FI60460C - Hastighetskorrigeringssystem foer en skivaotergivningsutrustning - Google Patents

Description

FSSF^I M (11) ^UULUTUSJULKAISU tQACQ

lBJ l ; UTLÄGGN I NGSSKRIFT O U Η O U

$$2s0> C Patentti oydnnetty 11 01 1932 (patent neddelat ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 G 11 B 19/28 SUOMI —FINLAND (21) Pwenttlh»k«nu* — Ptt«ntans0knir>f 75^/7^

(22) H»k*ml»p*lv* — An*ekniny«d*f 13.03.7U

(23) AlfcupUvf—Clftl|h«t*dt| 13.03.7U

(41) Tulkit |ulklMk»l — Bllvlt offentllj 21 09 7U

Patentti- ja rekisterihallitut Nthuvik,"»™ ,. kuuLjuikaUun pvm.-

Patent- och registerstyrelsen AmMod utkgd och uti.ikrtft«n public *r»d .09.8l (32)(33)(31) Pietty «tuolkeo* — Bogird prlorltet 20.03.73 Englanti-England(GB) 13265/73 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10020, USA(US) (72) Charles D. Boltz, Jr., Greenwood, Indiana, USA(US) (7U) Oy Kolster Ah (5U) Nopeudenkorjausjärjestelmä videolevyntoistojärjestelyssä - Hastighets-korrigeringssystem för en skivätergivningsutrustning

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu nopeuden korjaussysteemiin, joka soveltuu käytettäväksi videolevyn systeemissä.

Tietyissä videolevyn systeemeissä merkitään videotieto muistiin geometristen vaihteluiden muodossa spiraaliuran pohjaan tietyn levyn pinnalla. Tämän levyn pintaan sisältyy sähköä johtavan aineksen kerros, joka on edullisimmin peitetty ohuella dielektrisen aineen pinnoitteella. Kärki on tartunnassa spiraali-uraan ja sisältyy siihen sähköä johtava pinta, joka yhdessä sähköä johtavan aineksen ja levyllä olevan dielektrisen pinnoitteen kanssa muodostaa kapasitanssin.

Kun levyä pyöritetään ilmaisee neulankärjen sähköä johtavan pinnan reuna kulkiessaan tämän levyn urassa kapasitiiviset vaihtelut johtuen geometrisista vaihteluista tämän spiraaliuran pohjassa. Kapasitanssin vaihtelut, jotka edustavat muistiinmerkittyä videotietoa (kuten esim. NTSC muotoista kuvaa) tuodaan sopivaan merkinkäsittelypiiriin ja sieltä saadut merkit kytketään sitten tavanomaiseen televisiovastaanottimeen esitettäväksi. Muuttuvan kapasitanssin periaate sovellettuna videolevyn systeemeihin on kuvattuna yksityiskohtaisesti US-patenttihake- 2 60460 inuksessa n:o 126 772, keksijänä J.K. Clemens, nimeltään ’’Tietolevyt sekä toiston ja levytyksen systeemit näitä varten".

Neulankärkeen sisältyy sähköä johtava pinta ja se on kiinnitetty neulavar-ren vapaaseen päähän. Tämä neulavarsi on nivelöity vapaasti sen toisesta päästä kannatinosalle, joka on kiinnitetty neulavartta kannattavaan rakenteeseen. Tämä neulavartta kannattava rakenne, jota on kuvattu sisältää soveliaan syöttölaitteis-ton, jolla käytetään tätä neulavarren rakennelmaa siirtäen sitä poikittain tämän levyn yli ajallisesti oikein kohdistettuna tämän levyn pyörintänopeuden kanssa. Tämä syöttölaitteiston järjestely käyttää neulankärkeä säteettäisesti sisäänpäin kohden pyörimiskeskipistettä tälle levylle niin, että aikaansaadaan likimääräinen sivuttaissuuntainen uran seuraaminen, minkä johdosta neulankärjen sähköä johtavan pinnan asento tässä urassa voidaan pitää suhteellisen vakinaisena.

Edellä mainitussa US-patenttihakemuksen n:o 126 772 esittämässä videolevyn systeemissä on toivottavaa ylläpitää suhteellista liikettä levyn ja neulankärjen välillä tietyllä ennakolta määrätyllä nopeudella (esimerkkitapauksessa 450 kerrosta minuutissa) niin, että saadaan tarkka muistiinmerkittyjen signaalien toisto. Vaikkakin kyseisen laitteiston tarkka rakenne ja valmistus tätä levyä ja toisto-laitteistoa varten saattaakin minimiinsä nopeusvirheet, jää edelleen jäljelle satunnaisia jäännösvirheitä, jotka ovat riittäviä oleellisesti vaikuttamaan tämän kuvan laatuun (esim. aiheuttaen värinää). Sitä paitsi ylimääräisiä nopeusvirhei-tä muodostuu rycmintänä, kun tämä toiston laitteisto kuluu normaalin käyttönsä aikana.

Nopeusvirheet ovat peräisin useista lähteistä, esim. levyn ja lautasen epä-keskisyydestä, levyn valmistuksen virheistä, levylautasen käyt töroot tor in tehon-syötöstä ja kuormituksen vaihteluista sekä kulumisesta ja hankautumisesta levylautasen käyttösysteemissä, vain muutamia mainitaksemme. Ensinnäkin virheet, mitä tulee suhteelliseen nopeuteen, joita aiheuttaa levyn ja levylautasen epä-keskisyys ja levyn valmistuksen virheet tulevat näkyviin neulakärjessä kerran tai useantnan kerran kullakin kierroksella. Esimerkkinä tässä ne nopeusvirheet, joita aiheuttavat levyn asentamisen epäkeskisyys toistuvat taajuudella 7,5 Hz (kun levyn pyörimisnopeus on 450 kierrosta minuutissa). Nopeusvirheet, joita aiheuttavat levyn valmistamisen kaksoisvirheet (esim. 2 naarmua) kutakin uraa kohden toistuvat nopeudella 15 Hz (kun levyn pyörimisen nopeus on 450 kierrosta minuutissa) ja näin edelleen. Lausuttuna toisin, esiintyvät edellä mainitut nopeusvirheet yllämainitulla "kerran kierrokselle" taajuudella (esim. 7,5 Hz, kun levyn kierrosnopeus on 450 kierrosta minuutissa). Toistaakseen virheet suhteellisessa nopeudessa, joita aiheuttavat levylautasen käyttäroottorin tehonsyö-tön ja kuormituksen vaihtelut ja kuluminen tämän levylautasen käyttösysteemissä 604 6 0 ovat omiaan esiintymään taajuuksilla, jotka ovat pienempiä kuin ’’kerran kierroksella" taajuus. Mukavuuden kannalta virheitä, jotka ovat alle "kerran kierroksella" taajuuden, nimitetään alla pienen taajuuden virheiksi ja virheitä, jotka sijaitsevat "kerran kierroksella” taajuudella tai sen yläpuolella nimitetään suuren taajuuden virheiksi.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti saadaan nyt täydellinen virheiden korjailusysteemi. Yhdistelmänä vaikuttavien virheiden korjailu sisältää pienen taajuuden ja suuren taajuuden virheiden korjailusysteemin käyttämisen vastaavasti pienen taajuuden ja suuren taajuuden virheille. Havainnollistaen tiettyä tyyppiä nopeuden säätösysteemissä, jota edullisesti voidaan käyttää pienen taajuuden virheiden korjaamisen osuudella tässä yhdistelmänä vaikuttavien virheiden korjailu-systeemissä on se systeemi, jota on kuvattu toisessa US-patenttihakemuksessa n:o 284 510, keksijänä B.W. Beyers Jr. nimeltään "Nopeuden säätösysteemi". Tällaisessa systeemissä "vapaan pyörinnän" nopeus tälle levylautaselle (ja tämän johdosta levylle) sijaitsee sen ennakolta määrätyn nopeuden yläpuolella, joka on tarpeen videolevyn systeemin oikeaa toimintaa varten. Sitten käytetään levylautasen jarrutussysteemiä säätämään todellista nopeutta levylautaselle säätäen sen ennakolta määrätylle tasolle. On olemassa järjestelyt, joilla kehitetään virhe-merkki, joka edustaa keskimääräisen nopeuden (se nopeus, joka saavutetaan sen jälkeen, kun suuren taajuuden virheet on muodostettu keskiarvoksi) poikkeamia tämän levyn nopeudessa ennakolta määrättyyn nopeuteen verrattuna. Tämä virhemerk-ki käynnistää levylautasen jarrutussysteemin, jota voidaan sovittaa "jarru päällä" tilan ja "jarru irti" tilan välillä tavalla, joka saattaa nopeusvirheet minimiinsä.

