FI60316B - Foerfarande och apparatur foer bestaemning av antibioters kaenslighet - Google Patents

Description

@ SU OM I —FI N LAN D patenttijulkaisu—patentskrift 6031 6 IT © © Kv.lk7lnt.CI? G 01 N 21/03 φ © Patenttihakemus — Patentansökning 762861 ® @ Hakemispäivä — Ansöknlngsdag O7.lO.76 @ Alkupäivä —Giltlghetsdag 13.08.73 ® Tullut julkiseksi — Blivlt offentllg 07.10.76 @ Nähtäväkslpanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31.08.8l

Patentti- ja rekisterihallitus © Patentti myönnetty — Patent meddelat 10.12.81

Patent- och registerstyrelsen Λ

Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 18.08.72 USA(US) 2819^6 (73) Warner-Lambert Company, 201 Tabor Road, Morris Plains, New Jersey O795O, USA(US) (72) Julius Praglin, East Lyme, Conn., David Kenneth Longhenry, East Lyme,

Conn., Alan Clarkston Curtiss, Old Lyme, Conn., James Edward McKie,

Jr., Ledyard, Conn., USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä ja laite antibioottien herkkyyden määrittämiseksi - Förfarande och apparatur för bestämning av antibioters känslighet (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 2537/73 (patentti 53591) -Avdelad frän ansökan 2537/73 (patent 53591)

Keksinnön kohteena on säiliö, joka on tarkoitettu käytettäväksi jaettaessa liuosta useisiin identtisiin näytteisiin, joihin lisätään eri reagensseja, joiden kunkin reaktio liuoksen kanssa on tutkittava, ja joka käsittää täyttölohkoja, joihin jaettava liuos sijoitetaan tasaisesti niihin jaettuna ja joista se siirretään vastaaviin koelohkoihin.

Sairaaloiden kliinisillä laboratorioilla on ollut ongelmia määritettäessä antibiootti, jolle potilaasta eristetty tautia synnyttävä bakteeri on herkin. Kirby-Bauerin menetelmässä, joka on kuvattu "Disc Suspeptibility Testing"-otsikoidussa artikkelissa julkaisussa "Hospital Practice", February 1970, Voi. 5, n:o 2, sivut 91-100, mitataan estovyöhyke bakteeria sisältävässä hyytelössä olevan antibiootti-levyn eli -pyörylän ympäriltä. Tähän kuluu noin yksi vuorokausi ja se vaatii melkoisesti käsittelyä, työaikaa ja altistamista tautia synnyttävälle bakteerille. Pitkälle automatisoitu hiukkaslaskentajärjestelmä on kuvattu julkaisussa "Applied Microbiology", December 1971, sivut 98Ο-986, Se antaa tulokset parissa kolmessa tunnissa, mutta on äärimmäisen monimutkainen ja kallis ja tappaa bakteerit estäen siten toiston. Valoa hajottavia lasersädefotometreja on myös käytetty pyörivällä ilmaisimella saadun hajaantumiskäyrän muutosten tutkimiseen bakteerien antibioottiherkkyyden määrittämiseksi. Tällaiset järjestelmät ja laitteet perustuvat solun koon ja muodon 2 60316 muutoksiin eivätkä kasvun estoon (jolla voidaan tehdä päteviä johtopäätöksiä bakteerien herkkyydestä), sekä vaativat erittäin paljon taitoa kysyvän analyysin ja ovat suhteellisen kalliita, Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan suhteellisen yksinkertainen ja huokea lokerosäiliö, joka on sopiva antibioottiherkkyystutkimukseen ja joka ei ainoastaan perustu antibioottiherkkyystutkimuksen hyväksytyille ja oikeiksi osoitetuille periaatteille, vaan on myös nopea, tehokas, taloudellinen ja yksinkertainen käyttää.

Keksinnön mukaisesti saadaan aikaan lokeroitu säiliö, joka on tarkoitettu käytettäväksi jaettaessa liuos useisiin identtisiin näytteisiin, joihin lisätään erilaisia reagensseja, joiden kunkin reaktio liuoksen kanssa on tutkittava, jolloin säiliö käsittää pitkittäisen lokerosarjan, jolla on pituusakseli, jolloin kussakin lokerossa on täyttö- ja koelohko, jotka kykenevät pitämään sisässään nesteitä, jolloin kaikkien lokeroiden täyttö- ja koelohkot ovat olennaisesti samalla suoralla linjalla, koelohkotuen lokerosarjan koelohkojen pitämiseksi alhaalla nesteen saamiseksi virtaamaan lokerosarjan koelohkoihin ja pysymään näissä, täyttölohkotuen täyttöloh-kojen pitämiseksi alhaalla liuoksen saamiseksi jakautumaan täyttölohkoihin, jakoti-lan, joka on yhdistetty kaikkiin täyttölohkoihin liuoksen saamiseksi virtaamaan jakotilasta täyttölohkoihin yhdysaukkojen kaikkien täyttölohkojen välille liuoksen saamiseksi tasan jakautumaan täyttölohkojen kesken, jolloin jokainen täyttölohko on yhdistetty sitä vastaavaan koelohkoon nesteen saamiseksi virtaamaan niiden välillä siten, että säiliön kääntäminen akselinsa ympäri asennosta, missä täyttölohkot ovat alhaalla, asentoon, missä koelohkot ovat alhaalla, mahdollistaa täyttölohkoihin tasan jakautuneiden liuosmäärien virtaamisen täyttölohkoista koelohkoihin, ja aukkoja jokaisen lokeron seinämässä koelohkojen yläpuolella reagenssien panemiseksi koelohkoihin.

