaa pisaran hitsauslangan kiinteästä osasta, minkä jälkeen tapahtuu uusi valokaaren syttyminen. Riippuen erilaisista parametreista 2 60510 jakson aika, valokaaren aika ja oikosulun aika saattavat vaihdella, koska tämä hitsausprosessi automaattisesti sopeutuu muuttuneisiin olosuhteisiin tietyissä rajoissa. Eräs haittapuoli, joka tähän liittyy on, että pisaroiden koko on lähes aina muuttunut sopeutumisen yhteydessä. Äärimmäisessä tapauksessa, jossa valokaaren teho on korkea, on sula lammikko suhteellisen suuri ja pisarat ovat mitoiltaan merkittäviä suhteellisen suurella etäisyydellä sulasta lammikosta, jolloin nämä pisarat saattavat hajota myöhemmin tapahtuvan oikosulun yhteydessä joukoksi pieniä pisaroita, jotka räiskyvät työkappaleen pinnalle. Jotta voitaisiin välttää tällainen räiskyminen ehdottaa US-patenttijulkaisu 3,275,797 vaihetta, jossa hitsauspiiriin sovitetaan räiskymistä pienentävä säätöyksikkö, joka rajoittaa oikosulkuvirran arvoon, joka on pienempi kuin valokaaren virta.

Lisäksi US-patenttijulkaisussa 3,459,920 on esitetty valokaarihitsausmene-telmä, jossa käytetään kahta tehosyöttölähdettä, joista toinen syöttää oikosulkuvirran kuluvan elektrodin sulattamiseksi ja kun elektrodista on irronnut pisara antaa toinen teholähde pulssimaisen valokaarijännitteen. Tätä valokaarijännitettä voidaan säätää virta-arvojen valitsemiseksi erilaisia koostumuksia ja ominaisuuksia sisältäviä kulutuselektrodeja varten. Tässä hitsausmenetelmässä hitsausvirta on koko ajan kytkettynä.

Tämä keksintö perustuu siihen havaintoon, että jaksoa kohden oikosulku-valokaaren piirissä ensinnäkin kaikkien pisaroiden tulisi oleellisesti olla vakio-kokoisia ja tulisi muodostua siten, että pisaran täytyy muodostua riittävän etäällä sulasta lammikosta ennenkuin oikosulkuvirta saattaa muodostua, jonka eräänä tehtävänä on, kuten tunnettua, kosketuksen katkaiseminen pisaroiden ja hitsaus-langan välillä.

Tämän keksinnön mukainen oikosulkuvalokaarihitsauslaite on tunnettavissa siitä, että säätöyksikkö on järjestetty määräämään vakion aikavälin T^, jossa ensimmäinen syöttölähde syöttää valokaarivirran valokaaressa hitsauslangan ja työ-kappaleen välillä, ja että ensimmäinen kytkin aikavälin T^ lopussa kytkee ensimmäisen ja toisen syöttölähteen, jolloin toisen syöttölähteen jännite on pienempi kuin valokaaren jännite, sekä että säätöyksikkö antaa säätömerkin sulkeakseen toisen kytkimen aikavälin Tw jälkeen, jossa hitsauslangalla tuotettu hitsauspi-sara viedään sulaan vyöhykkeeseen työkappaleella seurauksena hitsauslangan nopeudesta, jota aikaväliä seuraa vakioviiveaika T^ ajankohdan jälkeen, jolloin oikosulku on muodostunut, jolloin toinen syöttölähde pisaran ja langan erottamiseksi toisistaan syöttää oikosulkuvirtaa toisen kytkimen kautta.

Eräs toinen suoritusmuoto on tunnettavissa siitä, että ensimmäinen syöttö-lähde on kytketty suoraan hitsauslankaan positiivisella liittimellä ja että toinen syöttölähde on kytketty hitsauslankaan positiivisella liittimellä kahden ohjatun piitasasuutnimen kautta, jotka on vastarinnan kytketty keskenään ja jotka 6051 0 toimivat hitsausvirran kytkiminä, ja että kummankin syöttölähteen negatiivinen liitin on kytketty työkappaleeseen, jolloin kunkin valokaarioikosulkujakson säätö-yksikkö kytkee ensin päälle toisen ohjatun piitasasuuntimen siten, että valokaari sammutetaan ja toinen syöttölähde kuluttaa virtaa, ja että se aikavälin Tw + kuluttua oikosulkuvirran syöttämiseksi kytkee päälle toisen ohjatun piitasasuuntimen .

