FI59810C - Foerfarande foer framstaellning av braensle foer jetmotor - Google Patents
Foerfarande foer framstaellning av braensle foer jetmotor Download PDFInfo
- Publication number
- FI59810C FI59810C FI2312/72A FI231272A FI59810C FI 59810 C FI59810 C FI 59810C FI 2312/72 A FI2312/72 A FI 2312/72A FI 231272 A FI231272 A FI 231272A FI 59810 C FI59810 C FI 59810C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- feedstock
- hydrogenation
- zone
- hydrogenation zone
- hydrogen
- Prior art date
Links
Classifications
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
- B01J8/02—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with stationary particles, e.g. in fixed beds
- B01J8/04—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with stationary particles, e.g. in fixed beds the fluid passing successively through two or more beds
- B01J8/0446—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with stationary particles, e.g. in fixed beds the fluid passing successively through two or more beds the flow within the beds being predominantly vertical
- B01J8/0449—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with stationary particles, e.g. in fixed beds the fluid passing successively through two or more beds the flow within the beds being predominantly vertical in two or more cylindrical beds
- B01J8/0453—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with stationary particles, e.g. in fixed beds the fluid passing successively through two or more beds the flow within the beds being predominantly vertical in two or more cylindrical beds the beds being superimposed one above the other
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G2400/00—Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
- C10G2400/08—Jet fuel
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
- Liquid Carbonaceous Fuels (AREA)
Description
-tffo- r\ rRl «« KUULUTUSJULKAISU r Λ Λ . _ 4¾¾ L] ( 1) UTLÄQCNINGSSKRIFT 5 981 0 (^5) Pa tent r.,: j. j 1 :i t ' * ^ (51) K*jL3/nta3 C 10 6 45/44 SUOMI—FINLAND (H) Putnttihtkemui — Patmtamekninf 2312/72 . (22) Hak«nl»pilvi — Anaeknln|*dag 21.08*72 * " (23) Alkupllvl —GIMgh«ttdtg 21.08.72 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt off«ntll| 03.03-73
Patentti- Ja rekistarihallltua .... , .., , , , .
__. . . _ . (44) Nlhtivlkslpunon ja kuuL|ulkaltun pvm. —
Patent- och rtgiataratyralsan ' ' ArwOkan utltjd och utl.*krift#n publlcarad 30.06.8l (32)(33)(31) Pyydetty ttuolkuui —Bujird prlorttut 02.09· 71 USA(US) 177362 (71) Hie Lummus Company, 1515 Broad Street, Bloomfield, New Jersey 07003, USA(US) (72) Morgan Chuan-Yuan Sze, Upper Montclair, New Jersey, James William Reilly, Westfield, New Jersey, USA(US) (7U) Berggren 0y Ab (5^) Suihkukonepolttoaineen valmistusmenetelmä - Förfarande för framställning av bränsle för j etmotor Tämä keksintö koskee suihkukonepolttoaineen valmistusta hiilivety-raaka -aineista. Yleisesti sanoen, suuri joukko menetelmiä on ehdotettu suihkukonepolttoaineen valmistamiseksi laajalti vaihtelevis-ta raaka-aineista, eräissä prosesseissa erilaisia maaöljyjakeita tai -tuotteita käsitellään hydrokrakkaamalla, reformoimalla, alkyioimalia ym. prosesseilla, erilaisina yhdistelminä. US-patentti n:o 3 513 Ο85, jossa selitetään suihkukonepolttoaineen valmistus hiilinesteistä ja maaöljyistä hydrokrakkaamalla, liuotinuutolla, jakotislauksella ja hydraamalla, on tyypillinen näille prosesseille. Muissa suihkukone-polttoaineen valmistusmenetelmissä on käytetty aromaattipitoisten raaka-aineiden hydraaraista eri tavoin, joskus muiden prosessien kuten hyd-rokrakkauksen yhteydessä. Esimerkiksi US-patentissa n:o 3 1^7 210 selitetään suihkukonepolttoaineen valmistus hydraamalla katalyyttisesti korkealla kiehuvia aromaattisia hiilivetyjä, mitä edeltää "hydrofining"-eli hydro-rikinpoistovaihe. Rikkiyhdisteet poistetaan syöttöaineesta myötävirrassa siihen lisätyn vedyn kanssa, ensimmäisessä vaiheessa, rikkivety keitetään pois ensimmäisen vaiheen jälkeen, ja näin puhdistetulle nesteelle suoritetaan katalyyttinen hydraus vastavirrassa vedyn kanssa toisessa vaiheessa.
2 59810
Yksityiskohtaisia laatuvaatimuksia eri tyyppisille suihku-konepolttoaineille ovat julkaisseet US-puolustusvoimat ja ASTM. Yleisessä käytössä on nykyään kolme suihkukonepolttoainetta, joiden merkit ovat JP-^l, JP-5 ja ASTM D-1655 Jet A-l fuel. Mitä tulee kriittisimpiin ominaisuuksiin, laatuvaatimuksiin kuuluu, että rikkipitoisuus saa olla enintään 2000 ppm (0,2 %) painon mukaan, IPT-savuamispisteen on oltava vähintään 25 mm ja aromaattipitoisuus saa olla enintään 20 tilavuus-#. Edellisissä kappaleissa selitettyjen kaltaisten menetelmien lisäksi on yritetty myös käyttää erilaisia paloöljyjakeita suoraan suihkukonepolttoaineina. Nämä jakeet täyttävät tosin monia suihkukonepolttoaineiden laatuvaatimuksia, mutta eivät kuitenkaan usein täytä IPT-savuamispistevaatimusta.
