FI60097C - Lagringsbestaendig komposition som vid upploesning i vatten bildar en loesning med antimikrobisk verkan - Google Patents

Description

[B] (11)KUULUTUSJULKAISU ,nn0„ JSa l J ' v utlAggnIngsskrift o UU y / • gjS C (45) 1 ^ (51) Kv.ik.3/Int.a.3 A 01 N 31/02 // A 01 N 37/16 SUOM I—FI N LAN D W Patenttihakemus — Patentanattkning 773313 (22) Hakemlspilvl — Antttknlnpdac 21.11.77 (23) Alku pilvi — GUtlghetadaf 21.11.77 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt effentllg 09.06.78

Patentti· ia rekisterihallitut .... .,.... ». . , . ,. ,. .

_ ' (44) Nlhtivikslpanon ja kuuL|ulkalsun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen An$ök*n utligd och utl.skrlften publkerad 31.08.8l (32)(33)(31) Pyy4««y atuelkaus —Begird prlorltet 08.12.76

Saksaa Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 2655599·7 (71) Schiilke & Mayr GmbH, Robert-Koch-Str. 2, D-2000 Norderstedt,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Heinz Eggensperger, Hamburg, Wolfgang Emil August Beilfuss, Hamburg-Hunmelsbuttel, Helmut Heinrich Nolte, Tangstedt,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (jb) Berggren Oy Ab (5k) Varastointikelpoinen seos, joka veteen liuetessaan muodostaa mikrobeja tuhoavan vaikutuksen omaavan liuoksen - Lagringsbe-ständig komposition som vid upplösning i vatten bildar en lös-ning med antimikrobisk verkan

On tunnettua, että pienimolekyylipaihoiset alifaattiset monoper-karbonihapot, kuten peretikkahppo ja perpropionihappo, voivat muodostaa pysyviä, suuren perhappopitoisuuden omaavia liuoksia. Laimeat, käyttövalmiit liuokset, esim. desinfiointiin tarkoitetut, eivät säily pitkiä aikoja eikä niitä sen vuoksi voi pitää kaupan. Väkevien perhappoliuosten varjopuolena on niiden äärimmäisen pistävä haju, mikä tekee niiden käsittelyn ja käytön jopa arveluttavaksi .

Koska perkarbonihapot ovat erinomaisia desinfioimisaineita, olisi toivottavaa, jos voitaisiin valmistaa suuren perkarbonihappopitoisuu-den omaavia perkarbonihapon vesiliuoksia, joiden etuna olisi vähäinen tai vain heikko haju.

Perkarbonihappoja, jotka tuoksuvat vain vähän ja jotka ovat vesiliukoisia, löytyy pienimolekyylisten dikarbonihappojen ryhmästä. Esimerkiksi maleiinihappo, meripihkahappo ja glutaarihappo muodostavat lähes hajuttomia, vesiliukoisia perhappoja. Samoin kuin per-etikkahappoliuokset näiden perhappojen laimeat, käyttövalmiit liuokset eivät säily pitkiä aikoja. Konsentroituja säilyviä liuoksia 60097 voidaan valmistaa vain perglutaarihaposta.

Annettaessa esim. meripihkahappoanhydridin reagoida H202:n kanssa, aluksi suuri permeripihkahappopitoisuus alenee pitkän varastoinnin aikana. Tällöin permeripihkahapon hajaantuminen aiheuttaa meripih-kahapon kiteytymisen erilleen. Myöskään maleiinihappoanhydridiä käytettäessä ei saada pysyviä perkarbonihappoliuoksia, so. liuoksia, joiden perhappopitoisuus säilyy suurena pitkän varastoinnin ajan. Perglutaarihappoliuokset, joiden perhappopitoisuus on suuri, säilyvät vain ylimääräisen H202:n läsnäollessa. Samoin kuin konsentroitujen peretikkahappoliuosten näidenkin liuosten varjopuolena on kuitenkin se, että niitä on käsiteltävä varovaisesti ja asiantuntemuksella. Käsiteltäessä konsentroituja perkarbonihappoliuoksia epäasiallisella tavalla voi esiintyä kiivaita hajaantumisreaktioita, syöpymistä, materiaalivaurioita jne. Joukkoon joutuneet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa katalyyttistä hajaantumista; varastointi normaalia korkeammassa lämpötilassa voi johtaa termiseen hajaantumiseen.

