FI58462B - Foerfarande och anordning foer reducering av det motstaond som foerorsakas av is i ett fartygs farled - Google Patents

Description

E3FH [B] (11)*UU,LUTUSJUL*A,SU

jjg&A L J ' ' utläggningsskmft 5 o 4 6 2 C(45) Γ;' icitti ny;,-:. U C2 17J1

Ns * ^ (51) e*W’ B 63 B 35/08 SUOMI —FINLAND (21) Pwunttihukuem*-rfoor^ftfcnJn, 37T1/T3 10.12.T3 ' 7 (23) AlkupiM—GlMghucadag 10.12.73 (41) Tullut julkituiul — BIMt offmcKg 20.06.7k

MMt|.nklUHMIIbl (44) N»»».»,., K

Patent- och regltterstyrelsen AmSIcm utkgd och utUkrtftun publtcurad 31*10. Ö0 (32)(33)(31) utuollnin-B^M priorttut 19.12.72 Kanada(CA) 159^8 (71)(72) Friedrich J. Legerer, 90 Cumberland Cres., St. John’s NfdL., Kanada(CA) (jk) Leitzinger Oy (5I+) Menetelmä ja laite vähentää vastusta, jonka laivan kulkutiellä oleva jää aiheuttaa - Förfarande och anordning för reducering av det motständ som förorsakas av is i ett fartygs farled

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite laivan kulkutiellä olevan jäävastuksen vähentämiseksi kohdistamalla jäälle lämpimän väliaineen suihkuja vähintään yhdestä a-laspäin suunnatuilla aukoilla varustetusta putkesta laivan edessä vähintään yhden raon leikkaamiseksi jäähän sitä mukaan kuin laiva liikkuu eteenpäin.

Keksinnön mukainen menetelmä sekä laite perustuu tehtävään vaikuttaa jäähän ja heikentää sitä laivan kulkiessa jäissä niin, että laivan kulku estyy vähemmän, erityisesti, että laiva pystyy helpommin murtamaan jäätä. Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voivat käyttää kaikki laivat, jotka toimivat jään peittämillä vesillä, erityisesti jäänmurtajat, jääliikenteeseen vahvistetut rahtilaivat, huolintalaivat ja lautat.

Meren ollessa jään peittämänä jääpeite on rannikon läheisyydessä yleensä yhtenäinen mutta avoimella merellä on pääasiallisesti jäälauttoja. Niin kauan kuin jää ei laivan tiettyä tonnistoa silmälläpitäen ole ylittänyt määrättyä paksuutta, se murtuu laivan ajaessa jään päälle. Jään paksuuden kasvaessa syntyy päälleajosta jäähän iskumaista- ja taivutuskuormitusta. Jään paksuuden ollessa vähäinen määräävinä ovat voimakomponentit kohtisuoraan jäälevyä vastaan, mikä aiheuttaa lähes 58462 puhtaan taivutusmurtuinan. Jään paksuuden kasvaessa taivuttavien komponenttien osuus pienenee verrattuna voimakomponentteihin jään tasossa. Tällöin syntyy kahdenlaisen kuormitustapauksen yhdistelmä, toisaalta vaikuttaa levyyn taivutus poiki ttaisvoiman johdosta ja toisaalta kuormitus jään tasossa, mitä kutsutaan levy-kuormitukseksi. Levykuormitus on murtuman aikaansaamiseksi voiman käytön kannalta huomattavasti epäedullisempi kuin taivutuskuormitus. Näin ollen paksua jäätä ei voida jatkuvasti murtaa, vaan laiva pysähtyy.

Tällöin voidaan jää rikkoa ainoastaan törmäämällä siihen, jolloin laiva peruuttaa muutaman laivanmitan verran ja kiihdyttää kulkuaan eteenpäin. Tämä aiheuttaa aluksi pääasiallisesti iskukuormituksen levytasossa, minkä jälkeen laivan keula liukuu jään päälle ja kuormittaa näin ollen painollaan jäätä kohtisuorasta sen tasoa vastaan.