Esillä olevan keksinnön lokeroitu säiliö on erittäin käyttökelpoinen sellaisen laitteiston osana, jolla voidaan suorittaa hakemuksessa n:o 2537/72 kuvattu menetelmä eri antibioottien suhteellisen tehokkuuden määrittämiseksi bakteereihin.

Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista, että kukin täyttölohko ja siihen liittyvä koelohko sijaitsevat omassa pituusakselilla varustetun, pitkittäisen lokerosarjan lokerossaan, että säiliö on varustettu jakotilalla, joka ottaa vastaan jaettavan liuoksen ja säiliön levätessä täyttölohkotuen varassa, jolloin täyttölohkot sijoittuvat jakotilan alapuolelle, sijoittaa liuoksen täyttölohkoihin tasaisesti niihin jakautuneena täyttölohkojen välissä olevien yhdysaukkojen kautta, että kukin täyttölohko on yhdistetty siihen liittyvään koelohkoon siten, että liuos virtaa täyttölohkoista koelohkoihin, kun säiliötä pyöritetään pitkittäisakselin ympäri, kunnes se lepää koelohkotuen varassa, jolloin koelohkot sijoittuvat täyttölohkojen alapuolelle, ja että kunkin lokeron seinässä on koelohkon yläpuolella aukko reagenssin sijoittamiseksi koelohkoon.

Käytettäessä tätä lokeroitua säiliötä, jota tästedes kutsutaan kyvetiksi, voidaan eri reagenssien, kuten antibioottien tehokkuus määrittää lisäämällä antibiootit 3 60316 samanaikaisesti useihin bakteerisuspension identtisiin näytteisiin. Näytteiden valmistus, antibioottien lisäys niihin ja niiden analyysi helpottuvat merkittävästi kun ne pannaan lokeroituun säiliöön eli kyvettiin ja sen jälkeen antibioottilevyt viedään samanaikaisesti levyjen jakelulaitteesta näytteisiin. Valmistauduttaessa tähän levyjen sisäänpanoon toisiinsa yhdistetyt täyttö- ja koelohkot käännetään kyljelleen niiden täyttämiseksi yhtä suurilla määrillä bakteerisuspensiota tämän siirtyessä jakotilasta lohkoihin. Kun kyvetti sitten käännetään asentoon, missä toisiinsa yhdistetyt lohkot ovat pystyasennossa, näyteliuos virtaa yhtyvistä täyttölohkoista erillisiin koelohkoihin, Antibioottilevyt voidaan sitten kätevästi pudottaa kaikkiin koelohkoihin näiden yläseinämässä olevan aukon läpi ja näin nämä levyt pidetään vähäisesti uppoutuneina jokaisen lokeron koelohkoon suljettuun bakteerisuspensioon. Antibioottilevyt voidaan panna kyvettiin jopa ennen inokulaattia, so. elatusaineino-kulumia, jos käytännön tarpeet niin vaativat. Koelohkot ovat edullisesti valoa läpäiseviä ja muotoiltu nopean fotometrisen analyysin mahdollistamiseksi, mikä tapahtuu esim. kuljettamalla ne nopeasti valonlähteen ja fotometrisen tuntoelimen, edullisesti valon hajuksen selville ottavaa tyyppiä olevan tuntoelimen ohi. Jos määritetty kasvuindeksi on liian pieni, kyvetti voidaan uudelleen inkuboida ja uudelleen lukea ennen poisheittoa.