Lisäksi eräät paloöljyt sisältävät enemmän aromaatteja kuin laatuvaatimukset sallivat.
Tämän keksinnön tarkoituksena on näin ollen saada aikaan menetelmä suihkukonepolttoaineen valmistamiseksi hiilivetysyöttö-aineesta, jossa ei tarvitse käyttää sellaisia kalliita prosessi-vaiheita kuin hydrokrakkausta.
Keksintö tarkoittaa näin ollen menetelmää suihkumoottori-polttoaineiden valmistamiseksi hydraamalla kahdessa vaiheessa hiili-vetysyöttöainetta, jonka kiehuma-alue on lämpötila-alueella noin 150-290°C ja joka on pääasiallisesti vapaa rikkipitoisista epäpuhtauksista, ja menetelmä on tunnettu siitä, että (a) syöttöaine johdetaan myötävirtakosketuksessa runsaasti vetyä sisältävän kaasun kanssa ensimmäisen hydrausvyöhykkeen läpi, joka toimii noin 120-300°C lämpötilassa ja korotetussa paineessa, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa syöttöaineen hydraami-seksi ainakin osittain; (b) ensimmäisestä hydrausvyöhykkeestä poistetaan kaasufaasi-poistovirta, joka käsittää vetyä ja höyrystyneitä nesteitä, sekä osaksi hydrautunut nestefaasi-hiilivetyvirta; (c) mainittu nestefaasihiilivetyvirta hydrataan toisessa hyd-rausvyöhykkeessä, joka toimii noin 90-260°C lämpötilassa ja korotetussa paineessa, johtamalla se toiseen hydrausvyöhykkeeseen vastavirrassa runsaasti vetyä sisältävään kaasuun nähden, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa, ja (d) toisesta hydrausvyöhykkeestä poistetaan kaasufaasipoisto-virta, joka sisältää vetyä ja höyrystyneitä nesteitä, sekä neste-faasipoistovirta, joka on suihkumoottoripolttoainetta.
3 59810
Keksinnön muut tarkoitukset ja tunnusmerkit selviävät seuraavasta selityksestä, oheisesta piirustuksesta ja patenttivaatimuksista.
Oheinen piirustus on kaaviollinen esitys keksinnön mukaisesta prosessista.
Niin kuin piirustuksesta näkyy, hydrausvyöhykkeet ovat mieluimmin saman hydrausastian sisässä, joka on pystyn sylinterin muotoinen ja jossa on kuperat päädyt ja painetta kestävät seinät. Astian sisusta on vaakasuorilla välipohjilla 12, 14 ja 24, jotka mieluimmin ovat revitettyjä levyjä tai sentapaisia, jaettu useiksi kammioiksi eli vyöhykkeiksi, joita ovat ylinen reaktiokammio 16, keskinen höyryn erotuskammio 20 ja alinen reaktiokammio 18. Reak-tiokammiot 16 ja 18 on täytetty sopivalla hydrauskatalysaattorilla 22, joka voi olla mitä tahansa hyväksi tunnettua hydraus-dehydraus-katalysaattoria kuten esimerkiksi Raney-nikkeliä, tai nikkeliä, platinaa tai palladiumia, mieluimmin jollakin kantaja-aineella kuten alumiinioksidilla, piioksidilla, piimaalla, magnesiumoksi-dilla, sirkoniumoksidilla tai jollakin muulla epäorgaanisella oksidilla, yksinään tai yhdistelmänä. Vyöhykkeessä 16 olevaa katalysaattoria kannattaa välipohja 12. Vyöhykkeessä 18 olevaa katalysaattoria kannattaa samanlainen välipohja 24. Välipohja 24 on mieluimmin jonkin matkan päässä reaktorin pohjan yläpuolella muodostaen siten alisen lisäkammion eli vyöhykkeen 26 ylärajan.
Tuoretta aromaattipitoista syöttöainetta, joka selitetään jäljempänä, syötetään järjestelmään johtoa 46 myöten johdossa 40 kulkevaan vetyvirtaan, ja seos jatkaa matkaansa johdossa 40 nuolen suuntaan kunnes tämä yhtyy johtoon 44 jota myöten lisätään lauhdutettua kierrätysnestettä erottimesta 34. Näin saatu seos kulkee sitten johtoa 42 myöten hydrausastian yläpäähän noin 122 - noin 302°C lämpötilassa ja noin 28,5 - noin 107 aty paineessa, riippuen syöttöaineen kiehuma-alueesta ja hydrauksen asteesta. Alempi lämpötila ja paine vastaavat alempana kiehuvia syöttöaineita ja alhaisempaa hydrausastetta.
