FI60488B - Foerfarande foer framstaellning av en foderblandning som skall granuleras - Google Patents

Description

RSr^ ΓβΊ mvKUULUTUSjULKAisu

JgflA lBJ (11) utlAggningsskrift OU4ÖO

C Patentti oyönnetty 17 01 1933 ^ Patent meddelat ^ V ^ (51) K».lk.3/lnt.CI.3 A 23 K 1/20 SUOMI—FINLAND (21) p*tenttIh*k*mu<—p>t«itansekn<o( 801201* (22) H»k*ml*pllvl — An*öknlnjsdi| 15·0U.80 (23) AlkupUvft —GHtlfhctsdag 15-0U.80 (41) Tullut Julklaakal — Bllvlt offentllj l6.10.8l

Patentti· ja rekisterihallitus .... .... . .. . ,, .

' , (44) Nlhtlvikslpinon ja kuul.julkaltun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' Anidktn ucltfd oeh utl.«krifc«n publlcarad 30.10.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Bujlrd prioritet (Tl) Keskusosuusliike OTK, Rehutehdas, Hämeentie 19, 00500 Helsinki 50, Suomi-Finland(FI) (72) Lauri Pekkarinen, Helsinki, Erkki Porkka, Helsinki, Aimo Vasara, Hämeenlinna, Suomi-Finland(Fl) (7k) Forssen & Salomaa, Oy (5I*) Menetelmä rakeistettavan rehuseoksen valmistamiseksi - Förfarande för framställning av en foderblandning som skall granuleras

Keksinnön kohteena on menetelmä rakeistettavan rehuseoksen valmistamiseksi, joka rehuseos sisältää lisättyä rasvaa 5...20 p-%:a lopullisesta tuotteesta.

Rakeistuksella tarkoitetaan tässä menetelmässä jauheisen tuotteen muuttamista olennaisesti sylinterimäisiksi tai vastaaviksi osasiksi puristamalla jauhe ympyrän muotoisia tai vastaavia reikiä sisältävän kappaleen, matriisin läpi. Tämä menettely tunnetaan nimellä "pelletointi".

Yleisesti on ilmennyt tarvetta lisätä rakeistettavaan rehuseokseen, esimerkiksi minkin- tai kalanrehuun runsaasti rasvaa, jopa yli 10 %. Ennestään tunnettuja menetelmiä soveltaen ei rakeistettavaan rehuseokseen kuitenkaan voida lisätä rasvaa juuri 5 % enempää rakeiden mekaanisen laadun olennaisesti heikentymättä.

On lisäksi tunnettua lisätä rasvaa ruiskuttamalla valmiiden rakeiden pintaan. Näin voidaan rasvaa lisätä vain muutama prosentti. Enemmän rasvaa saadaan rakeiden pintaan, jos valmiita rakeita käsitellään ensin juoksevassa rasvassa 2 60488 ja sen jälkeen rehujauholla kuten on esitetty FI-patenttihakemuksessa n:o 3486/69. Tällöin on kyseessä rakeiden kuorrutus rasvalla, mikä on varsin hidas ja hankala toimenpide ja se edellyttää yleensä, että rasva on kiinteää normaalissa lämpötilassa.

Edellä ilmenneet epäkohdat on ennestään tunnetusti voitu välttää kapseloimalla rasva rehurakeisiin. Rasvan kapselointi edellyttää ns. märkää menetelmää, jolloin tuote johon rasva on kapseloitu, kuivataan. Kuiva menetelmä edellyttää taas ekstruuderia. Näin ollen tunnetut menetelmät kuitenkin vaativat kalliita erikoislaitteita ja niiden energiakustannukset ovat varsin suuret.