Molemmat järjestelyt käyttävät edullisesti hyväkseen toisen syöttölähteen alempaa jännitettä jotta automaattisesti katkaistaisiin pois päältä ohjatut piita-sasuuntaajat oikeana ajanhetkenä käyttämättä apuna monimutkaisia kommutointipiire-jä. Täten tämä säätöyksikkö saattaa olla hyvin yksinkertainan ja saattaa esim. muodostua kahdesta Schmitt-liipaisimesta sekä kahdesta monostabiilista multivib-raattorista kuten eräässä toisessa tämän keksinnön suoritusmuodossa, joka on tunnettavissa siitä, että säätöyksikkö on kytketty hitsauslankaan ja työkappaleeseen toisesta sisääntulosta ja käsittää lisäksi ensimmäisen Schmitt-liipaisupiirin, joka on kytketty sisääntuloon ja jonka liipaisutaso on alhaisempi kuin valokaaren jännite, ensimmäisen monostabiilin multivibraattoripiirin, joka on kytektty ensimmäiseen Schmitt-liipaisupiiriin sekä ohjattavan puolijohdekytkimen ohjaussisääntuloon ja määrää aikavälin , toisen Schmitt-liipaisupiirin, joka on kytketty sisääntuloon ja jonka liipaisutaso on oleellisesti alhaisempi kuin valokaarijännite mutta korkeampi kuin oikosulkujännite sekä toisen monostabiilin multivibraattoripiirin, joka on kytketty tähän toiseen Schmitt-liipaisupiiriin sekä ohjattavan puolijohde- kytkimen ohjaussisääntuloon ja, joka määrää aikavälin T .

d

Keksintöä tullaan nyt kuvaamaan yksityiskohtaisemmin viitaten piirustuksiin, joissa: - kuvio 1 edustaa lohkokaaviota, joka selittää tämän keksinnön mukaisen menetelmän erästä tapausta, - kuvio 2 edustaa toista lohkokaaviota tämän keksinnön mukaisesta järjestelystä, - kuvio 3 esittää järjestelyä tämän keksinnön mukaan, - kuvio 4 esittää järjestelyä tämän keksinnön mukaan kun se on varustettu säätöyksiköllä, - kuvio 5 on kaavio hitsausjännitteistä ja virroista eräässä tunnetussa laitteessa, - kuvio 6 on kaavio hitsausjännitteestä ja virroista, joita saadaan tämän keksinnön mukaisella menetelmällä.

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti järjestelyä, joka sisältää tämän keksinnön mukaisen menetelmän. Jännitteen svöttölähde 1 syöttää kvtkinnapojen 2 ia 3 sekä kvtkinvksikön 4 kautta hitsauksen virran hitsauslanqan ohjaimeen 5, joka sisältää hitsauslanqan 6, jolla hitsausliitos aikaansaadaan “ 6051 0 työkappaleeseen 7· Tämä hitsausvirta vaihtelee säännöllisen jakson mukaisesti, joka muodostuu valokaaren virran aikavälistä sekä oikosulun virran aikavälistä, Se lämpö, joka kehittyy näillä virroilla aikaansaa sulan vyöhykkeen 8 työkappaleeseen eli sulan lammikon ja aikaansaa hitsauslangan 6 sulamisen irti vyöhykkeessä 9· Tämä hitsauslanka syötetään hitsauslangan ohjaimen 5 kautta rullalta 10, jota käytetään moottorin säätöyksiköllä 11. Säätöyksikkö 12 syöttää säätömerkkejä kytkennän 13 kautta kytkinyksikköön 4, millä säädetään hitsausvirtaa mm. riippuen mitatuista merkeistä, jotka saadaan kytkentöjen 14 ja 15 kautta hitsauspiiriin.