Yllä mainittua tyyppiä oleva nopeudensäätösysteemi on yleisesti ottaen tehokas ylläpitäen keskimääräistä nopeutta tällä levyllä ennakolta määrätyssä nopeudessa kompensoiden pienen taajuuden virheet. Kuitenkin tämän levylautasen käyttökoneiston hitaus estää tämän nopeudensäätösysteemin tehokkaan toiminnan suuren taajuuden virheillä. Havainnollistamistapauksena sellaisesta nopeudensäätö-systeemistä, jota voidaan edullisesti käyttää suuren taajuuden virheiden korjaamiseen osuudestaan yhteisestä virheiden korjauksen systeemistä on se systeemi, joka on kuvattuna US-patentissa n:o 3 711 641, keksijänä R.C. Palmer, myönnetty 16. tammikuuta 1973, nimeltään "Nopeuden säätösysteemi”. Tällaisessa systeemissä on järjestettynä laitteet, joilla kehitetään virhemerkki, joka edustaa poikkeamaa hetkellisestä suhteellisesta nopeudesta levyn ja neulankärjen välillä poikkeamana keskimääräisestä levyn nopeudesta. Siirtojärjestelmä, joka toimii virhemerkin perusteella on kytketty mukaan muuttamaan neulankärjen asentoa tähän levyyn verrattuna tavalla, joka saattaa minimiinsä nopeuden virheet.

4 60460 Täten esillä olevan keksinnön mukaiseen yhdistelmänä vaikuttavien virheiden korjausjärjestelmään kuuluu matalataajuisen virheen korjauselimet muistieli-men keskimääräisen nopeuden säilyttämiseksi oleellisesti ennalta määrätyssä nopeudessa, kun matalataajuisen virheen korjauselimien toiminta on aloitettu, piirielimet virhesignaalin kehittämiseksi, joka edustaa muistivälineen ja ilmaisin-laitteen välisen suhteellisen nopeuden hetkellistä poikkeamaa muistivälineen keskimääräisestä nopeudesta, ja muutinelimet, jotka on kytketty piirielimiin, ilmai-sinlaitteen asennon muuttamiseksi suhteessa muistivälineeseen tavalla, joka minimoi virhesignaalin. Järjestelmä tunnetaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyistä tunnusmerkeistä.

Eräs erityinen esimerkki siirtymisongelmista, joita esiintyy yhdistelmänä olevien virheiden korjailusysteemissä vaikuttaa, kun yllä kuvattuja Beyers ja Palmer tyyppisiä alisysteemejä käytetään yhdistelmänä. Kun käytetään tätä erityistä yhdistelmää, käyttää yhdistelmänä olevien virheiden korjaussysteemi ajoi-tustietoa (esim. vaakasuoran syrikronisoinnin pulsseja), jotka ovat mukana muistiinmerkityissä signaaleissa (esim. kuten on NTSC merkissä) niin, että kehitetään virhemerkkejä molemipia systeemejä varten. Näitä merkkejä ei ole vaikuttamassa kuin silloin, kun neulankärki kulkee tietoa kuljettavalla uralla ja suhteellinen liike on aikaansaatu tämän levylautasen ja neulankärjen välille. Tämän johdosta ei näitä merkkejä sen jälkeen, kun videolevyn systeemi on aluksi kerran kytketty päälle, saada talteen, kunnes neulankärki on oikein sijoitettu tietoa kuljettavaan uraan nähden ja suhteellinen liike on muodostettu tämän levylautasen ja neulankärjen välille. Ajoitustietojen puuttumisen johdosta tämän väliaikaisen osuuden aikana ei alhaisen taajuuden virheenkorjaussysteemillä ole mitään mahdollisuutta tietää nopeuden virhettä. Nopeusvirhetietojen puuttuessa saattaa alhaisen taajuuden virheen korjaussysteemin tila ola mielivaltaisesti valittu. On mahdollista, että kun videolevyn systeemi kytketään päälle pienen taajuuden virheenkorjaus-systeemi saattaa sijaita "jarru päällä" tilassa. Mikäli toiston alussa pienen taajuuden virheenkorjaussysteemi sijaitsee "jarru päällä" tilassa niin tällöin siitä tosiasiasta huolimatta, että todellinen levyn nopeus on ennakolta määrätyn nopeuden alla jarrut edelleen ovat päällä kunnes levyltä saataisiin merkkejä.

Tämä saattaa estää levyä koskaan saavuttamasta ennakolta määrättyä nopeutta ja myös vaurioittaa levylautasen koneistoa. Nyt kyseessä olevan keksinnön erääseen piirteeseen sisältyy laitteet, joilla saatetaan toimimattomaksi alhaisen taajuuden virheenkorjaussysteemi mikäli vaikuttamassa ei ole merkkejä tämän taltioivan neulankärjen ulostulosta.

