FI60228C - Foerfarande foer framstaellning av jetbraensle - Google Patents

Description

Γ\*»Τ·Ι rBl KUULUTUSjULKAlSU ^Π9 9Α

Ma lBJ (11' utlAggNINGSSKRIFT CUZZö #5¾¾ c (4¾ 1 ^ ^ ^ (51) K».ik.3/int.ci.3 G 10 G 4-5/4-6 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentanaöknlng 2313/72 (22) HekemlapUrl — Ansdknlngidtg 21.00.72 ' ' (23) Alkupilvi —Giltlghctsdag 21.08.72 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 03.03.73

Patentti- ja rekisterihallitus .... , .. , . . .,,, - . . , (44) Nihtivlkslpanon |i kuul.|ullulsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Antökan utlagd och utl.skrlftan publicerad 31.08.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 02.09.71 USA(US) 177439 (71) The Lummus Company, 1515 Broad Street, Bloomfield, New Jersey 07003, USA(US) (72) Morgan Chuan-Yuan Sze, Upper Montclair, New Jersey, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (54) Suihkukonepolttoaineen valmistusmenetelmä - Förfarande för framställ-ning av jetbränsle Tämä keksintö koskee suihkukonepolttoaineen valmistusta hiilive-ty-raaka-aineesta, joka kiehuu olennaisesti paloöljyn kiehuma-alueella. Erityisesti keksintö kohdistuu menetelmään tällaisten hiilivetyjen käyttämiseksi raaka-aineena ääntä nopeammissa lentokoneissa käytettäväksi sopivan suihkukonepolttoaineen valmistuksessa.

Jotta suihkukonepolttoaine sopisi käytettäväksi ääntä nopeammissa lentokoneissa, sen on täytettävä vaatimukset, jotka eräissä suhteissa ylittävät tavallisissa ääntä hitaammissa lentokoneissa käytettäväksi sopivan suihkukonepolttoaineen vaatimukset. Nimenomaan ääntä nopeammissa lentokoneissa käytettävän suihkukonepolttoaineen on täytettävä vaatimukset alhaiseen jäätymispisteeseen ja korkeaan lumino-metrilukuun nähden. Tällaisissa lentokoneissa käytettävän polttoaineen jäätymispisteen on oltava ainakin niin alhainen kuin -49,5° tai alempi. Vertaa esimerkiksi "S.S.T. proposed fluel A" koskevia vaatimuksia, jotka on esitetty julkaisussa Hydrocarbon Processing, huhtikuu 1971 > sivu 154, taulukko 2. Luminometriluku on polttoaineen pa-lamisominaisuuksien mitta. Mitä korkeampi tämä luku on, sitä vähemmän savua polttoaine kehittää lentoonnousun aikana ja sitä pienempi on liekin kehittämän säteilyn määrä. Tämä luku määritetään 2 60228 menetelmällä joka on selitetty A STM designation D1322-51! T:ssa. Korkea luminometriluku on yhteydessä alhaisen aromaattipitoisuuden kanssa ja merkitsee myös korkeata savuamispistettä.

On todettu, että polttoaineet, joiden luminometriluku on alhainen, palavat voimakkaasti säteilevällä liekillä ja kehittävät myös liialti savua lentoonnousun aikana. Polttoaineilla, joiden aromaatti-pitoisuus on verraten korkea, on yleensä verraten alhainen luminometriluku. On myös todettu, että luminometrilukua voidaan yleisesti suurentaa suurentamalla suihkukonepolttoaineen parafiinipitoisuutta. Edelleen on todettu, niin kuin US-patentissa 3 ^20 769 on mainittu, että suihkukonepolttoaineen jäätymispistettä voidaan alentaa isome-roimalla suoraketjuiset parafiinit haaraketjuisiksi eli iso-parafiineiksi .

