FI60140C - Malanlaeggning - Google Patents

Description

• •Afe»,! rftl KUULUTUSJULKAISU , r\ λ a ^®Γα [BJ (*1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6014 0 (^5) Patent fiseddelat ^ (51) Kv.lk?/IntXI.3 B 02 C 21/00 SUOMI — FINLAND (21) P*·""11'·1""*'» — Pmntaraeknlnf 1092/7Π (22) HtkemUpUy» — AnaBknlngtdtg 10.0Π.7Π ' ' (23) AlkupUvt—GlltlfhctKfof 10.0H.74 (41) Tullut julklMktl — Bllvlt offentllg lH . 10.7Π β . . ' , , (44) NihtlvWulptnon ja kuuLlulkalwn pvm. — . _

Patent-och registerstyrelsen v ’ Anrtkan utlagd och uti.tkrift«n pubitcarad 31.08.8l (32)(33)(31) pyydetty •tuelkuu*—Begird prlorltet 13.0H.73

Ruotsi-Sverige(SE) 7305265-6 (71) Boliden Aktiebolag, Sturegatan 22, Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Per Anders Hennan Henningsson Fahlström, Akers Runo, Erik Alfon Jonsson, Boliden, Ruotsi-Sverige(SE) (TH) Oy Kolster Ab (5Π) Jauhatuslaitos - Malanläggning

Keksinnön kohteena on laitos kappalemaisen materiaalin, erityisesti malmin automaattiseksi tai puoliautomaattiseksi jauhamiseksi ainakin kahdessa erillisessä myllyssä, jotka muodostavat primäärijauhatusvaiheen ja primääri-jauhatusvaiheesta tulevalla materiaalilla työskentelevän sekundäärijauhatus-vaiheen, jolloin primäärimyllyn jauhatustila on varustettu ensimmäisellä ja toisella ulosyöttölaitteella, joista ensimmäinen käsittää joukon aukkoja, joita käytetään sen suhteellisen hienoksi jauhetun tavaran ulosjohtamiseen, joka pitää vielä hienontaa kokonaan tai osittain sekundäärimyllyssä, ja joista toinen käsittää toisen joukon aukkoja, joita käytetään sen materiaalin ulos-johtamiseen, joka sisältää lisäksi suhteellisen karkeata tavaraa, joka muodostaa sekundäärimyllyn jauhatuskappaleet, minkä lisäksi laitoksessa on laite primäärimyllystä tulevan jauhatuskappaleita sisältävän materiaalin ulossyötön ohjaamiseksi käytön aikana niin, että sekundäärimylly työskentelee etukäteen valitulla määrällä jauhatuskappaleita, myllyjen väliin käytetty laite ainakin kaiken primäärimyllystä otetun valmiiksi jauhamattoman materiaalin johtamiseksi suoraan sekundäärimyllyyn, sekundäärimyllystä tulevan materiaalin vastaanottava lajittelulaite materiaalin jakamiseksi valmiiksi jauhettuun tuotteeseen ja valmiiksi jauhamattomaan tuotteeseen sekä laite viimeksi mainitun tuotteen jatkuvaa säädettävissä olevaa primäärimyllyyn tai sekundäärimyllyyn tapahtuvaa takai sin johtamista varten.

60140

Em. tyyppiä olevassa laitoksessa on normaalisti suotavaa antaa molempien myllyjen tornia etukäteen valitulla moottoriteholla, tavallisesti lähes niiden maksimiteholla. Tämä voi kuitenkin olla käytännössä vaikea toteuttaa myllyjen ollessa kytketty sarjaan, koska primäärimyllystä otettuun tehoon vaikuttavat toiset parametrit kuin sekundäärimyllystä otettuun tehoon.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada em. typpiä oleva, uusi ja edullinen jauhatuslaitos, joka on rakenteeltaan ja käsiteltävyydeltään erityisen yksinkertainen mutta joka samanaikaisesti, kun yllä esitetyt vaikeudet eliminoituvat pääasiallisesti, mahdollistaa kiinteän materiaalin tarkasti kontrolloitavan hienonnuksen käyttämällä laitoksen koko kapasiteetin hyväksi.