Takaisin kierrätettävän syöttönesteen ja vedyn seos kulkee alaspäin vyöhykkeessä 16 olevan katalysaattorikerroksen läpi adia-baattisissa reaktio-olosuhteissa, joissa huomattava määrä kokonais-nestepanoksessa läsnäolevista aromaateista hydrautuu vastaaviksi nafteeni- , 59810 yhdisteiksi. Vyöhykkeestä 16 ulos tuleva reaktioseos on kaksifaasi-nen seos. Nestefaasi on seos, jossa on parafiineja, nafteeneja ja jonkin verran reagoimatta jääneitä aromaatteja. Poistovirran kaasufaa-si on seos, jossa on vetyä, inerttejä kaasuepäpuhtauksia ja höyrystyneitä nestemäisiä hiilivetyjä, joiden koostumus on yleisesti samanlainen kuin poistovirran nestefaasin.
Poistovirran nestefaasi kulkee alaspäin höyrynerotusvyöhykkeen 20 läpi toiseen hydrausvyöhykkeeseen 18 (välipohjan 14 läpi joka toimii jakelulevynä).
Reaktiokammiossa 18 johtoa 48 myöten syötetty ja kammion 26 läpi kulkeva vety tulee kosketukseen poistovirran nestefaasin kanssa vastavirrassa, hydraten jäljellä olevat aromaatit vastaaviksi naftee-neiksi. Vety syötetään esilämmittämättä, verraten alhaisessa lämpötilassa verrattuna vyöhykkeen 16 poistovirran nestefaasiin. Vedyn lämpötila ei yleensä ole korkeampi kuin noin 38-49°C.
Hydrausvyöhykkeestä 18 poistuva nestemäinen osa viipyy lyhyen ajan reaktorin kammiossa 26 sallien höyryjen erottumisen ja sulkien pääsyn johtoon 50 vedyn karkaamisen estämiseksi. Nestemäinen tuote kerätään johtoon 50 ja se sisältää hyvin pienen määrän, yleensä vähemmän kuin 1,5 tilavuus-*, hydrautumatta jääneitä aromaatteja. Hydraus-vyöhykkeen 18 poistovirran kaasufaasi sisältää ylimääräisen vedyn, inerttejä kaasuepäpuhtauksia ja höyrystyneitä hiilivetyjä, joiden koostumus on samanlainen kuin hydrausvyöhykkeen 16 poistovirran kaasufaa-sin sisältämien hiilivetyjen.
Sekä ensimmäisen hydrausvyöhykkeen 16 että toisen hydrausvyöhykkeen 18 poistovirtojen kaasufaasit keräytyvät höyryn erotusvyöhykkee-seen 20. Yhdistynyt kaasufaasijae poistetaan johtoa 28 myöten ja johdetaan ensiksi lämmönvaihtimen eli jätelämpökattilan 52 kautta, jossa osa sen lämmöstä käytetään höyryn valmistukseen käytettäväksi prosessin muissa vaiheissa tai muissa prosesseissa tai yleisiin tarkoituksiin. Höyryseos, joka vielä on kuumaa, johdetaan sitten johtoa 54 myöten, mieluimmin ensiksi lauhduttimen 30 kautta jossa sitä käytetään reaktoriin syötetyn seoksen esilämmitykseen, ja sitten lauhduttimen 32 kautta, jossa järjestemässä jäljellä olevat höyrystyneet nestefaasin komponentit lauhtuvat takaisin nesteiksi. Näin syntynyt kaksifaasinen järjestelmä, joka koostuu vetykaasusta, inerteistä kaasuista ja uudelleen nesteytetyistä hiilivedyistä, johdetaan erottimeen 34, jossa neste-faasi ja kaasufaasi erotetaan toisistaan. Nestefaasi johdetaan johtoa 44 myöten sekoitettavaksi hydrausvyöhykkeeseen 16 syötettävään raaka-aineeseen niin kuin edellä on selitetty. Kaasufaasi, joka koostuu 5 59810 vedystä ja inerteistä kaasuista, voidaan osaksi laskea ilmakehään esim. johtoa 56 myöten inerttien epäpuhtauksien rikastumisen järjestelmään estämiseksi.
Loput ja suurin osa tästä kaasufaasista kierrätetään takaisin johtoa 36 myöten sekoitettavaksi ensimmäisen hydrausvyöhykkeen 16 syöt-töraaka-aineeseen johdossa 40. Tuoretta syöttövetykaasua voidaan johtaa johdosta 48 johtoa 58 myöten kierrätyskaasuun siinä tapauksessa, että kierrätysvetyä ei ole riittävästi ensimmäisen hydrausvyöhykkeen tar* peeseen.
Tärkeä tämän keksinnön piirre on sisäinen lämpötilan säätö. Puheenaolevan tyyppiset reaktiot ovat eksotermisia. Alhaiset poistoläm-pötilat edistävät halutunlaatuisen suihkukonepolttoaineen valmistusta. Lisäksi hallitsemattomat reaktiot on estettävä tai muuten muodostuu koksia ja ei-toivottuja sivutuotteita. Näin ollen prosesseissa aro-maattien hydraamiseksi suihkukonepolttoaineeksi tarvitaan tavallisesti ulkoista lämpötilan säätöä. Keksinnön mukaisessa prosessissa saadaan sensijaan luontainen lämpötilan säätö, varsinkin toisessa hydrausvyö-hykkeessä 18. Kun johdosta 58 syötetty vety kulkee ylöspäin tämän vyöhykkeen läpi, osa tässä kammiossa olevasta lämmöstä kuluu tämän vedyn lämmittämiseen. Lisämäärä lämpöä kuluu reaktiotuotenesteen höyrys-tämiseen vyöhykkeessä 18 siinä määrin, että se riittää tästä vyöhykkeestä höyryn erotusvyöhykkeeseen 20 poistuvan kaasuvirran kyllästämiseen. Samalla tavoin ensimmäisen reaktiovyöhykkeen 16 lämpötilaa säätää lämmön kuluminen syöttönesteen osittaiseen höyrystämiseen. Höyrystynyt neste poistetaan höyryn erotusvyöhykkeestä 20 johtoa 28 myöten kuten edellä on selitetty. Samanlainen prosessi sykloheksaanin valmistamiseksi benseenistä käyttäen tätä samaa sisäistä lämpötilan säätöä on selitetty hakijan US-patentissa n:o 3 450 784.