Lisäksi on todettu, että paloöljyn kiehuma-alueella kiehuvat aineet ovat sopivia suihkukonepolttoaineiden raaka-aineita. Näille aineille yksinään ei kuitenkaan niitä eri tavoin käsittelemälläkään saada ääntä nopeammissa lentokoneissa käytettävältä polttoaineelta vaadittua alhaista jäätymäpistettä eikä korkeata luminometrilukua. Nykyisissä erittelyissä vaaditaan yleensä, että polttoaineen luminomet-riluvun on oltava suurempi kuin 77 mm. Lisäksi näiden polttoaineiden on tyydytettävä muitakin laatuvaatimuksia kuten korkeaa lämpöstabiliteet-tia, palamisen laatua ja lämpösisältöä koskevat vaatimukset, varsinkin jos ne on tarkoitettu sopiviksi ääntä nopeampiin kuljetuksiin.

Niinpä tämän keksinnön tarkoituksena on valmistaa ääntä nopeampiin lentokoneisiin käytettäviksi sopivia suihkukonepolttoaineita. Edelleen keksinnön tarkoituksena on valmistaa suihkukonepolttoaineita joiden jäätymispiste on alle -50°c ja joiden luminometriluku on verraten korkea. Edelleen keksinnön tarkoituksena on valmistaa mainitunlaisia suihkukonepolttoaineita, joiden aromaattipitoisuus on alhainen. Edelleen keksinnön tarkoituksena on valmistaa tällaisia suihkukone-polttoaineita käyttäen lähtöaineina maaöljyhiilivetyjä, jotka kiehuvat yleisesti paloöljyn kiehuma-alueella. Keksinnön muut tarkoitukset ja edut selviävät seuraavasta selityksestä.

On kuitenkin huomautettava, että tämän keksinnön mukaan valmistetut polttoaineet sopivat käytettäviksi muuhunkin kuin ääntä nopeampiin lentokoneisiin. Ne ovat yleisesti korkealaatuisia lentoturbiini-polttoaineita, jotka täyttävät sekä Mach l:n alapuolella että ääntä nopeammin lentävissä suihkukoneissa käytettävien polttoaineiden laatuvaatimukset ja ylittävätkin ne.

3 60228

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että (a) seos, joka sisältää olennaisesti paloöljyn kiehuma-alueella kiehuvaa maaöljyjaetta, joka on pääasiallisesti vapaa rikkipitoisista epäpuhtauksista, ja keskimäärin 9-16 hiiliatomia molekyylissä sisältävien haaraketjuisten olefiinihiilivetyjen seosta, johdetaan myö-tävirtakosketuksessa runsaasti vetyä sisältävän kaasun kanssa ensimmäisen reaktiovyöhykkeen kautta, jonka toimintalämpötila on välillä 93-302°C ja paine korotettu, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa, (b) ensimmäisestä reaktiovyöhykkeestä poistetaan kaasufaasipois-tovirta, joka koostuu vedystä ja höyrystyneestä nesteestä, sekä osaksi hydrautunut nestefaasi-poistovirta, (c) mainittu nestefaasi-poistovirta johdetaan toiseen reaktio-vyöhykkeeseen, jonka toimintalämpötila on välillä 122-232°C ja paine korotettu, (d) mainittu nestefaasi-poistovirta hydrataan johtamalla jotakin runsaasti vetyä sisältävää kaasua toiseen reaktiovyöhykkeeseen vastavirtaan sen kanssa, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa, ja (e) mainitusta toisesta reaktiovyöhykkeestä poistetaan kaasufaasi-poistovirta, joka koostuu vedystä ja höyrystyneistä nesteistä, sekä nestefaasi-poistovirta, joka on suihkukonepolttoainetta.

Oheinen piirustus on kaaviollinen esitys tämän keksinnön mukaisesta prosessista.

