FI59580C - En pao ickeelektrisk vaeg taendbar spraengkapsel - Google Patents

Description

Γβ1 /41. κυULUTUSjULKAisu ςοςοη TCba Μ (*ΐ) utlAooninosskript ® ^ C (45) Patentti myör.iio My !*:) 09 ^ (51) Kv.ik.Va.3 0 06 C 7/00 // F 42 D 1/04 SUOMI—FINLAND (21) nmntnwk«m»i»—η****ΜΜ*ι 3360/71+ (22) Hakamiipllvl—AiMBknlng^ag 20.11.71+ ' (23) Alkupllvl—GlM(k«t*dk| 20.11.71* (41) Tullut lulklMkal — KIWIt effuntllg 21.06.75 !**»“|·|· ~M.Mrih.IMtU. m ΜΙΜΦ. „ MJM. ,m.-

Patant· och rugistarutyraluMi 1 AntMcin uttagd oeh utUkrNtM puMtond 29.05.81 (32)(33)(31) Pyydvtty «tuelkuu·—fegM prtorhac 20.12.73 USA(US) 1+26979 (71) Hercules Incorporated, Wilmington, Delaware 19899» USA(US) (72) Eldon Kenneth Hurley, Carthage, Missouri, USA(US) (7I+) Oy Heinänen Ab (51+) Ei-sähköisesti sytytettävä räjäytysnalli - En pi ickeelektrisk väg tändbar sprängkapsel Tämän keksinnön kohteena on ei-sähkäisesti sytytettävä räjäytys-nalli, joka käsittää kuoren sekä lämpöenergialla sytytettävän alkupanoksen.

Ei-sähköisiin räjäytysnalleihin kuuluu tavallisesti suljettu kuori, joka on ladattu peruspanoksella, primääripanoksella ja alku- eli sytytyspanoksella tässä järjestyksessä ja jossa primääripanoksen ja sytytyspanoksen väliin on usein sijoitettu hidastinpanos. Panokset sytytetään räjähdystulilangalla, joka ulottuu nallin kuoren sisään sytytyskosketukseen sytytysjärjestelmän kanssa. Primääripanoksen on tarkoitus räjähtää hidastinpanoksen tai alku-panoksen palamisen seurauksena ja /peruspanoksen on tarkoitus rä- jähtää primääripanoksen räjähdyksen seurauksena. Hidastinpanos tai hidastinsytytin on järjestetty palamaan määrätyn ajan niin, että se hidastaa sytytyspanoksen yhteyttä primääripanokseen. Tunnetaan lisäksi muuntyyppisiä ei-sähkäisiä räjäytysnalleja, kuten liekki- tai leimahdustyypit, joissa syttyvä alkupanos voi olla nallin ainoa panos tai se saattaa toimia yhdessä yhden tai useamman lisäpanoksen kanssa.

% ’2~ 59580 Käytettäessä sytytyslangan tyyppisiä sytyttimiä hidastinnallien sytytykseen, syntyvä räjähdysvoima aiheuttaa usein nallikuoren repeämisen kohtuuttomine sytytyskohdassa syntyvine lämpö- ja painepurkauksineen aiheuttaen näin hidastinsytyttimen ja siten panoksen syttymisen epäonnistumisen. Sytytyslangalla räjäytettävän varsinaisen räjäytyspanoksen valinta kohdistuu usein sellaiseen panokseen, joka ei suoraan reagoi langan sytyttämiseen. Edelleen sytytyslanka aiheuttaa usein painevaikutuksia räjähdysaineeseen, josta seuraa varsinaisen panoksen energian pieneneminen. Lisäksi räjäytys, jossa käytetään sytytyslankaa, on äärimmäisen äänekäs ja aiheuttaa räjäytystöihin kohdistuvia valituksia, ja räjähtävä sytytyslanka, täytettynä PETN:lla (tai vastaavalla), edellyttää varotoimenpiteitä äekä kuljetusrajoituksia.

Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa ei-sähköisesti sytytettävä räjäytysnalli, jossa edellä esitetyt epäkohdat on vältetty. Keksinnön mukaiselle räjäytysnallille on tunnusomaista se, että nallin kuoressa on alkupanoksen päällä vapaa tila räjähtävää kaasua varten, joka kaasu räjäytyksen yhteydessä sytyttää alkupanoksen, ja että tilaan kuuluu kaksi kuoren ulkopuolelle johtavaa aukkoa, joista toinen on järjestetty päästämään räjähtävän kaasun tilaan ja toinen on järjestetty johtamaan ilman tai muut kaasut tilasta pois niin, että nämä korvautuvat räjähtävällä kaasulla, tai johtamaan räjähtävää kaasua edelleen toisiin räjäytysnalleihin.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaiselle räjäytysnallille, johon kuuluu sulkuosalla varustettu pitkänomainen kuori, alku-panoksena toimiva heikko räjähdyspanos, mahdollisesti alkupanoksen ja seuraavan primääripanoksen väliin sijoitettu hidastinpanos, mainittu primääripanos sekä tämän alla oleva peruspanos, on tunnusomaista se, että alkupanos, joka rajoittuu vapaaseen tilaan, sijaitsee välimatkan päässä kuoren sulkuosasta ja että tilaan kaasua johtavan aukon muodostaa sulkuosan läpäisevä ja tilaan avautuva putki. Toinen aukko, joka johtaa kaasun tilasta pois, voi tällöin olla kuoren seinämässä, tai aukon voi muodo.staa sulkuosan läpäisevä ja vapaaseen tilaan avautuva putki.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista hidasteetonta räjäytysnallia, % -3- 59580 johon kuuluu putkipari liitettynä sytytintulpan pääty” sulkuun räjähtävän kaasuseoksen sisään- ja ulosjohtami-seksi tyhjennysoperaation aikana ja räjähtävän kaasuseoksen räjähdyksestä syntyvän lämpöräjähdysenergian johtami- . seksi sen jälkeen sisään, -Kuvio 2 esittää hidastintyyppistä räjäytysnallia vastaten muuten kuviossa 1 esitettyä.

Kuvio 3 esittää samaa kuin kuviot 1 ja 2 paitsi että ulosvirtaus-putken asemasta kuoren sivussinämään on järjestetty aukko räjähtävän kaasuseoksen ulosvirtausta varten tyhjennys- t operaation aikana.

Kuvio 4 esittää joukkoa kuvioissa 1 ja 2 esitettyjä räjäytysnal-leja räjäytinjärjestelmän osina.

Kuvio 5 esittää samaa kuin kuvio 4 paitsi että siihen kuuluu joukko kuviossa 3 esitettyjä räjäytysnalleja.

Kuvio 6 esittää räjäytinjärjestelmää, johon kuuluu joukko kuviossa 1 tai 2 esitettyjä räjäytysnalleja sijoitettuina erillisten, varsinaisten panoksien muodostaman sarjan räjäyttämiseksi.

Kuviossa 1 hidasteettoman räjäytysnallin 9 pitkänomainen kuori 10 on pohjasta 11 umpinainen ja suljettu vastakkaisesta päästä 12 sytytintulppapäätysulun 13 avulla. Perusräjähdyspanos 14, primää-ripanos 16 ja alku- eli sytytyspanos 17 ovat kuoressa 10 pohjan 11 ja sulkutulpan 13 välillä tässä järjestyksessä ja sytytyspanos 17 on sijoitettu erilleen tulpan 13 kohdasta 13' tyhjän välitilan tai ontelon 1Θ järjestämiseksi.

Putki 19 on johtettu kuoren 10 ulkopuolelta tulpan 13 lävitse niin, että se on yhteydessä panokseen 17 tyhjän tilan 1B kautta. Toinen putki 21 on johdettu tilasta 16 tulpan 13 läpi kuoren 10 ulkopuolelle.