Keksinnön mukaiselle laitokselle on pääasiallisesti tunnusomaista, että sekundäärimyllyn jauhatustila on varustettu ulossyöttölaitteella, joka käsittää lukuisia aukkoja, joiden pienin poikkimitta on ainakin olennaisesti yhtä suuri kuin primäärimyllyn mainitussa ensimmäisessä ulossyöttölaitteessa olevien aukkojen pienin poikkimitta ja että mainittu takaisinjohtamislaite on järjestetty johtamaan mainittu, valmiiksi jauhamaton tuote takaisin primääri- ja sekundäärimyllyyn sellaisessa suhteessa, että primäärimylly työskentelee etukäteen valitulla moottoriteholla.

Tällä järjestelyllä saavutetaan se etu, että primäärimyllyyn syötettävän raakatavaran jauhettavuusvaihteluiden ei tarvitse vaikuttaa vahingollisesti sekundäärimyllyn jälkeen erotetun, valmiiksi jauhetun tavaran koostumukseen, koska takaisinjohtamislaite mahdollistaa sekundäärimyllyssä valmiiksi jauhamatta jääneen tuoteen vapaavalintaisen jakamisen primääri- ja sekundäärimyllyyn. Jos siis sisäänmenevän raakatavaran jauhettavuus vähenee ja/tai sen karkeus suurenee, voidaan takaisin primäärimyllyyn johdetun, sekundäärimyllystä otetun valmiiksi jauhamattoman tuotteen osuutta pienentää niin, että suurempi osa primäärimyllyyn tehosta käytetään sisääntulevan raakatavaran hienonnukseen. Sekundäärimyllyyn silloin primäärimyllystä tulevan vähentyneen tavaramäärän johdosta vapautunut jauhatuskaapasiteetti käytetään samanaikaisesti takaisin johdetun, valmiiksi jauhamattoman tuotteen hienonnukseen. Jos sisään menevän raakatavaran jauhettavuus sen sijaan kasvaa ja/tai sen karkeus pienenee, voidaan takaisin primäärimyllyyn johdetun tuotteen osuutta lisätä niin, että primäärimyllyn teho ja jauhatuskapasiteetti käytetään kokonaan hyväksi ilman, että primäärimyllyn teho ja jauhatuskapasiteetti käytetään kokonaan hyväksi ilman, että sekundäärimyllyä primäärimyllystä tulevan, lisääntyneen tavaramäärän johdosta kuormitettaisiin siinä määrin, että se antaa tuotetta, jonka raekoostumus ei ole haluttu. Tekemällä sekundäärimyllyn ulossyöttölaitteessa olevat aukot olennaisesti yhtä suuriksi kuin primäärimyllyn mainitussa ensimmäisessä ulossyöttölaitteessa olevat aukot vältetään silloin se, että sekundäärimyllyyn kerääntyisi materiaalia, jolla on liian suuri partikkelikoko, jotta se voitaisiin hienontaa tehokkaasti käyttämällä hyväksi primäärimyllystä saatuja jauha- tuskappaleita.

5 60140

Lisäke! pidetään ensisijaisena, että sekundäärimyllystä tulevan ma» teriaalin vastaanottava lajittelulaite käsittää elimet valmiiksi jauhamattoman tuotteen jakamiseksi karkeampaan ja hienompaan jakeeseen ja että mainittu, valmiiksi jauhamattoman tuotteen takaisin johtamiseen tarkoitettu laite käsittää myös elimet mainitun karkeamman jakaen johtamiseksi ensisijaisesti takaisin primäärimyllyn.Tämä karkeampi jaa voidaan nimittäin vaikeuksitta hienontaa primäärijauhatusvaiheen karkeilla jauhatuskappaleilla ja se tulee, kun se syötetään uudestaan sekundäärimyllyyn, olemaan siinä tapahtuvaan jauhatukseen sopivammassa suuruudessa#

Keksintöä kuvataan seuraavassa viittaamalla oheisessa piirustuksessa kuvattuun esimerkkiin, jolloin keksinnölle tunnusomaiset lisäpiirteet ja edut käyvät ilmi,

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista, ensisijaista myllylaitosta.