Esillä olevan keksinnön saamiseksi paremmin ymmärrettäväksi sitä selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten yhteydessä, joissa samanlaiset osat on merkitty samoilla viitenumeroilla ja joissa kuvio 1 on osittain luonnosmainen kaavio antibioottiherkkyystutkimukseen käytettävästä laitteistosta, johon sisältyy esillä olevan keksinnön mukainen kyvetti; kuvio 2 on päällikuva kuviossa 1 esitetyn laitteiston kyvetistä; kuvio 3 on etukuva kuviossa 2 esitetystä kyvetistä; kuvio il on pohjakuva kuvioissa 2 ja 3 esitetystä kyvetistä; kuvio 5 on takakuva kuvioissa 3 ja li esitetystä kyvetistä; kuvio 6 on päätykuva kuvioissa 2 ja 3 esitetyn kyvetin vasemmasta päästä; kuvio 7 on päätykuva kuvioissa 2 ja 3 esitetyn kyvetin oikeasta päästä; kuvio 8 on poikkileikkauskuva kuvion 3 linjalta 8-8; ja kuviot 9-13 ovat osittain kaaviollisia kuvia kuvioissa 2-8 esitetyn kyvetin peräkkäisistä täyttövaiheista sitä syöttöputkesta täytettäessä.

Kuviossa 1 esitetään laitteisto useiden eri reagenssien, kuten antibioottien (esim. kaksitoista), suhteellisen tehokkuuden määrittämiseksi bakteerien kasvun estämisessä, joka laitteisto käsittää kertakäyttöisen muovikyvetin 12, jossa herk-kyyskokeet suoritetaan, jakelulaitteen 14 levyjen 16 panemiseksi kyvettiin 12, inku-baattoriravistimen 30 bakteerien inkuboimiseksi ja kyvettien ravistelemiseksi ja automaattisen valonhajotusfotometri-analysaattorin 62 bakteerien kasvun avalvoi-miseksi ja tulosten kirjoittamiseksi esikirjoitetulle lomakkeelle tai nauhalle 22, kuten myöhemmin lähemmin selitetään.

Ennen tässä yksityiskohtaisesti kuvattua tutkimusmenetelmää saatu kliininen eriste pannaan petrinmaljaan 20, jossa sen annetaan inkuboitua yön yli.

4 60316

Sitten bakteorologi poimii maljasta useita morfologisesti samanlaisia kasvu-pesäkkeitä silmukkaa 24 käyttäen, minkä jälkeen ne pyörresekolttamalla suepen-doIdaan putkessa 13 olevaan suolaliuokseen. Fotometrin vakiointimenetelmää käyttäen putkessa oleva suspensio saatetaan normitettuun bakteeripitoisuuteen, joka tarkistetaan analysaattorissa 62 pistämällä putki kannessa 74 olevaan aukkoon ja katsomalla lukema mittarista 68. Kaksi millilitraa koi suspensiota lisätään 18 millilitraan reheväkasvuista elastusainetta, joka on pantu kier-repäiseen koeputkeen 7Θ. Koeputki 7Θ ruuvataan kiinni muovikyvettiin 12 ja yksinkertaisella käsittelyllä saadaan koeputken sisältö tasaisesti jakautumaan kyvetin kolmeentöistä koelokeroon Sc ja S1_12· Nyt lisätään eluutiolevyt 16 aukkojen 26 kautta, jotka paljastetaan poistamalla suljin 34» levynJakelu-laitteen 14 avulla ja pidetään suspendoituneina kammioiden S^_12 kahdessatoista erillietetyssä lohkossa 17 olevassa kasvuaineessa 28 kyvetin yläosassa olevien muoviputkein 29 avulla. Kolmastoista kammio SQ on kontrollikammio.

Kyvetti 12 inkoboidaan nyt kolme tuntia inkubaattori-ravietimessa 30, Joka on rakennettu ottamaan vastaan 30 kyvettiä. Kolmen tunnin kuluttua kyvetti 12 pistetään analysaattoriin 62 ja kasvu kussakin kammiossa SQ ja evaluoidaan.

Vertaamalla kontrollikammioon SQ jokaisen kammioissa S.j_12 olevan antibiootin suhteellinen inhibitoiva vaikutus lasketaan ja kirjoitetaan kuten lähemmin jäljempänä kuvataan.

Reheväkasvuisella elatusaineella on seuraava koostumus grammoissa/litra ja sen pH-arvo on 7»0.

aineosa pitoisuus peptoni "C" 15,0 peptoni "S" 5,0 dekstroosi 5,5 natriumkloridi 4,0 natriumsulfiitti 0,2 1-systiini 0,7

Laitteiston 10 neljän komponentin yksityiskohtaista rakennetta selitetään seuraavassa: A. Kyvetti 12