Peruspanos 14 räjähtää primääripanoksen 16 räjähdyksen vaikutuksesta ja primääripanos 16 räjähtää sytytyspanoksen 17 syttymisen vaikutuksesta. Peruspanokseen 14 sopii mikä tahansa sopiva räjähdysaine, kuten PETN» RDX, Tetryl tai vastaava, «jolla aikaan- -4- 59580 saadaan räjähdysenergia varsinaisen räjähdyspanoksen räjäyttämistä varten, joka on räjäytyskosketuksessa sen kanssa. Primää-ripanos 16 on sopivasti diatsodinitrofenolia, esim. tunnettu diatsodinitrofenolijärjestelmä, johon kuuluu panoksen 17 syttymisen vaikutuksesta syttyvä ylempi kerros ja ylemmän kerroksen syttymisen vaikutuksesta räjähtävä alempi ja tiheämpi kerros. Edelleen primääripanos 16 voi olla sopivasti diatsodinitrofeno-li/kaliumkloraattia, lyijyatsidia tai elohopeafulminaattia. Sytytyspanos 17 voi olla mikä tahansa sytytys-, primääri- ja peruspanoksen sekä mahdollisesti sytytys- ja primääripanosten välisen hidastinpanoksen käsittävissä räjäytysnalleissa käytetty panos, joka syttyy räjähtävän kaasuseoksen lämpöräjähdysenergian vaikutuksesta. Esimerkkejä tällaisista panoksista ovat lyijy-seleeni, lyijy-tina/seleeni, tina/seleeni, punainen lyijy/boori ja lyijyoksidi/mangaani.

Putki 19, jonka muodostaa tavallisesti polyetyleenistä valmistettu muoviputki, jonka ulkohalkaisija on esim. 0,26 cm ja sisä-halkaisija 0,15 cm, johtaa räjähtävän kaasuseoksen tyhjään tilaan 16, ja putki 21 on samanlainen tai vastaava mitoiltaan kuin putki 19. Putki 21, joka on yhdistetty avoimeen tilaan 16, johtaa räjähtävän kaasuseoksen virran avoimesta tilasta 16 tyhjennysope-raation aikana ja vie räjäytinjärjestelmän osana räjähdysener-giaa tilasta 18 eteenpäin.

Räjäytysnallin 9 toimiessa räjähtävän kaasuseoksen, kuten hapen ja tehdaskaasun, asetyleenin, vedyn, vety/metaanin tms. polttoaineen seoksen, muodostama virta.johdetaan avoimeen tilaan 16 putken 19 lävitse ja sijoitetaan tällöin niin, että räjähdyksen tapahtuessa syntyvä lämpöräjähdysenergia etenee sytytysasemaan sytytys-panoksen 17 suhteen. Ennen panoksen 17 syttymistä olennaisesti kaikki alunperin avoimessa tilassa 16 ollut kaasu on korvattava putkesta 19 tulevalla räjähdyskaasuseoksella ja tämä suoritetaan ohjaamalla räjähdyskaasuvirta läpi putken 19, avoimen tilan 18 ja lopuksi putken 21 avoimen tilan 16 tyhjentämiseksi siinä alunperin olleesta kaasusta.