Tämän vuoksi olisi edullista, jos voitaisiin valmistaa varastointi-kelpoinen, helposti käsiteltävä ja korrosiota aiheuttamaton kiinteä seos, josta välittömästi ennen käyttöä saataisiin veteen liuottamalla perkarbonihappoliuos, jolla olisi hyvä desinfioiva ja säilyttävä vaikutus.

Laajojen tutkimusten tuloksena saatiin selville, että tällainen seos on valmistettavissa karbonihappoanhydrideistä ja H202:a lohkaisevista aineista. Karbonihappoanhydridien sulamispisteen on paakkuuntumisen estämiseksi oltava 40°C tai tätä korkeampi, niiden pitäisi olla hajuttomia tai miltei hajuttomia, niiden pitäisi kyetä muodostamaan veteen liuetessaan vähähajuisia, vesiliukoisia karbonihappoja, joilla edullisessa tapauksessa itselläänkin on mikrobeja tuhoava vaikutus ja jotka H202:a lohkaisevien aineiden kanssa reagoidessaan muodostavat heikkohajuisia, vesiliukoisia perkarbonihappoja, joilla on tehokas mikrobeja tuhoava vaikutus.

Karbonihappoanhydridejä voidaan käyttää sekä puhtaina yhdisteinä että myöskin seoksina.

Puhtaiden yhdisteiden osalta kysymyksessä voivat olla yksinkertaiset karbonihappoanhydridit ja karbonihappoanhydridiseokset. Anhydri-di-struktuuri - C - O - C - voi esiintyä molekyylissä kerran, n n o o 3 60097 kaksi kertaa tai n-kertaa, jolloin n merkitsee lukua 3-100. Yhdisteitä, joissa on hyvin paljon anhydridiryhmiä, saadaan esim. seka-polymeroimalla etyleenimäisesti tyydyttämättömiä yhdisteitä maleii-nihappoanhydridin kanssa.

Esimerkkejä keksinnön mukaisesti käytettävistä karbonihappoanhydri-deistä ovat: meripihkahappoanhydridi maleiinihappoanhydridi glutaarihappoanhydridi ftaalihappoanhydridi itakonihappoanhydridi bentsoehappoanhydridi diglykolihappoanhydridi asetyylisitruunahappoanhydridi dikloorimaleiinihappoanhydridi 3.3- dimetyyliglutaarihappoanhydridi 2.3- dimetyylimaleiinihappoanhydridi 2- dodeken-l-yyli-meripihkahappoanhydridi homoftaalihappoanhydridi 3- metyyliglutaarihappoanhydridi 2- fenyyliglutaarihappoanhydridi tetrametyleeniglutaarihappoanhydridi trimetyylietikkahappoanhydridi 1,2,4,5-bentseenitetrakarbonihappoanhydridi 1,2,4-bentseenitrikarbonihappoanhydridi 1.2.3- bentseenitrikarbonihappoanhydridi 3,3',4,4'-bentsofenonitetrakarbonihappodianhydridi naftaliini-1,4,5,8-tetrakarbonihappodianhydridi 1,8-naftaliinihappoanhydridi 3- nitro-ftaalihappoanhydridi 3,4,9,10-peryleenitetrakarbonihappodianhydridi tetrabromi-ftaalihappodianhydridi tetrakloori-ftaalihappodianhydridi tetrafenyyli-ftaalihappodianhydridi bisyklo-/2,2,27”Okt-7-eeni-2,3,5,6-tetrakarbonihappodianhydridi DL-kamferihappoanhydridi cis, cis, cis, cis-syklopentaani-1,2,3,4-tetrakarbonihappodianhydridi cis-4-syklohekseeni-l,2-dikarbonihappoanhydridi tetrahydrofuraani-2,3,4,5-tetrakarbonihappodianhydridi.

4 60097

Ensisijaisina pidetään yhdisteitä: meripihkahappoanhydr idi glutaarihappoanhydridi ftaalihappoanhydridi itakonihappoanhydridi homoftaalihappoanhydridi 1,2,4,5-bentseenitetrakarbonihappoanhydridi sekä 1,2,4- ja 1,2,3-bentseenitrikarbonihappoanhydridi.

Sopivia HjC^sa lohkaisevina aineina ovat perboraatit, perkarbonaatit, monopersulfaatit, dipersulfaatit, perfosfaatit, perkarbamidit ja alkaliperoksidit.