Tällöin on syytä huomata, että törmäyksessä esiintyvä voima riippuu ensisijaisesti laivan painosta sekä toissijaisesti laivan nopeudesta ja näin ollen siis käyttölaitteen tehosta.

Mitä tulee jään ominaisuuksiin, huomautettakoon, että ne voivat olla hyvinkin erilaisia, kuten jäätyneen veden muodostama kiinteää jäätä tai uudesti jäätynyttä sohjoa, jolloin lisäksi jääydin voi olla erilainen ja jää voi olla joko lumen peittämä taikka paljas. Lisäksi voi jään paksuus olla hyvin erilainen. Tätä esiintyy erityisesti silloin, kun jää muodostuu lomittain työntyneistä jäälautoista, jotka ovat yhteenjäätyneitä.

Edellä esitetystä käynee selville, että jääolosuhteet, joihin laiva joutuu, voivat olla hyvin erilaisia. Koska kuitenkin laiva suunnitellaan siten, että se selviytyy vaikeistakin esteistä,käyttökone joudutaan ylimitoittamaan tavanomaisiin käyttöolosuhteisiin verrattuna.

On ehdotettu parantaa jäänmurtajien operointikykyä erikoisissa tilanteissa siten, että ne varustetaan lisälaitteilla. Niinpä amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 3 678 873 on esitetty laite, jolla jäähän voidaan suunnata suurella nopeudella nestesuihku. Tämän johdosta voidaan jäätä välittömästi laivan keulan edessä sulattaa pystytasossa ja aikaansaada eroosiota. Lisäksi on aikakausilehdessä "New Scientist", 13.3.1969, sivu 57^ julkaisu ehdotus, jonka mukaan laivan keulaan sijoitetaan saha.

Kumpikaan näistä laitteista ei täytä asetettuja vaatimuksia, koska ne vaativat jäykät konstruktiot, jotka laivan keinumisliikkeiden tai jään paksuuden vaihte- 3‘ 58462 luiden tai epätasaisuuksien vuoksi saattavat vahingoittua taikka ne muuttuvat tehottomiksi, kun etäisyys jäästä kasvaa liian suureksi.

Norjalaisessa patenttijulkaisussa 56 Ul6 on kuvattu laite jäässä kulkevaa alusta varten. Laite muodostuu laivan runkoon ulkosivulle kiinteästi kiinnitetystä putkistosta, jossa sopivin kohdin on polttimia. Tässäkin laitteessa käytetään edellä mainittua epäedullista kiinteätä rakennetta jonka lisäksi käytetään epätaloudellisia polttimia.

Saksalaisessa patenttijulkaisussa 2 120 291 on kuvattu menetelmä ja laite jolla jää murretaan aluksen keulaan sijoitettujen jäähän painautuvien muokkauselinten avulla. Tarvittaessa voidaan käyttää lämmitettyjä jäätä muokkaavia elimiä. Muokkauselinten kaarimaisen alapinnan vuoksi niiden kosketuspinta jään kanssa on erittäin pieni joten niiden sulattava vaikutus on erittäin rajoittunut.

Keksintö perustuu tehtävään aikaansaada menetelmä ja laite, joilla laivan kulkutielle osuva jää saadaan heikonnetuksi ilman, että jään paksuus, sen kokoomus taikka menetelmän tai laitteen vaikutus merkitsisivät suuria. Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että suihkut suunnataan jääpinnalle vähintään yhdessä taipuisassa putkessa peräkkäin olevista suuttimista, jota putkea vedetään jääpin-taa pitkin laivan avulla ja joka putki mukautuu jääpinnassa olevien epätasaisuuksien mukaan niin, että suuttimet pysyvät jääpinnan välittömässä läheisyydessä.

Keksinnön mukainen laite muodostuu laivan kannattamasta rakennelmasta, joka ulottuu laivan keulan eteen, ja johon kuuluu vähintään yksi putki, joka syöttöjohdon kautta on liitetty laivassa olevan lämpimän väliaineen lähteeseen, jossa putkessa on alaspäin suunnatut suuttimet väliaineen suihkuttamiseksi jäälle. Laitteelle on tunnusomaista se, että putki on varustettu koko pituudeltaan lämpimän väliaineen ulos-syöttösuuttimilla ja on taipuisa sekä ripustettu etupäästään laivan etuosaan kiinnitettyyn kannattimeen siten, että laiva liikkuessaan vetää putkea jäätä pitkin jolloin putki myötäilee jääpinnan epätasaisuuksia suuttimien pysyessä jääpinnan välittömässä läheisyydessä.