Höyrynerotusvyöhykkeestä 20 talteenotetut ja kierrätykseen käytetyt höyrystyneet hiilivedyt ovat osaksi hydrautunutta syöttöai-netta, joka sisältää jopa noin 5 % aromaatteja. Alhaisen aromaatti-pitoisuuden johdosta kierrätetyn aineen suhde tuoreeseen syöttöainee-seen on pienempi kuin 1:1, yleensä noin 0,05:1-0,75:1, ja riippuu lukuisista tekijöistä, mm. vedyn osapaineesta ja puhtaudesta, reaktoriin halutusta lämpötilasta jne.
Prosessiin syötettävä raaka-aine on maaöljyjae, jonka kiehuma-alue on lämpötila-alueella noin 57 - noin 287°C. Jakeet, joiden kiehuma-alue ovat esimerkiksi 57-249°C, 177-266°C ja 149-271°C, ovat tyypillisiä niistä edellä mainitulla laajalla kiehuma-alueella olevista jakeista, jotka ovat sopivia syöttöaineita tätä prosessia varten. Syöttö- , 59810 b aine voi olla joko suoratislattu tai muunlainen maaöljyjae; sellaisia jakeita kuin paloöljyä, kevyitä ja raskaita naftoja, katalyyttisesta krakattuja sykliöljyjä ja lämmitysöljyjä voidaan käyttää. Erityisen sopiva on syöttöaine, joka yleisesti kiehuu paloöljyn kiehuma-alueella, so. välillä noin 149 - noin 287°C.
Kun käytetään tällaista syöttöainetta, ensimmäistä hydraus-vyöhykettä 16 ajetaan noin 149 - noin 301°C lämpötilassa ja toista vyöhykettä noin 122 - noin 255°C lämpötilassa, edellä mainituilla pai-nealueilla.
Keksinnön mukaisella prosessilla ei saada aikaan rikkiyhdisteiden poistoa käytännöllisiä tarkoituksia varten; tämän johdosta enimmille syöttöaineille on suoritettava rikin poisto ennen niiden syöttämistä prosessiin, yleensä erillisessä yksikössä (esittämättä).
Jos syöttöaineesta poistetaan rikkiyhdisteet juuri ennen kuin se syötetään ensimmäiseen hydrausvyöhykkeeseen , se on yleensä niin kuumaa, että sitä ei tarvitse enempää lämmittää sen saattamiseksi reaktio lämpötilaan. Jos syöttöaine sen sijaan on saatu yksinkertaisesta jakotislausprosessista tai sen on annettu jäähtyä ennen sen syöttämistä prosessiin, tai se on ollut varastossa, esilämmitys en tarpeen.
Joka tapauksessa ensimmäiseen hydrausvyöhykkeeseen 16 syötetty vety on esilämmitettävä ennen sen syöttämistä tähän vyöhykkeeseen. Tähän vyöhykkeeseen kierrätetty neste on myös esilämmitettävä.
Vedyn, ja tarpeen vaatiessa syöttöaineen esilämmitys voidaan saada aikaan monella tavalla ja voidaan suorittaa erikseen tai yhdessä. Kätevä menetelmä tässä prosessissa on käyttää hyväksi johtoja 28 ja 54 myöten virtaavien, höyrynerotusvyöhykkeeetä 20 poistuvien höyryjen lämpösisältöä. Yhdistetty vety (ja syöttöaine tarpeen vaatiessa) johdetaan johtoa 42 myöten yhdessä johdosta 44 tulevan kierrätyenesteen kanssa lämmönvaihtimen 30 kautta jossa se esilämpiää haluttuun sisään-tulolämpötilaan epäsuoralla lämmönvaihdolla osaksi jäähdytettyjen, johtoa 54 myöten virtaavien höyryjen kanssa. Tällä lämmönvaihdolla voi eräissä olosuhteissa olla se lisävaikutus että se osaksi lauhduttaa jonkin verran yhdistetyssä höyryvirrassa olevia hiilivetyjä, helpottaen hiilivetyjen erottamista kierrätystä varten vedystä ja muista kaasuista erottimessa 34.
Jos tuore syöttöaine on jo riittävän kuumaa niin, että se ei tarvitse esilämmitystä, se on johdettava esilämmittimen ohi ylikuumenemisen ja ei-toivottujen sivureaktioiden välttämiseksi. Tuore syöttö-aine syötetään tällöin järjestelmään esimerkiksi johtoa 43 myöten johdon 46 sijasta, tai voidaan johtaa esilämmittimen ohi jollakin muulla tunnetulla tavalla. Tässä tapauksessa vain vety ja kierrä- 7 59810 tettävät nestemäiset hiilivedyt esilämmitetään.