FI-patenttihakemuksesta n:o 782609 (A 23 K 1/16) on ennestään tunnettu menetelmä, jossa proteiinipitoista rehumateriaalia käsitellään alkaliliuoksella, minkä jälkeen rasva emulgoidaan, lisätään happoa ja syntyvä geeli kuivataan. Edelleen on tunnettu US-patentista n:o 3 925 560 rasvan kapselointi kaseiini-formaldehydisysteemillä sekä US-patentista n:o 4 042 718 yleisesti proteiini-aldehydikompleksin avulla. Lisäksi US-patentista n:o 3 598 605 on ennestään tunnettu menetelmä, jossa sula rasva lisätään rehun kuiviin komponentteihin, annetaan jäähtyä käyttäen mahdollisesti keinotekoista jäähdytystä ja murskataan tuote muruiksi. Menetelmä edellyttää suhteellisen korkeassa lämpötilassa sulavaa rasvaa esimerkiksi laardia, mikä rajoittaa menetelmän käyttöä. Tähän tunnettuun menetelmään ei sisälly rakeistusta (pelietointia) sellaisena kuin sitä tässä keksinnössä sovelletaan. US-patentista n:o 3 996 998 on taas tunnettu menetelmä rasvan kapseloimiseksi lähtien öljynsiemenistä (esim. auringonkukka- tai soija-), lisäten NaOHzta sekä paraformaldehydiä, sekoittaen ja ajaen sitten tuote ekstruuderin läpi. Edelleen on tunnettua US-patentista n:o 4 143 169 kuivan, raemaisen, runsaasti rasvaa sisältävän minkin rehun valmistus ekstruuderilla.

Ennestään ei ole ollut käytössä sellaista menetelmää, jossa voitaisiin, lähtien tavanomaisista rehuaineista, lisätä rasvaa rehuseoksiin ennen rakeistusta enempää kuin 5 % ilman, että käytettäisiin märkiä menetelmiä niihin liittyvine kuivauksineen tai ekstruuderitekniikkaa joko ilman aldehydin lisäystä tai sen kanssa.

Edellä ilmenneiden epäkohtien välttämiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, 3 60488 että rehuseokseen tuleva rasva lisätään juoksevana rehuseokseen kuuluviin, rasvaa hyvin absorpoiviin jauhekomponentteihin, kuten hienoon viherjauhoon, rehuhiivaan ja/tai kypsennettyyn vehnärehujauhoon, että mainitun rasvan lisäyksen jälkeen saatua seosta käsitellään sellaisella määrällä väkevää alkalin vesiliuosta, että alkalin määrä on 0,25...4 p-%:a lopullisesta tuotteesta ja että edellä mainittujen vaiheiden jälkeen lisätään rehuun muut komponentit, minkä jälkeen suoritetaan sinänsä tunnetuilla menetelmillä rakeistus ja mahdolliset muut käsittelyvaiheet.

Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen voidaan rasvaa lisätä eläinten rehuun siten, että saadaan aikaan rakeistettu rehuseos, jonka rasvapitoisuus on huomattavasti yli 5 %, jopa noin 20 % koko rehuseoksen määrästä. Tähän päästään ennenmuuta sillä, että rasva lisätään ensin rehuseoksen niihin komponentteihin, jotka absorpoivat hyvin rasvaa. Rasvassa käytetään sopivimmin myös emulgaattoria.

Keksinnössä tarkoitettuja rasvaa hyvin absorpoivia komponentteja ovat mm. kypsennetty vehnärehujauho, rehuhiiva ja viherjauho, joihin rasva lisätään ja näin aikaansaatua seosta käsitellään natrium- tai kaliumhydroksidin väkevällä vesi-liuoksella, alkalin määrän ollessa lopullisesta rehuseoksesta 0,25-4 %. Tämän jälkeen lisätään rehuoseoksen muut komponentit. Mikäli menetelmässä pH tahdotaan säätää alemmalle tasolle, se voidaan tehdä alkalikäsittelyn jälkeen esimerkiksi fosforihapolla. Ei ole kuitenkaan syytä säätää pH:ta alhaisemmaksi kuin 7,5. Rasvan sitoutumista voidaan parantaa glutaaridialdehydilisällä ja/tai gelatiinilla, jotka lisäykset on tehtävä lopullisen pH säädön jälkeen. Tämä käsittely ei kuitenkaan ole olennainen eikä keksintö perustu niihin. Rasvan lisäys ja muut edellä kuvatut vaiheet voivat tapahtua tavanomaisissa rehu-sekoittajissa, joita käytettäessä energiaa paljon kuluttavia kuivausvaiheita ei lainkaan tarvita.