Toiminta tapahtuu seuraavasti: Säätöyksikkö 12 kytkee yksikön 4 siten, että muodostuu riittävän korkea jännite hitsauslangan 6 ja työkappaleen 7 välille jotta se ylläpitäisi valokaarta vyöhykkeellä 9» hitsauslangan 6 lähestyessä työkappaletta 7· Valokaaren jännite E^ ja valokaaren virta 1^ ovat mitattavissa ja valokaaren kestoaika T^ määräytyy yksikössä 12 siten, että näiden kolmen parametrin tulo on vakio vaikkakin säädettävissä mikäli niin halutaan. Se teho, jota kehitetään on tämän johdosta vakinainen. Oikean asettelun tapauksessa sula lammikko 8 kuumenee tämän tehon vaikutuksesta, mutta sitä paitsi muodostuu hitsausaineksen pisara hitsauslangan luo tämän aina saadessa saman koon valokaaren aikana tässä valokaaren oikosulun valo-kaaren sarjassa, mikä tähän menetelmään liittyy. Tämän jälkeen valokaari sammutetaan kytkinyksikön 4 katkaistessa hitsauevirran piirin. Pisara siirtyy sulaan lammikkoon seurauksena siitä nopeudesta, jolla hitsauslankaa 6 syötetään sisäänpäin. Sen jälkeen kun on muodostunut kosketus viipymftajan kuluttua jolloin oikosulkeutumisen hetki mitataan yksikössä 12, sekä viiveen T^ jälkeen, mikä alkaa kyseisestä hetkestä kytketään kytkinyksikkö 4 siten säätöyksikön 12 avulla, että syöttölähteestä 1 hitsauspiirissä alkaa kulkemaan oikosulun virta, mikä kehittää niin paljon lämpöä vyöhykkeessä 9, että pisara sulaa irti hitsauslangasta ja jälleen muodostuu valokaari hitsauslangan ja sulan lammikon välille. Tämän jälkeen juuri kuvattu prosessi toistetaan. Täten joka kerta saatetaan vakinaisten mittojen pisara sulaan lammikkoon minkä jälkeen pisara eroitetaan irti.

On ilmeistä, että mainittu säädetty oikosulun ja valokaaren jakso tuottaa tasalaatuisemman hitsauksen ja paremman laadun vaihtelevissa olosuhteissa. Erityisesti räiskymisen esiintyminen on oleellisesti saatu jäämään pois.

Kuviossa 2 on osia kuvion 1 lohkokaaviosta esitetty käyttäen samoja viitenumerotta. Syöttölähde 1 on jaettu syöttölähteeseen la jolla on tietyt virtalähteen ominaisuudet ja jossa jännite on korkeampi kuin valokaaren jännite on vyöhykkeessä 9 sekä syöttölähteeseen Ib jossa jännite on alhai- 5 60510 sempi kuin mitä on valokaaren jännite ja jolla on alhaisempi sisäinen impedanssi.

Kuviossa 2 kytkinyksikkö 4» jolla kuviossa 1 on ohjelmointitoiminnan tehtävä kytkien se oikean jännitteen ja virran päälle ja pois päältä on yksinkertaistettu kytkimeksi 4a ja kytkimeksi 4b. Näitä kytkimiä edustetaan mekaanisina kytkiminä, mutta ne ovat edullisimmin säädettyjä puolijohde-kytkimiä. Koska tämän keksinnön mukaan valokaaren tehon tulisi jakson aikana olla vakinaisen suuruinen on edullista käyttää syöttölähdettä la koska suureiden ja 1^ tulo on tällöin aina vakio. Kytkin 4a tarvitsee nyt vain sulkea vakinaisen aikavälin puitteissa. Tämä yksinkertaistaa huomattavasti säätöyksikön 12 säätöä kuviosta 1. Syöttävä lähde Ib syöttää oikosulun virran kun kytkin 4b suljetaan. Jännite tästä syöttölähteestä saattaa olla oleellisesti alhaisempi kuin mitä on valokaaren jännite, koska ainoastaan oikosulun jännite hitsauslangan 6 ja työkappaleen 7 välillä täytyy tällöin voittaa.

Kuvio 3 esittää käytännön suoritusmuotoa kuvion 2 järjestelystä, jolloin säädettyjä piitasasuuntaajia 4a ja 4b käytetään näinä kytkiminä. Syötön virtalähde la saattaa olla yksinkertainen hitsaussyöttölähde jossa on tasasuuntauspiiri ja itseinduktanssit, joilla saadaan virtalähteen piirin laskevat ominaisarvot. Tämän tyyppisen hitsauksen syöttölähteen kiusallisena ominaisuutena on, että tämä syöttölähde on hidas sen itse induktanssien johdosta eikä sitä voida'helposti kytkeä päälle ja pois päältä ja silti täytyy saada enemmän tai vähemmän vakinainen virta. Sitä paitsi on tunnettua että säädetyt piitasasuuntaajat eivät ole kytkettävissä pois päältä induktiivisien kuormien tapauksessa ellei suoriteta erityisiä toimenpiteitä. Näistä haittapuolista huolimatta kuvion 3 mukainen piiri on erinomainen yksinkertaisuuden kannalta katsottuna. Syöttölähde la on suoraan ja pysyvästi kytketty hitsausiankaan 6 ja työkappaleeseen 7· Valokaaren virran kytkin 4a sisältyy johtimeen hitsauslangan ohjaimesta 5 syöttölähteeseen Ib.