Vaihtoehtoisesti (tuoreen syöttöaineen, kierrätettävän nesteen ja vedyn esilämmitys voidaan suorittaa erillisissä lämmönvaihtimissa ja lämmitetyt aineet sekoittaa toisiinsa ennen niiden syöttämistä reaktoriin. Tämä erillinen esilämmitys voidaan suorittaa käyttäen mitä tahansa käytettävissä olevaa lämmön lähdettä, mukaan luettuna johtoa 5^ myöten kulkeva kuuma höyryseos.
Vedyn suhde tuoreeseen syöttöaineeseen vyöhykkeeseen 16 syötetyssä seoksessa voi vaihdella stökiömetrisestä suhteesta, joka on 1 mooli vetyä kutakin kaksoissidosta kohti, jopa niinkin suureksi kuin noin 300 % stökiömetrisestä tarpeesta, ja vedyn suhde reaktiovyöhykkeeseen 18 tulevaan nestemäiseen aineeseen voi vaihdella noin 0,3:sta noin l,0:aan moolia moolia kohti.
L.H.S.V. ensimmäisessä vyöhykkeessä 16 pysytetään mieluimmin välillä noin 0,5 - noin 6,0 laskettuna pelkästä tuoreesta syöttöainees-ta, mutta on toisessa vyöhykkeessä 18 yleensä korkeammalla tasolla. Kokonais-L.H.S.V. pysytetään kuitenkin välillä 0,5-6,0.
Lämpötilaolosuhteet toisessa vyöhykkeessä on aseteltava niin, että ulostulevan nestemäisen tuotteen lämpötila pysyy välillä noin lM9-noin 260°C, riippuen tuoreen syöttöaineen kiehuma-alueesta, mahdollisimman hyvien, aromaattien hydrautumista nafteeneiksi suosivien olosuhteiden aikaansaamiseksi ja tasapainotilan lähelle pääsemiseksi.
Huomattakoon, että ei ole välttämätöntä tyydyttää kaikkia syöttöaineessa olevia aromaatteja savuamispisteen minimivaatimuksen täyttävän suihkukonepolttoaineen valmistamiseksi. Aromaattien tyydyttäminen 90 £:sti on tavallisesti enemmän kuin riittävä tämän vaatimuksen täyttämiseen; kuten edellä on huomautettu, tuotteessa voi olla jäljellä jäännösaromaatteja jopa 1,5 tilavuus-%. Paljon alempiakin aromaattipitoisuuksia voidaan kuitenkin saavuttaa niin kuin esimerkistä ilmenee.
Useimmat tämän keksinnön mukaisilla prosesseilla edellä mainituista syöttöaineista valmistetut polttoaineet täyttävät kyllä vakio-suihkukonepolttoaineen laatuvaatimukset mutta niiden jäätymispiste ei ole riittävän alhainen niiden käyttämiseksi ääntä nopeammissa lentokoneissa (-49,5°0 tai alle). Eräiden syöttöaineiden tapauksessa tämäkin laatuvaatimus saadaan täytetyksi. On esimerkiksi todettu, että tällaista suihkukonepolttoainetta voidaan valmistaa Bachaquero-raakaöljystä saadusta paloöljystä josta rikki on poistettu, tässä selitetyllä menetelmällä.
Keksinnön luonteen ja sen käyttötavan havainnollistamiseksi paremmin esitetään seuraava erikoisesimerkki.
8 59810
Esimerkki
Suoratislattua paloöljyä josta rikki oli poistettu ja jonka ominaisuudet olivat seuraavat: ASTM tislaus ASTM D-86-62
Kiehumapiste alussa °C 17^ 50 tilavuus-?», °C 199
Loppupiste, °C 238
Aromaatteja tilavuus-?», ASTM D-1319-65T 16,0
Savuamispiste, mm ASTM D-1322-64 18,2 sekoitettiin vedyn kanssa, yhdistettiin sitten kierrätettyyn nesteeseen suhteessa 16 osaa kierrätysnestettä 100 osaa kohti tuohetta syöt-töainetta, esilämmitettiin lämmönvaihtimessa 30 ja syötettiin reaktorin 10 yläpäähän. Tulolämpötila vyöhykkeen 16 yläpäässä oli 20ä°C; katalysaattorikerroksen maksimi yleislämpötila oli 27^°C. Reaktio suoritettiin yleis-L.H.S.V.:n ollessa 2,40 ja paineen ollessa 64 aty. Johtoa 50 myöten saatu hydrattu tuote sisälsi aromaatteja 0,55 tilavuus-#. Savuamispiste parani arvoon 36 mm, joka on reilusti yli minimivaatimuksen 25 mm.
Vaikkakin edellä oleva muodostaa keksinnön selityksen, ei ole mitenkään tarkoitus rajoittaa keksintöä selityksessä mainittuihin nimenomaisiin seikkoihin, koska vaihtoehtoja ja ekvivalentteja tulee helposti alan ammattimiehelle mieleen. Tätä keksintö ei ole näin ollen pidettävä minkään muun kuin oheisten patenttivaatimusten rajoittamana.
