FI59823C - Foerfarande foer rivning av massabalar och maskin haerfoer - Google Patents

Description

•JAN-.I Tri kuuuutusjulkaisu „ Λ Ä

JgljB LJ ( 1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 59823 ^ (45) (51) Kylk?/iiit?a. ^ D J2 V 13 1 /04· SUOMI —FINLAND (21) P»«nttlhik*mu* — Pit«nt«n*Sknin| 75 295 7 (22) Htktmltpilvi — Ansäknlngtdif 22.10*75 (23) Alku pilvi—Glltlfh«t*d»j 22 -JQ 75 (41) Tullut |ulkli«kil —Bllvlt offtntllg _i -. _/

Patentti- ja rekisterihallitus .... .. , , , .. , *' * l. , (+4) Nlhtivlkilpmon Ja kuuL Julkaisun pvm. — q„

Patent-och registerstyreisen Ansäkan utiajd och utl.ikrift.n pubikcrad 30.06.Ö1 (32)(33)(31) Pyydetty ««»oikeus—B*|lrd prloritst 23.10.7^

Ruotsi-Sverige(SE) 74-13329-9 (71)(72) Carl Fritiof Stanley Olsson, Kampastigen 4, S-352 52 Växjö,

Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Kolster Ab (5*0 Menettelytapa selluloosapaalien repimiseksi ja kone tätä varten - Förfarande för rivning av massabalar och maskin härför Tämä keksintö liittyy laitteeseen ja menetelmään selluloosapaalien repimiseksi, jolloin nämä viedään vasten repivää työkalua ja käsitellään oleellisesti koko työkalua kohti kääntyneeltä pinnaltaan,mm. nukan valmistuksessa vaippoja yms. terveystuotteita varten. Näiden valmistuksessa lähdetään nykyisin nauhan muotoisesta, kemiallisesta selluloosasta, joka on rullien muodossa ja joka syötetään sisälle myllyyn, tavallisesti vasaratyyppiseen, joka lyö nauhan rikki, niin että kuidut tulevat erotetuiksi erilleen. Taloudellisista syistä ollaan kuitenkin yritetty aloittaa valmistus kemiallisesta arkkiselluloosasta tai defibroidusta hiokkeesta, joka on halvempi. Tähän asti tunnetut laitteet, joilla defibroidaan massaa, lyhentävät kuitenkin kuituja huomattavasti, mikä huonontaa lopullisen tuotteen laatua.

Kokonaisten selluloosapaalien repimiseksi ollaan tähän asti käytetty mm. kahta eri repijää. Toisessa (ruotsalainen patenttise-litys 355 613) koko paali leikataan poikittain arkin suuntaan nähden, noin 3 cm:n päässä paalin etureunasta, minkä jälkeen näin saadut kaistaleet defibroidaan kahdessa vaiheessa kahden myllyn avulla. Toisessa repijässä (ruotsalainen patentti 334 811) paalin arkit revitään useiden repimähammastankojen avulla, joka on sijoitettu alimman arkin pinnan alle.

59823 2

Ensiksimainitussa repijässä aikaansaadaan leikkauksen tuloksena kuitujen tietty lyhennys. Toisessa repijässä kuidut tulevat lyhennetyiksi, kun työkalut sahaavat sisälle arkkeihin näiden pinnasta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan em. kaltainen menetelmä, jolle on tunnusomaista, että selluloosa erotetaan paalista viemällä käsiteltävä pinta osittain ensimmäistä työkaluryh-mää vasten, jolloin useat, toistensa suhteen oleellisen yhdensuuntaiset urat nostetaan käsiteltävään pintaan ja osittain toista työ-kaluryhmää vasten, jolloin käsitellään nostettujen urien sivupinnat. Keksinnön mukaiseen laitteeseen kuuluu kuljetin paalien syöttämiseksi repiviä työkaluja vasten, jotka ovat järjestetyt käsittelemään koko työkaluja vasten kääntyneitä paalien pintoja, ja laitteelle on tunnusomaista, että työkaluihin kuuluu osaksi ensimmäinen työkalu-ryhmä, joka on järjestetty aikaansaamaan useita toistensa kanssa oleellisesti yhdensuuntaisia uria sitä kohti kääntyneisiin paalien pintoihin ja osaksi toinen työkaluryhmä, joka on järjestetty käsittelemään nostettujen urien sivupintoja.