Yleisesti ottaen tapahtuu videolevyn systeemissä, jossa käytetään havainnol-listustapauksessa käytettyä yhteisten virheiden korjaussysteemiä eri toimenpiteet 60460 aikajärjestyksessä seuraavasti. Videolevyn systeemi kytketään päälle, alhaisen taajuuden virheenkorjaussysteemin jarrut irroitetaan, levylautanen ja levy pyörivät yli normaalin "vapaan pyörimänopeuden" nopeuden (koska jarrut ovat auki) ja piir ink arjen neulavarren rakennelma lasketaan alas sallimaan neulankärjen sijoittuminen tietoa kantavalle uralle tässä levyssä. Kun neulankärki aluksi laskeutuu levylle pyrkii muovisen levyn joustavuus ponnahduttamaan takaisin neu-lankärkeä, mikä muodostaa "kosketushetken" värähtelyltä. Tämän ajan kuluessa saattaa suuren taajuuden virheenkorjaussysteemi saada virheellisiä ajoitustietoja johtuen (1) normaalin ylittävästä "vapaan pyörinnän" nopeudesta tällä levyllä, (2) "kosketuskohdan" värähtelyistä neulankärjellä sekä (3) siirtymisilmiöistä suuren taajuuden virheenkorjaussvsteemin ulostulossa. Tämä saattaa aiheuttaa suuren taajuuden virheenkorjaussysteemin toimivan satunnaisesti ja äkillisesti ja täten aikaansaavan suuria poikkeamia toistovarteen, mikä saattaa vaurioittaa sekä neulankärkeä että levyä. Nyt kyseessä olevan keksinnön eräänä piirteenä on mukana laitteet, joilla edelleen viivytetään suuren taajuuden virheenkorjaus-systeemin toimintaa pienen taajuuden virheenkorjaussvsteemin päällesaattamiseen verrattuna, mikä sallii (a) suuren taajuuden virheenkorjaussysteemin stabilisoi-misen sekä (b) keskimääräisen levyn nopeuden säädön ennakolta määrätylle nopeudelle mikä tapahtuu ennen suuren taajuuden virheenkorjaussysteemin toimintaa.

Niinpä tämän johdosta sisältää esimerkkitapaukseksi valittu, nyt kyseessä olevan keksinnön periaatteet sisältävä nopeudenkorjaussysteemi seuraavaa. Siinä on pienen taajuuden virheenkorjaussysteemi, jolla ylläpidetään keskimääräinen levyn nopeus ennakolta määrätyllä nopeudella. Piiriosat virhemerkin aikaansaamiseksi, mikä edustaa poikkeamaa hetkellisestä suhteellisesta nopeudesta levyn ja neulankärjen välillä keskimääräiseen nopeuteen verrattuna tälle levylle on kytketty siirtojärjestelmään. Tämä siirtojärjestelmä vaihtelee neulankärjen asemaa levyyn verrattuna tavalla, joka saattaa minimiinsä tämän virhemerkin. Säätölaite toimien puuttuvien merkkien vaikutuksesta tämän neulankärjen ulostulossa saattaa pois toiminnasta pienen taajuuden virhekorjaussysteemin sekä siirtojärjestelmän. Säätölaite, joka toimii muistiinmerkittyjen merkkien läsnäolon perusteella neulankärjen ulostulossa mahdollistaa pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin ja pii-riosien virhemerkin käytön aikaansaamiseksi. Mukana on myös laitteet, joilla edelleen viivytetään muutinosan toimintaa suhteessa pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin ja virhemerkin kehittävien piiriosien päällesaattamiseen, mikä sallii suuren taajuuden virheenkorjauspiirin stabilisoimisen ja tämän levyn keskimääräisen nopeuden säädön ennakolta määrätylle nopeudelle, mikä tapahtuu ennen siirtojärjestelmän toimintaa.

6 60460

Nyt kyseessä olevan keksinnön tarkoitukset ja edut tulee alan asiantuntija yimärtämään lukiessaan allaolevaa yksityiskohtaista selitystä ja tarkastellaan oheisia piirustuksia, joissa: kuvio 1 on käytännöllinen lohkokaavio videolevyn systeemistä, jolla otetaan talteen yhdistettyjä videomerkkejä videolevyltä, johon systeemiin sisältyy yhdistelmänä vaikuttavien virheiden korjaussysteemi nyt kyseessä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 2 havainnollistaa synkronoinnin eroitinpiiriä kuviosta 1, jolla piirillä erotellaan ajoituksen tiedot säännöllisesti uudelleen toistuvien synkroni-sointipulssien muodossa, kuvio 3 on kaaviokuva osittain lohkokaavion muodossa kuvion 1 piiristä, jossa vuorotellaan summavirheen korjaussysteemin toimintaa kun systeemiin sisältyy pienen taajuuden sekä suuren taajuuden virheenkorjaussysteemit, kuvio 4 havainnollistaa niitä aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvioiden 1 ja 2 mukaiseen synkronisoinnin eroitinpiiriin, ja kuvio 5 havainnollistaa niitä aaltomuotoja, joita liittyy kuvioiden 1 ja 3 piireihin, joilla vuorotellen summavirheen korjaussysteemin toimintoja.

Kuvio 1 havainnollistaa toistolaitteistoa, johon sisältyy moottoriosa, jolla on levylautanen 10, mikä pystyy pyörimään. Tämä toistolaitteisto soveltuu käytettäväksi videolevyn systeemissä, jollainen on esitettynä jo aikai seimiin mainitussa US-patenttihakemuksessa n:o 126 772, keksijänä Clemens. Tämän levylautasen 10 pinta soveltuu kannattamaan levyä 11. Neulankärki 12, johon sisältyy sähköä johtava pinta voidaan sijoittaa tietoa kuljettavaan uraan tämän levyn 11 pinnalla. Sopiva levylautasen käyttölaitteisto, johan sisältyy moottori 13 pyörittää levy-lautasta 10 ja aikaansaa täten suhteellisen liikkeen levyn 11 ja neulankärjen 12 välille. Videotieto on sisältyneenä tällä levyllä olevan tasaisesti spiraalimaisen uran pohjalla oleviin geometrisiin vaihteluihin. Tämän levyn pintaan sisältyy sähköä johtavan aineksen kerros, joka on edullisintain peitetty ohuella di-elektrisen aineksen pinnoitteella. Neulankärki 12, johon sisältyy sähköä johtava pinta tarttuu spiraalimaiseen uraan ja se on yhteistoiminnassa sähköä johtavan aineksen kanssa sekä dielektrisen pinnoitteen kanssa levyllä niin, että muodostuu kapasitanssi. Kun levyä pyöritetään, ilmaisee neulankärki 12 kulkiessaan urassa kapasitanssin vaihtelut johtuen geometrisista vaihteluista tämän spiraaliuran pohjassa. Nämä kapasitanssien vaihtelut, jotka edustavat muistiinmerkittyä video-tietoa tuodaan sopivaan merkinkäsittelypiiriin 14 ja yhdistetty videomerkki, joka sieltä saadaan, voidaan kytkeä tavanomaiseen televisiovastaanottimeen (mitä ei ole esitetty) siellä esitettäväksi.

7 60460

Kuvion 1 laitteistoon sisältyy pienen taajuuden virheenkorjaussysteemi 15, jolla ylläpidetään keskimääräinen levyn nopeus ennakolta määrätyssä nopeudessa. Havainnollistamisen tapauksessa tämä systeemi saattaa olla sitä tyyppiä, joka on esitettynä US-patenttihakemuksessa n:o 184 510, keksijänä Beyers. Tähän Beyers systeemiin sisältyy levylautasen käyttökoneisto, joka aikaansaa suhteellisen liikkeen levyn ja neulankärjen välille nopeudella, joka ylittää sen ennakolta määrätyn nopeuden, mikä on tarpeen oikeata muistiinmerkittyjen tietojen toistoa varten. Sitten käytetään levylautasen jarrutussysteemiä 17 säätämään todellinen nopeus ennakolta määrätylle tasolle. Kun neulankärki on sijoitettu oikein tietoa kuljettavaan uraan ja suhteellinen liike toteutetaan tämän levyn ja neulankärjen välille tulevat yhdistettyä videcmerkkiä edustavat kapasitanssin vaihtelut, joihin sisältyy säännöllisesti uudelleen toistuvat synkronisoinnin komponentit muodostumaan ulostuloelektrodille tästä neulankärjestä. Tyypillisessä tapauksessa säännöllisesti uudelleen toistuvat synkronisoinnin komponentit muodostuvat vaakasuoran synkronisoinnin pulsseista ja pystysuoran synkronisoinnin pulsseista.