Kuvio 2 esittää erästä toista sovellutusta, joka poikkeaa kuviossa 1 esitetystä siinä, että räjäytysnalli 9' on hidastintyyppi-nen ja siihen kuuluu hidastinpanos 22 sijoitettuna sytytyspanok- sen 17 ja primääripanoksen 16 väliin. Kuviossa 2 esitetty panos % -s- 59580 17 eroaa usein kokoonpanoltaan kuviossa 1 esitetystä, sillä sen on aikaansaatava riittävä kuumuus hidastinpanoksen 23 sytyttämiseksi. Hidastinpanos on sijoitettu tavanomaiseen tapaan taotun metalliputken 24 sisukseen 23, niin että se on syttymiskosketuk-sessa sytytyspanoksen 17 kanssa ja räjähdyskosketuksessa primääri-panoksen 16 kanssa. Kuvion 2 mukaisessa hidastinnallisea suu-lakkatyyppinen panos (ei esitetty), jolla on korkeampi reaktio-lämpö kuin panoksella 17 ja joka toimii lisälämmönlähteenä hidastinpanoksen sytyttämiseksi, on usein sijoitettu panoksen 17 oheen. Tällaisia suulakkatyyppisiä panoksia käytetään tavallisesti yhdessä pitempään palavien ja siten vähemmän herkkien hi-dastinpanosten kanssa, kuten on esitetty US-patentissa 3 776 135.

Kuviossa 3 on esitetty räjäytysnalli B, joka on samanlainen kuin kuviossa 1 ja 2 esitetyt nallit paitsi että putken 21 sijasta kuoren 10 sivuseinämässä oleva aukko 26 muodostaa avoimen yhteyden onteloon 18.

Kuvioissa 4 on esitetty viiden räjäytysnallin A-E muodostama sarja, jossa nallit voivat olla kuvioissa 1 ja 2 esitettyjä nalleja 9 tai 9', joista jokainen on sijoitettu räjäytysyhteyteen lisäpanoksen tai varsinaisen räjäytyspanoksen (kumpaakaan ei ole esitetty) kanssa. Nallit ovat sarjassa kaasunsekoitus- ja sytytys järjestelmästä 27 johdetun tyhjennyslinjan kanssa, johon syty-tysjärjestelmään kuuluu polttokaasuvarasto 26, varastosta 28 lähtevä johto 29, kaasuvirtauksen säätölaite 31, säätölaitteesta 31 lähtevä johto 30, hapetuskaasusäiliö 33, säiliöstä 33 lähtevä johto 34, virtauksen säätölaite 36, säätölaitteesta 36 lähtevä johto 37 sekä kaasunsekoitus- ja sytytyskammio 32, johon johdot 30 ja 37 on yhdistetty.

Käytettäessä järjestelmää 27, sopivaa polttokaasua, tavallisesti tehdaskaasua tai vetyä, johdetaan säiliöstä 2Θ johdon 29 kautta virtauksen säätölaitteeseen 31, jpka säätää polttokaasun virtausnopeuden ja paineen sen virratessa johtoa 30 myöten sekoituskam-mioon 32 sekoittuakeeen täällä säiliöstä 33 tulevaan hapetuskaa-suun. Vastaavasti hapetuskaaäu johdetaan säiliöstä 33 johdon 34 kautta säätölaitteeseen 36, joka säätää johtoa 37 myöten kulkevan hapetuskaasun virtausnopeuden ja paineen sopivaksi kammiossa 32 tapahtuvaa sekoitus-vaihetta varten. Polttoaineen Ja hapetuskaasun suhteelliset osuudet on määrättävissä etukäteen niin, että aikaansaadaan räjähdys-kaasuseos, joka sen jälkeen sytytetään kammiossa 32 sytytystul- -6- 59580 pasta 39 saatavan Kipinän avulla.

Yhdysjohto 38 lähtee kammiosta 32 ja yhtyy sopivan putki- tai laippatyyppisen liittimen 36a välityksellä räjäytysnallisarjan A-E ensimmäisen nallin 9 sisääntuloputkeen 19 räjähtävän kaasu-seoksen virran kuljettamiseksi kammiosta 32 läpi putken 19, avoimen tilan 10 ja ulostuloputken 21 sekä läpi seuraavien nallien - B-E muodostaman sarjan niin, että kunkin nallin tilassa 18 ollut kaasu poistuu ja korvautuu johdosta 38 tulevalla kaasulla. Rä-jäytysnallin A-D putki 21 yhtyy sarjassa A-E seuraavana olevan räjäytysnallin putkeen 19, ja liitos on aikaansaatavissa millä tahansa sopivalla elimellä, kuten muoviputkella, laipalla tai liittimellä 20.