Niin pian kuin valokaaren jännite on saatu aikaan valokaaren läsnäolon vaikutuksesta vyöhykkeessä 9 tämä mitataan johtimen 14 kautta säätö-yksikössä 12 ja esim. käynnistetään ajoitinkytkin, mikä määrittelee aikavälin T^. Tämän aikavälin kuluttua säädetty piitasasuuntaaja 4a Hipaistaan ja se kytkee syöttölähteen Ib hitsauslangan ohjaimeen. Syöttölähteen Ib jännite on alhaisempi kuin valokaaren jännite kun taas valokaaren syötön virtalähde la omaa suuren sisäisen impedanssin niin että valokaaren täytyy nyt sammua. Virta syöttölähteestä la kulkee nyt tyristorin 4a kautta syöttölähteeseen Ib, joka täten kuluttaa tätä virtaa. Koska tämä virran syöttölähde saattaa muodostua päämuuntajasta tasasuuntaajalla varustettuna, mikä 6 60510 ei pysty kuluttamaan virtaa, on tarpeen ottaa mukaan vastus R2 ja tapauksesta riippuen puskurikapasitanssi C. Johtimen 14 kautta säätöyksikkö 12 havaitsee oikosulun, joka väliaikana on muodostunut hitsauslangan 6 ja sulan lammikon 8 välille ja käynnistää ajoituspiirin säätöyksikössä, mikä määrittelee aikavälin T^. Sen jälkeen kun tämä aikaväli on kulunut Hipaistaan säädetyn piitasasuuntaajan kytkin 4b, mikä on kytkettynä muutoin kuin rinnakkain säädetyn piitasasuuntaajan 4a kanssa. Viiveajan T^ aikana virta syöttölähteestä la kulkee oikosulkupiirin kautta vyöhykkeessä 9 kyeeisen oikosulun vaikutuksesta. Tämä oikosulun jännite on alhaisempi kuin mitä on syöttölähteen Ib syöttöjännite niin että säädetty piitasasuuntaaja 4a voidaan kytkeä pois päältä. Säädetyn piitasasuuntaajan 4b pakoittamisesta johtotilaan minkä jälkeen oikosulun virta syöttölähteestä Ib kulkee vyöhykkeen 9 kautta kuitenkin säädetyn piitasasuuntaajan 4a sammutus tehostuu.