Kun ennakolta määrätty suhteellisen nopeuden taso on muodostettu levyn ja neulankärjen välille otetaan vaakasuoran synkronisoinnin pulssit talteen tältä levyltä vaakasuorien juovien pyyhkäisynopeudella (esim. 15734 Hz) tavanomaisen televisio-vastaanottimen mukaisesti. Kun todellinen suhteellinen nopeus on suurempi tai pienempi kuin mitä on ennakolta määrätty nopeus on näiden vaakasuorien synkroni-sointipulssien taajuus, jotka pulssit on otettu talteen tältä levyltä vastaavasti korkeampi tai alhaisempi kuin vaakasuorien juovien pyyhkäisytaajuus. Poikkeama todellisesta taajuudesta (taiteenotetuilla vaakasuoran synkronisoinnin pulsseilla) vertailutaajuuteen verrrattuna (esim. 15734 Hz) on sitten käytössä niin, että kehitetään virhemerkki. Piirissä 1 on mukana piiriosa 16, jolla kehitetään virhe-merkki, joka edustaa poikkeamaa keskimääräisestä nopeudesta tällä levyllä ennakolta määrättyyn nopeuteen verrattuna. Jarrutus systeemi 17, joka toimii virhe-merkin perusteella säätää tämän levyn nopeutta siten, että nopeusvirhe saatetaan minimiinsä.

Kuvion 1 mukaiseen laitteistoon sisältyy edelleen suuren taajuuden virheenkorjaussysteemi 18, jolla kompensoidaan ne virheet, jotka sijaitsevat alhaisen taajuuden virheenkorjaussy s testiin 15 tehollisen taajuuden yläpuolella. Havain-nollistamistarkoituksia varten tämä systeemi saattaa olla sitä tyyppiä, joka on esitettynä Palmer patentissa (US-patentti n:o 3 711 641). Tähän Palmer systeemiin sisältyy piiriosa 19, joka vastaanottaa vaakasuoran synkronisoinnin pulssit, jotka on otettu talteen neulankärjellä tältä levyltä ja se kehittää virhemerkin, joka edustaa poikkeamaa hetkellisessä suhteellisessa nopeudessa levyn ja neulankärjen välillä tämän levyn keskimääräiseen nopeuteen verrattuna. Siirtojärjestelmä 20, 8 60460 joka toimii virhemerkin perusteella muuttaa neulankärjen asemaa tähän levyyn verrattuna tavalla, joka minimisoi virhemerkin.

Yhdistelmänä muodostuva videcmerkki, joka tulee merkkiä käsittelevän piirin 14 ulostuloon kytketään synkronisoituiin eroittimeen 21. Tämä synkronisoin-nin eroitin 21 erottelee ajoitustiedon, mikä vastaa vaakasuoran ja pystysuoran synkronisoituiin pulsseja tästä yhdistelmänä olevasta videcmerkistä. Vaakasuoran synkronisoituiin pulssit kytketään sekä pienen taajuuden virheenkorjaussysteemiin 16, että suuren taajuuden virheenkorjaussysteemiin 19. Ulostulo pienen taajuuden virheenkorjaussysteemistä 16 käyttää jarrutussysteemiä 17. Ulostulo suuren taajuuden virheenkorjaussysteemistä 19 käyttää siirtojärjestelmää 20.

Pystysuoran synkronisoinnin pulssit synkronisoinnin eroittimesta 21 kytketään purkausyksikköön 24 piiriosassa 76, joka puolestaa on kytketty kapasitanssille 25. Mikäli läsnä ei ole pystysuoran synkronisoinnin pulsseja, varautuu kapasitanssi 25 vastuksen 26 kautta, joka on kytketty syöttöjännitteen lähteeseen ja näin tuloksena oleva jännite vaikuttaa säätäen ensimmäistä kynnysarvo-laitetta 27. Päinvastoin, kun läsnä on pystysuoran synkronisoinnin pulsseja, oikosulkee purkausyksikkö 24 kapasitanssin 25 maahan ja tämän johdosta saattaa ensimmäisen kynnysarvolaitteen 27 pois toiminnasta. Pienen taajuuden virheenkor jaussy s teemi 16 saatetaan toimimaan toimitilan perusteella ensimmäisessä kynnysarvolaitteessa 27, ts. pienen taajuuden virheenkorjaussysteemi 16 saatetaan pois päältä, kun ensinmäinen kynnysarvolaite 27 on toiminnassa ja se saatetaan päälle kun ensinmäinen kynnysarvolaite 27 ei ole toiminnassa. Ulostulo ensimmäisestä kynnysarvon laitteesta 27 kytketään myös kapasitanssiin 28. Kun ensiitmäi-nen kynnysarvolaite 27 ei ole toiminnassa, kun läsnä on vaikuttamassa pystysuoran synkronisoinnin pulsseja tämä kapasitanssi 28 varautuu vastuksen 29 lävitse, mikä on kytketty syöttöjännitteen lähteeseen ja näin tuloksena oleva jännite säätää toista kynnysarvolaitetta 30. Tämän seurauksena, kun ensimmäinen kynnysarvon laite 27 on toiminnassa ja vaikuttamassa ei ole pystysuoran synkronisoinnin pulsseja, on kapasitanssi 28 oikosuljettuna maahan, mikä saattaa toisen kynnysarvon laitteen 30 pois toiminnasta. Toinen kynnysarvon laite 30 käyttää porttia 31, joka on kytketty sarjaan suuren taajuuden virheenkorjauspiirin 19 kanssa ja siirtojärjestelmän 20 kanssa, tämä portti 31 johtaa virtaa kytkien muunninelimet 20 päälle kun toinen kynnysarvolaite 30 on toiminnassa, mutta kytkien muunninelimet 20 irti kun toinen kynnysarvolaite 30 ei ole toiminnassa.

Kun vaikuttamassa ei ole pystysuoran synkronisoinnin pulsseja tietyn aikavälin T^ aikana (havainnollistamistapauksessa tämä vastaa neljän peräkkäisen pystysuoran synkronisoinnin pulssin puuttumista, esim. likimain 1/15 sekuntia) kapasitanssi 25 kytkettynä vastuksen 26 kautta syöttöjännitteen lähteeseen varau- 9 60460 tuu tasolle, joka on riittävä saattamaan ensimmäisen kynnysarvolaitteen 27 toimintaan ja toisen kynnysarvolaitteen 30 pois toiminnasta ja se täten saattaa pois toiminnasta sekä pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin 15 että suuren taajuuden virheenkor jaussysteemin.