Niin kuin piirustuksesta näkyy, hydrausvyöhykkeet sisältyvät molemmat samaan hydrausastiaan, joka on pystysuora sylinteri, jossa on kuperat päädyt ja painetta kestävät seinät. Astian sisusta on vaakasuorilla välipohjilla 12, 14 ja 24, jotka mieluimmin ovat revitettyjä levyjä tai sentapaisia, jaettu useiksi kammioiksi eli vyöhykkeiksi, joita ovat ylinen reaktiokammio 16, keskinen kaasun erotusvyöhyke 20 ja alinen reaktiokammio 18. Reaktiokammiot 16 ja 18 on täytetty sopivalla hydrauskatalysaattorilla 22, joka voi olla mitä tahansa hyväksi tunnettua hydraus-dehydraus-katalysaattoria kuten esimerkiksi Raney-nikkeliä, tai nikkeliä, platinaa tai palladiumia, mieluimmin jollakin kantaja-aineella kuten alumiinioksidilla, piioksidilla, pii-maalla, magnesiumoksidilla, sirkoniumoksidillä tai jollakin muulla epäorgaanisella oksidilla, yksinään tai yhdistelminä. Vyöhykkeessä 16 katalysaattori on välipohjan 12 kannattamana. Vyöhykkeessä 18 katalysaattori on samanlaisen välipohjan 24 kannattamana. Välipohja 24 on mieluimmin jonkin matkaa reaktioastian pohjan yläpuolella siten rajoittaen ylhäältä alista lisäkammiota eli vyöhykettä 26.

Tuoretta aromaattipitoista raaka-ainetta, joka kiehuu olennaisesti paloöljyn kiehuma-alueella ja joka jäljempänä selitetään lähemmin, 4 60228 syötetään järjestelmään johtoa 62 myöten. Tähän syöttövirtaan syötetään johtoa 60 myöten haaraketjuisten olefiinien seosta, joka myös selitetään jäljempänä, 10-50 tilavuus-?, mieluimmin 15-40 tilavuus-? aromaattipitoisesta raaka-aineesta laskettuna. Yhdistetty raaka-aine jatkaa matkaansa johtoa h6 myöten, ja siihen syötetään vetyvirta johdosta 38. Sitten se kulkee johtoa 40 myöten nuolen suuntaan kunnes tämä yhtyy johtoon 44, josta siihen lisätään erottimesta 34 tulevaa lauhdutettua kierrätysnestettä. Näin saatu raaka-aineen, kierrätys-nesteen ja vedyn seos kulkee sitten johtoa 42 myöten hydrausastian ensimmäiseen vyöhykkeeseen 16, joka toimii noin 168 - noin 260°C lämpötilassa ja noin 28,6-107 aty paineessa.

Raaka-aineen, kierrätysnesteen ja vedyn seos kulkee vyöhykkeessä 16 olevan katalysaattorin läpi alaspäin adiabaattisissa reaktio-olosuhteissa, joissa huomattava määrä aromaateista hydrautuu vastaaviksi nafteeniyhdisteiksi ja olefiinit olennaisesti kokonaan myös hydrautuvat vastaaviksi isoparafiineiksi. Vyöhykkeestä 16 poistuva reaktiotuote on kaksifaasinen seos. Sen nestefaasi on seos, jossa on tyydytettyjä ja jonkin verran tyydyttämättömiä yhdisteitä. Sen kaasufaasi on seos, jossa on vetyä, inerttejä kaasuepäpuhtauksia ja höyrystyneitä nestemäisiä hiilivetyjä, joiden koostumus on yleisesti samanlainen kuin reaktiotuotteen nestefaasin.

Poistovirran nestefaasi kulkee alaspäin höyryn erotusvyöhykkeen 20 kautta toiseen hydrausvyöhykkeeseen 18 (välipohjan 14 läpi joka toimii jakelulevynä).