Putkien kannatuslaitteena voi olla ulokepalkki, joka on käännettävissä sopivimmin pystyakselin ja/tai vaakasuoran akselin ympäri. Putket voivat muodostua suuttimil-la varustetuista, taipuisista letkuista. Vastaavaan tapaan voivat putket muodostua useista, toisiinsa niveltyvästi yhdistetyistä, suuttimin varustetuista putkenkap-paleista.

On edullista varustaa putket laitteilla, jotka säilyttävät oikean asennon, erityisesti ettei putki kohoa käytön aikana jäältä, kuten esimerkiksi järjestämällä alasivulle lisäpainoja. Peräkkäin välimatkan päässä toisistaan olevat yhdys- tai syöttöputket vaikuttavat kierty- “ 58462 mistä estävästi, joten suuttimet pysyvät suunnattuna jäätä vastaan.

Lisäksi voidaan laitteen tehokkuuden lisäämiseksi järjestää ainakin kolme jään pinnalle joutuvaa putkea, joiden keskeinen välimatka on aseteltavissa.

Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää sivulta nähtynä laivan etuosaa varustettuna keksinnön mukaisella laitteella.

Kuvio 2 esittää osakuvantona ylhäältä nähtynä kuvion 1 mukaisen laivan etuosaa ja kuvito 3 ja 4 vastaavat kuviota 2 havainnollistaen keksinnön mukaisen laitteet eri asentoja.

Kuvio 5 esittää erästä yksityiskohtaa poikkileikkauksessa.

Kuvio 6 esittää kuviosta 5 pitkin viivaa 6-6 otettua leikkausta.

Kuvio 7 esittää erästä toista yksityiskohtaa poikkileikkauksessa.

Kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaista yksityiskohtaa ylhäältä nähtynä.

Kuvioon 1 on merkitty laivan 10 etuosa laivan liikkuessa jääkerroksen 12 peittämässä vedessä 11. Laivan etuosassa on ulokepalkki 13 kiinnitettynä ja se pääsee kääntymään tapin 14 varassa pystytasossa sekä lisäksi pystyakselin ympäri. Ulokepalkin 13 asennonmuutos pystysuorassa tasossa tapahtuu esimerkiksi vetoköydellä 15 ja kannelle asennetulla köysivintturilla 16.

Tappia 14 kannattaa tuki 17, joka on sovitettu kääntölevylle 18. Kääntölevyä 18 kääntää esimerkiksi vaihteiston 20 välityksellä sähkö-moottori 19.

Ulokepalkki 13 kannattaa putkea 21, jonka kautta höyrynkehittimestä 24 johdetaan joustavilla letkuilla 25 höyryä. Putki 21 voi olla ulospäin lämpöeristetty ja tätä varten sijoitettu esimerkiksi ulokepalkin 5 58462 13 sisään. Putken 21 liitäntä höyrynkehittimeen 24 on järjestetty joustavalla kytkimellä 22 sekä johdolla 23. Joustavan kytkimen 22 asemesta voidaan tukeen 17 järjestää nivelkytkin. Palkin 13 kannattama, putkeen 21 liitetty joustava letku 25 on riittävän pitkä niin, että sitä voidaan vetää laivan 10 keulasta käsin jään 12 yläpinnalla.

Jotta voitaisiin kontrolloida letkuun 25 virtaavan aineen määrää, voidaan joustavan putken 25 ja putken 21 väliseen liitokseen sijoittaa kauko-ohjättävä venttiili 26. Letku 25 liittyy toisaalta välittömästi putkeen 21 ja toisaalta siihen apuletkun 27 välityksellä. Myös näissä liitoksissa voi olla kauko-ohjättävät venttiilit 28.