Antimikrobieten aineiden vaikutuksen mittaaminen elastusaineessa olevien mikro-organismien (bakteerien) kasvuun vaatii kammion (kennon ) jossa on inoku-loitua elastusainetta. Elastusaineessa tapahtuvan kasvun mittaaminen valonhajo-tuksella vaatii, että tämä kammio on sekä käytettyä säteilevää valoa läpäisevä että geometrisesti yhteensopiva valonhajotusfotometrin kanssa. Monien antimikro-bisten aineiden vaikutusta mikro-organismin kasvuun voidaan kätevästi ja nopeasti tarkastella järjestelmällä nämä optiset kammiot suoraan jonomuotoon yhdeksi yksiköksi. Kyvetti 12 salli myös mukavasti siirtää yhtä paljon inokuloltua 6 u 31 6 elatusainetta jokaiseen kammioon S. Kyvetti 12 pystyy myös helposti ottamaan vastaan antimikrobisella aineella kyllästetyn pyöreän paperilevyn kaikkiin kammioihinsa, mutta ei pysty ottamaan vastaan tällaista antimikrobieta levyä yhteen kontrollikammioonsa. Lisäksi kyvetti 12 on veeitiivls, optisesti kiillotettu, optisesti toisinnettava, halpa, suhteellisen pieni, pinottava ja mahdollisesti kertakäyttöinen.

Kyvetti 12 esitetään kuvioissa 2-6. Se on optisesti kirkasta ja inertistä muovia, kuten polystyreeniä ja se valmistetaan ruiskupuristusmenetelmällä kaksiosaiseksi optiset! kiillotettuja teräsmuotteja käyttäen. Ruiskupuristuksen jälkeen molemmat osat saumataan yhteen joko liuotteella tai ultraääni -energialla kyvetin valmistamiseksi. Ultraäänisaumasta suoritetaan, koska silloin vältetään optisen pinnan turmeltuminen liiallisen liuottaen johdosta. Kyvetissä 12 on suorassa jonossa eli sarjassa yksi kontrollikammlo S. ja kaksi-toista antimlkrobisten eli bakteerien kasvua estävien aineiden koekammiota 12* Ainoa toinen materiaali esitetyssä kyvetissä 12 käytetyn polystyreenin ohella on taipuisa polymeeri, kuten styreeni-butadieenipolymeeri, josta tiiviste 32 ja suljin 34 on valmistettu. Tiiviste 32 Ja suljin 34 asetetaan kyvettiin 12 ennen lopullista pakkaamista.

Kyvetti 12 käsittää Soisi osaa: (1) Inokulumluutkiaukko (P) (kuviot 2-7)

Kierteitetty aukko, Joka ottaa vastaan inokuloitua elatusainetta Aeäl-tävän 18-143 klerrepäisen putken 78· Aukon pohjaosaan asetettu tiiviste 32 muodostaa vedenpitävän sulun kyvetin ja lnokulumiputken välille.

(2) Jakotila (r) (kuviot 2-7)

Se ottaa vastaan inukuloidun elatusaineen inokulumiputkesta, kun kyvet-tiä käännöllään käsin.

(3) Tolsiinsa yhdistetyt täyttölohkot 15 Täyttölohkorivi 15 ulottui kyvetin päästä päähän sen pituusakselin suunnassa (jakotilaa R lukuunottamatta). Ne on yhdistetty jakotilaan pääjakoaukolla 31 ja ottavat vastaan inokuloidun elatusaineen jakotliasta, kun kyvettiä käännöllään käsin yhtä suurien liuosmäärien saamiseksi virtaamaan ko. lohkoihin jakoaukkojen 33 kautta, mitä auttaa ilman paluuvirtaus ilmareikien 35 läpi. Jakeluaukkojen 33 pinta-ala suurenee jakotilasta R poispäin.

(4) Koelohkot 17 (kuviot 7 .1a 8)

Kolmetoista erillistä lokeroiden Sc, (s^, S2"si2^ va*oa hajottavaa koe-lohkoa 17 ottavat vastaan yhtä suuren tilavuusmäärän inokuloitua elatusainetta toisiinsa yhdistetyistä täyttölohkoista 15, kun kyvettiä käännetään käsin 90° pituusakselinsa ympäri täyttölohkojen laskemiseksi. Kun nämä kolmetoista lokeroa S on täytetty inokuloidulla elatusaineella, ne on eristetty toisistaan 6 6 L» ό 1 6 väliseinillä 3β· Jakeluaukot 33 ja llmareiät 35, jotka sijaitsevat väliseinän 36 yläosassa ja selvästi elatusainetason yläpuolella, ovat ainoat yhteydet lokeroiden välillä. Nämä ilmareiät ovat välttämättömät nesteen saamiseksi oikein jakautumaan alasvietyihin täyttölohkoihin 13« kuten yllä kuvattiin.