Reaktiovyöhykkeessä 18 vety jota syötetään johtoa 48 myöten ja joka kulkee kammion 26 kautta, tulee vastavirrassa kosketukseen nes-tefaasi-poistovirran kanssa saattaen aromaattien hydrautumisen loppuun. Vety syötetään esilämmittämättä, verraten alhaisessa lämpötilassa verrattuna vyöhykkeestä 16 tulevan nestefaasipoistovirran lämpötilaan. Vedyn lämpötila ei yleensä ole korkeampi kuin noin 37>8-48,8°C.

Hydrausvyöhykkeestä 18 poistuva nestefaasi viipyy lyhyen g an kammiossa 26, niin että höyryt pääsevät erottumaan mutta sulkien pääsyn johtoon 50 vedyn karkaamisen estämiseksi. Nestefaasi otetaan talteen johtoon 50, ja se sisältää hyvin pienen määrän, tavallisesti vähemmän kuin 1 tilavuus-?, hydrautumatta jääneitä aromaatteja eikä käytännöllisesti katsoen lainkaan olefiinejä. Kaasufaasi-poistovirta reak-tiovyöhykkeestä 18 sisältää ylimäärän vetyä, inerttejä kaasuepäpuhtauksia ja samanlaisia höyrystuneitä hiilivetyjä kuin vyöhykkeestä 16 tuleva kaasufaasi-poistovirta.

Sekä ensimmäisen hydrausvyöhykkeen 16 että toisen hydrausvyöhyk-keen 18 kaasufaasi-poistovirrat kerääntyvät höyryn erotusvyöhykkee- 5 60228 seen 20. Yhdistetty kaasufaasijae poistetaan johtoa 28 myöten ja johdetaan ensiksi lämmönvaihtimen eli 1 jätelämpökattilan 52 kautta, jossa osa lämmöstä käytetään höyryn kehittämiseen käytettäväksi prosessin muissa vaiheissa, muissa prosesseissa, tai yleisiin tarkoituksiin. Köyryfaasi joka vieläkin on kuumaa, johdetaan sitten johtoa 54 myöten, mieluimmin lauhduttimen 32 kautta, jossa järjestelmässä vielä jäljellä olevat höyrystyneet nestefaasikomponentit lauhtuvat takaisin nesteiksi. Näin syntynyt kaksifaasijärjestelmä, joka koostuu vety-kaasusta, inerteistä kaasuista ja uudelleen nesteytetyistä hiilivedyistä, johdetaan erottimeen 34, jossa nestefaasi ja kaasufaasi eroavat toisistaan. Nestefaasi johdetaan johtoa M myöten sekoitettavaksi hydrausvyöhykkeen 16 syöttövirtaan niin kuin aikaisemmin on selitetty. Kaasufaasi, joka koostuu vedystä ja inerteistä kaasuista, voidaan osaksi päästää ilmakehään esimerkiksi johtoa 56 myöten, inerttien epäpuhtauksien järjestelmään rikastumisen estämiseksi.

Loput ja suurin osa tästä kaasufaasistakierrätetään johtoa 36 myöten sekoitettavaksi ensimmäisen hydrausvyöhykkeen 16 syöttövirtaan johdossa 40. Tuoretta syöttövetyä voidaan lisätä johdosta 48 johtoa 58 myöten kierrätyskaasuun, siinä tapauksessa, että kierrätetty vety ei riitä ensimmäisen hydrausvyöhykkeen tarpeeseen.