Tyhjennysvaiheessa johdosta 38 tuleva räjähtävä kaasuseos johdetaan sarjassa läpi putken 19, tilan 18 ja putken 21 kussakin nallissa A-E; ja räjähtävän kaasun virtausta läpi sarjan A-E ylläpidetään riittävän pitkän ajan, jotta kaikkien räjähdysnallien tilat 18 tyhjentyisivät täydellisesti, tavallisesti vähintään minuutin ajan, usein viidestä kymmeneen minuuttiin riippuen käytetyistä virtausarvoista.

Tyhjennysvaiheen ollessa loppuunsaatettu ja räjähtävän kaasuseok-sen virtauksen jatkuessa johdossa 38 halutulla paineella ja halutulla virtausnopeudella sytytyslaite 39 käynnistetään ja kipinän ansiosta räjäytystä varten tarkoitettu räjähtävä kaasuseos ja vastaava sytytyspanos räjähtävät. Kammiossa 32 oleva takaisku-venttiili järjestelmä 35 sulkee räjähdysenergian aiheuttaman taaksepäin vastavirtaan ja varastovirtaa päin suuntautuvan painevir-tauksen. Räjähdyksen aaltorintama siirtyy johdon 30 ja putkien 19 ja 21 kautta jokaisen sarjan A-E ontelon 18 lävitse. Vaikka räjähtävän kaasuseoksen virtaus tyhjennysvaiheen lopussa yleensä jatkuu johdossa 38, voidaan virtaus myös katkaista ja suorittaa sisälle johdetun, liikkumattoman kaasuseoksen räjäytys.

Joissakin tapauksissa yksi tai useampi putkista 19 ja 21 ei onnistu rajoittamaan räjähdysenergiaa, jolloin kyseisen .räjähdyskaasun räjähdysnopeus on riittävän suuri antaakseeen räjähdysaaltorinta-man edetä ennen putken rikkoutumista niin, että putken rikkoutuminen ei estä sarjassa etenevän räjähdysaaltorintaman etenemistä nallisarjan lävitse.

% ‘7‘ 59580

Kuviosea 5 on esitetty eräs toinen räjäytysjärjestelmän sovellutus, joka vastaa kuviossa 4 esitettyä paitsi että siinä on käytetty kuviossa 3 esitettyjä räjäytysnalleja 8 kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen sijasta. Kuvion 5 sovellutuksessa jatkuva räjähtävän kaasuseoksen virta on johdettu kammiosta 32 sopivilla liitineli-millä, kuten putkella tai laipalla 25, varustettua johtoa 38 myöten jokaiseen nalliin A-E. Kaasuseos virtaa tällöin kussakin nallissa putken 19 kautta tilaan 18. Kuviossa 4 esitetyn sarjatyyp-pisen tyhjennysvaiheen sijasta kaasu poistetaan tilasta 18 kunkin nallin sivuseinämässä olevan aukon 26 kautta. Samoin kuin kuviossa 4, räjähtävä kaasuseos räjäytetään johtoon 38 liittyvässä kammiossa 32 olevan kipinälaitteen avulla riittävän pitkän tyhjen-nysajan jälkeen. Räjähdysrintäma etenee sitten pitkin johtoa 38 jokaisen putken 19 lävitse aiheutuvan lämpöräjähdysenergian johtamiseksi sytytyskosketukseen sytytyspanoksen kanssa.