Claims (13)
1. Menetelmä suihkumoottoripolttoaineiden valmistamiseksi hyd-raamalla kahdessa vaiheessa hiilivetysyöttöainetta, jonka kiehuma-alue on lämpötila-alueella noin 150-290°C ja joka on pääasiallisesti vapaa rikkipitoisista epäpuhtauksista, tunnettu siitä, että (a) syöttöaine johdetaan myötävirtakosketuksessa runsaasti vetyä sisältävän kaasun kanssa ensimmäisen hydrausvyöhykkeen läpi, joka toimii noin 120-300°C lämpötilassa ja korotetussa paineessa, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa syöttöaineen hydraamiseksi ainakin osittain; (b) ensimmäisestä hydrausvyöhykkeestä poistetaan kaasufaasi-pois-tovirta, joka käsittää vetyä ja höyrystyneitä nesteitä, sekä osaksi hydrautunut nestefaasi-hiilivetyvirta; (c) mainittu nestefaasihiilivetyvirta hydrataan toisessa hydraus-vyöhykkeessä, joka toimii noin 90-260°C lämpötilassa ja korotetussa paineessa, johtamalla se toiseen hydrausvyöhykkeeseen vastavirrassa runsaasti vetyä sisältävään kaasuun nähden, kosketuksessa hydrauskatalysaattorin kanssa, ja (d) toisesta hydrausvyöhykkeestä poistetaan kaasufaasipoistovirta, joka sisältää vetyä ja höyrystyneitä nesteitä, sekä nestefaasipoisto-virta, joka on suihkumoottoripolttoainetta.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen hydrausvyöhykkeen syöttöaineesta poistetaan rikkiyhdisteet, ennen kuin se syötetään mainittuun vyöhykkeeseen.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen hydrausvyöhykkeen syöttöaine esilämmitetään, ennen kuin se syötetään tähän vyöhykkeeseen.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen hydrausvyöhykkeen kaasufaasipoisto-virrat yhdistetään ja johdetaan*vaihtamaan lämpöä epäsuorasti ensimmäisen hydrausvyöhykkeen syöttöaineen kanssa, niin että kaasufaasi-poistovirrat jäähtyvät ja mainittu syöttöaines esilämpiää.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen hydrausvyöhykkeen kaasufaasi-poisto-virrat jäähdytetään niin paljon, että niiden höyrystyneet nestekompo-nentit lauhtuvat, ja nämä nestekomponentit erotetaan jäljelle jääneistä kaasukomponenteista ja palautetaan nestesyöttönä ensimmäiseen hydrausvyöhykkeeseen.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suurin osa mainituista jäljellä olevista kaasukomponenteista palautetaan ensimmäiseen hydrausvyöhykkeeseen. 5981 0 ίο
7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierrätetyn nesteen suhde tuoreeseen syöttöaineeseen on 0,05:1-0,75:1.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että ensimmäinen hydrausvyöhyke toimii lämpötila-alueella noin 150-300°C.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen hydrausvyöhyke toimii lämpötila-alueella noin 120-260°C.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen hydrausvyöhyke toimii sellaisessa lämpötilassa, että siitä poistuva nestefaasi-poistovirran lämpötila on noin 150-260°C.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetysyöttöaineen kiehuma-alue on lämpötila-alueella noin 175-265°C.
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetysyöttöaineen kiehuma-alue on lämpötila-alueella noin 150-270°C.
13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetysyöttöaine on suoratislattua paloöljyä, josta on poistettu rikkiyhdisteet. n 59810
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US17736271A | 1971-09-02 | 1971-09-02 | |
| US17736271 | 1971-09-02 |
Publications (2)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI59810B FI59810B (fi) | 1981-06-30 |
| FI59810C true FI59810C (fi) | 1981-10-12 |
Family
ID=22648306
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI2312/72A FI59810C (fi) | 1971-09-02 | 1972-08-21 | Foerfarande foer framstaellning av braensle foer jetmotor |
Country Status (11)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US3767562A (fi) |
| JP (1) | JPS5442005B2 (fi) |
| AU (1) | AU469380B2 (fi) |
| CA (1) | CA983420A (fi) |
| DE (1) | DE2242331A1 (fi) |
| ES (1) | ES406277A1 (fi) |
| FI (1) | FI59810C (fi) |
| FR (1) | FR2151059B1 (fi) |
| GB (1) | GB1399108A (fi) |
| IT (2) | IT962225B (fi) |
| NL (1) | NL176583C (fi) |
Families Citing this family (37)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| CA1033680A (en) * | 1973-07-12 | 1978-06-27 | Lummus Company (The) | Production of jet fuel |
| US4427534A (en) | 1982-06-04 | 1984-01-24 | Gulf Research & Development Company | Production of jet and diesel fuels from highly aromatic oils |
| US4849093A (en) * | 1987-02-02 | 1989-07-18 | Union Oil Company Of California | Catalytic aromatic saturation of hydrocarbons |