Tärkeä piirre tässä keksinnössä on sisäinen lämpötilan säätö. Puheenaolevan tyyppiset reaktiot ovat eksotermisiä. Halutunlaisen suihkukonepolttoaineen valmistusta edistävät alhaiset poistolämpötilat. Lisäksi hallitsemattomat reaktiot on estettävä jotta ei muodostuisi koksia ja ei-toivottuja sivutuotteita. Näin ollen prosesseissa aro-maattien hydraamiseksi suihkukonepolttoaineeksi tarvitaan tavallisesti ulkoiset lämpötilan säätölaitteet. Keksinnön mukaisissa prosessissa saadaan sen sijaan luontainen lämpötilan säätö, varsinkin toisessa hydrausvyöhykkeessä 18. Kun johdosta 48 syötetty vety kulkee ylöspäin tämän vyöhykkeen läpi, osa tässä kammiossa olevasta lämmöstä kuluu vedyn lämmittämiseen. Toinen osa lämmöstä kuluu reaktiotuotenesteen höyrystymiseen vyöhykkeessä 18 siinä määrin, että se riittää tästä vyöhykkeestä höyrynerotusvyöhykkeeseen 20 poistuvan kaasuvirran kyllästämiseen. Samalla tavoin ensimmäisen reaktiovyöhykkeen 16 lämpötilaa säätää lämmön kuluminen nestemäisen syöttövirran osittaiseen höyrys-tämiseen. Höyrystynyt neste poistuu höyryn erotusvyöhykkeestä 20 johtoa 28 myöten kuten edellä on selitetty. Samanlainen prosessi sykloheksaanin valmistamiseksi benseenistä käyttäen tätä samaa sisäistä lämpötilan säätöä on selitetty US-patentissa 3 450 784.

Höyryn erotusvyöhykkeestä 20 talteen otetut ja kierrätykseen käytetyt höyrystyneet hiilivedyt ovat osaksi hydrautunutta raaka-ainet- 6 60228 ta ja sisältävät jopa noin 5 % aromaatteja. Kierrätetyn aineen tilavuussuhde tuoreeseen raaka-aineeseen on yleensä välillä 0,25:1,0-1,5·Ί,0, ja riippuu useista tekijöistä, kuten vedyn osapaineesta ja puhtaudesta, reaktoriin halutusta lämpötilasta ym.

Pääosana tähän prosessiin syötetystä raaka-aineesta on maaöljy-jae, joka yleisesti kiehuu paloöljyn kiehuma-alueella, nimittäin välillä noin 149 - noin 288°C. Raaka-aineen tämä osa voi olla suoratis-lauspaloöljyä, raskasta naftaa, lämmitysöljyä, katalyyttisesti kra-kattua sykliöljyä tms. Keksinnön mukaisessa prosessissa ei saada aikaan rikkiyhdistysten poistoa käytännöllisessä määrässä joskin sitä jonkin verran saattaa tapahtua; tämän johdosta enimmistä raaka-aineista on rikkiyhdisteet poistettava ennen kuin raaka-aine syötetään prosessiin, yleensä erillisessä yksikössä (esittämättä).

Keksinnön mukaisessa prosessissa käytetty olefiiniseos on mole-kyylipainoltaan keskisuuri propyleeni- tai buteeni-isomeerien oligo-meeri, tai Cg-C^-olefiinien sekaoligomeeri. Koska tämä oligomeeri on olefiinien polymeeri se on itsessään tyydyttämätön ja sisältää 9-16 hiiliatomia molekyyliä kohti. Sopivimpia ovat C^2"C]_6-olefikiset yhdisteet, ja näistä erityisen sopivia ovat ne joissa on paljon haaraketj uj a.

Yleensä nämä oligomeerit ja niiden seokset kiehuvat välillä noin I38 - noin 174°C, mieluimmin välillä 171-260°C. Sopivia ovat sellaiset oligomeerit kuin propyleenitrimeeri ja -tetrameeri, buteeni-trimeeri ja -tetrameeri, ja propyleeni-buteeni- ja etyleeni-propyleeni-buteeni-sekaoligomeerit, ja samoin seokset sellaiset kuin polymeeri-bensiini. Buteenien, tai buteenien etyleenien ja/tai propyleenien kanssa muodostamien oligomeerien odotetaan olevan erityisen sopivia, koska niillä on suurin taipumus muodostaa haaraketjuja.