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti aksiaalileikkausta primäärimyllyn ulossyöttöosasta.

Kuvio 3 esittää viivaa III-III pitkin otettua leikkausta.

Kuvio 4 esittää kaaviomaisesti aksiaalileikkausta primäärimyllyn ulossyöttöosan eräästä vaihtoehtoisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 3 esittää kuvion 4 mukaisen laitteiston erästä osaa suuremmassa mittakaavassa.

Piirustuksessa on toisiaan vastaaville tai pääasiassa toisiaan vastaaville yksityiskohdille annettu samat numeroviittaukset.

Kuviossa 1 on numerolla 10 merkitty tavarataskua, josta jauhettava tavara johdetaan säädettävän syöttölaitteen 11 avulla kuljettimella 12.

Kuljetin 12 on varustettu vaa'alla 13 syötetyn tavaran punnitsemiseksi.

Vaakaan 13 on kytketty virtaamailmaisin 14, joka on järjestetty antamaan virtaa'kontrolloivaan ja säätävään elimeen 15 kuljettimella 12 menevästä tavaravirtaamasta riippuvan signaalin.

Tavara syötetään kuljettimen 12 ulossyöttöpäässä sijaitsevan luiskan 16 kautta rumputyyppiseen primäärimyllyyn 17, jossa tavara jauhetaan automaattisesti ja jota käyttää alennusvaihteen 19 välityksellä moottori 1Θ.

Mylly 17 on varustettu alla lähemmin kuvattavilla elimillä sen tavaran ulossyöttämiseksi, joka alistetaan edelleen automaattiseen, sekundääri-myllyssä 20 tapahtuvaa hienonnukseen ja joka sisältää sitäpaitsi karkeampia tavarakappaleita, jotka toimivat jauhatuskappaleina sekundäärijauhatusvai-heessa. Sekundäärimyllyä 20 käyttää moottori 22 alennusvaihteen 21 välityksellä.

Myllyjen 17, 20 väliin kytketty laite 23 johtaa kaiken primäärimyllys-tä 17 ulossyötetyn, osittain hienonnetun tavaran sekundäärimyllyyn 20. Kuten kohdassa 24 on katkoviivoin esitetty, keksinnön puitteisiin kuuluu kuitenkin muodostaa myllyjen väliin kytketty laite lajittelijaksi, joka 4 60140 erottaa primäärijauhetusta tavarasta hiukkaekooltaan niin pientä tavaraa, ettei sitä tarvitse alistaa mihinkään sekundäärimyllyssä 20 tapahtuvaan lisähifnonnukseen.

Jauhatuslaitoksen tässä kuvatussa suoritusmuodossa edellytetään jauhatuksen tapahtuvan veden läsnäollessa, niin että sekundäärimyllystä 20 lähtevä tavara muodostuu joka tapauksessa pumpattavan sakeuden omaavasta lietteestä. Sekundäärimyllystä 20 lähtevä tavara, joka lähtee siitä myllyn ulos-syöttöpäähän asennetun, tavanomaisen, esimerkiksi kumisen ulossyöttöläpän kautta, johdetaan säiliöön 25, josta se pumpulla 26 pumpataan johdon 27 läpi lajittelulaitteeseen, joka muodostuu ensimmäisestä ja toisesta erotus-laitteesta 28 ja 29. Erotuslaitteessa 28, jonka on esitetty muodostavan ruu-vilajittelijan, erotetaan suhteellisen karkea materiaali, joka kohdassa 30 esitetyllä tavalla johdetaan luiskan 16 kautta primäärimyllyyn 17. Ruuvi-lajittelijassa 28 olevan vesiosuuden sovituksella voidaan lajittelijassa erotetun karkean tavaran määrää kontrolloida ja säätää tarkasti. Ruuvilajit-telijasta 28 primäärimyllyyn johdettu materiaalimäärä on vähäinen verrattuna kuljettimella 12 tuotuun tavaramäärään. Lajittelijasta 28 saatu hienojae johdetaan säiliöön 31, josta se siirretään pumpulla 32 toiseen erotuslait-teeseen 29, jonka esitetään muodostuvan hydrosyklonista. Sykloniin johdettu materiaali sisältää osaksi valmiiksi jauhettua tavaraa, joka erotetaan ja johdetaan pois johdon 33 läpi, osaksi suhteellisen hisnorakeista mutta ei kuitenkaan valmiiksi jauhettua tavaraa, joka johdetaan syklonin pohjaulosotossa sijaitsevan jakelulaitteen 34-36 kautta alla lähemmin kuvatulla periaatteella jompaankumpaan myllyyn tai jaetaan niiden kesken. Tämä tavara johdetaan myi* lyihin 17,20 johdoilla 37,38, jotka siirtävät tavaran luiskaan 16 ja laitteeseen 23. Jakelulaitteen 34-36 esitetään muodostuvan syklonin pohjaulos-ottoon liitetystä, vaihtokytkettävästä johdosta 34, kahteen lokeroon, jotka on liitetty kukin omaan johtoonsa 37, 38, jaetusta säiliöstä 36 sekä johtoon 34 kiinnikytketystä painesylinteristä 33 tämän johdon vaihtokytkemiseksi niin, että johdosta 34 lähtevä tavara jakautuu säiliön 36 lokeroiden kesken tai niin, että se kokonaisuudessaan johtuu jompaankumpaan lokeroon.