Levytyyppisillä paaleilla tarkoitetaan tässä ns. paalien muodossa olevaa, ns. "fling"äkuivattua ("heittokuivattua") selluloosaa. Tällaisen selluloosan valmistus tapahtuu pääasiallisesti seuraavasti. Laimennettu selluloosasuspensio, jonka väkevyys on 3...5 %, pumputaan vastaanottokoneelle. Tässä poistetaan vesi selluloosasta pyörö- tai tasoviiralla perässä olevien puristimien avulla tai suoraan puristusvälissä 45...50 % kuiva-ainepitoisuuteen. Sitten sellu-loosapaali defibroidaan hiertokoneessa ja näin käsitelty selluloosa kuljetetaan paineilman avulla kuivuriin. Kuivaus voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi vaiheeksi. Sitten hierretty, märkä selluloosa (hiutaleet, kuituagglomeraatit) erotetaan märkäselluloosasyklonissa ja se putoaa alas ensimmäisen vaiheen injektoriin. Tässä selluloosa sekoitetaan kuumien kuivauskaasujen kanssa ja siirretään kuivauksen aikana puhaltimen ja kuivatusjohdon kautta kuivatussyklooniin, jossa selluloosa erotetaan ja se putoaa alas toiseen kuivatusvaihee-seen. Seuraavissa kuivatusvaiheissa prosessi toistetaan, minkä jälkeen valmiiksi kuivattu selluloosa putoaa alas jäähdytysvaiheeseen. Tästä selluloosa siirretään paineilman avulla levypuristimeen.

Levypuristin sisältää muotin, johon kuituagglomeraatit putoa- 3 59823 vat. Kun muottiin on syötetty tietty määrä kuituagglomeraattia, syöttö katkaistaan ja puristuslaatta, jolla on muotin sisämitat, puristetaan alas muottiin, jossa se puristaa kuituagglomeraatit yhteen. Sitten puristuslaatta nostetaan ylös ja muotti täytetään uudella kuituagglomeraattimäärällä, jonka puristuslaatta sitten jälleen puristaa yhteen. Tätä menettelyä toistetaan, kunnes muotin sisältö on saavuttanut 8-12 cm:n korkeuden, jolloin muotin sisältö poistetaan levyn muodossa.

Jokaisen puristuksen yhteydessä on siis muodostunut uusi kuitukerros. Nämä kuitukerrokset näkyvät hyvin valmiin levyn (laatan) ulkoreunoissa. Jokainen kerros koostuu lujasti yhteenpuristetuista ja litistetyistä kuituagglomeraateista. Tavallisesti asetetaan 4-6 tällaista levyä päällekkäin, minkä jälkeen ne puristetaan jälleen yhteen tavallisessa paalipuristimessa paaliksi, jonka paino on 200- 3 250 kg ja joka tällöin saa noin 800 kg/m tilavuuspainon.

Jos tällaista paalia yritetään hajottaa, niin huomataan, että levyt voi helposti erottaa toisistaan. On paljon vaikeampaa hajottaa tiettyä levyä. Tämä tapahtuu helpoimmin pistämällä veitsen terä tai muu tällainen väline kahden pinnassa olevan kuitukerroksen välille ja kuorimalla ylhäältä pois kerros toisensa perään levystä. Siksi keksinnön mukaisessa työstössä on otettu huomioon tämä tosiseikka.

Kun paali, jossa levyt sijaitsevat vaakasuorasti, syötetään sisälle kohti keksinnön mukaisia työstövälineitä, niin työkalujen isku osuu näin ollen ensin päällimmäisen levyn ylimpään kuitukerrokseen. Jos ylin kuitukerros on samalla korkeudella kuljetusnauhan yläpuolella kuin työkalun terä, kun tämä on pystysuorasti akselin keskipisteen alla olevassa asemassa, niin työkalun terä kohdistaa vaakasuorasti olevaan kuitukerrokseen iskun suoraan kerroksen sisällesyöttösuuntaa vastaan. Jos ylin kuitukerros sitä vastoin on samalla korkeudella kuljetusnauhan yläpuolella kuin työkalun terä, kun tämä on samalla korkeudella kuin akselin keskipiste, niin työkalun terä kohdistaa kuitukerrokseen iskun melkein suoraan alhaalta ja nostaa kerrosta ylöspäin. Kaikki muut iskukulmat ovat näiden kahden äärimmäisen tapauksen välillä.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, jotka näyttävät toteutusesimerkin koneesta, jolla menettely toteutetaan. Tällöin kuviot 1 ja 6 esittävät keksinnön mu- 59823 μ kaista konetta sivulta nähtynä, kuviot 2 ja 3 työstövälineitä, kuvio 4 selluloosapaalin profiilia työkaluja vasten työstön aikana ja kuvio 5 yksityiskohtaista kuvantoa kahdesta akselista, työkaluista (6,7) ja vasteista (23).