Jos syötettävän raaka-aineen paloöljyosasta on poistettu rikki-yhdisteet juuri ennen kuin se syötetään ensimmäiseen hydrausvyöhykkee-seen se on niin kuumaa, että sitä ei tarvitse enempää lämmittää sen saattamiseksi reaktiolämpötilaan. Sen sijaan jos se on saatu yksinkertaisesta jakotislausprosessista tai sen on annettu jäähtyä ennen sen johtamista tähän prosessiin, se on esilämmitettävä. Joka tapauksessa ensimmäiseen hydrausvyöhykkeeseen 16 syötettävä vety on esilämmitettävä ennen sen syöttöä tähän vyöhykkeeseen. Tähän vyöhykkeeseen kierrätettävä neste on myös esilämmitettävä.

Olefiinisten oligomeerien hydnaus on sekin eksoterminen reaktio, joka tapahtuu helposti hiukan alemmassa lämpötilassa kuin paloöljyraa-ka-aineen hydraus, joka yleensä vaatii vähintään 177_l82°C sisääntulo- lämpötilaa. Tämän ansiosta saadaan säästetyksi kustannuksia ja ylireagoinnin vaara saadaan minimoiduksi, kun raaka-aineseos syötetään reaktoriin alemmassa lämpötilassa, yleensä noin 93- noin 177°C:ssa, mieluimmin 107“l63°C:ssa. Suurin lämpötila ensimmäisestä reaktio-vyöhykkeestä poistuttaessa rajoittuu yleensä 302°C:een. Olefiinien hyd-rauksen eksotermisyys nostaa syöttöaineen lämpötilaa osalla sen matkaa ensimmäisen reaktiovyöhykkeen 16 läpi ja siten "laukaisee" paloöljy-syöttöaineen hydrauksen. Näin ollen jos paloöljysyöttöaine ei tarvitse esilämmitystä, olefiinisyöttöaine voidaan sekoittaa siihen tarvitsematta esilämmittää olefiineja.

Jos vedyn, kierrätysnesteen ja syöttöaineen esilämmitys on tarpeen, se voidaan suorittaa monin tavoin ja joko erikseen tai samalla toimituksella ja samassa laitteistossa. Kätevä menetelmä tässä prosessissa on käyttää hyväksi johtoja 28 ja 34 myöten virtaavien, höyryn erotusvyöhykheestä 20 poistettujen höyryjen sisältämää lämpöä. Vety (ja tarvittaessa syöttöaine), yhdessä johtoa 44 myöten tulevan kierrätys.'·,esteen kaiussa johdetaan johtoa 42 myöten lämmönvaihtimen 30 kautta jossa se esilämpiää haluttuun syöttölämpötilaan epäsuoran lämmön-vainuon kautta johtoa 54 myöten virtaavien, osaksi jäähdytettyjen höyryjen kanssa. Eräissä olosuhteissa tällä lämmönvaihdolla voi olla se lisävaikutus, että se osaksi lauhduttaa jonkin verran yhdistetyn höyryn hiilivedyistä, helpottaen hiilivetyjen erotusta vedystä ja muista kaasuista erottimessa 34, kierrätystä varten.

Jos tuore paloöljysyöttöaine on jo riittävän kuumaa niin, että se; ei tarvitse esilämmitystä, se on johdettava esilämmittimen ohi tavanomaiseen tapaan ylikuumenemisen ja haitallisten sivureaktioiden ylittämiseksi. Tuore paloöljysyöttöaine johdetaan sitten järjestelmään johtoa 43 myöten johdon 46 sijasta. Olefiininen syöttöaine voidaan-sekoittaa siihen johdosta 41. Tässä tapauksessa ainoastaan vety ja kierrätetyt nestemäiset hiilivedyt esilämmitetään.