Havaitaan, että keksinnön mukainen laitos voidaan mukauttaa myös kui-vajauhatukseen, jolloin lajittelulaite 28, 29 vaihdetaan kuivalajitteluun sopiviin laitteisiin, ruuvilajittelijan 28 sijalle voidaan vaihtaa kuivaseula ja syklonin 29 tilalle ilmasihti. Silloin vaihdetaan myös pumput 25, 26 niihin kuuluvine varusteineen kuivan materiaalin siirtämiseen sopiviin laitteisiin esimerkiksi nauha- tai ruuvikuljettimiin tai pneumaattisiin kuljettamiin.

Kuvioissa 2 ja 3, jotka esittävät myllyn 17 ulossyöttöpään osia, on numeroilla 39 ja 40 merkitty myllyn ulossyöttöpuolella sijaitsevaa päätyä ja vaippaa. Myllyvaippa on sisäpuolelta vuorattu kumisella vuorauksella 41 ja joukolla tämän vuorauksen ulkopuolelle työntyviä vääntiöelimiä 42, niin

5 601 4 U

sanottuja nostimia, jotka muodostuvat sanaton pääasiassa kumista. Myös myl-lypääty 39 on varustettu vuorauksella 43, joka muodostuu joukosta sektori-maisia levyjä, joista ulkonee säteettäisesti asetettuja uumalevyjä 44, joiden myllyn sisään päin olevassa reunassa on laippaosat 45, jotka vuorostaan kannattavat kumista muodostuvaa sieäseinämää 46. Sisäseinänä on varustettu joukolla säteettäisesti asetettuja vääntiöitä 47 jm se rajoittaa yhdessä uumalevyjen 44 ja vuorauksen 43 kanssa lukuisia sektorimaisia tiloja 4Θ, 48'. Sisäseinänä 46 on varustettu aukoista 49 ja 50 muodostuvilla ryhmillä, jolloin aukoista 49, jotka yhdistävät lukuisia tiloja 48 primäärimyllyn jauha-tustilaan, muodostuva ensimmäinen ryhmä mahdollistaa sen suhteellisen hienoksi jauhetun tavaran ulosjohtamisen, jata pitää hienontaa lisää sekundääri-jauhatusvaiheessa. Suhteellisen suurista aukoista 50 muodostuva toinen ryhmä tekee mahdolliseksi johtaa primäärimyllyn jauhatustilasta ulos materiaalia, joka sisältää lisäksi suhteellisen karkeata tavaraa, joka muodostaa sekundääri jauha tus vaiheen jauhatuskappaleet. Aukot 30 avautuvat sektorimaiseen tilaan 48', joka voidaan lähinnä myllyn akselia sijaitsevasta osastaan saattaa yleisesti numerolla 51 merkityllä venttiililaitteella yhteyteen myllyn-kaulan 33 poistoaukkojen 32 kanssa. Aukoista 49 tulevaa tavaraa vastaanottavat sektorimaiset tilat 48 avautuvat suoraan poistoaukkoon 32. Poistoaukko 32 johtaa primäärimyllyn jauhatustilasta ulossyötetyn tavaran suoraan laitteeseen 23 toimitettavaksi edelleen sekundäärimyllyyn 20. Numerolla 34 on merkitty perustuksen osaa, joka kannattaa laakerointilaitteen 33 välityksellä myllynkaulaa 33·