| US5183556A (en) * | 1991-03-13 | 1993-02-02 | Abb Lummus Crest Inc. | Production of diesel fuel by hydrogenation of a diesel feed |
| DE4235450A1 (de) * | 1991-11-05 | 1993-05-06 | Rieter Ingolstadt Spinnereimaschinenbau Ag, 8070 Ingolstadt, De | Verfahren und vorrichtung zum ermitteln des durchmessers einer spule an einer spinnstelle einer spinnmaschine |
| US5393408A (en) * | 1992-04-30 | 1995-02-28 | Chevron Research And Technology Company | Process for the stabilization of lubricating oil base stocks |
| US5689031A (en) | 1995-10-17 | 1997-11-18 | Exxon Research & Engineering Company | Synthetic diesel fuel and process for its production |
| US6296757B1 (en) | 1995-10-17 | 2001-10-02 | Exxon Research And Engineering Company | Synthetic diesel fuel and process for its production |
| US5942197A (en) * | 1996-08-23 | 1999-08-24 | Exxon Research And Engineering Co | Countercurrent reactor |
| US5888376A (en) * | 1996-08-23 | 1999-03-30 | Exxon Research And Engineering Co. | Conversion of fischer-tropsch light oil to jet fuel by countercurrent processing |
| US5906728A (en) * | 1996-08-23 | 1999-05-25 | Exxon Chemical Patents Inc. | Process for increased olefin yields from heavy feedstocks |
| US5766274A (en) | 1997-02-07 | 1998-06-16 | Exxon Research And Engineering Company | Synthetic jet fuel and process for its production |
| US5882505A (en) * | 1997-06-03 | 1999-03-16 | Exxon Research And Engineering Company | Conversion of fisher-tropsch waxes to lubricants by countercurrent processing |
| US5928497A (en) * | 1997-08-22 | 1999-07-27 | Exxon Chemical Pateuts Inc | Heteroatom removal through countercurrent sorption |
| US6495029B1 (en) | 1997-08-22 | 2002-12-17 | Exxon Research And Engineering Company | Countercurrent desulfurization process for refractory organosulfur heterocycles |
| CA2243267C (en) | 1997-09-26 | 2003-12-30 | Exxon Research And Engineering Company | Countercurrent reactor with interstage stripping of nh3 and h2s in gas/liquid contacting zones |
| US6579443B1 (en) | 1998-12-07 | 2003-06-17 | Exxonmobil Research And Engineering Company | Countercurrent hydroprocessing with treatment of feedstream to remove particulates and foulant precursors |
| US6497810B1 (en) | 1998-12-07 | 2002-12-24 | Larry L. Laccino | Countercurrent hydroprocessing with feedstream quench to control temperature |
| US6569314B1 (en) | 1998-12-07 | 2003-05-27 | Exxonmobil Research And Engineering Company | Countercurrent hydroprocessing with trickle bed processing of vapor product stream |
| US6623621B1 (en) | 1998-12-07 | 2003-09-23 | Exxonmobil Research And Engineering Company | Control of flooding in a countercurrent flow reactor by use of temperature of liquid product stream |
| US6835301B1 (en) | 1998-12-08 | 2004-12-28 | Exxon Research And Engineering Company | Production of low sulfur/low aromatics distillates |
| US6514403B1 (en) * | 2000-04-20 | 2003-02-04 | Abb Lummus Global Inc. | Hydrocracking of vacuum gas and other oils using a cocurrent/countercurrent reaction system and a post-treatment reactive distillation system |
| US6617871B2 (en) * | 2001-07-09 | 2003-09-09 | Rambus Inc. | Methods and apparatus for bi-directional signaling |
| US7247235B2 (en) * | 2003-05-30 | 2007-07-24 | Abb Lummus Global Inc, | Hydrogenation of middle distillate using a counter-current reactor |
| CN100434155C (zh) * | 2003-08-18 | 2008-11-19 | 国际壳牌研究有限公司 | 分配装置 |
| JP4643966B2 (ja) * | 2004-10-01 | 2011-03-02 | Ｊｘ日鉱日石エネルギー株式会社 | 水素化精製軽油の製造方法、水素化精製軽油及び軽油組成物 |
| US20080257783A1 (en) * | 2004-12-23 | 2008-10-23 | The Petroleum Oil And Gas Corporation Of South Africa (Pty) Ltd | Process for Catalytic Conversion of Fischer-Tropsch Derived Olefins to Distillates |
| WO2006069408A2 (en) * | 2004-12-23 | 2006-06-29 | The Petroleum Oil And Gas Corporation Of South Africa (Pty) Ltd | Synthetically derived distillate kerosene |
| US8022258B2 (en) | 2005-07-05 | 2011-09-20 | Neste Oil Oyj | Process for the manufacture of diesel range hydrocarbons |
| US8303804B2 (en) * | 2008-10-06 | 2012-11-06 | Exxonmobil Research And Engineering Company | Process to improve jet fuels |
| WO2011061576A1 (en) | 2009-11-20 | 2011-05-26 | Total Raffinage Marketing | Process for the production of hydrocarbon fluids having a low aromatic content |
| WO2011061575A1 (en) * | 2009-11-20 | 2011-05-26 | Total Raffinage Marketing | Process for the production of hydrocarbon fluids having a low aromatic content |
| US9334451B2 (en) * | 2010-03-15 | 2016-05-10 | Saudi Arabian Oil Company | High quality middle distillate production process |