Vaihtoehtoisesti tuoreen syöttöaineen, kierrätettävän nesteen ja venyn esilämmitys voidaan suorittaa erillisissä lämmönvaihtimissa ja lämmitetyt aineet sitten sekoittaa toisiinsa ennen kuin ne syötetään reaktoriin. Tämä erillisesilämmitys voidaan suorittaa käyttäen mitä tahansa käytettävissä olevaa lämmönlähdettä, esimerkiksi johtoa 54 myöten virtaavaa kuumaa höyryseosta.

Vedyn suhde tuoreeseen syöttöaineeseen reaktiovyöhykkeeseen 16 syötetyssä seoksessa voi vaihdella minimistä joka vastaa stökiömetris-tä sanuetta yksi mooli jokaista kaksoissidosta kohti, niinkin suureen määrään kuin noin kolme moolia kutakin kaksoissidosta kohti, ja johtaa 8 60228 48 myöten tulevan vedyn suhde reaktiovyöhykkeesoen 1 'Λ tul «>vaa>. nestemäiseen aineeseen voi vaihdella välillä' noin 0.3 - noin 1,0 moolia moolia kohti.

L.H.3.V. pysytetään ensimmäisessä vyöhykkeessä 16 mieluummin välillä noin 0.5 - noin 6,0 tuoreesta syötöstä laskettuna, ja toisessa vyöhykkeessä 18 yleensä hiukan korkeammalla.

Lämpötilaolosuhteet toisessa vyöhykkeessä on aseteltava siten, että nestemäisen tuotteen lämpötila poistojohdossa 50 pysyy välillä noin 121 - noin 232, mieluimmin välillä noin 149 - noin 204°C olosuhteiden saattamiseksi mahdollisimman hyviksi, aromaattien nafteeneiksi hydrautumista edistäviksi, ja mahdollisimman lähelle tasapainotilaa pääsemiseksi.

Tämän keksinnön luonteen ja sen käyttötavan havainnollistamiseksi vielä paremmin esitetään seuraava erityisesimerkki.

Esimerkki

Seosta jossa oli 80 % suoratislattua paloöljyä (josta sitä ennen oli poistettu rikki ja typpiyhdisteet) ja 20 % käsittelemätöntä propyleenitetrameeriä, käsiteltiin piirustuksen mukaisessa järjestelmässä. Raaka-aineiden ominaisuudet olivat seuraavat:

Paloölj y

Kiehumapiste alussa 175°C

Loppupiste 260°C

Aromaatteja, tilavuus-# 16,5 Jäätymispiste -47°0

Luminometriluku, mm 48

Savuamispiste, mm 21,5

Propyleeni tetrameeri

Kiehumapiste alussa 181°C

Loppupiste 204°C

Jäätymispiste alle -58,5°C

Paloöljy- ja propyleenitetrameeri raaka-aineseoksen savuamis-piste oli 22,3 mm ja luminometrilukema 50 mm.

Reaktoria ajettiin käyttäen sisääntulolämpötilana vyöhykkeeseen 16 2l4°C, kokonaispaineena 64 aty ja kokonais-L.H.S.V.:na 1,83. Ve dyn kokonaissuhde tuoreen raaka-aineen hiilivetyihin oli 700 S.C.F. tuoreen raaka-aineen tynnyriä kohti.

Reaktiotuote sisälsi 1,3 tilavuus-# tyydyttämättömiä aromaatteja, sen jäätymispiste oli -50°C, savuamispiste 34,6 mm ja lumino-metriluku 36 mm.