Kuviossa 1 näytetään keksinnön mukainen kone, jolla revitään levyistä 2 koostuvia paaleja 1. Nämä paalit 1 syötetään nauhakuljet-timen 3 avulla kohti repijälaitetta, jota kokonaisuudessaan osoittaa numero 4. Tämä repijälaite koostuu yhdensuuntaisista, vaakasuorista akseleista, jotka on sijoitettu yhteiseen tasoon, joka on kalteva suhteessa paalien pituussuuntaan, ja jotka pannaan pyörimään tavalla, jota ei esitetä lähemmin. Akselit pyörivät vastapäivään. Akseleille on kiinnitetty työkalut 6,7, jotka, kun paalia syötetään eteenpäin, repivät paalin rikki iskemällä kuitukerroksiin ja nostamalla ne irti paalista. Repijälaitteen sillä sivulla, joka on paalista poispäin, on laite varustettu ohjauspellillä 8, joka johtaa paalista irti revityn aineen alas sen alapuolelle sijoitettuun säiliöön 9. Säiliön 9 ja repijälaitteen 4 välille on sijoitettu siivilä-levy 22, jossa on noin 15 mm:n kokoiset reiät, niin että mahdolliset, liian isot paalikappaleet eivät voi pudota alas säiliöön, vaan ne tulevat vedetyiksi jälleen mukaan ja työkalut 6,7 työstävät niitä. Vääntiöllä varustettu nauhakuljetin 10 siirtää kuidut pois säiliöstä 9, jolloin säiliön alareuna toimii toisella puolella kuljettimen 10 poispyyhkimenä 11, niin että saadaan aikaan kuitujen tasainen ulos-syöttö säiliöstä. Tämä kuljetin johtaa ei-näytettyyn koneeseen, joka defibroi selluloosan hienoksi. Poispyyhintä vastapäätä oleva säiliön sivu 12 on ylhäällä liitetty suoraan paaleja syöttävään kuljetti-meen 3. Lisäksi ohjauspelti 8 ja säiliö 9 on yhdistetty sivupeltien kanssa, joita ei ole selvyyden vuoksi näytetty. Säiliöön 9 on lisäksi sijoitettu tasorele 21, joka katkaisee paalien kuljettimen, kun säiliö on täysi, jotta laitoksessa ei syntyisi vahinkoa ja koneessa saavutettaisiin työtä säästävä automatiikka.

Paalien 1 yläpuolelle on sijoitettu kaksi suojapeltiä 13 ja 14, toisaalta suojaksi kuitujen leviämistä vastaan ja toisaalta työkaluja varten. Nämä suojapellit, joista toinen 14 on yhdessä tasossa ja toinen 13 on kulman muotoinen, on yhdistetty vaijerin 15 kanssa taittorullan 16 kautta, niin että kulman muotoinen pelti 13, R 5 98 2·3 joka on nivelöity kulmassaan, aistii paalikorkeuden ja säätää oh-jausrullien 17 ja 18 välille sijoitetun suojapellin 14· korkeuden, niin että tämä peittää repijälaitteen tehokkaasti. Näiden suojapel-tien asema voi mahdollisesti ohjata kuljettimen 3 syöttönopeuden, niin että repijälaitteesta tulevan, revityn selluloosan määrä on vakio, riippumatta paalien paksuuksista. Tämä ohjaus voi tapahtua esim. sinänsä tunnetulla tavalla tyristorien avulla. Paaleja voidaan ohjata kuljetinta 3 pitkin sivusuunnassa ei-näytetyillä ohjausvals-seilla.