Kuviossa 6 jokainen erillinen pora-aukko 41 on täytetty sopivalla epäherkällä varsinaisella räjähdysaineella 42, kuten vesigeeli-tyypisellä räjähdysaineella, dynamiitilla tai vastaavalla. Kuhunkin räjähdysainepanokseen on sijoitettu kaksi sopivaa lisä-panosta 43. Kukin lisäpanos on nalliherkkä ja räjähdysyhteydessä varsinaisen räjähdyspanoksen kanssa ja ne sytytetään esim. kuvion 4 mukaisen räjäytysnallijärjestelmän avulla.

Täten jokaiseen kuvion 6 porareikään 41A on sijoitettu kaksi lisä-panosta 43, esimerkiksi 500 g PETNsa, tetryyliä tai vastaavaa, jotka on sijoitettu räjähtävään massaan 42 toisistaan erilleen varsinaisen räjähdyspanoksen räjäyttämiseksi sen koko pituudelta. Jokaiseen lisäpanokseen 43 kuuluu kuviossa 1 tai 2 esitetty räjäytysnalli 9 tai 9'. Räjähtävä kaasuseos johdetaan kammiosta 32 johtoon .38 ja se kulkee sarjassa kaikkien lisäpanoksissa olevien räjäytysnallien 9,9’ läpi, jolloin kaasu virtaa nalleissa olevien putkien 19 ja 21 kautta kuvion 4 mukaisesti. Räjähtävän kaasuseoksen virtaus johdosta 38 Jatkuu kunnes jokainen tila 18 on tyhjentynyt siinä alunperin olleesta kaasusta, minkä jälkeen räjähtävän kaasuseoksen virtaus voidaan haluttaessa katkaista.

Tätä seuraa kaasun räjäytys kammiossa 32 ja räjähdysaaltorinta-man eteneminen sarjassa räjäytysnalleihin, jotka ovat sytytys-kosketuksessa sytytyspanosten kanssa. Riippuen siitä, onko varsinainen panos luotettavasti nalliherkkä, lisäpanos-tai -panokset saattavat olla tarpeettomia, jolloin yksi tai useampi 'β' 59580 räjäytysnalli voidaan sijoittaa suoraan varsinaiseen panokseen.

Kuvion 6 mukainen järjestelmä, jossa on käytetty hidastinnalleja, säätelee kunkin hidastinpanoksen palamisaikaa ja siten porarei'-issä tapahtuvien räjähdysten välistä viipymäaikaa, ja viipymä-aika voidaan haluttaessa järjestää pora-aukoissa olevassa lisä-panossarjassa progressiivisesti kasvavaksi.

Vaikka keksintöä on selostettu erityisesti viitaten hidastin- ja ei-hidastintyyppisiin räjäytysnalleihin käyttäen sytytyspanosta yhdessä primääri- ja peruspanosten kanssa, väliin sijoitetun hidastinpanoksen kanssa tai sitä ilman, on luonnollisesti selvää, että keksintöä voidaan soveltaa räjäytysnalleihin, joissa syty-tyspanos on ainoa nallissa oleva panos, tai joita käytetään yhden tai useamman lisäpanoksen kanssa, esimerkiksi leimahdus- tai liekkityyppisten räjäytysnallien kanssa. Tällöin, vaikka yllä piirustusten yhteydessä kuvattuja sytytinpanoksia tavallisesti käytetään keksinnön yhteydessä, voidaan sytytinpanoksina käyttää edullisesti muitakin aineita, kuten diatsodinitrofenolia, lyijy-atsidia, tetratsiinia, HMXsa ja RDX:a.

Keksintöä kuvataan lähemmin seuraavissa esimerkeissä.