Venttiili 51 käsittää tankomaisen osan 56, joka ulottuu sylinteri-mäisen venttiilikotelon 37 läpi, joka on kanavan tai suppilon 38 kautta yhteydessä tilaan 48’. Osalle 36 on asetettu kaksi venttiililautasta 39, 60, joiden avulla venttiilikotelon jompikumpi päätyaukko voidaan sulkea. Vent-tiilitanko 56 on pidennyksen 61 välityksellä liitetty primäärimyllyn ulkopuolella sijaitsevan, laitteen 23 kannattaman painesylinterin 62 männänvar-teen. Painesylinterin 62 avulla voidaan venttiilitankoa 36 säätää täydellä viivalla esitetyn aseman, jossa venttiililautanen 60 ollessaan sylinteri-mäisen venttiilikotelon 37 myllyn 17 jauhatustilaan päin olevaa päätä vasten sulkee tilan 48' tästä jauhatustilasta, ja katkoviivoin merkityn aseman välillä, jossa venttiililautanen 39 sulkee venttiilikotelon 37 aksiaalisesta ulomman aukon ja jossa venttiililautanen 60 sijaitsee välin päässä venttiili-kotelon 37 aksiaalisesti sisemmästä aukosta, niin että tilan 48' sisään tullut tavara voi mennä takaisin primäärimyllyn jauhatustilaan. Myllynkaulan 53 ulossyöttöaukkoon 52 on asennettu säteettäisiä pidikkeitä 63, jotka kannattavat putkea 64, johon on laakeroitu siirtyvästi pidennysosa 61. Venttiili-lautasen 59 ja putken 64 sisäpaän välinen, osan 61 osa suojataan tiivistys-palkeilla 65. Pidennysosan 61 ulomman pään ja sylinterin 62 männänvarren väliin on asennettu pidennysosan 61 männänvarren suhteen tapahtuvan kierty- 6 60140 misen mahdollistava kytkentä 66. Alla lähemmin kuvatulla tavalla säädetään tai asetetaan venttiilin 51 asento käytän aikana niin, että haluttu määrä jauhatuskappaleita on aina sekundäärimyllyseä 20.

Kuvioissa 4 ja 5* jotka esittävät myllyn 17 ulossyöttöpään erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, ovat kaikki sisäseinämän 46, uumalevyjen 44 ja vuorauksen 43 rajoittamat, sektorimuotoiBet tilat 48 suorassa yhteydessä myllynkaulan 53 ulossyöttöaukkoon 52. Esitettyihin tiloihin 48 avautuvat sekä aukot 50, jotka on tarkoitettu sille karkeammalle materiaalille, joka sisältää suuruudeltaan sellaisia kappaleita, että ne toimivat jauhatus-kappaleina sekundäärimyllyseä 20, että aukot 49» jotka on tarkoitettu normaalille, valmiiksi jauhetulle tavaralle. Aukot 50 voidaan primäärimyllyn käytön aikana sulkea ainakin osittain. Tässä tarkoituksessa kukin aukko 50 ympäröidään säteettäisesti sisäänpäin, kohti aukon keskustaa laajenevalla laitteella 67. Tämän laitteen esitetään muodostuvan sisäseinämään 46 kiinnitetystä, elastista materiaalia olevasta hylsystä, joka on varustettu sisäpuolisella, suhteellisen leveällä rengaskanavalla 66. Kukin rengaskanava on johdoilla 69, 70 liitetty esittämättä jätettyyn, hydrauliseen tai pneumaattiseen paineväliainelähteeseen hylsyn 67 laajentamiseksi säteettäisesti sisäänpäin saattamalla rengaskanava 66 paineen alaiseksi. Numerolla 71 on merkitty hylsyjen metallisia sisälujikkeita, joita käytetään samalla hylsyjen mekaaniseen kiinnittämiseen0 Jos paineväliainelähde ei pyöri yhdessä myllyn 17 kanssa, asennetaan johdon 70 ja paineväliainelähteen väliin keskinäisen pyörinnän mahdollistavat kytkentä 72. Numerolla 73 on merkitty laitetta johtojen 69, 70 suojaamiseksi aukkojen 49, 50 läpi ulossyötetyltä tavaralta. Jos paineväliainelähde on asetettu myllylle 17 ja pyörii siten yhdessä tämän kanssa, voidaan paineen päällekytkentää ja siten myös aukkojen 50 sulkemista ja avaamista ohjata tele- tai radiosignaaleilla. Avaamista ja sulkemista ohjataan silloin niin, että haluttu määrä janhatuskappaleista muodostuvaa tavaraa on aina läsnä sekundäärimyllyseä 20.