| EP3517591A1 (en) | 2011-02-15 | 2019-07-31 | Neste Oil Oyj | Use of renewable oil in hydrotreatment process |
| FR3015514B1 (fr) | 2013-12-23 | 2016-10-28 | Total Marketing Services | Procede ameliore de desaromatisation de coupes petrolieres |
| WO2017089339A1 (en) * | 2015-11-23 | 2017-06-01 | Shell Internationale Research Maatschappij B.V. | Conversion of biomass into a liquid hydrocarbon material |
| MY189381A (en) * | 2015-11-23 | 2022-02-08 | Shell Int Research | Conversion of biomass into a liquid hydrocarbon material |
Family Cites Families (6)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US2952626A (en) * | 1957-08-05 | 1960-09-13 | Union Oil Co | Mixed-phase hydrofining of hydrocarbon oils |
| US3147210A (en) * | 1962-03-19 | 1964-09-01 | Union Oil Co | Two stage hydrogenation process |
| GB1141809A (en) * | 1965-10-04 | 1969-02-05 | British Petroleum Co | Improvements relating to the desulphurisation and hydrogenation of aromatic hydrocarbons |
| US3450784A (en) * | 1966-09-22 | 1969-06-17 | Lummus Co | Hydrogenation of benzene to cyclohexane |
| US3513085A (en) * | 1967-09-06 | 1970-05-19 | Arnold M Leas | Producing isoparaffins and naphthenes from hydrocarbons |
| US3573198A (en) * | 1969-02-10 | 1971-03-30 | Universal Oil Prod Co | Smoke point improvement of jet fuel kerosene fractions |
-
1971
- 1971-09-02 US US00177362A patent/US3767562A/en not_active Expired - Lifetime
-
1972
- 1972-08-16 AU AU45635/72A patent/AU469380B2/en not_active Expired
- 1972-08-21 FI FI2312/72A patent/FI59810C/fi active
- 1972-08-25 IT IT5235772A patent/IT962225B/it active
- 1972-08-28 IT IT52397/72A patent/IT962255B/it active
- 1972-08-29 DE DE2242331A patent/DE2242331A1/de not_active Withdrawn
- 1972-08-30 JP JP8705472A patent/JPS5442005B2/ja not_active Expired
- 1972-08-31 CA CA150,651A patent/CA983420A/en not_active Expired
- 1972-08-31 FR FR7230998A patent/FR2151059B1/fr not_active Expired
- 1972-08-31 GB GB4048072A patent/GB1399108A/en not_active Expired
- 1972-09-01 ES ES406277A patent/ES406277A1/es not_active Expired
- 1972-09-01 NL NLAANVRAGE7211962,A patent/NL176583C/xx not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI59810B (fi) | 1981-06-30 |
| GB1399108A (en) | 1975-06-25 |
| NL7211962A (fi) | 1973-03-06 |
| CA983420A (en) | 1976-02-10 |
| FR2151059B1 (fi) | 1976-08-13 |
| IT962225B (it) | 1973-12-20 |
| FR2151059A1 (fi) | 1973-04-13 |
| JPS4834906A (fi) | 1973-05-23 |
| AU4563572A (en) | 1974-02-21 |
| IT962255B (it) | 1973-12-20 |
| JPS5442005B2 (fi) | 1979-12-12 |
| ES406277A1 (es) | 1975-07-01 |
| NL176583C (nl) | 1985-05-01 |
| DE2242331A1 (de) | 1973-03-08 |
| AU469380B2 (en) | 1976-02-12 |
| US3767562A (en) | 1973-10-23 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI59810C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av braensle foer jetmotor | |
| US5183556A (en) | Production of diesel fuel by hydrogenation of a diesel feed | |
| US9068125B2 (en) | Process for the recovery of pure aromatics from hydrocarbon fractions containing aromatics | |
| FI60228B (fi) | Foerfarande foer framstaellning av jetbraensle | |
| US9580663B2 (en) | Process for hydrocracking a hydrocarbon feedstock | |
| CN101292013B (zh) | 烃残油处理和减粘裂化蒸汽裂化器的原料 | |
| RU2540275C1 (ru) | Способ увеличения производства бензола и толуола | |
| JP4731776B2 (ja) | 炭化水素の改質方法 | |
| US20090050523A1 (en) | Olefin production utilizing whole crude oil/condensate feedstock and selective hydrocracking | |
| MX2007011038A (es) | Metodo para producir aceite lubricante base a partir de aceite de desecho. | |
| US9315741B2 (en) | Process for ultra low benzene reformate using catalytic distillation | |
| EA030559B1 (ru) | Способ получения ароматических соединений и легких олефинов из углеводородного сырья | |
| CN101778929A (zh) | 使用含凝析油和原油的原料生产烯烃 | |
| CA2289640C (en) | Process for the alkylation of benzene | |
| JP4208260B2 (ja) | 炭化水素流れにおける芳香族の選択的水素化 | |
| CN103210061A (zh) | 用于裂解重质烃进料的方法 | |
| US3846278A (en) | Production of jet fuel | |
| EA017890B1 (ru) | Способ снижения содержания серы в углеводородном потоке (варианты) | |
| WO2006088528A2 (en) | Process for the removal of benzene from gasoline streams | |
| CN100494321C (zh) | 加氢脱硫方法 | |
| FI60229B (fi) | Tillverkning av braensle foer reamotor | |
| RU2646751C1 (ru) | Способ изомеризации легких бензиновых фракций | |
| RU2291892C1 (ru) | Способ получения бензола | |
| SU378024A1 (fi) | ||
| RU2005767C1 (ru) | Способ переработки прямогонных бензиновых фракций |