(5) Antimikrobilevy.ien ontelonitlmet (29) (kuviot 7 .1a 8)

Kaksitoista aukkoista onttoa puikkoa 29 ulottuvat alas kahdentoista lokeron koelohkoihin. Jokainen ontto puikko, tunnettu levynpitimenä, ottaa vastaan pyöreän antimikrobipaperllevyn 16 (halkaisija 6,5 mm) kyvetin 12 yläpinnassa olevan kahdentoista levyaukon 26 kautta. Levy putoaa levynpitimeen 29 ja jää lepäämäänpitimen pohjalle 73· Levynpitimen seinämään lähelle levyä 16 on muodostettu kaksi eluutioaukkoa E, jotka sallivat antimikroblsen (so. bakteerien kasvua estävän) aineen eluutlon koelohkossa olevaan inokuloituun elatusaineeseen. Sulkimen 34 kaksitoista nystyrää 40 (kutsutaan sulkutulpiksi) pistetään levyaykkoihin 26 vedenpitävän sulun muodostamiseksi kuhunkin levynpitimeen. Suljin 34 on asetettu kahden yhdensuuntaisen kiskon 34a väliin, joiden välissä kyvetin 12 yläpinnan aukot 26 ovat.

(6) Kannike B (kuviot 2 ,1a 4-8)

Kyvetin 12 takaosaan on sijoitettu sen pituussuuntainen L-muotoinen kannike B, jolla kyvetti voidaan kiinittää inkubaattoriravistimen 30 pitimiin 42 ja fotometrin vaunun pltimeen. Kyvetin kannike B mahdollistaa siis sen oikean aeennoinnin sekä inkubaatio-ravistusjakson että fotometrin pyyhkälsyjakson ajaksi.

Inkubaattori-ravistin, esitetty kuviossa 1, ottaa vastaan kolmekymmentä kyvettiä kolmessa keskenään vaihdettavassa hyllyssä 54. Kussakin hylsyssä 54 on kymmenen pidintä 42 kyvettien pitämiseksi näiden oman kannikkeen B avulla.

Kyvettien kiertoravistus tai -sekoitus tapahtuu inkubaattorissa, jonka lämpötila pidetään arvossa 36- 0,5°C on-ei-tyyppisellä lämpötilansäätimellä. Inkubaattorissa on varotermostaatti 60 varalla olevan lämpötilansäätöjärjestel-män aikaansaamiseksi päätermostaatin sattuessa rikkoutumaan. lakubaattori-ravistimeesa 30 on nopeudensäätönuppi 63, jolla voidaan muuttaa sen ravistus-liikkeen klertotaajuutta ja mittari 65a kiertotaajuuden näyttämiseksi sekä läm-pötllanasetusnuppl 65 lämpötilan muuttamiseksi.

A. Vakloinokulumin valmistaminen

Vakiotyyppinen inokulumi on puhtaiden bakteerien suspensio 0,90 painoni sa 7 natriumkloridiliuoksessa, jolloin siinä on 1-3 x 10' elinkykyistä solua millilit-raa kohti. Tämä normaalityyppinen suolaliuoeinokulumi optisesti hyväksyttävässä, so. puhtaassa, naarmuttomassa 16 x 125 un kokoisessa pyöreäpohjäisessä piilasl-putkessa antaa 35 kulmassa hajotussignaalin - log S arvojen 2,2(l x 10 so- •7 lua/ml) ja 1,9 (3 x 10' solua/ml) välillä ollessaan asetettuna fotometriin.

6031 6 7

Fotometrin vakiointimittarissa 68 on keskialue (kattaa 40 i° mittarin koko alueesta), joka on "oikean inokulumin alue". Sen molemmat rajat vastaavat hyväksyttävän hajotusalueen rajoja. Mittarin vasen alue (kattaa 30 $ mittarin koko alueesta) merkitsee "alle" ja/tai "lisää mikro-organismeja". Oikeanpuoleinen alue (kattaa loput 30 # mittarin koko alueeeta) merkitsee "yli" ja/tai "laimenna suolaliuoksella".

Vakioinokulumi valmistetaan siirtämällä tietyn bakteerin kasvupesäke tai -pesäkkeitä 16-24 h agar-agarta 16 x 123 mm kokoiseen vakiotyyppiseen suolaliuos inokulumiputkeen 13» joka sisältää 6»0 ml 0,45 ^um kalvolla suodatettua, steriiliä 0,90 painosuolaliuosta. Tähän tarkoitukseen käytetään mikrobiologista silmukkaa 24 ja sterilointiin käytetään tavallista liekitystä.

Vaikka ratkaisu, kuinka monta kasvupesäkettä on asetettava vesiliuos-putkeen sopivan pitoieuusalueen saamiseksi, on loppujen lopuksi käytännön asia ja riippuu pesäkkeitten konsistensseista ja suuruuksista niin likimääräisiä suuntaviivoja pesäkkeitten halkaisijasta ja hiiden lukumäärästä voidaan kehitellä vakiotyyppisen inokulumin nopean valmistamisen helpottamiseksi.