Ensirrmäinen pystysuoran synkronisoinnin pulssi, joka vastaanotetaan pur-kausyksikköön 24 oikosulkee kapasitanssin 25 maahan ja saattaa ensimmäisen kynnysarvon laitteen 27 pois toiminnasta, mikä täten (a) saattaa toimintaan pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin 15 ja (b) sallii kapasitanssin 28 varautumisen vastuksen 29 kautta, mikä oli kytketty syöttöjännitteen lähteeseen. Tietyn ajan T2 (havainnoiiistamistapauksessa sekunnin suuruinen) kuluttua sen jälkeen, jolloin pienen taajuuden virheenkorjaussysteemi 15 on saatettu toimintaan varautuu kapasitanssi 28 tasolle, joka on riittävä saattamaan toisen kynnysarvon laitteen 30 toimintaan ja täten saattamaan ilmaisinosan 20 toimintaan.

Kuvio 2 havainnollistaa synkronisoinnin eroitinpiiriä 21 kuviosta 1. Yhdistelmänä oleva videcmerkki, joka muodostuu merkintäkäsittelypiirin 14 ulostuloon kytketään kapasitanssin 32 kautta transistorin 33 kannalle. Etujännitettä aiheuttavat vastukset 34 ja 35 kehittävät sopivan etu jännitteen transistorin 33 kannalle. Takaisinkytkennän vastus 36 on kytketty syöttöjännitteen lähteen, joka tässä tapauksessa on esitetty +15 voltin suuruisena, sekä transistorin 33 emitter in väliin. Kuormitusvastus 37 on kytketty maan ja transistorin 33 kollek-torin väliin. Tätien transistorin 33 kollektorilta saadut merkit kytketään transistorin 38 kannalle kapasitanssin 39 kautta. Sopiva etujännite syötetään transistorin 38 kannalle vastuksien 40 ja 41 kautta. Rajoittava diodi 42 kytkettynä maan ja transistorin 38 emitter in väliin on käytössä suojaamaan transistorin 38 kannan ja emitterin välistä liitosväliä vastakkaissuuntaiselta läpilyönniltä. Diodi 43 kytkettynä transistorin 38 kannan ja kollektorin väliin toimii estäen transistoria 38 joutumasta kyllästystilaan. Kuormitusvastus 44 on kytkettynä syöttöjännitteen lähteen ja transistorin 38 kollektorin väliin. Rinnakkaisyhdis-telmä kapasitanssista 45 ja vastuksesta 46 kytkee merkit transistorin 38 kollektorilta transistorin 47 kannalle. Sopiva etujännite syötetään transistorin 47 kannalle vastuksilla 44, 46 ja 48. Transistorista 47 on emitteri kytketty maahan ja kollektori kytketty kytkinnapoihin kuormitusvastuksesta 49, integroivasta kapasitanssista 50 ja merkinkytkentävastuksesta 51. Toinen kytkinnapa vastuksesta 49 on kytketty syöttöjännitteen lähteeseen. Toinen kytkinnapa merkinkytkentävastuksesta 51 on kytketty transistorin 52 känneille. Transistorista 52 on emitteri kytketty maahan ja sen kollektori en kytketty kytkinnapoihin kuormitusvastuksesta 53, kytkevästä vastuksesta 54 sekä kytkentäkapasitanssista 55. Toinen kyt- 10 60460 kinnapa kuonnitusvastuksesta 53 on kytketty syöttöjännitteen lähteeseen. Toinen kytkinnapa kytkinvastuksesta 54 on kytketty transistorin 56 kannalle. Etujännit-teen vastus 57 on kytketty transistorin 56 kannan ja maadoituksen väliin. Transistorista 56 on emitteri kytketty maahan ja sen kollektori on kytketty kuormi-tusvastuksen 58 kautta syöttöjännitteeseen. Vastus 59 on kytketty transistorin 56 kollektorin ja transistorin 50 kannan väliin. Integroiva kapasitanssi 61 on kytketty transistorin 60 kannan ja maadoituksen väliin. Kuormitusvastus 62 on kytketty syöttöjännitteen lähteen ja transistorin 60 kollektorin väliin. Transistorin 60 kollektorilta saadut merkit kytketään portin 63 toiseen kytkinnapaan. Ajoituksen tiedot, mitkä vastaavat pystysuoran synkronisoinnin pulsseja ja jotka on saatu portin 63 toiselta kytkinnavalta kytketään kytkinpisteeseen 23 sekä ajoituksen kapasitanssin 64 kautta portin 65 ensinmäiseen ja kolmanteen kytkinnapaan. Kytkinnapa 23 kehittää ajoituksen tietoa (esim. pystysuoran synkronisoinnin pulsseja) kuvioiden 1 ja 3 piiriosiin niin, että vuorotellen yhdistelmänä muodostuvan virheenkorjaus systeemin toimintoja. Aj oi tusvas tus 66 on kytketty maan ja portin 65 ensirtmäisen ja kolmannen kytkinnavan liitospisteen väliin. Ulostulcmerkit, jotka saadaan kytkinnavasta 2 portilla 65 kytketään kolmanteen kytkinnapaan portissa 63 ja portin 76 ensinmäiseen kytkinnapaan.

Kapasitanssin 55 toinen kytkinnapa on kytketty transistorin 68 kannalle. Negatiiviselta osalta leikkaava diodi 65 on kytketty transistorin 68 kannan ja maadoituksen väliin. Transistorista 68 on emitteri kytketty maahan ja sen kollektori on kytketty nopeutuskapasitanssin 70 toiseen kytkinnapaan ja kuormitusvas-tuksiin 71 ja 72. Toinen kytkinnapa nopeutuskapasitanssista 70 on kytketty transistorin 52 kannalle. Toinen kytkinnapa kuonnitusvastuksesta 71 on kytketty syöttö jännitteen lähteeseen ja toinen kytkinnapa kuonnitusvastuksesta 72 on kytketty maahan. Transistorin 68 kollektorilta saadut merkit kytketään portin 73 ensinmäiseen kytkinnapaan. Portin toiselta kytkinnavalta saadut merkit kytketään portin 67 kolmanteen kytkinnapaan ajoituksen kapasitanssin 74 kautta. Ajoituksen vastus 75 on kytketty kolmannen kytkinnavan portista 67 ja maan väliin. Vaaka-tahtipulsseja vastaava ajoitusinformaatio saatuna toiselta kytkinnavalta portissa 67 kytketään kytkinnapaan 22 sekä kolmanteen kytkinnapaan portilla 73. Kytkin-piste 22 syöttää ajoituksen tiedon (esim. vaakasuoran synkronisoinnin pulssit) pienen taajuuden virheenkorjauspiiriin 16 sekä suuren taajuuden virheenkorjaus-piiriin 19 kuvioiden 1 ja 3 mukaan. Synkronisoinnin eroittimen 21 toiminta kuvion 2 tapauksesta tullaan kuvaamaan myöhenrtiin kuvion 4 yhteydessä. Havainnoi-listamistapauksessa käytettyjä arvoja eri piiriosille kuviossa 2 on esitetty tämän keksinnön selitysosan lopussa.