Sitä paitsi pisara sulaa irti hitsauslangasta 6 niin että oikosulku hitsaus-langan ja työkappaleen välillä katkeaa. Jännite niiden välillä kasvaa nyt kunnes syttyy valokaari, jonka jännite on korkeampi kuin mitä on jännite syöttölähteessä Ib niin että säädetty piitasasuuntaaja 4b jälleen kytkeytyy pois päältä. Tämä jakso toistetaan sitten uudestaan. Jotta voitaisiin rajoittaa oikosulun virtaa saattaa olla tarpeen sisällyttää mukaan vastus R^ sarjakytkentään säädetyn piitasasuuntaajan 4b kanssa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 järjestelyä jolloin säädetty piitasasuuntaaja 4b on korvattu diodilla D ja säädetty piitasasuuntaaja 4c sisältyy hitsaus-langan ohjaimen ja positiivisen syöttöjohtimen 17 syöttölähteestä la välille, viimemainitun pysyessä kytkettynä säädettyyn piitasasuuntaajaan 4a ja diodiin D. Tämä järjestely tekee täten mahdolliseksi olla käyttämättä mitään virtaa syöttölähteestä la oikosulun piirin vyöhykkeellä viiveajan T^ kuluessa. Säädetty piitasasuuntaaja 4c katkaistaan tällöin ja säädetty piitasasuuntaaja 4a pysyy virtaa johtavana syöttäen virran syöttölähteestä la syöttöläh-teeseen le. Oikosulun tapahtuminen mitataan johdolla 14 ja alhaisen jännitteen ansiosta se liipaisee Schmitt liipaisimen Sg säätöyksikössä 12. Tästä seurauksena käynnistetään monostabiili piiri Mg, mikä aikavälin T^ kuluttua palautuu pysyvään tilaan ja aikaansaa täten liipaisupulssin liipaisuyksikköön Tg, joka eristysmuuntajan kautta syöttää liipaisupulsseja säädettyyn piitasasuuntaajaan 4c. Kun jännite johdossa 17 on yhtä suuri kuin syöttölähteen Ib jännite kytketään säädetty piitasasuuntaaja 4v päälle ja se pienentää jännitettä johdossa 17 oikosulun jännitteeseen. Tästä seurauksena virta syöttölähteestä la kulkee säädetyn piitasasuuntaajan 4c kautta, diodi D kytketään jälleen päälle ja säädetty piitasasuuntaaja 4a ei joudu kytketyksi päälle. Syöttölähteestä Ib saadaan nyt ulos oikosulun virta, mikä oikosulun aikaviiveen kuluttua katkaisee yhteyden hitsauslangan 6 ja työkappaleen 7 7 60510 välillä, niin että jännite johdossa 17 jälleen kasvaa valokaaren jännitteeseen. Tämän seurauksena säädetty pintatasasuuntaaja 4c pysyy virtaa johtavana. Valokaaren jännitteen läsnäolo mitataan johdon 14 kautta ja Schmitt liipaisimen kynnysarvo säätöyksikössä 12 ylittyy. Tämä Schmitt liipaisin lii-paisee monostabiilin piirin M^, mikä aikavälin Tb kuluttua syöttää säätö-merkin liipaisinyksikölle T^, minkä jälkeen sitten säädetty piitasasuuntaaja 4a kytketään päälle yksikön T^ muuntajan kautta. Johdossa 17 oleva jännite laskee valokaaren jännitteen alle ja pienentyy syöttölähteen Ib jännitteeseen niin että valokaari vyöhykkeessä 9 sammuu ja säädetty piitasasuuntaaja 4c ei enää nyt johda virtaa ja se kytketään pois päältä. Tätä seuraa vilpymä-aika T^, oikosulku ja viiveajan T^ säätö, minkä jälkeen jakso toistetaan.

Tämän havainnollistamiseksi esittää kuvio 5 jännitettä ja virtaa tunnetussa säätämättömässä oikosulkeutuvassa valokaarihitsausjärjestelyssä. Kaavio a esittää jännitteen hitsauslangan ja työkappaleen välillä ajan funktiona. Tämä jännite saavuttaa vuorotellen arvon E^ valokaaren jännitteessä ajan Tfe aikana sekä arvon E^ eli oikosulun jännitteen ajan T^ aikana. Esitetty jännitteen aaltomuoto on kaavamaisesti esitetty neliömäisiksi aalloiksi. Kuvion 5 kaavio b edustaa valokaaren virtaa T^ ja oikosulun virtaa I. vastaten tilannetta a. Jakson aika on T « T, + T. , missä sekä T, k c b k b että T^ saattavat vaihdella erilaisten vaikutusten mukaisesti, mikä saattaa vaikuttaa hitsausproseesiin.

Kuvio 6 esittää vastaavat kaaviot kuin kuvio 5 siinä tapauksessa että käytetään tämän keksinnön mukaista menetelmää. Valokaaren aika Tfa pidetään esim. vakinaisena. Tämän jälkeen seuraa viipymäaika Tw joka saattaa vaihdella ja tämän jälkeen oikosulkeutuminen T^ hetkellä mikä havaitaan, niin että saadaan vakiosuuruinen aikaviive T^, minkä jälkeen oikosulun virta 1^

kulkee tietyn aikavälin T, kuluessa, mikä saattaa vaihdella. Jakson aika T

ks c saattaa täten vaihdella koska T ja T. saattavat vaihdella esim. johtuen w ks sopeutumisista ulkopuolisiin vaihteluihin, (hitsauslangan syöttönopeuden vaihteluihin) .

Tasakokoisten pisaroiden ja erottavan oikosulun virran viivästyneen käytön johdosta sen jälkeen kun pisara on jo osittain syötetty sulaan lammikkoon saadaan nyt parempi hitsi huolimatta muutoksista hitsauksen parametreissä, kuten esim. käyttäjän vaikutus, syöttöjännitteen vaihtelut tai hitsauslangan syöttönopeuden vaihtelut.