Mainitut happoanhydridit reagoivat natriumperboraatin ja muiden H202:a luovuttavien aineiden kanssa vesiliuoksessa käytännöllisesti katsoen välittömästi perkarbonihapoiksi. Happoanhydridin ja natriumperboraatin moolisuhdetta voidaan vaihdella avarissa rajoissa. Reaktio tapahtuu edullisimmin jos moolia kohden karbonihappoanhydridiä, jossa on n-anhydridi-funktiota molekyylissä, käytetään n moolia nat-riumperboraattia; lopullinen pH-arvo asettuu tällöin kohdalle 5-7. Perkarbonihapot ovat alkalisella alueella selvästi pysymättömämpiä kuin neutraalissa tai happamessa alueessa.

Meripihkahappoanhydridin ja natriumperboraatin ollessa jauhemaisessa seoksessa vierekkäinkin säilyviä, ja näiden kahden komponentin seosten ollessa kuudenkin viikon kuluttua vielä valuvia, muiden kar-bonihappoanhydridien ja/tai ^(^-luovuttavien aineiden osalta on edullista, jos ne on pinnoitettu neutraaleilla suojakalvoilla, jotka liukenevat nopeasti vedessä vapauttaen aktiiviset komponentit. Pinnoite estää paakkuuntumisen ja parantaa tuotteiden varastointi-kestävyyttä. Vaikkakaan ei ole välttämätöntä, myöskin meripihkahappoanhydridin ja natriumperboraatin seoksen aktiiviset aineosat voivat olla pinnoitettuja suojakalvolla.

Esimerkkejä suojäävistä vesiliukoisista aineista ovat rasvahapot, anioniset ja ionittomat pesuaineet karbonihappoanhydridien osalta, sekä ionittomat ja/tai anioniset pesuaineet H202:a lohkaisevien aineiden osalta. Sopivia anionisia pesuaineita ovat alkyylibentseeni-sulfonaatit ja lauryylisulfaatit, sopivia ionittomia pesuaineita ai- 5 60097 kyylifenolipolyglykolieetterit, polyoksipropyleeniglykolit (Pluronics), amiinioksidit, kuten dimetyylidodekyyliamiinioksidi ja betaiini.

Karbonihappoanhydridien ja/tai l^C^a lohkaisevien aineiden pinnoitus näillä aineilla voidaan suorittaa tunnettuja menetelmiä käyttäen ennen tai jälkeen keksinnön mukaisten seosten vaikuttavien aineosien yhdistämistä, esim. joko yksinkertaisesti sekoittamalla neutraalien aineiden kanssa tai suihkukuivaamalla niiden kanssa.

Nämä voidaan tällöin lisätä kiinteässä muodossa tai sulatteen muodossa tai liuoksena neutraalissa liuottimessa.

Edelleen on edullista käyttää samanaikaisesti vettä sitovia aineita. Nekin estävät seoksen paakkuuntumisen kun läsnä on jäännöskosteutta, minkä ansiosta varastointikestävyys ja siten kiinteistä seoksista valmistettujen desinfioimisaineliuosten mikrobeja tuhoava vaikutus paranee. Esimerkkejä sopivista vettä sitovista aineista ovat kal-siumkloridi, kalsiumoksidi, kaliumkarbonaatti, magnesiumperkloraatti, magnesiumsulfaatti ja natriumsulfaatti.

Happoanhydridin ja H202:a lohkaisevan aineen moolisuhdetta voidaan vaihdella keksinnön mukaisissa seoksissa välillä 1:10-10:1 ja lähinnä suhde on välillä 1:4-4:1. Seokset voivat olla jauheen muodossa, mutta myös kiinteinä muotokappaleina, esim. rakeina, tabletteina jne.

Niiden varastointikestävyys on hyvä, ne liukenevat lämpöä voimakkaammin kehittämättä heti veteen ja niistä vapautuu perhappoja muuttu-misasteen ollessa suuri ja perhappojen mikrobeja tuhoavan vaikutuksen ollessa erinomainen.

Muodostuneet liuokset ovat hajuttomia. Seoksiin käytettävät happo-anhydridit ovat helposti saatavia. Lisäetuna on se, että perhappojen hajaantuessa syntyvät hapot ovat suurin piirtein luonnossa esiintyviä yhdisteitä, joten ne eivät aiheuta jäteongelmia.