Vastapäivään pyörivät akselit on näytetty lähemmin kuvioissa 2 ja 3. Akseleille 5 on työkalut 6 ja 7 asennettu parittain vastakkain akseleista ulospäin suunnattuina niittiliitosten 19 avulla, niin että pyörimisen aikana työkaluparin työkalut 6 ja 7 työstävät samaa uraa peräkkäin. Työkalut on tehty teräviksi, niin että paalissa aikaansaadaan V-muotoiset urat. Työkalu 6 on tällöin kuitenkin terävämpi ja hieman pitempi kuin työkalu 7, josta on seurauksena kuvion 4 näyttämä uraprofiili. Työkalut 6 ja 7 on lisäksi sijoitettu vuorotellen pitkin akseleita 5 niin, että leveämmät työkalut 7 tulevat aikaansaamaan aikaisemmin mainitut, vaihtelevat iskut urien välisiin harjanteisiin, mistä seuraa kuitujen irtirepiminen, kuten näytetään kuviossa 4 vasemmalla.

Kuviossa 5 näytetään lopuksi kuinka työkaluin varustettujen akselien välille on sijoitettu vasteet kulmarautojen 23 muodossa, niin että estetään liian isojen palojen irtimurtaminen. Voisi myös ajatella tämän vastavaikutuksen aikaansaamista siten, että tahdistettaisiin kuvion 1 mukaisesti eri akselit 5, niin että lähimmällä akselilla olevat työkalut toimisivat vasteina. Tämä voisi myös tuoda mukanaan repijälaitteen käyttömoottorin tasaisemman kuormituksen.

On sopivaa sijoittaa ainakin alimpaan kulmarautaan tai muualle le-vitysrei'illä varustettu putki 24 höyryn tai veden lisäämiseksi selluloosaan, mikäli kuiva-ainepitoisuutta halutaan pienentää.

Jotta saataisiin mahdollisimman tasainen syöttö säiliöstä viimeistelevään hienodefibrointilaitteeseen ja tämän kautta lopputuotteeseen, on repijälaite 4 ja kuljetin 3 mitoitettu suuremmalle kapasiteetille kuin muutoin tarvittaisiin, niin että ainetta on aina tarpeeksi säiliössä, jossa tasorele 21 on suunniteltu katkaisemaan kuljettimen 3, kun säiliö on täysi.

59823

O

Keksinnön ajatuksen mukaan on tärkeää, että työkaluissa ei ole leikkäavia teriä,' jotka voisivat leikata kuidut poikki. Kuvio 2 mukaisesti niitä ei tarvitse myöskään suunnata säteittäisesti ulospäin akselin keskipisteestä, vaan ne voivat olla siirrettyjä, niin että ne muodostavat positiivisen tai negatiivisen kulman kiertosä-teen kanssa.

Keksinnön mukainen työstö tapahtuu mm. myöskin työkaluilla, jotka ovat kahta eri tyyppiä, 6 ja 7. Edellisen työkalun 6 tehtävänä on saada paalin pinnassa aikaan uria, joilla on sopiva leveys ja keskinäinen välimatka. Tällä työkalulla on syvyysvaikutus ja se on pitempi kuin jälkimmäinen. Kun työkalu 6 on tehnyt uran, levittää työkalu 7 tätä sivuille ja sillä on siis lähinnä sivuttaisvaikutus. Työkalut on sijoitettu järjestelmällisesti akseleilleen tavalla, joka käy ilmi kuvioista 2 ja 3. Näistä käy ilmi, että työkalut on järjestetty kahdeksi riviksi (a ja b), joita voi tietenkin olla enemmän. Työkalut voi myös sijoittaa esim. ympyrän sektoreille. Jokaisessa työkalurivissä joka toinen työkalu on tyyppiä 6 ja joka toinen tyyppiä 7. Kun paalin pinnan työstö on saavuttanut jatkuvuuden, on pinta saanut kuvion 4 näyttämän ulkonäön. Jos urat merkitään vasemmalta oikealle kirjaimin A,B,C,D jne., niin rivin a työkalut ovat samalla hetkellä seuraavissa urissa: työkalu a6 urassa A, työkalu a7 urassa B, työkalu a6 urassa C, työkalu a7 urassa D ja niin edelleen. Kun akseli on pyörinyt puoli kierrosta, ovat työkalut seuraavissa urissa: työkalu b7 urassa A, työkalu b6 urassa B, työkalu b7 urassa C, työkalu b6 urassa D jne. Työkalu 7 kohdistaa tällöin vaihtele-via iskuja kuvion 4 näyttämiin harjanteisiin näiden molemmille sivuille. Tällöin harjanteet tulevat katkaistuiksi niiden sivuihin kohdistuvien, vaihtelevien iskujen seurauksena tavalla, joka ilmenee kuviosta 4. Koska työkalu 6 on kapeampi kuin työkalu 7, on olemassa laajenemistilaa harjanteiden liikkeille sivusuunnassa, ennen kuin ne katkeavat kokonaan. Keksinnön mukainen työstö on tässä suhteessa pikemmin rikkimurtamista kuin repimistä. Harjanteiden katketessa katkeavat kuituagglomeraattien väliset sidokset heikoimmissa kohdissaan. Näin saadaan aikaan defibrointi kokonaan ilman yksittäisten kuitujen hajoamista tai mitättömän pienellä hajoamisella.