Esimerkki 1

Tehdaskaasua, joka sisälsi 24 til-% metaania, 3 til-% etaania, 1Θ til-% hiilimonoksidia ja 55 til-% vetyä, johdettiin nopeudella 2 1.5 litraa minuutissa oaineessa 35 N/cm yhdessä erillisen, 2 1.5 litraa minuutissa paineessa 35 N/cm virtaavan happivirran kanssa sekoituskammioon räjähdyskaasuseoksen muodostamiseksi, joka sitten johdettiin sekoituskammiosta läpi 30 m pitkän putken, jonka ulkohalkaisija oli 0,64 cm ja sisähalkaisija 0,32 cm ja sitten sarjassa läpi kuvioissa 1 ja 2 kuvatun tyyppisten 10Θ räjäytysnallin. Jokaisessa räjäytysnallissa molemmat putket 19 ja 21 olivat ulkohalkaisijaltaan 0,26 cm ja sisähalkaisijaltaan 0,15 cm ja muodostetut polyetyleenistä; ja ne ulottuivat 61 cm eytytintulpan yläreunan yläpuolelle. Jokainen putkiliitin, esimerkiksi putkissa 21-19, oli polyetyleeninen, kuviossa 4 esitettyä tyyppiä oleva liitin.

10B nallista 20 oli hidasteetonta (paloaika 12 ms) vastaten kuv.i- * ·9' 59580 ossa 1 esitettyjä ja muut nallit vastasivat kuviossa 2 esitettyjä paitsi että niissä oli suulakkatyyppinen panos sytytys- ja hidas-tinpanoksen välissä lämmön lisälähteenä hidastinpanosten sytytystä varten. Jäljellä olevien 86 räjäytysnallin lankahidastinpa-noksien palamisajat vaihteliyat siten, että sytytysjärjestyksessä ensimmäisillä 21 nallilla keskiarvona oli 1 sekunti, seuraavilla 21 nallilla keskiarvo oli 2,9 sekuntia, seuraavilla 21 nallilla keskiarvo oli 4,5 sekuntia ja viimeisillä 25 nallilla keskiarvo oli 9 sekuntia. Sen jälkeen kun nallisarjan läpi oli johdettu kaasua, mitä on kuvattu kuvion 4 yhteydessä, noin 2,5 minuutin ajan, nalleihin tuotu räjähtävä kaasuseos sytytettiin virtaus-suunnassa nallien yläpuolelta kipinällä, joka saatiin aikaan kuvion 4 yhteydessä selostetulla- tavalla. Kaikki nallit sarjassa syttyivät suunnitellussa aikajärjestyksessä.

Kaikissa 108 räjäytysnallissa peruspanoksen muodosti 0,40 g PETISha ja primääripanoksen 0,30 g diatsodinitrofenolia, josta 0,06 g oli puristettu avoimeen päätyputkiloon tiheyteen noin 3 3 1,6 g/cm ja loput putkilon sisään tiheyteen noin 1,1 g/cm .

Kaikissa putkiloissa sytytinpanoksen muodosti PbSn-Se 72/28, jota hidasteeton nalli sisälsi 0,6 g ja jokainen hidastinnalli 0,4 g. Kaikissa hidastinnalleissa suulakkapanoksen muodosti

Fe203/Al/b/PbSn/silkki (15.0/12.0/2.5/48.6/18.9/3.0), 0,20 g; ja hidastinpanoksen muodosti Ba02/Te/Se (40/40/20), jonka määrä vastasi keskimääräisiä palamisaikoja 1, 2,9, 4,5 ja 9 sekuntia.

Esimerkki 2

Erilaisia räjähtäviä kaasuseoksia syötettiin läpi 30 m pitkän, ulkohalkaisijaltaan 0,64 cm ja sisähalkaieijaltaan 0,32 cm paksun polyetyleeniputken ja läpi kahden hidasteettoman, kuvion 1 mukaisen räjäytysnallin, jotka oli sijoitettu 1,5 m:n etäisyydelle toisistaan samantyyppisen 0,32 cm:n putken avulla, kuten on esitetty kuviossa 4. Tyhjennysvaiheen jälkeen kaasuseos rä-jäyt ettiin kuvion 4 mukaisesta hidastinnallien yläpuolelta, ja näiden kahden nallin syttymisaikojen väli oli perustana räjähtävän kaasuseoksen räjähdysnopeuden laskulle. Koetulokset sekä näistä lasketut tulokset olivat seirraavat; « 59580 -id- Räjähdysnopeus erilaisilla kaasuseoksilla