Keksinnön mukaiset seokset voivat sisältää happoanhydridin ohella H202:a lohkaisevaa ainetta, suoja-aineita joilla ne on pinnoitettu ja vettä sitovia aineita, neutraaleja täyteaineita, perhappoa ja/tai H202:a stabiloivia aineita, pH-arvon säätämiseen tai stabi- 6 60097 lointiin käytettäviä aineita, korroosiota inhibioivia aineita, hajusteita, muita mikrobeja tuhoavia aineita, puhdistusvaikutusta omaavia aineita, epäorgaanisia tai orgaanisia suoloja, ja vastaavia aineita. Sopivia H202:a ja/tai perhappoja stabiloivia aineita ovat virtsa-aine, metafosfaattien alkalisuolat, polyfosfaattien alkalisuolat, pyridiini-2,3-dikarbonihappo, pyridiini-2,6-dikarboni-happo, sitruunahappo ja sen alkalisuolat, etyleenidiamiinitetraetikka-happo ja sen alkalisuolat ja nitriloetikkahappo sekä sen alkalisuolat. Näitä stabilisaattoreita voidaan käyttää 0,01-5 %, lähinnä 0,1-5 %.

Korrosioinhibiittoreina voidaan käyttää bentsotriatsolia, alkalifos-faatteja, alkyylifosfaatteja ja amiinioksideja. Niiden tarkoituksenmukainen määrä on 0,01-10 %, lähinnä 0,5-5 %.

Esimerkkejä mikrobeja tuhoavista lisäaineista ovat sorbiinihappo, bentsoehappo ja salisyylihappo.

pH-arvon säätämiseksi ja stabiloimiseksi voidaan käyttää sitruuna-happoa ja sen alkalisuoloja, alkalifosfaatteja, alkaliasetaatteja, maitohappoa ja sen alkalisuoloja, alkalivetysulfaatteja, alkali-karbonaatteja ja alkalivetykarbonaatteja.

Esimerkkejä pesuvaikutusta omaavista aineita ovat edellä mainittujen pesuaineiden ohella metafosfaatit ja polyfosfaatit.

Perhappoa sisältävän desinfektioliuoksen valmistaminen lisäämällä happoanhydridin ja H202:a lohkaisevan aineen ja mahdollisesti edellä mainittujen lisäaineiden seosta veteen, on oleellisesti edullisempaa kuin yksittäisten komponenttien lisääminen erikseen. Lisättäessä perusteellisesti sekoitettuna seoksena komponentit liukenevat paremmin ja tehoavaa perhappoa saadaan syntymään suuremmin saannoin. Muodostunut desinfektioliuos on kestävämpi ja materiaalit sietävät sitä paremmin.

Jos yksittäiset komponentit lisätään erikseen ja nimenomaan happo-anhydridi ensimmäisenä veteen, tämä muuttuu hapoksi. Lisättäessä tämän jälkeen H202:a lohkaisevaa ainetta, happoanhydridiä on voinut muuttua jo niin paljon hapoksi, että jäljellä olevan anhydridin ja H202:n välinen reaktio aiheuttaa liuoksen perhappopitoisuuden 7 60097 alentumisen oleellisesti vähäisemmäksi. Liian vähäinen perhappo-pitoisuus heikentää muodostuneen liuoksen desinfiointivaikutuksen r i ittämättömäks i.

Jos päinvastoin veteen lisätään ensin I^C^a lohkaisevaa ainetta, pH- arvo kehittyy ainakin lyhyeksi ajaksi sellaiseksi, joka voi poiketa paljon liuoksen lopullisesta pH-arvosta. Siten käytettäessä kaliummonoperoksidisulfaattia (KHSO^) voi syntyä liian happamia ja perboraattia ja perkarbonaattia käytettäessä liian aikalisiä liuoksia. Toivotusta poikkeava pH-arvo voi aiheuttaa materiaalivaurioita ja korrosiota ja tämän seurauksena desinfiointiliuoksen pilaantumisen, ennen kaikkea silloin, jos liuokseen menee metalli-ioneja, jotka hajoittavat perhappoa katalyyttisesti.

Edellä mainittuja haittoja voi esiintyä myös jos yksittäisiä komponentteja ei lisätä peräkkäin, mutta kuitenkin erikseen, nimittäin silloin, jos esim. paakkuuntumisesta johtuen yksi tai toinen komponentti liukenee liian hitaasti.