Jauhatuslaitos on varustettu alla lähemmin kuvatulla ohjausvarusteolla, joka varmistaa sen, että jauhatuslaitosta käytettäessä molempien myllyjen omaamaa' jauhatuskapasiteettia käytetään optimaalisesti hyväksi ja aikaansaadaan samalla haluttu jauhatustuote.

Moottorin 22 sekundäärimyllyyn 20 antamaa tehoa, joka yllä mainitun-laisesti on pääasiassa verrannollinen jauhatuskappaleiden määrään, havainnoidaan tehoilmaisimella 74 (kuvio l), joka on järjestetty antamaan virtaamaa V kontrolloimaan ja säätelevään elimeen 75 havaitusta tehosta riippuvan signaalin. Elin 75 on ohjelmoitu niin, että se, kun vastaanotettu signaali osoittaa, että myllyyn 20 syötetty teho poikkeaa etukäteen asetetusta tavoitear-voalueesta, joka on tavallisesti maksimitehon alueella, antaa ohjaussignaaleja ohjauselimeen 76, joka vastaanotetuista ohjaussignaaleista riippuen aikaansaa sylinterin 62 vaihtokytkennän ja siten myös venttiililaitteen 51 vaihto- 7 60140 kytkennän. Kun myllyyn 20 syötetty teho saavuttaa siis tavoitearvoalueen alarajan, säädetään venttiililaite 51 (kuviot 2 ja 5) syöttämään sekundääri-myllyyn 20 primäärimyllyn 17 myllynkaulassa 55 olevan ulossyöttöaukon 52 ja laitteen 25 välityksellä myös sekundäärijauhatusvaiheen jauhatuskappa-leita sisältävää tavaraa. Käänteisesti jauhatuskappaleita sisältävän tavaran syöttö suljetaan, kun teho saavuttaa tavoitearvoalueen ylärajan. Samaa ohjaus järjestelyä voidaan käyttää siinä tapauksessa, että mylly 17 on varustettu kuvioiden 4 ja 5 mukaisella ulossyöttölaitteella.