Claims (4)

8 60510

1. Laite oikosulkuvalokaarihitsausta varten, joka käsittää ainakin ensimmäisen syöttölähteen, jonka tyhjäkäyntijännite on suurempi kuin valokaaren jännite, ja jolla on tietty syöttölähteen ominaisarvo, sekä toisen syöttölähteen, jonka jännite ja sisäinen impedanssi on pieni, sekä lisäksi hitsauSiangan, jota rullalta ja hitsauslangan ohjaimen kautta syötetään hitsattavalle työkappaleelle, sekä säätöyksikön säätömerkkien aikaansaamiseksi hitsausjakson aikavälin määräämistä varten, jolloin hitsausvirroilla on etukäteen määritetyt arvot etukäteen määritettyinä ajanjaksoina, tunnettu siitä, että säätöyksikkö (12) on järjestetty määräämään vakion aikavälin T^, jossa ensimmäinen syöttölähde (la) syöttää valokaarivirran valokaaressa (9) hitsauslangan (6) ja työkappaleen (7) välillä, ja että ensimmäinen kytkin (4a) aikavälin lopussa kytkee ensimmäisen (la) ja toisen (Ib) syöttölähteen, jolloin toisen syöttölähteen (Ib) jännite on pienempi kuin valokaaren jännite, sekä että säätöyksikkö (12) antaa säätömerkin sulkeakseen toisen kytkimen (4b, 4c) aikavälin jälkeen, jossa hitsauslangalla (6) tuotettu hitsauspisara viedään sulaan vyöhykkeeseen (8) työkappaleella (7) seurauksena hitsauslangan nopeudesta, jota aikaväliä seuraa vakioviiveaika ajankohdan jälkeen, jolloin oikosulku on muodostunut, jolloin toinen syöttölähde (lb) pisaran ja langan erottamiseksi toisistaan syöttää oikosulkuvirtaa toisen kytkimen (4b, 4c) kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen syöttölähde (la) on kytketty suoraan hitsauslankaan (6) positiivisella liittimellä (2a) ja että toinen syöttölähde (Ib) on kytketty hitsauslankaan positiivisella liittimellä (2b) kahden ohjatun piitasasuuntimen (4a, 4b) kautta, jotka on vastarinnan kytketty keskenään ja jotka toimivat hitsausvirran kytkiminä, ja että kummankin syöttölähteen negatiivinen liitin (3a, 3b) on kytketty työkap-paleeseen, jolloin kunkin valokaarioikosulkujakson säätöyksikkö (12) kytkee ensin päälle toisen ohjatun piitasasuuntimen (4a) siten, että valokaari sammutetaan ja toinen syöttölähde kuluttaa virtaa, ja että se aikavälin T + τ kuluttua oiko- w d sulkuvirran syöttämiseksi kytkee päälle toisen ohjatun piitasasuuntimen (4b).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen syöttölähde (la) on kytketty hitsauslankaan (6) positiivisella liittimellä (2a) ensimmäisen ohjatun piitasasuuntimen (4c) kautta ja että toinen syöttölähde (Ib) on kytketty positiivisella liittimellä (2b) ensimmäisen syöttölähteen (la) positiiviseen liittimeen (2a) rinnakkaiskytkennällä, johon kuuluu toinen ohjattu piitasasuunnin (4a) sekä diodi (D) keskenään vastakkaisin napaisuuksin, jolloin 9 6051 0 säätöyksikkö (12) kutakin valokaari/oikosulkujaksoa kohden aikavälin kuluttua kytkee toisen näistä ohjatuista piitasasuuntimista päälle ja aikavälin kuluttua kytkee päälle ensimmäisen ohjatun piitasasuuntimen (4c).

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätöyksikkö (12) on kytketty hitsauslankaan (6) ja työkappaleeseen (7) toisesta sisääntulosta ja käsittää lisäksi ensimmäisen Schmitt-liipaisupiirin (S^), joka on kytketty sisääntuloon ja jonka liipaisutaso on alhaisempi kuin valokaaren jännite, ensimmäisen monostabiilin multivibraattoripiirin (M^) , joka on kytketty ensimmäiseen Schmitt-liipaisupiiriin sekä ohjattavan puolijohdekytkimen (4a) ohjaussisääntuloon ja määrää aikavälin T, , toisen Schmitt-liipaisupiirin (S0), b * joka on kytketty sisääntuloon ja jonka liipaisutaso on oleellisesti alhaisempi kuin valokaarijännite mutta korkeampi kuin oikosulkujännite sekä toisen mono-stabiilin multivibraattoripiirin (M2), joka on kytketty tähän toiseen Schmitt-liipaisupiiriin sekä ohjattavan puolijohdekytkimen (4c) ohjaussisääntuloon ja joka määrää aikavälin T^· 10 6051 0