Happoanhydridit reagoivat liuoksessa heti E^C^sn tai H2°2:ta lohkaisevan aineen kanssa, jolloin muodostuu perhappoa suurin saannoin. Saatu liuos, jossa mono- tai monifunktioisempia karbonihappoanhyd-ridejä käytettäessä käytetystä happoanhydridin ja H202:a lohkaisevan aineen paljoussuhteesta riippuen, voi olla sekä monoperhappoa, diperhappoa että myös monifunktioisempaa perhappoa samoin kuin näiden perhappojen seoksia, on riittävän pysyvä aiheuttaakseen erittäin tehokkaan mikrobeja tuhoavan vaikutuksen.

Kemiallisten desinfektioaineiden koestusmenetelmän suuntaviivojen mukaisesti - Gustav Fischer Verlag, Stuttgart - todetut, keksinnön mukaisilla seoksilla saatujen desinfiointiliuosten vaikutusspektrit 30 minuuttia tai 16 tuntia liuottamisen jälkeen ovat nähtävissä oheisissa taulukoissa.

Keksinnön mukaisia seoksia käyttäen saatavia desinfiointiliuoksia voidaan käyttää elintarviketeollisuudessa, lääketieteellisten tai hammaslääketieteellisten instrumenttien desinfiointiin samoin kuin käyttöesineiden desinfiointiin, esim. sairaaloissa.

8 60097

Seuraavat esimerkit valaisevat keksinnön mukaisia seoksia.

Esimerkki 1 1,53 g natriumperboraattia ja 1,0 g meripihkahappoanhydridiä sekoitettiin keskenään. Tästä seoksesta ja IVOista (perm.) valmistettiin lOo g vesiliuosta. Se oli kirkas ja väritön ja sen pH-arvo oli 5,3. Siinä oli: 20 minuutin kuluttua 13,6 mg H202:a 863 mg perhappoa 40 minuutin kuluttua 10,9 mg H202:a 863 mg perhappoa 60 minuutin kuluttua 10,9 mg H202:a 852 mg perhappoa 24 tunnin kuluttua 63,9 mg H202:a 346 mg perhappoa.

Lisättäessä Na^PO^ia pH-arvon säätämiseksi arvoon 7, liuoksessa oli: 24 tunnin kuluttua 46,2 mg H202:a 158 mg perhappoa.

Esimerkki 2

Seoksesta, jossa oli 10 g meripihkahappoanhydridiä, 15 g natriumperboraattia, 25 g natriumpolyfosfaattia (ketju pituudeltaan keskimääräinen, Calgon N) ja vedetöntä Na2SO^:a ad 100 g, valmistettiin väritöntä, hajutonta, valuvaa jauhetta. 22-vuorokautisen varastoinnin jälkeen seos liuotettiin veteen. Tässä liuoksessa oli: 20 minuutin kuluttua 748 mg H202:a 7742 mg perhappoa 40 minuutin kuluttua 680 mg H202:a 7742 mg perhappoa 80 minuutin kuluttua 476 mg H202:a 5896 mg perhappoa.

Esimerkki 3 10 g hienoksi jauhettua meripihkahappoanhydridiä pinnoitettiin 5 g:11a rasva-alkoholietoksylaattia (C12-C^4-rasva-alkoholia, jossa 25 etyleenioksidiyksikköä). Tämän jälkeen sen joukkoon sekoitettiin 15 g natriumperboraattia, 25 g natriumpolyfosfaattia (Calgon N) ja vedetöntä natriumsulfaattia niin paljon, että kokonaismääräksi saatiin 100 g.

Vertailua varten valmistettiin lisäksi a) seos, jossa ei ollut rasva-alkoholietoksylaatti-pinnoitetta ja b) seos, jossa ei ollut rasva-alkoholietoksylaatti-pinnoitetta eikä natriumsulfaattia.