Primäärimyllyn 17 käytölle tarpeellinen teho on tässä kyseenalaisessa jauhatuksessa pääasiassa verrannollinen myllyn täytösmäärään. Jos tavara-taskusta 10 primäärimyllyyn 17 syötetyn tavaran jauhettavuus kasvaa tai vähenee, tulee primäärimyllyn täytös vastaavasti vähenemään tai kasvamaan ja siten myös primäärimyllyn käyttämiseen tarvittava teho tulee vastaavasti vähenemään tai kasvamaan. Täten sekundäärimylly 20 tulee saamaan suuremman tai pienemmän tavarasyötön kuin se, joka on rekisteröity vaa'alla 15, pikä johtaa sekundäärimyllystä lähtevän tavaran seula-analyysin ei-toivottuihin muutoksiin. Siksi primäärimyllyn suhteen ei ole mahdollista, kun tarkoituksena on käyttää sen kapasiteetti täysin hyväksi, säätää tavaran syöttöä vain taskusta 10, vaan täytyy huolehtia jatkuvasti siitä, että myllylaitoksessa suoritettu jauhatustyö jakautuu niin myllyjen kesken, että sekundäärimylly antaa halutun seulaanalyysin omaavaa tavaraa. Jos siis primäärimyllyssä 17 käytetty teho laskee, syötetään primäärimyllyyn tehon säätämiseksi ylöspäin ensisijaisesti lisätty määrä valmiiksi jauhamatonta tavaraa syklonista 29 ja toissijaisesti tavaraa taskusta 10. Jos teho kasvaa, vähennetään ensisijaisesti tavaran syöttöä syklonista 29 ja toissijaisesti tavaran syöttöä taskusta 10. Tavaran syöttämistä syklonista tai taskusta voidääfi kuitenkin haluttaessa vähentää myös päinvastaisessa järjestyksessä.

Primäärimyllyn 17 kuluttamaa tehoa havainnoidaan tehoilmaisimella 77, joka on järjestetty antamaan logiikkayksikköön 78 havaitusta tehosta riippuvan signaalin. Logiikkayksikkö 76 on järjestetty niin, että se, jos signaali osoittaa, että myllyyn 17 syötetty teho poikkeaa etukäteen asetetusta tavoitearvoalueesta, säätää tavaran syötön primäärimyllyyn uudelleen yllä esitetyllä tavalla. Syklonista 29 tulevan tavaravirran johtamiseen tarkoitettua laitetta 55 ohjataan ohjauselimellä 79, joka vastaanottaa logiikka-yksiköstä 76 tulevat ohjausimpulssit, ja sen senhetkistä asemaa koskeva tieto siirretään logiikkayksikköön sijainti-indikaattorilla 80. Logiikkayksikkö on lisäksi ohjelmoitu niin, että, jos ilmaisimen signaalin mukainen myl-lyteho laitteen 55 sellaisen uudelleensäädön jälkeen, että kaikki syklonista 29 tuleva tavara johdetaan myllyyn 17* ei saavuta tavoitearvoa, se voi 8 60140 virtaamaa kontrolloivan ja säätelevän elimen 15 kautta saattaa elimen 15 impulssiin vaikuttavan ohjauselimen 81 lisäämään tavaran syöttöä syöttölaitteen 11 kautta. Syöttölaitteen 11 kautta tapahtuva tavarasyöttö lisääntyy, kunnes logiikkayksikkö saa ilmaisimen 77 kautta tiedon siitä, että primääri-myllytehon tavoitearvo on saavutettu. Kun tavoitearvoalueen yläraja ylittyy, logiikkayksikkö huolehtii siitä, että takaisinsäätö tapahtuu johtamalla tavaraa syklonista 29 myllyyn 20 ja mahdollisesti vähentämällä taskusta 10 tulevaa tavaravirtaa.

Molemmat myllyt 17, 20 on konstruoitu keskenään erilaisia tehoja ja kierroslukuja varten riippuen jauhettavien materiaalien erikoisominaisuuksista. Usein on esimerkiksi sopivaa muodostaa sekundäärimylly korkeammalla kierrosluvulla tapahtuvaa käyttöä varten kuin primäärimylly ja matalammalla teholla tapahtuvaa käyttöä varten kuin primäärimylly, sekundäärimyllyn tehon noustessa esimerkiksi korkeintaan puoleen primäärimyllytehosta. Sekundäärimyllyn 20 uloesyöttövälpän aukoilla on pääasiassa sama vähimmäispoikkimitta kuin primäärimyllyn 17 uloesyöttövälpän 46 aukoilla 49* Esimerkiksi vaahdo-tuarikastettavan malmin jauhatuksen yhteydessä aukoilla 49 on tavallisesti vähimmäispoikkimitta, joka on suuruusluokkaa Θ-16 mm, esimerkiksi noin 12 mm. Aukoilla 50 voi silloin olla sopivasti sellainen vähimmäispoikkimitta, joka on alueella 70-100 mm, esimerkiksi noin 90 mm.