Menetelmää kuvaavat seuraavat esimerkit:

Esimerkki 1 600 kg hienoksi jauhettua (1,5 mm:n seula) kypsennettyä vehnärehujauhoa ja 200 kg soijajauhoa sekoitetaan tavallisessa rehusekoittajassa ja lisätään 140 kg juoksevaa rypsiöljyä lämpötilassa 20-25°C. Sekoittajaan lisätään 4 60488 16 kg NaOH:ta liuotettuna n. 20 kg:aan vettä. Tämän jälkeen lisätään 900 kg kalajauhoa sekä lisäaineet, sekoitetaan 5 min. Tämän jälkeen lisätään 100 kg melassia ennen rakeistusta (yhteensä seosta on 2000 kg). Rakeistus suoritetaan käyttäen 4,5 mm:n matriisia ja suoritetaan kuivaus ilmavirrassa. Tuotteen pH on 7,7. Lisätyn rasvan määrä on 7 %, kokonaisrasvamäärä 11 % ja samoin kosteus 11 %.

Suurempaan rasvalisäykseen voidaan mennä, jos rasva sisältää emulgaattorin (esim. rasvahappoglykoliesteri, lesitiini, monostearaatti tms.), rasvan lämpötilaa kohotetaan ja käytetään soijan tilalla hienoa viherjauhoa tai hienoksi jauhettua hiivaa.

Esimerkki 2

Otetaan 5 kg kypsennettyä vehnärehujauhoja ja 5 kg hienoksi jauhettua panimohii- vaa, joiden seokseen lisätään 5,5 kg eläin- ja kasvirasvan (rypsi) seosta (9:1) sisältäen 3 % emulgaattoria (tyypiltään rasvahappopolyglykoliesteri, Berol 696) lämpötilassa 65°C (helposti juokseva). Rasva lisätään tavallisessa rehusekoit- 3 3 tajassa. Sitten lisätään 1,5 1 NaOH-liuosta (0,76 g/cm , tiheys 1,52 g/cm ), sekoitetaan n. 5 min ja lisätään sitten 85 % H^PO^iää niin, että pH 7,5-8. Välittömästi tämän jälkeen lisätään ensin 20 kg kalajauhoa ja sitten n. 15 kg vehnärehujauhoa ja lopuksi vitamiini-, hiven- ja kivennäisaineita. Rakeistuksen apuaineeksi voidaan tarvittaessa lisätä 1-2 1 melassia. Tämän jälkeen suoritetaan rakeistus tunnetulla tavalla. Rakeet kuivataan ilmavirrassa. Lisätyn rasvan määrä on 10 %, kokonaisrasvamäärän ollessa rakeissa 15 % (kosteus 8 %) .

Claims (5)

5 60488

1. Menetelmä rakeistettavan rehuseoksen valmistamiseksi, joka rehuseos sisältää lisättyä rasvaa 5...20 p~%:a lopullisesta tuotteesta, tunnettu siitä, että rehuseokseen tuleva rasva lisätään juoksevana rehuseokseen kuuluviin, rasvaa hyvin absorpoiviin jauhekomponentteihin, kuten hienoon viherjauhoon, rehuhiivaan ja/tai kypsennettyyn vehnärehujauhoon, että mainitun rasvan lisäyksen jälkeen saatua seosta käsitellään sellaisella määrällä väkevää alkalin vesiliuosta, että alkalin määrä on 0,25...4 p-%:a lopullisesta tuotteesta ja että edellä mainittujen vaiheiden jälkeen lisätään rehuun muut komponentit, minkä jälkeen suoritetaan sinänsä tunnetuilla menetelmillä rakeistus ja mahdolliset muut käsittelyvaiheet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalikäsittelyn jälkeen pH lasketaan alhaisintaan 7,5:ksi väkevällä happo-liuoksella, sopivimmin ortofosforihapolla (H^PO^).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalina on natriumhydroksidi tai kaliumhydroksidi.

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvana käytetään eläinrasvaa tai kasviöljyä tai niiden seosta.

5. Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rehuseokseen lisättävä rasva sisältää emulgaattorin.