60097 60-vuorokautisen huoneen lämpötilassa tapahtuneen varastoinnin jälkeen seoksessa b), jossa ei ollut pinnoitetta eikä natriumsul-faattia, todettiin paakkuuntumista. 60 vuorokautta myöhemmin paakkuuntumista havaittiin myös seoksessa a), jossa ei ollut pinnoitetta, kun sen sijaan seos, joka sisälsi pinnoitettua meri-pihkahappoanhydridiä ja natriumsulfaattia, oli vielä 120 vuorokauden kuluttua moitteeton. Taulukossa 1 on annettu tulokset yllä mainitun koostumuksen antibakteerisesta vaikutuksesta, joka koe suoritettiin Deutschen Gesellschaft fur Hygiene und Mikrobiologie mukaan, 30 minuuttia liuoksen valmistuksen jälkeen ja taulukossa 2 16 tuntia liuoksen valmistamisen jälkeen. Taulukossa 3 on esitetty samat kokeet keksinnön mukaisille seoksille, jotka sisältävät maleiinihappoanhydridiä ja glutaarihappoanhydridiä.

10 60097 il- 13! -¾¾¾ O O ι-f

M -H O

% X Ä Ä CM Ή rH r—l § ^ I i iis mbs

:<0 >1 ω g (S rH x H H H

v n» P r, § $ 8 i ί> λ λ λ

tfl W ö Id M H rH rH

Q P J 01

— P O -rH

O P (J g P - - -

P 3 (O ja S m O O Q

<U -H -n p -H 6 γη oi ci

tÖrH tn o M 01 H H H

li 1έ2§ AAA

3 5 I L

-M 8 I p <u tn p rH tn tn

Oi -H -rt -H ΐ £ £

•H Id WOtQP ΓΟ rH rH

dl-H Ä Ιβί'Η op m m rH p

rH P

-2 S

ö i {, 3 h m S itf o> c Λ te w ti 3 s 8 *8 -H 8

_, -H 3 h A

ή tn uh (Ö S o •5 -h tn I Mill δ tö tn

-H M -H

P o U - C~M

P <U(0 - - - ΓΗ ΓΗ - - - \ I td PO» Q Q m \ \ OO^p Q (u OH ro H r-H rH rH rt ffl h

S O CH> ^ Λ (N CN ^ M

jäi g

X tj Oi fi tn - «N

2-Η&Φ I o - - - (N (N - - \

Ml “· M S 3 1/1 > > SS3H

sii^i j, . :: f

CntT»Cn-PW Q · · · (M (N S---CM

Λ Ä S pQ 05 E Q lO ΙΟ \ \ Φ Q O LO \

OLO φ Qj rH 3 n^fH rH r—l $ ΠΊ (O r—I rH

** * λ) rl H d) A ÖJ A A

rH H O W<DC <N CM ^ Oi ö * CL op

rH O

g H 8 1 ^ 3 έ1 3 ----ΓΗ + - -- ΓΗ s S· s· g s s 1/1 1/1 > 8 8 8 > tn ^ to <d A γη ^ ^ γη i ά * || N"SS8 8 "K * 11 60097

G

φ φ λ: rH •f—ι

2 C

ΕΠ (1) O tn Q ·η ~ e <0 -Ρ -Ρ Φ -Ρ tn ο

Λί G

ο ·Η

γ-Η rH

3

Ρ G

Φ -ρ tn Φ Μ Μ ο •η φ tn tn o

γΗ 3 Ο ·Η •H 4J P G Φ 3 -P -P

λ;