Huomattava osa defibrointityöstä tulee myös suoritetuksi siten, että irrallinen aine on nopeassa liikkeessä ja tällöin kohdistaa 7 huomattavan kitkan paalin pintaa vasten ja tässä vielä kiinni olevia kuituja vasten. Pyörivillä akseleilla olevat työkalut ylläpitävät tämän kuitujen välisen kitkan. Kun kuituainetta on irrotettu alemman akselin työstöalueen sisällä, vievät työkalut aineen pyörimissuunnassaan pitkin paalin pintaa ja heittävät sen suoraan ylöspäin, tangentin suunnassa, sisälle ylemmän akselin työkalun kehään, jossa se tulee vangituksi ja viedyksi jälleen pitkin paalin pintaa, samalla kun syntyy kitkaa vielä kiinni olevien kuitujen kanssa. Tämä toistuu, kunnes ohjauspellin yläosa vie aineen jälleen alaspäin repijälait-teen (4) vastakkaisella puolella ja aine tulee heitetyksi suurella nopeudella alaspäin siiviläpeltiä (22) kohti. Ne kuituagglomeraatit, jotka ovat vielä liian isoja, jotta ne voisivat kulkea siiviläpellin reikien läpi, tulevat viedyiksi edelleen alimpana olevan akselin työkalukärkien toimesta, jotka kulkevat siiviläpellin pinnan yli noin 3 mm:n välimatkalla, ja ne läpikäyvät uuden käsittelyn kiertäessään uudelleen repijälaitteessa (4).

Edellä kuvattu menettely heittokuivatun selluloosan paalien repimiseksi ja tähän käytettävät laitteet ovat myös hyvin tarkoituksenmukaisia nauhakuivauskoneessa tavanomaiseen tapaan kuivatun selluloosan, so. arkkimuodossa olevan selluloosan, repimiseksi. Tällainen selluloosapaali syötetään koneeseen arkit vaakasuorina. Työkalut kohdistavat tällöin vaakasuoriin arkkeihin saman vaikutuksen kuin on kuvattu edellä heittokuivatun selluloosan kuitukerrosten osalta. Seikka, joka työstön suhteen erottaa nämä kaksi selluloosatyyppiä toisistaan, on se, että arkkiselluloosan (nauhakuivatun selluloosan) kuidut ovat enemmän tai vähemmän selvästi suunnattuina päin vastoin kuin heittokuivatun selluloosan kuidut. Siksi arkkiselluloosasta tulee huomattavasti sitkeämpi ja vaikeammin revittävä. Eräs seuraus tästä on se, että edellä kuvattu katkaisuvaikutus pienenee, eivätkä harjanteet katkea ennen kuin niistä on tullut korkeampia ja työkalut kohdistavat niihin voimakkaamman vaikutuksen.

Piirustuksen näyttämässä toteutusmuodossa työkalut on sijoitettu pyörivälle akselille, mutta työkalut voi myös sijoittaa peräkkäin yhdelle tai useammalle ketjulle tai hihnalle, jotka juoksevat pyörien tai taittopyörien ympäri. Toinen muunnos on sellainen, että työkalut sijoitetaan esim. epäkeskon käytämille, mahdollisesti ohjaimien ohjaamille työkalutangoille, jotka, kun työkalut koskettavat selluloosapaalin pintaan, antavat niille liikkeen ylöspäin.