Hapen syöttönopeus Polttoainekaasu Polttoainekaasun Räjähdysnopeus _1/min_ _ syottönopeus 1/roin m/s__ 2.0 vety 4.87 3050 1.4 asetyleeni 1.4 3500 1.4 propaani 0.25 2746 6.0 metaani 2.0 969

Esimerkki 3

Esimerkki 1 toistettiin paitsi.että happea, virtausnopeus 0,2 1/min, johdettiin yhdessä tehdaskaasun B kanssa, virtausnopeus 0,2 1/min, 99 kuviossa 2 esitetyn hidastinnallin muodostaman sarjan lävitse, joilla oli kaikilla keskimääräinen palamisaika 9 sekuntia. 98 nallia syttyi ja yhden nallin syttymättömyyden todettiin aiheutuneen murtumasta hidastinpanosputkessa.

Vaikka mitä tahansa räjähtävää kaasuseosta voidaan käyttää keksinnön yhteydessä, sellaiset, joilla on suhteellisen korkea räjähdys-nopeus, kuten vähintään noin 2000 m/s, ovat usein sopivimpia. Käytettäessä kipinänmuodostusjärjestelmää, kuten on esitetty kuviossa 4, sopivin räjähdyskaasuseos on sellainen, joka muodostaa hiilimonoksidia ja hiilidioksidia räjäytyksessä veden poistamiseksi sekoitus- ja sytytysjärjestelmästä, joka voisi muuten liata ja syövyttää kipinänkehityslaitetta. Vastaavasti mikä tahansa orgaaninen polttoainekaasu/happi/vety on sopiva käytettäväksi räjähtävänä kaasuseoksena sekä sellaiset kaasuseokset kuten teh-daskaasu B ja happi/metaani/vetyseokset.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön sovellutukset eivät rajoitu esitettyihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (4)

11 59580

1. Ei-sähköisesti sytytettävä räjäytysnalli, joka käsittää kuoren sekä lämpöenergialla sytytettävän alkupanoksen, t u n n e t t u siitä, että kuoressa (9, 9’, 8) on alkupanoksen (17] päällä vapaa tila (18) räjähtävää kaasua varten, joka kaasu räjäytyksen yhteydessä sytyttää alkupanoksen, ja että tilaan kuuluu kaksi kuoren ulkopuolelle johtavaa aukkoa (19 ja 21 tai 26), joista toinen (19) on järjestetty päästämään räjähtävän kaasun tilaan ja toinen (21 tai 26) on järjestetty johtamaan ilman tai mujt kaasut tilasta pois niin, että nämä korvautuvat räjähtävällä kaasulla, tai johtamaan räjähtävää kaasua edelleen toisiin räjäytysnalleihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen räjäytysnalli, johon kuuluu sulku-osalla varustettu pitkänomainen kuori, alkupanoksena toimiva heikko räjähdyspanos, mahdollisesti alkupanoksen ja seuraavan primääri-panoksen väliin sijoitettu hidastinpanos, mainittu primääripanos sekä tämän alla oleva peruspanos, tunnettu siitä, että alku-panos (17), joka rajoittuu vapaaseen tilaan, sijaitsee välimatkan päässä kuoren (10) sulkuosasta (13) ja että aukon (19) muodostaa sulkuosan läpäisevä ja tilaan (18) avautuva putki.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen räjäytysnalli, tunnettu siitä, että toinen aukko (26) on kuoren seinämässä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen räjäytysnalli, tunnettu siitä, että toisen aukon (21) muodostaa sulkuosan läpäisevä ja vapaaseen tilaan (18) avautuva putki·