<0 VO CO rH

cm :3

•H

Ο Ό

.* -H CO

λ; p tn -h

3 Ό 3 3 P OJfMCN

ι—I Ε*ι ·Η 0J 3 \ \ \ 3 -p -p tn ι—ι »h ι—ι 3 c -ρ Ο ή

Eh 3(0 P3 rgtNCN

0 3 CU > α p a o 3 Λ tn Λ Ρ · 0) 3 φ e c -- Λί α. ρ φ <ν (ν X g tl en m \ \

•Η 3 ÖJ O ι-Η Ή ι—I

(VH >Λ

•HP*. d) (Ν CM

P -P o φ 3 CM

e g κ

•Ρ I G

3^ tn tn Ή Ή O — —

ρ tn e (vj (N

03 ΦΛ33 - \ \

* * φφιΗφ in iH iH

H rl O -Ρ HH G

o x * φ a cm (N

rH 3 ·· -Q

tn 3 Ό - ·

e 3 O rH

3 -h >1 tn -P tn ä 3 -

tn G Οι Φ - (VJ (N

o φ 3 P m \ \

O a -p 3 rH rH rH

« tn CO 3

3 tvj <N

CO

P I -P

CC O un o O Φ h γη in « tn 12 60097 tn Ή - - —

1-( CM CM CM

(0 \ w

·· 3* I—I H H

C rH - -

0) 3 LDtncM LCI CM CM

(I) ^ rH I—( rH

X

rH 01 :3 3 •i—I φ 4->

:3 »0 CO

H (0 rt dj φ £-) Ό -w Ό ή tn (¾ •H 4-) H 4J ·Η i-i Μ-* up e Ό 3 Ό 3 3

>ι 3 >ι 3 -P

.CC .CC P

CO CO O

3 Λ 3 Λ 3 O P O P -H - -

ft 3 ft 3 rH - CM CM

ftft.* tn cm w

3 P · 3 P · C Φ \ h H

.c φ e .c φ ε φ c --rH

•h ftp -h ftp tn φ tn m m et cm e E φ p E φ x tr ι-n cm

H3ft 3 3 ft O 4-> O

•H -H 3 -H φ -H >1 co oi p - p - inp ft r-l 4-1 O 3 410 Φ O 3 3 (N f-H 3 cm 3 tl) M ε ex tn C K -H4J Λί 4J Λ -

3 4-1 3 3 CM (N

rHtrtrtrtrtrtr 3Λ rH \ \ 3 3 rH i—i i—| 3 C - <D - - - - Εη*φ 'j' ·η o -h· O O cm m tn cm

erin rHin E -h tn S ro co rH

- - - - tn -Q 3 o -h o rH rH o o e φ φ O O no rH e Ή Ή ft » ft — tn S 3

Ό Ό K CO

3 3 0

Q

< CQ 4-> rH CM

Φ >i tn \

ω 4X 3 rH

Λί ft Φ --- -- O 3 P O m ui m m m

rH 4J 3 CO rH rH

3 CO 3 a

P

P

Φ

tn O

•H -H

.. tr 4-> tn 0 3 3 rH 3

E OP

3 -h P m o tn m o tn

4-1 P C rH CM H CM

en φ φ O 4-1 tn O x e « 3 O — —

CQ MO CQ

13 60097

Esimerkki 4

Suoritettiin taulukossa 4 annettujen keksinnön mukaisten seosten antibakteerisen vaikutuksen määrittäminen kuten esimerkissä 3 on esitetty. Kokeen tulokset on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 4

Koostumukset: A 2,3 g bentsoehappoanhydridi 4.8 g Na-perkarbonaatti 1.4 g anioniaktiivinen emulgaattori ad 100 g H20 B 2,8 g bentsoyylioksi-sitruunahappoanhydridi 6.4 g Na-perkarbonaatti ad 100 g ϊ^Ο C 2,2 g asetyylisitruunahappoanhydridi 3.2 g Na-perkarbonaatti ad 100 g H20 D 1,5 g ftaalihappoanhydridi 1,6 g Na-perkarbonaatti ad 100 g H20 E 1,5 g tetrahydroftaalihappoanhydridi 1.5 g Na-perkarbonaatti ad 100 g H20 F 1,8 g o-sulfonibentsoehappoanhydridi 1.6 g Na-perkarbonaatti ad 100 g H20 G 1,16 g diglykolihappoanhydridi 1,5 g Na-perboraatti 7.3 g natriumsulfaatti ad 100 g H20 H 2,8 g anishappoanhydridi 4.8 g Na-perkarbonaatti 1.4 g anioniaktiivinen emulgaattori ad 100 g H20 14 60097 I 2,0 g allyyliasetaatti-maleiinihappoanhydridi kopolymeeri 4,6 g. Na-perboraatti 2,0 g anioniaktiivinen emulgaattori ad 200 g H20

Taulukko 5

Baktereologiset tulokset (DGMH) 30 minuuttia seoksen liuottamisen jälkeen.

15 60097 3

«H

r—t H ---- - - --- --- ---- --- --- - - - - - σ> oooo oo ooo ooo oooo ooo ooo ooooo U U ro ro ro ro roro rororo rororo rorororo rororo rororo rororororo ad) A Λ Λ Λ ΛΑ ΑΛΑ ΑΛΑ ΑΛΛΑ ΑΛΑ ΑΛΑ ΛΛΛΑΛ

£Γ> tn ·Η < C

1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- -- •ho o o o lo o o omin ooo oooo ooo ooo ooooo Ό-Η m ro ro H roro ro>H rororo rorororo rororo rororo rororororo

g J3 Λ A A ΑΛΑ ΛΑΛΑ ΑΛΑ AAA AAA

u 'td 3 § rO έ1 - - - cm -- - -- - -- - -- - - -- - -- -- -- cm cj+j-POi omim\ oo o m m ooo oooo ooo ooo o o o m \ H>iCO ro ι-H r—i roro ro h rororo rorororo rororo rororo rororo r-(

>H ,C φ Η Λ Λ Λ ΛΛΛΑΛΛΛΛΛΛΑΛ Λ Λ A

£ £ fr (N CM

CO

9 ti .....