11 60460

Kuvio 3 havainnollistaa kuvion 1 piirielimiä 76, joilla vuorotellaan yhdistelmävirheenkorjaussysteemien toimintaa. Ajoituksen tieto vastaten pystysuoran synkronisoinnin pulsseja, joita tulee kytkinpisteeseen 23, kytketään sarjakytkentään vastuksista 77 ja 78. Transistori 79 on emitteriltään kytketty maahan ja sen kanta on kytketty vastuksien 77 ja 78 liitospisteeseen ja transistorin kollektori on kytketty vastuksien 80 ja 26 sarjayhdistelmän kautta syöttöjännitteen lähteeseen. Kapasitanssi 25 on kytketty vastuksien 80 ja 26 liitospisteen ja maan väliin. Positiiviseen suuntaan suuntautuvat pulssit, jotka aikaansaadaan vastuksen 78 yli saattavat transistorin 79 johtamaan virtaa, mikä purkaa sen varauksen, joka on varastoituna kapasitanssiin 25.

Transistorista 81 on emitteri kytketty maahan ja kanta kytketty kapasitanssin 25 ja vastuksen 26 liitospisteeseen ja on transistorin kollektori kytketty syöttöjännitteen lähteeseen vastuksien 82 ja 83 sarjakytkennän kautta. Kapasitanssin 25 yli kehitetty jännite toimii kytkien transistorin 81 "päälle" ja "pois", kun vaikuttamassa ei ole tai vastaavasti vaikuttamassa on pystysuoran synkronisoinnin pulsseja. Tämän transistorin 81 kytken täto imin ta käyttää transistoria 84. Transistorista 84 on emitteri kytketty syöttöjännitteen lähteeseen ja kanta kytketty vastuksien 82 ja 83 liitospisteeseen ja kollektori on kytketty pienen taajuuden virheenkorjauspiiriin 16 sekä vastuksien 85 ja 86 sarjakytkentään. Transistorin 87 kanta on kytketty vastuksien 85 ja 86 liitospisteeseen. Transistorin 87 emitteri on kytketty maahan ja sen kollektori on kytketty vastuksien 29 ja 88 sarjakytkennän liitospisteeseen. Transistorin 89 kanta on kytketty vastuksien 88 ja 29 sarjakytkennän kautta syöttö jännitteen lähteeseen. Kapasitanssi 28 on kytketty transistorin 89 kannan ja maan väliin. Transistorista 89 on emitteri kytketty maahan ja kollektori on kytketty vastuksien 90 ja 91 sarjakytkennän kautta syöttöjännitteen lähteeseen. Kun vaikuttamassa on pystysuoran synkronisoinnin pulsseja kytkinnavassa 23 ovat transistorit 81, 84 ja 87 poissa päältä ja kapasitanssin 28 sallitaan varautuvan vastuksien 29 ja 88 sarjakytkennän kautta. Se jännite, joka aikaansaadaan kapasitanssin 28 yli kytkee puolestaan transistorin 89 "päälle" tai "pois", kun vaikuttamassa on tai vastaavasti vaikuttamassa ei ole pystysuoran synkronisoinnin pulsseja.

Transistorin 89 kytkentätoiminta saattaa transistorin 92 joko johtamaan tai sammumaan. Transistorista 92 on sen kanta kytketty vastuksien 90 ja 91 liitos-pisteeseen ja emitteri on kytketty syöttö jännitteen lähteeseen ja on sen kollektori kytketty transistorin 31 kannalle. Transistori 31 on kytketty sarjaan suuren taajuuden virheenkorjauspiirin 19 kanssa sekä siirtojärjestelmän 20 kanssa. Pystysuorien synkronisoinnin pulssien läsnäolo sallii kapasitanssin 28 varautumisen ja tämän johdosta sittenmin trans is toreiden 89, 92 ja 31 saattamisen toimin- 60460 12 taan, mikä saattaa päälle siirtojärjestelmän 20. Vastaavasti, kun jää puuttumaan neljä peräkkäistä pystysuoran synkronisoinnin pulssia, oikosulkeutuu kapasitanssi 28 maahan sammuttaen transistorit 89, 92 ja 31 ja täten saatetaan il-maisinlaitteisto 20 pois toiminnasta. Piiriosan 76, kuviossa 3, toiminta tullaan kuvaamaan alempana kuvion 5 yhteydessä. Havainnollistavia arvoja eri piiri-osille kuviosta 3 esitetään tämän keksinnön selitystekstin lopussa.

Synkronisoinnin eroittimen 21 toiminta kuvion 2 mukaan tullaan nyt kuvaamaan kuviossa 4 havainnollistettujen kahden aaltomuodon yhteydessä. Yhdistelmänä oleva videomerkki, jota edustaa aaltomuoto A, sisältää kuvaa edustavat osat ja säännöllisesti uudelleen toistuvat komponentit (vaakasuoran ja pystysuoran synkronisoinnin pulssit) tämän tullessa transistorin 33 kannalle kuviossa 2. Transistori 33 vahvistaa merkin epälineaarisesti negatiivisten komponenttien (säännöllisesti uudelleen toistuvien komponenttien) saadessa suurennan vahvistuksen kuin mitä vähemmän negatiiviset ja positiiviset komponentit saavat. Aaltomuoto B, joka esiintyy transitorin 33 kollektorilla, an kytketty transistorin 38 kantaan kondensaattorin 39 kautta. Aaltomuoto C, joka ilmestyy transistorin 38 koilektorU le, kytketään transistorin 47 kannalle. Aaltomuoto D syntyy transistorin 47 kollektorille, kun vaikuttamassa ei ole kapasitanssia 50. Transistori 47 johtaa, kun vaikuttamassa ei ole synkronisoinnin pulsseja ja pitää kapasitanssin 50 purkautuneena. Synkronisoinnin pulssien aikana transistori 47 en sammutettuna ja kapasitanssin 50 sallitaan varautua vastuksen 49 kautta, mikä on kytketty syöttöjännitteen lähteeseen sen kehittäessä jännitteen kapasitanssin 50 yli vastaten aaltomuotoa E. Kun kapasitanssissa 50 oleva varaus ylittää tietyn arvon johtaa transistori 52 ja se pysyy johtavassa tilassa niin kauan kuin sen kannalle syötetty jännite pysyy tietyn arvon yläpuolella. Aaltomuoto F muodostuu transistorin 52 kollektorille. Kuten voidaan nähdä tästä aaltomuodosta F ei transistori 52 toimi suhteellisen kapeiden kohinapulssien ja tasoittavien pulssien perusteella ja tämän j Ados ta se virtaa ainoastaan vaakasuoran ja pystysuoran synkronisoinnin pulssien aikana.