Claims (15)

1. Menetelmä selluloosapaalien repimiseksi, jolloin nämä viedään vasten repivää työkalua ja käsitellään oleellisesti koko työkalua kohti kääntyneeltä pinnaltaan, tunnettu siitä, että selluloosa erotetaan paalista viemällä käsiteltävä pinta osittain ensimmäistä työkaluryhmää vasten, jolloin useat, toistensa suhteen oleellisen yhdensuuntaiset urat nostetaan käsiteltävään pintaan ja osittain toista työkaluryhmää vasten, jolloin käsitellään nostettujen urien sivupinnat.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet-t u siitä, että urien väliin jäävää selluloosaa lyödään, puristetaan tai taivutetaan suunnassa, joka on oleellisesti kohtisuorassa uran pituussuuntaa vasten.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaista uraa vaihtelevasti käsitellään syvyyssuunnassa ja leveyssuunnassa, jolloin ensimmäisen ryhmän työkalun käsitellessä uraa syvyyssuunnassa uraa ympäröivää selluloosaa puristetaan, taivutetaan tai lyödään toisen ryhmän aivan lähellä olevalla työkalulla tätä uraa vastaan.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paalista erillisiä suurempia tai pienempiä kappaleita selluloosaa, edullisesti urien välisiltä alueilta, viedään yhden tai useamman kerran pitkin käsiteltävää paalin pintaa, niin että saavutetaan jauhautumisvaikutus erillisten kappaleiden ja käsiteltävän pinnan välille.

5. Patenttivaatimuksen M· mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että erillisiä selluloosapaloja viedään pitkin käsiteltävää pintaa kunnes ne ovat pienentyneet tiettyyn maksimaaliseen kokoon, minkä jälkeen ne irrotetaan.

6. Laite selluloosapaalien repimiseksi jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisella menetelmällä, jolloin laitteeseen kuuluu kuljetin (3) paalien syöttämiseksi repiviä työkaluja (6,7) vasten, jotka ovat järjestetyt käsittelemään koko työkaluja vasten kääntyneitä paalien (1) pintoja, tunnettu siitä, että työkaluihin kuuluu osaksi ensimmäinen työkaluryhmä (6), joka on järjestetty aikaansaamaan useita toistensa kanssa oleellisesti yhdensuuntaisia uria sitä kohti kääntyneisiin paalien (1) pintoihin ja osaksi toinen työkaluryhmä (7), joka on järjestetty käsittele- 9 59823 mään nostettujen urien sivupintoja.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut (6,7) ovat sovitetut vähintään yhdelle pyörivälle akselille (5), joka on poikittain kuljettimen (3) syöttösuuntaan nähden.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkalut ovat sovitetut ulkoneviksi akselin (5) radiaalitasossa, jolloin ensimmäisen ryhmän työkaluilla (6) on suurempi säteittäinen pituus mutta pienempi aksiaalinen leveys käsittelyosissaan kuin toisen ryhmän työkaluilla (7) ja jolloin ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut ovat sovitetut vuorottele-vasti toistensä perään pyörimissuunnassa yhteen ja samaan vähintään kahdesta akselin radiaalitasosta.

8 59823

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut (6,7) ovat sovitetut vuorottelevasti aksiaalisessa suunnassa pitkin akselia (5).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen laite, tunnettu useista toistensa suhteen oleellisesti yhdensuuntaisista työkaluilla varustetuista akseleista (5), jotka ovat pyörivästi sovitetut kuljettimen (3) yläpuolelle ja suunnatut poikittain siihen nähden sen tason suuntaisina, jolloin pitoelin (23) on sovitettu kunkin akselin tasoon estämään että kullakin akselilla olevat työkalut (6,7) eivät erota liian suuria selluloosakappalei-ta kerralla.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut ovat asennetut yhdelle tai useammalle hihnalle, jotka kulkevat vähintään yhden ylemmän ja vähintään yhden alemman hihnapyörän yli.

12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut ovat sovitetut yhdelle tai useammalle ketjulle, jotka kulkevat vähintään yhden ylemmän ja vähintään yhden alemman hammaspyörän yli.

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut ovat sovitetut tangoille, jotka ovat sovitetut liikkumaan ylöspäin paalin käsiteltävän pinnan alueella.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkalut (6,7) ovat sovitetut ulkoneviksi hihnojen ketjujen tai tankojen liiketasosta paalien (1) käsitel- l0 59823 tävän pinnan alueella, jolloin ensimmäisen ryhmän työkaluilla (6) on suurempi liiketasosta ulkoneva pituus mutta pienempi leveys käsittelyosissaan kuin toisen ryhmän työkaluilla (7), jolloin ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut ovat sovitetut vuorottele-vasti toistensa perään liikesuunnassa yhdessä ja samassa vähintään kahdesta toistensa kanssa oleellisesti yhdensuuntaisesta rivistä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen ryhmän työkalut (6,7) ovat sovitetut vuorottelevasti eri, oleellisesti yhdensuuntaisissa riveissä. n 59823