Kun pesäkkeet on silmukalla siirretty suolalluosputkeen 13 (silmukan varovainen hankaaminen putken sisäpuolta vasten heti koverankuperan osan alapuolelta auttaa irrottamaan erityisen tahnamaiset pesäkkeet silmukasta), putki 13 liekitetään, varustetaan klerrekannella, pidetään pyörrellikkeessä 13 sekuntia ja asetetaan fotometrin kannen inokulumiaukkoon. Putken yläosassa oleva valkoinen, pystysuora merkkiviiva auttaa sen asennolmisessa (valkoinen merkkiviiva asetetaan samaan linjaa fotometrin kannessa olevan samanlaisen viivan kanssa). Sitten painetaan vakiointinappia 79 ja pannaan merkille, mihin mittarin 66 osoitin asettuu. Jos osoitin on normaalin inokulumin alueella, suolaliuos-inokulumi on valmis vietäväksi kyvettiin. Jos osoitin on "alle"alueella, putki 13 otetaan pois fotometristä ja siihen lisätään kasvupesäke tai -pesäkkeitä.

Jos osoitin sijaitsee "yli" alueella, silloin putkeen lisätään vähitellen steriiliä, suodatettua 0,90 paino-$ suolaliuosta kunnes Inokulumi on laimennettu normaalialueelle.

B. Vakioidun inokulumin altistamien antibiooteille (l) Ryvetin nanost «uninen antlmikroblsllla levyillä

Kun haluttu ryhmä antimikrobisia aineita (antibiootteja) on valittu, levynjakelulaite 14 panostetaan kääntämällä se ylösalaisin ja pistämällä varatut patruunat 39 (suu ylöspäin) jakelulaitteen 14 reikiin 19. On pidettävä huoli siltä, että jokaisen patruunan 39 levyt 16 on oikein pakattu (so. ovat 90° kulmassa patruunan pituusakselia vastaan) ja että ylimmän levyn ja putken suun välinen etäisyys ei ole 3 mm pitempi. Kun kalkki patruunat on panostettu, jake-lulaite 14 käännetään takaisin normaaliin pystyasentoonsa. Suljin 34 poistetaan 6 O 31 6 kyvetistä 12. Jakelulaitteen 14 seisoessa penkillä (tai sopivalla pöydällä) kyvetti 12 asetetaan jakelulaitteen ohjaimeen Ja työnnetään vasteeseen 45 saakka. Sitten painetaan jakelulaitteen vipuvartta 51, minkä jälkeen se vapautetaan, jolloin yksi levy 16 menee kyvetin 12 jokaiseen levyaukkoon 26. Kyvetti 12 poistetaan jakelulaitteesta ja suljin 54 pannaan lujasti paikalleen kyvetin sulkemiseksi.

(2) Kyvetin täyttäminen elatusalneinokulumi11a (kuviot 9-15)

Vakiomenetelmää noudattaen putkesta 13 siirretään steriilillä pipetillä 2,0 ml euolaliuosinokulumia 20 x 12 mm kokoiseen putkeen 78 (tasapohjainen, piilasinen, 18-145 kierrekannella varustettu), jossa on 18,0 ml steriiliä, 0,45yum kalvolla suodatettua reheväkasvuista elatusainetta (kuvattu edellä). Käytetään tavallista mikrobiologista putkien suiden liekitysmenetelmää ja ino-kulumin sisäänpanon jälkeen putki suljetaan kierrekannella. Sitten tätä putkea 7Θ käännetään varovasti ylösalaisin useita kertoja sisällön sekoittamiseksi, kansi poistetaan ja heti sen jälkeen putki kierretään pystyasennossa kyvetin inokulumiaukkoon P kunnes se lujasti painautuu tiivistettä 52 vasten. Ensimmäinen vaihe ja seuraavat valheet kyvetin täyttämisessä eLatusaineinokulumilla esitetään vastaavasti kuvioissa 9 ja 10-13. Kyvetti 12 käännetään nyt varovasti 180° siten, että inokulumiputken 78 sisältö juoksee täydellisesti kyvetin jakotilaan R (kuvio 10). Kyvetti 12 asetetaan lepäämään jakotilansa päätypinnalla 112 vaakasuoralle pinnalle 114· Tässä asennossa kyvetin pituusakseli on kohtisuorassa vaakasuoraa pintaa vastaan, kuten kuviossa 11 on esitetty. Sitten kyvettiä 12 käännetään 90°, niin että inokulumi valuu jakotliasta toisiinsa yhdistettyihin jakelulohkoihin 15, kuten kuviossa 12 on esitetty. Tämä kääntö tapahtuu helpoimmin tarttumalla kyvetin ei-jakotilapäähän Ja laskemalla se vaakasuoralle pinnalle, niin että kyvetin takasivu 9 (jossa kyvetin kannike B on) lepää vaakasuoralla pinnalla 114 (kuten kuviossa 13 on esitetty), jolloin takasivu 9 muodostaa täyttölohkojen tuen niiden pitämiseksi ala-asennossa Ja elatusaineinokulumin saamiseksi jakautumaan täyttölohkoihin. Valuminen täyttö-lohkoihin on päättynyt 8 sekunnin kuluttua, minkä jälkeen suoritetaanlopulli-nen kääntö. Tähän kuuluu vain kyvetin kääntäminen 90° pituusakselinsa ympäri pystyasentoon (so. asento, missä se panostettiin antimikronisilla levyillä) lepäämään päätyseiniänsä alareunojen 116 ja Jakotilansa R alla olevan jalan 118 varassa, jolloin reunat 116 ja jalka 118 muodostavat koelohkotuen lokero-sarjan pitämiseksi niin, että koelohkot ovat alhaalla, jotta elatusaineinoku-luml juoksee näihin koelohkoihin ja pysyy niissä. On hyvin tärkeätä, että kyvetti pysyy vaakasuorassa tämän viimeisen käännön aikana, jolloin tämä taataan suorittamalla kääntö sillä tavalla, että kyvetin molemmat päät pysyvät käännön vaakasuoran pinnan aikana kosketuksessa. Oikein täytettyä kyvettiä tarkastelemalla voidaan nähdä, että elatusaineinokulumin korkeus on sama kaikis-