Keksinnön mukaista jauhatuslaitosta voidaan käyttää myös puoliautomaattiseen jauhatukseen, jolloin primäärimyllyyn syötetään vieraita jauhatus-kappaleita. Sekundäärimyllyn 20 jauhatuskappaleita läpipäästävien aukkojen 50 lukumäärä ja dimensio valitaan sekä automaattiseen että puoliautomaattiseen jauhatukseen sopivasti niin, että niiden kokonaisläpisyöttökapasiteetti ylittää sen, mitä vaaditaan riittävän jauhatustäytöksen ylläpitämiseen se-kundäärimyllyesä tapahtuvassa jauhatuksessa, kun sitä käytetään täydellisesti hyväksi.

Keksintöä ei tietysti ole rajoitettu yllä kuvattuihin ja esitettyihin suorituseeimerkkeihin, vaan sen suoritusmuoto voi vaihdella monin eri tavoin seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (2)

60140

1. Laitos kappalemaisen materiaalin, erityisesti malmin automaattiseksi tai puoliautomaattiseksi jauhamiseksi ainakin kahdessa erillisessä myllyssä (17,20)»jotka muodostavat primäärijauhatusvaiheen ja primäärijauhatusvaiheesta tulevalla materiaalilla työskentelevän sekundäärijauhatusvaiheen, jolloin pri-määrimyllyn (17) jauhatustila on varustettu ensimmäisellä ja toisella ulossyöt-tölaitteella, joista ensimmäinen (46,49,52) käsittää joukon aukkoja (49), joita käytetään sen suhteellisen hienoksi jauhatun tavaran ulosjohtamiseen, joka pitää vielä hienontaa kokonaan tai osittain sekundäärimyllyssä, ja joista toinen (46, 50, 52) käsittää toisen joukon aukkoja (50), joita käytetään sen materiaalin ulosjohtamiseen, joka sisältää lisäksi suhteellisen karkeata tavaraa, joka muodostaa sekundäärimyllyn jauhatuskappaleet, minkä lisäksi laitoksessa on laite (51; 67-72) primäärimyllystä tulevan jauhatuskappaleita sisältävän materiaalin ulossyötön ohjaamiseksi käytön aikana niin, että sekundäärimylly (20) työskentelee etukäteen valitulla määrällä jauhatuskappaleita, myllyjen väliin kytketty laite (23,24) ainakin kaiken primäärimyllystä otetun valmiiksi jauha-mattoman materiaalin johtamiseksi suoraan sekundäärimyllyyn, sekundäärimyllystä tulevan materiaalin vastaanottava lajittelulaite (28, 29) materiaalin jakamiseksi valmiiksi jauhettuun tuotteeseen ja valmiiksi jauhamattomaan tuotteeseen sekä laite (30, 34-36) viimeksi mainittiin tuotteen jatkuvaa säädettävissä olevaa primäärimyllyyn tai sekundäärimyllyyn tapahtuvaa takaisin johtamista varten, tunnettu siitä, että sekundäärimyllyn (20) jauhatustila on varustettu ulossyöttölaitteella, joka käsittää lukuisia aukkoja, joiden pienin poikkimitta on ainakin olennaisesti yhtä suuri kuin primäärimyllyn (17) mainitussa ensimmäisessä ulossyöttölaitteessa (46, 49, 52) olevien aukkojen (49) pienin poikkimitta ja että mainittu takaisinjohtamislaite (30; 34-36) on järjestetty johtamaan mainittu, valmiiksi jauhamaton tuote takaisin primääri- ja sekundäärimyllyyn sellaisessa suhteessa, että primäärimylly (17) työskentelee etukäteen valitulla moottoriteholla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitos, tunnettu siitä, että se käsittää elimet (28) mainitun valmiiksi jauhamattoman tuotteen jakamiseksi karkeampaan ja hienompaan jakeeseen ja että mainittu, valmiiksi jauhattoman tuotteen takaisin johtamiseen tarkoitettu laite (30, 34-36) käsittää myös elimet (30) mainitun karkeamman jakeen johtamiseksi ensisijaisesti takaisin primääri-myllyyn (17).