0) ig ---_ - _ -- CM -- CM -- CM CM - -CM - -- - -- -- - - -PCr> ooom om m m \ oo\ m m \ \ o m \ ooo ooomm mm Ο Ή rororo ro«-t hhh ro ro h hhhh ro rororo ro ro ro H h h >H P Λ Λ Λ Λ ΛΑΛΑ

Οι > CM CM CM CM CM

LT)

O

3 1¾ --- - - - - -- --- -- CM CM --- ___ - -- -- - - p OC oomm oo ooo oom o m \ \ o m m o in m ooomm mm rH>,aj ro ro H torn rororo mroH ro Hr) (OH roiH ro ro ro h hh

d ft ¢1 Λ Λ ΑΛΛΑ A A A A

(3 CM CM

(3 Γ—l r-t tnS oom\ om in\\ omin o m \ \ o o in oom ooomm om Ä 3 ¢) oroHH rod rMi-tcor-tr-iro hh com roron mnroH n h

tÖdifÖA Λ ΑΛ AAA

I—I C -H CM CM CM CM CM

« c .............................

tLpd) ooom om oom ooo ooom oom ooo ooomm oo IS Q ΰ cococOrH rod to ro H rororo rororo ro ro h rororo ro ro m h roro

-ΡΟΡΛ A A A A A AAA A

W O <3 •Ö m m § cm m o m om mom omo omoo omo moo ι-t cm m o m oo ω h cm h cm rHrMrHCMmrHCMmorHCMmrMmo ,—i cm mo

M r-1 r—I rH

£

03 O Q W O K M

Claims (3)

16 60097

1. Lagringsbeständig fast blandning, vilken upplöst i vatten bildar en lösning med antimikrobisk verkan för desinfektion av ytor, föremäl och instrument, kännetecknad av att den inne-häller ett ^C^-spjälkande ämne, ett eller flera luktfria eller svagt luktande karbonsyraänhydrider, vilka icke smälter under 40°C och vilka da de upplöses i vatten vid närvaro av C>2 omvandlas tili svagt luktande, vattenlösliga perkarbonsyror med en effektiv antimikrobiell verkan, och möjligen neutrala fyllmedel.

1. Varastointia kestävä, kiinteä seos, joka veteen liuotettu na muodostaa antimikrobisen vaikutuksen omaavan liuoksen pintojen, esineiden ja instrumenttien desinfioimiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää lohkaisevaa ainetta, yhtä tai useampaa ei alle 40°C:ssa sulavaa hajutonta tai heikkohajuista karbonihap-poanhydridiä, jotka veteen liuetessaan HjOjin läsnäollessa muuttuvat tehokkaan mikrobeja tuhoavan vaikutuksen omaaviksi heikkoha-juisiksi, vesiliukoisiksi perkarbonihapoiksi, ja mahdollisesti neutraaleja täyteaineita.

2. Blandning enligt patentkravet 1, kännetecknad av att karbonsyraanhydriderna och/eller det H2°2-SPjälkande ämnet är belagda med neutrala, vattenlösliga skyddslager.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että karbonihappoanhydridit ja/tai HjC^a lohkaiseva aine on päällystetty neutraaleilla, veteen liukenevilla suojakerroksilla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen seos, tunnettu siitä, että karbonihappoanhydridien suojakerrokset koostuvat rasvahapoista, anionisista tai ionittomista pesuaineista ja f^C^a lohkaisevien aineiden suojakerrokset ionittomista tai anionisista pesuaineista.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen seos, tunnettu siitä, että happoanhydridin ja i^C^a lohkaisevan aineen mooli-suhde on 1:1.

3. Blandning enligt patentkravet 2, kännetecknad av att karbonsyraanhydridernas skyddslager bestär av anjoniska el-