Claims (16)

1. 6031 6 9 sa koelohkoissa. Kussakin ontelopitimessä 29 olevan levyn 16 pitäisi olla aivan elatusaineen pinnan alapuolella. Eräissä tapauksissa levyt 16 eivät sijaitse samalla tasolla, tämä ei kuitenkaan aiheuta ongelmia niin kauan kuin levy on elatusaineen kosketuksessa. C. Täytetyn kyvetin lnkuhaatlo ,1a ravistelu Heti kun elatusaineinokulumi on Jaettu antimikrobisilla levyillä panostettuun kyvettiin, tämä asetetaan inkubaattori-ravistimeen 5°· Keskikokoisen kliinisen mikrobiologisen laboratorion työkuormitus on todennäköisesti niin suuri, että useita kyvettejä on pantava yhdellä kertaa inkubaattori-rauistimeen. On suositeltavaa, että Jos esim. 10 bakteerieristettä on tutkittava tunnissa, ensiksi valmistetaan kymmenen vakioinokulumia, minkä Jälkeen kyvetit täytetään ja pannaan inkubaattori-ravistimen yhdelle hyllylle. Sen Jälkeen ne samanaikaisesti inkuboidaan Ja ravistetaan vakion 3 tunnin ajan 36°C lämpötilassa. InkubaatioJakson aikana inkubaattori-ravistin voidaan hetkeksi pysäyttää toisen tai kolmannen kyvettihyllyn sisäänpanemlseksi. Kolmituntisen inkubaatio-ja gekoitusvaiheen jälkeen kyvettihyllyt poistetaan Ja viedään fotometriin lukemista varten. Lukemisprosessi toistetaan kunkin kammion eli lokeron osalta kunnes kaikista kammidsta on saatu lukema ja tulos listattu.
2. 1. Säiliö, joka on tarkoitettu käytettäväksi jaettaessa liuosta useihin identtisiin näytteisiin, joihin lisätään eri reagensseja, joiden kunkin reaktio liuoksen kanssa on tutkittava, ja joka käsittää täyttölohkoja, joihin jaettava liuos sijoitetaan tasaisesti niihin jaettuna ja joista se siirretään vastaaviin koelohkoihin, tunnettu siitä, että kukin täyttölohko (15) ja siihen liittyvä koelohko (17) sijaitsevat omassa pituusakselilla varustetun, pitkittäisen lokerosarjan (S^-S^) lokerossaan, että säiliö (12) on varustettu jakotilalla (R), joka ottaa vastaan jaettavan liuoksen ja säiliön levätessä täyttölohkotuen (9) varassa, jolloin täyttölohkot sijoittuvat jakotilan alapuolelle, sijoittaa liuoksen täyttölohkoihin tasaisesti niihin jakautuneena täyttölohkojen välissä olevien yhdysaukkojen (33) kautta, että kukin täyttölohko on yhdistetty siihen liittyvään koelohkoon siten, että liuos virtaa täyttölohkoista koelohkoihin, kun säiliötä pyöritetään pitkittäisakselin ympäri, kunnes se lepää koelohkotuen (116 , 118) varassa, jolloin koelohkot sijoittuvat täyttölohkojen alapuolelle, ja että kunkin lokeron seinässä on koelohkon yläpuolella aukko (26) reagenssin sijoittamiseksi koelohkoon. ίο 60 31 6
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, t u n n e t t u siitä, että jakotilalla (R) on liitäntä (P) syöttöputkea (78) varten, joka sisältää ennalta määrätyn määrän liuosta, jolloin sekä syöttöputki että jakotila pystyvät ottamaan vastaan liuosmäärän, joka voidaan jakaa ja mahduttaa erikseen jokaiseen pitkittäisen lokerosarjan (S^~S^) lokeroon.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jokainen lokero (S^-S on suurin piirtein pistoolinkotelon muotoinen perä- ja piippuosineen, jolloin täyttölohkot (15) muodostavat peräosat ja koelohkot (17) piippuosat. U. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jokaisen lokeron mainittu seinämä käsittää aukollisen ontelopuikon (29), joka on asetettu vastaavan lokeron sisään ja että ontelopuikkojen kärjissä on aukkoja (E), joiden kautta ontelopuikkojen sisällöt eluoituvat koelohkoissa (17) oleviin näytteisiin.