Aaltomuoto F, joka muodostuu transistorin 52 kollektorille kytketään dif-feren to ivaan piiriin, joka muodostuu kapasitanssin 55, diodin 69 ja transistorin 68 kannan ja emitterin välisen liitoksen yhdistelmästä. Ulostulo differentoi-vasta piiristä, jota havainnollistaa aaltomuoto K, syötetään transistorin 68 kannalle. Voidaan havaita, että differentoiva piiri aikaansaa negatiiviseen ja positiiviseen suuntaan siirtyviä impulsseja vastaten kehitetyn aaltomuodon F etu-reunaa ja takareunaa. Positiiviseen suuntaan siirtyvät impulssit vastaavat aaltomuodon F takareunoja aikaansaaden transistorin 68 virran johtamisen ja ne aikaan- 60460 saavat ulostulon kollektorilta vastaten aaltomuotoa L. Kun aaltomuoto L syötetään portin 73 liittimeen 1, muuttuu portin 73 kytkinnavan 2 ulostulo nolla jännitteestä +5 voltin jännitteeseen. Tämä saattaa kapasitiivisesti kytketyn jännitteen kytkinnavassa 3 portilla 67 muuttumaan likimääräisesti nollan voltin jännitteestä +5 voltin jännitteeseen. Mikäli portin 67 kytkinnapaan 1 syötetty jännite on +5 volttia samanaikaisesti kuin kytkinnavassa 3 on positiivinen jännite, kytkinnavan 2 ulostulo portista 67 muuttuu +5 voltin jännitteestä nollan voltin jännitteeseen. Kapasitanssi 74 ja vastus 75 on valittu aikaansaamaan likimain 5 mikrosekunnin aikavakio, joka aikavakiona vastaa vaakasuoran synkro-nisoinnin pulssin leveyttä. Tämä viiden mikrosekunnin pulssisarja, joka muodostuu portin 67 kytkinnapaan 2, on esitetty aaltomuotona M ja sen etureuna vastaa viimeistä reunaa vaakasuoran synkronisoinnin pulsseista aloittaen nämä. Ajoituksen tieto vastaten vaakasuoran synkronisoinnin pulsseja, jotka muodostuvat kytkin-napaan 2, kytketään pienen taajuuden virheenkorjauspairiin 16 sekä suuren taajuuden virheenkorjauspiiriin 19 kuvioissa 1 ja 3.

Transistorin 52 kollektorille muodostuvat merkit (aaltomuoto F) kytketään edelleen vastuksen 54 kautta transistorin 56 kannalle. Tämä transistori 56 johtaa virtaa, kun vaikuttamassa ei ole synkronisoinnin pulsseja ja pitää kapasitanssia 61 purkautuneena. Näiden synkronisoinnin pulssien kestoajan aikana transistori 56 on sammutettuna ja kapasitanssin 61 sallitaan purkautuvan vastuksien 58 ja 59 kautta näiden ollessa kytketty syöttöjännitteen lähteeseen. Aaltanuoto G esiintyy kapasitanssin 61 yli. Suhteelliset kapeat pulssit, jotka vastaavat vaakasuoran synkronisoinnin pulsseja, kehittävät riittämättönän aikavälin, jotta sallittaisiin kapasitanssin 61 varautuminen tasolle, joka olisi riittävä saattamaan transistori 60 johtavaan tilaan. Suhteellisesti leveämnät pystysuoran synkronisoinnin pulssit kuitenkin kehittävät riittävän aikavälin kapasitanssille 61 varautua ja aikaansaavat transistorin 60 johtotilan. Aaltanuoto H esiintyy transistorin 60 kollektorilla. Kun transistorissa 60 esiintyy johtotila, muuttuu jännite sen kollektorilla 5 voltin arvosta, minkä johdosta sama jännitemuu-tos esiintyy portin 63 kytkinpisteessä 1. Nollajännitteinen taso portin 63 kytkinnavassa 1 saattaa ulostulo jännitteen kytkinpisteessä 2 portilla 63 muuttumaan nolla jännitteestä 5 voltin arvoon. Positiiviseen suuntaan siirtyvät pulssit (aaltanuoto I), vastaten pystysuoran synkronisoinnin pulsseja kytkinpisteessä 2 portilla 63, kytketään kytkinnavan 23 kautta kuvion 3 transistorin 79 kannalle. Viitaten seuraavassa jälleen kuvioon 4, syötetään muutos jännitteessä portin 63 kytkinnavalla 2 myös kytkinnapoihin 1 ja 3 portissa 65 kuvion 2 mukaan kapasitanssin 64 kautta ja se saattaa jännitteen portin 65 kytkinnavassa 2 muuttuvan 14 60460 5 voltin arvosta nollajännitteeseen. Jännite portin 65 kytkinnavassa 2 (kuvion 4 aaltomuoto J) pysyy tässä nolla jännitteen tasossa noin 500 mikrosekuntia, minkä määrittelee kapasitanssin 64 sekä vastuksen 66 aikavakio. Tämän jälkeen jännite portin 65 kytkinnavassa 2 palaa lepotilan arvoon 5 volttia. Sen aikavälin aikana, jolloin portin 65 kytkinnapa 2 on nollajännitteessä, pidetään portin 67 kytkinnapa 1 nollajännitteen tasolla. Tämä estää portin 67 ulostulon (ts. vaakasuoran synkronisoinnin pulssit) tietyn ajanjakson verran (havainnol-listamistapauksessa 500 mikrosekuntia), sen jälkeen, kun on havaittu transistorilla 60 pystysuoran synkronisoinnin pulssi. Portin 67 estäminen osuen yhteen ryhmän pystysuoran synkronisoinnin pulsseja esiintymisen kanssa, on toivottavaa estää väärä a joitustieto aikaansaamasta virheellistä toimintaa pienen taajuuden ja suuren taajuuden virheenkorjaussysteemissä 15 ja 18. Virheenkorjaussysteemit 15 ja 18 on suunniteltu toimimaan oikein ainoastaan kun ne vastaanottavat ajoi-tustietoa vastaten vaakasuoria synkronisoinnin pulsseja.

Kuvion 3 piiriosan 76 toiminta tullaan nyt kuvaamaan kuviossa 5 havainnollistettujen aaltomuotojen yhteydessä. Positiiviseen suuntaan siirtyvät pulssit (aaltomuoto I) vastaten pystysuoran synkronisoinnin pulsseja aikaansaavat transistorin 79 kuviosta 3 johtavan ja purkavat kapasitanssin 25 maahan. Aaltomuoto N (kuvio 5) esiintyy transistorin 79 kollektorilla. Kun läsnä ei ole vaikuttamassa pystysuoran synkronisoinnin pulsseja tietyn aikavälin T^ aikana kapasitanssi 25 kytkettynä vastuksen 26 kautta syöttöjännitteen lähteeseen varautuu (aaltomuoto P) tasolle, joka on riittävä aikaansaamaan transistorin 81 johtaminen. Näin pitkä aika T^ (likimain 1/15 sekuntia) vastaten neljän peräkkäisen pystysuoran synkronisointipulssin puuttumista on toteutettu, jotta estettäisiin säätöpiirin virheellinen toimintaan saattaminen siinä tapauksessa, että vahingossa häviää jopa kolme peräkkäistä pystysuoran synkronisoinnin pulssia johtuen erilaisista mahdollisista levyn valmistusvirheistä. Aaltomuodot Q, R ja S syntyvät transis-toreiden 81, 84 ja vastaavasti 87 kollektoreille. Aaltomuoto R, joka muodostuu transistorin 84 kollektorille, kytketään pienen taajuuden virheenkorjaussystee-miin 16 kuvioissa 1 ja 3.

Transistorin 79 kannalle tuleva ensimmäinen pystysuoran synkronisoinnin pulssi saattaa transistorin 79 johtamaan ja oikosulkee täten kapasitanssin 25 maahan. Transistorit 81, 84 ja 87 sammutetaan täten, mikä sallii kapasitanssin 28 varautumisen (aaltomuoto T kuviosta 5) vastuksien 29 ja 88 lävitse, jotka on kytketty syöttö jännitteen lähteeseen. Kun transistori 84 on sammutettuna, kollektorille syntyvä jännite muuttuu positiivisesta arvosta nollajänniteeseen, joka puolestaan mahdollistaa pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin 16 toiminnan.