Claims (15)

1. 9 60228 Edellä olevaa selitystä ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, koska muunnoksia edellä ilmaistujen periaatteiden mukaiseen keksintöön epäilemättä helposti tulee alan ammattimiehen mieleen. Näin ollen keksintöä ei ole pidettävä rajoitettuna siihen mitä edellä on selitetty vaan ainoastaan oheisten patenttivaatimusten rajoittamana.
2. 1. Menetelmä suihkukonöpolttoaineen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että (a) seos, joka sisältää olennaisesti paloöljyn kiehuma-alueella kiehuvaa maaöljyj aetta, joka on pääasiallisesti vapaa rikkipitoisista epäpuhtauksista,ja keskimäärin 9“ 16 hiiliatomia molekyylissä sisältävien haaraketjuisten olefiinihiilivetyjen seosta, johdetaan myötä-virtakosketuksessa runsaasti vetyä sisältävän kaasun kanssa ensimmäisen reaktiovyöhykkeen kautta,jonka toimintalämpötila on välillä 93-302°C ja paine korotettu, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa, (b) ensimmäisestä reaktiovyöhykkeestä poistetaan kaasufaasipois-tovirta, joka koostuu vedystä ja höyrystyneestä nesteestä, sekä osaksi hydrautunut nestefaasi-poistovirta, (c) mainittu nestefaasi-poistovirta johdetaan toiseen reaktio-vyöhykkeeseen, jonka toimintalämpötila on välillä 122-232°C ja paine korotettu, (d) mainittu nestefaasi-poistovirta hydrataan johtamalla jotakin runsaasti vetyä sisältävää kaasua toiseen reaktiovyöhykkeeseen vastavirtaan sen kanssa, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa, ja (e) mainitusta toisesta reaktiovyöhykkeestä poistetaan kaasufaa-sipoistovirta, joka koostuu vedystä ja höyrystyneistä nesteistä, sekä nestefaasi-poistovirta, joka on suihkukonepolttoainetta.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kohdan (a) mukainen seos esilämmitetään ennen sen syöttämistä ensimmäiseen reaktiovyöhykkeeseen.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen reaktiovyöhykkeen kaasufaasi-poistovirrat yhdistetään ja johdetaan vaihtamaan epäsuorasti lämpöä ensimmäisen reaktiovyöhykkeen syöttövirran kanssa, jotta mainitut kaa-sufaasi-poistovirrat saadaan jäähtymään ja mainittu syöttövirta esilämpiämään. ^. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että ensimmäisen ja toisen reaktiovyöhykkeen kaasufaasipois- 60228 10 tovirrat jäähdytetään niin paljon, että niiden sisältämät höyrystyneet nestekomponentit lauhtuvat, ja mainitut nestekomponentit erotetaan jäljellä olevista kaasukomponenteista ja palautetaan neste-syöttönä ensimmäiseen reaktiovyöhykkeeseen.
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääosa mainituista jäljellä olevista kaasukomponenteista palautetaan syöttöaineena ensimmäiseen reaktiovyöhykkeeseen.
6. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierrätetyn nesteen tilavuussuhde tuoreeseen syöttö-aineeseen on välillä 0,25:1,0 - 1,5;1»0.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitulle, olennaisesti paloöljyn kiehuma-alueella kiehuvalle maaöljyjakeelle suoritetaan rikkiyhdisteiden poisto ennen sen sekoittamista kohdan (a) mukaan.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu maaöljyjae on suoratislattu paloöljy,josta rikkiyhdisteet on poistettu.
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu, olennaisesti paloöljyn kiehuma-alueella kiehuva maaöljyjae sekoitetaan vaiheessa (a) seokseen haaraketjuisiä olefiinihiilivetyjä, joissa on keskimäärin 12-16 hiiliatomia molekyyliä kohti.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että olefiinihiilivetyjen seos on propyleenitetrameeri.
11. 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että olefiinihiilivetyjen seos on buteenien oligomeeri.
12. 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (e) syntyy nestefaasi-poistovirta, jonka jäätymispiste on alle -50°C.
13. 13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että olefiinihiilivetyjä sekoitetaan suhteessa 10-50 tilavuus-? maaöljyjakeesta.
14. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että olefiinihiilivetyjä sekoitetaan suhteessa 15-40 tilavuus-? maaöljyjakeesta.
15. 15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toista hydrausvyöhykettä ajetaan noin 150 - noin 205°C lämpötilassa. 13 60228