5. 5. Patenttivaatimuksen k mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jokainen ontelopuikko (29) on oleellisesti suljettu putki, jossa on rakoja mainitun kärjen vieressä.
6. 6. Patenttivaatimuksen h tai 5 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jokaiseen aukkoon (26), joka johtaa vastaavaan ontelopuikkoon, on asetettu poistettava tulppa (3**a).
7. 7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että tulpat käsittävät taipuisan liuskan (3*0, jossa on pitkittäinen sarja yksittäisiä tulppia, jotka on liitetty liuskaan niiden sisäänpanon ja poiston helpottamiseksi.
8. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jakotila (R) rajoittuu yhteen mainituista lokeroista ja on yhdistetty siihen täyttöaukolla (31) ja että säiliössä on myös väliseinä (36) kunkin kahden vierekkäisen lokeron välissä, jolloin yhdysaukot (33) sijaitsevat väliseinissä jokaisen täyttöaukon pohjassa, kun täyttölohkot ovat jakotilan alapuolella, minkä johdosta liuos virtaa ja jakautuu tasan kaikkiin täyttölohkoihin.
9. 9- Patenttivaatimuksen 8 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jokaiseen väliseinään on muodostettu yksi ilmareikä (35) liuoksen tasaisen jakautumisen helpottamiseksi täyttölohkoihin.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että siinä on yläseinämä, joka muodostaa etäällä lohkoista olevan pinnan, että aukot (26) ovat tässä yläseinämässä ja kunkin niistä muodostaa ko. ylöseinnmään liitetyn ontelopuikon avoin pää, jolloin kunkin ontelopuikon kärki on pistetty sitä vastaavaan lokeroon uppoutumaan juuri ja juuri ko. lokeron koelohkossa olevaan liuokseen. 11 60 31 6
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että ontelopuikkojen kärjet ovat pääasiallisesti suljetut että jokaisessa kärjessä on rako.
12. 12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että liitäntä (P) syöttöputkea varten on asetettu pääasiassa yhdensuuntaiseksi pitkittäisen lokerosarjan kanssa, niin että säiliö ja paikallaan siinä oleva syöttöputki ovat pääasiassa yhdensuuntaiset tilan säästämiseksi ja syöttöputken sisällön jakotilaan (R) kaatamisen helpottamiseksi.
13. 13· Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että se käsittää yläosan ja alaosan, jolloin yläosaan sisältyy aukollinen yläseinämä mainituille lokeroille ja jakotila ja yläseinämä on saumattu alaosaan lokeroiden ja jakotilan peittämiseksi. lä. Patenttivaatimuksen 13 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että jakotilassa on liitäntä (P) syöttöputkea varten ja että tämä liitäntä on tasan jaettu ylä- ja alaosan kesken sen valmistamisen helpottamiseksi.
14. 15. Patenttivaatimuksen 13 tai 1U mukainen säiliö, tunnettu siitä, että aukollinen yläseinämä käsittää sarjan reiällisiä ontelopuikkoja (?9)» jotka on liitetty yläosaan ja tarkoitettu pistettäväksi lokeroihin, kun yläosa ja alaosa saumataan yhteen.
15. 16. Jonkin patenttivaatimuksien 1-15 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että siihen on liitetty kannike (B) sen kiinnittämisen helpottamiseksi käsittelyä varten.
16. 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että kannike (B) käsittää listan, joka on liitetty lokerosarjan toiseen pitkittäiseen sivuun ja jonka alareuna on asetettu etäälle ko. sivusta kiinnitysraon aikaansaamiseksi.