6 0 4 6 0 15

Tietyn ajanjakson (havainnollistamistapauksessa yhden sekunnin suuruinen) varautuu kapasitanssi 28 tasolle, joka on riittävä saattamaan transistorit 89, 92 ja 31 virtaa johtavaan tilaan. Aaltomuodot U, V ja W muodostuvat transistori iden 89, 92 ja vastaavasti 31 kollektoreille. Transistori 31 on kytketty sarjaan suuren taajuuden virheenkorjauspiirin 19 ja siirtojärjestelmän 20 kanssa.

Yhteenvetona tahtipulssien puuttuminen synkronisoinnin eroittimen 21 ulostulosta jakson ajan, joka vastaa neljää peräkkäistä pystysuoran synkronisoinnin pulssia aikaansaa sekä pienen taajuuden korjauspiirin 16 pienen taajuuden vir-heenkorjaussysteemistä 15 sekä muunninjärjestelmän 20 suuren taajuuden virheenkorjaus systeemistä 18 kytkemisen oleellisesti välittömästi pois toiminnasta.

Kun vaakasuoran synkronisoinnin pulssit ilmestyvät synkronisoinnin eroittimen 21 ulostuloon, ne syötetään sekä pienen taajuuden virheenkorjauspiiriin 16 että suuren taajuuden virheenkorjauspiiriin 19. Pienen taajuuden virheenkorjauspiirin 16 poissaattaminen estää sitä toimimasta vaakasuoran synkronisoinnin pulssin perusteella kunnes pienen taajuuden virheenkorjauspiiri on myöhennän jälleen saatettu päälle seurauksena pystysuoran synkronisoinnin pulssin läsnäolosta. Suuren taajuuden virheenkorjauspiiri 19 kehittää ulostulcmerkin seurauksena vastaanotetuista vaakasuoran synkronisoinnin pulsseista synkronisoinnin eroittimes-ta 21, mutta se ei pysty käynnistämään siirtojärjestelmää 20 kunnes siirtojärjestelmä on ityöheitmin jälleen saatettu päälle, kun on kulunut tietty ennakolta määrätty aikaväli joka alkaa kulumaan pienen taajuuden virheenkorjauspiirin 16 päällesaattamisesta. Pystysuoran synkronisoinnin pulssien läsnäolo saattaa päälle pienen taajuuden virheenkorjauspiirin 16 toiminnan ja täten pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin 15 päälle oleellisesti välittömästi. Siirtojärjestelmän 20 toimintaa viivytetään pienen taajuuden virheenkorjaussysteemin 15 ja suuren taajuuden virheenkorjauspiirin 19 päällesaattamiseen verrattuna, mikä sallii (a) suuren taajuuden virheenkorjauspiirin vasteen stabilisoimisen sekä (b) levyn keskimääräisen nopeuden säädön tiettyyn ennakolta määrättyyn nopeuteen, mikä tapahtuu ennen siirtojärjestelmän 20 toimintaa.

16 6 0 4 6 0

Havainnollistamistapauksessa ovat eri piiriosien arvot seuraavia: A. Kuvio 2 (kapasitanssit):

Kapasitanssi 32 50 mikrofaradia " 39 6800 " 45 0,00018 " " 50 3900 " " 55 0,00015 " 61 10000 " " 64 10000 " " 70 0,00010 " " 74 10000 B. Kuvio 2 (vastukset):

Vastus 34 1,20 kilo-ohmia " 35 11,00 " 36 0,36 " 37 2,70 " 40 0,75 " 41 91,00 " 44 3,50 " 46 10,00 " " 48 3,00 " " 49 16,00 " 51 0,47 " 53 3,30 " 54 20,00 " " 57 3,30 " 58 10,00 " " 59 0,20 " " 62 5,10 " " 66 0,47 " 71 5,10 " 72 1,50 ” 75 0,47 C. Kuvio 2 (diodit):

Diodit 42 ja 69 IN914

Diodi 43 IN60 D. kuvio 2 (porttilaitteet):

Portit 63,35, 67 ja 73 SN7400 E. Kuvio 2 (transistorit):

Transistori 33 2N4250

Transistorit 38,47,52,68,56 ja 60 ZN3691 17 60460 F. Kuvio 3 (kapasitanssit) :

Kapasitanssi 25 10 mikrofaradia

Kapasitanssi 28 100 " G. Kuvio 3 (vastukset) :

Vastus 77 1,00 kilo-ohmia " 78 1,00 " 80 0,051 " 26 0,30 " 29 47,00 " 82 33,00 ” 83 6,20 " 65 22,00 " " 86 3,30 " 88 1,00 " 90 3,30 " 91 5,60 " H. Kuvio 3 (transistorit ) :

Transistorit 84 ja 92 2N4250

Transistorit 79,81,87 ja 89 2N3691

Claims (4)

18 60460

1. Nopeudenkorjausjärjestelmä levyntoistojärjestelyssä, johon kuuluu laite tallennettujen signaalien toistamiseksi muistivälineeltä ilmaisinlait-teella ja välineet muistivälineen käyttämiseksi suhteellisen liikkeen synnyttämiseksi muistivälineen ja ilmaisinlaitteen välille, jolloin tarvitaan suhteellisen liikkeen ennalta määrätty nopeus laitteen oikeaa toimintaa varten, johon nopeudenkorjausjärjestelmään kuuluu matalataajuisen virheen korjauselimet (16) muistielimen keskimääräisen nopeuden säilyttämiseksi oleellisesti ennalta määrätyssä nopeudessa, kun matalataajuisen virheen korjauselimien toiminta on aloitettu, piirielimet virhesignaalin kehittämiseksi, joka edustaa muistivälineen ja ilmaisinlaitteen välisen suhteellisen nopeuden hetkellistä poikkeamaa muistivälineen keskimääräisestä nopeudesta, ja muutinelimet, jotka on kytketty piirielimiin, ilmaisinlaitteen asennon muuttamiseksi suhteessa muistivälineeseen tavalla, joka minimoi virhesignaalin, tunnettu elimistä (21, 22-30, 31), jotka riippuvaisesti tallennettujen signaalien esiintymisestä ilmaisinlaitteen ulostulossa viivästävät muutinelimien toimintaa suhteessa matalataajuisen virheen korjauselimien käynnistämiseen siten sallien muistivälineen keskimääräisen nopeuden säädön oleellisesti ennalta määrättyyn nopeuteen ja piirielimien stabiloinnin muutinelimien toimintaa edeltävän virhesignaalin kehittämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nopeudenkorjausjärjestelmä, tunnettu ohjauselimistä, jotka riippuvaisesti tallennettujen signaalien esiintymisestä ilmaisinlaitteen ulostulossa aloittavat matalataajuisen virheen korjauselimien (16) ja piirielimien toiminnan virhesignaalin kehittämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nopeudenkorjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että muutinelimiin lisäksi sisältyy elimet ilmaisinlaitteen kannattamiseksi, joihin kannatinelimiin kohdistetaan korjausliike piirielimien virhesignaaliulostuloa vastaavasti.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nopeudenkorjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjauselimet riippuvaisesti tallennettujen signaalien puuttumisesta ilmaisinlaitten ulostulossa estävät matalataajuisen virheen korjauselimien (16) ja muutinelimien toiminnan.