Jäätä pitkin liukuvan osan kohdalla on letkussa 25 suuttimia 29, joiden kautta höyrynkehittimestä johdettu aine virtaa ulos. Apulet-kulla 27 huolehditaan letkun 25 poikkileikkauksen ollessa vakio siitä, että kaikki suuttimet 29 saavat likimain saman määrän ainetta.

Apuletkut 27 takaavat lisäksi suuttimien 29 oikean asennon säilymisen jäänpinnan suhteen, koska ne estävät letkun 25 kiertymisen, minkä johdosta ainetta virtaa suuttimista alaspäin.

Kuten kuvioista 2-4 käy selville, ulokepalkki 13 voi kannattaa kahta paria sivuttain ulkonevaa vartta 40 ja 41, jotka on laakeroitu ulokepalkkiin 13 pulteilla 42 ja 43. Nämä varret 40, 41 kannattavat lisäletkua 25', jotka ovat lähes yhdensuuntaisia letkun 25 kanssa. Kääntämällä varsia 40, 41 voidaan letkujen 25, 25' välistä etäisyyttä muuttaa. Erityisesti voidaan kuvion 3 havainnollistamaan tapaan lähentää letkuja 25' laivan etuosaa kohti.

Kuviossa 4 on ulokepalkki 13 havainnollisettu ajosuunnan suhteen käännetyssä asennossa. Tällöin liittyvät ulokepalkin 13 kannattamat letkut 25, 25' laivan ajosuuntaan terävällä kulmalla. Tällainen järjestely voi olla tarkoituksenmukaista, kun laivan suunta tulee muutettavaksi. Kääntämällä keksinnön mukaista laitetta voidaan siis parantaa laivan manövreerauskykyä.

Kuvioissa 5 ja 6 on näytetty letkun 25 erityinen suoritusmuoto.

Kuten tästä näkyy, letku voi muodostua osakappaleista 30, jotka on yhdistetty toisiinsa haarakappalein 31, joihin apuletkut 27 aukeavat. Jotta taattaisiin se, että letkuihin järjestetyt suuttimet 29 aina 6 58462 olisivat suunnatut jään pintaa vastaan eli ts. kuuma aine virtaisi ulos suuttimista kohti jäänpintaa ja jotta erityisesti estettäisiin se, että letkut aineen ulosvirtauksen johdosta kohoaisivat jäästä, letkut on varustettu alasivujen kohdalta taikka jatkuvasti painoilla 32, esimerkiksi sisäänpannuilla lyijypunnuksilla.

Kuten kuvioista 7 ja 8 näkyy, voidaan joustavien letkujen asemesta käyttää myös putkenkappaleita 35, jotka on varustettu suuttimilla 29 ja yhdistetyt toisiinsa nivelillä 33. Nivelet voidaan varustaa putkinysillä 34, joihin letkut 27 liittyvät.

Joustava putki voi olla koko pituudeltaan tai ainakin pituutensa osalta lämpöeristetty. Vaihtoehtoisesti tai täydennyksenä voidaan putken pintaan taikka vaippaan järjestää sähköisiä vastuselementtejä.

Selostetun laitteen toimintatapa on seuvaanlainen: Niin pian kuin laivan liikeradalle, erityisesti tämän laivan edessä olevalle jäälle on järjestettävä heikonnusta murtamiseen tarvittavan työnnän piene-tämiseksi tai laivan ja jään välisen kitkan vähentämiseksi, lasketaan letkut 25, 25' ulokepalkkia 13 säätämällä siten, että ne joutuvat jään pintaa vastaan, jolloin niiden ja johtojen 23, 22, 21 kautta syötetään höyryä höyrynkehittimestä 24. Tämä höyry virtaa letkuihin 25, 25’ järjestettyjen, alaspäin suunnattujen suuttimien 29 läpi ja aiheuttaa pitkin letkuja 25, 25’ jään sulamista ja eroosiota, minkä johdosta muodostuu rakoja, jotka vähentävät jään lujuutta. Höyryn asemesta voitaneen käyttää myös kuumaa vettä.

Jotta taattaisiin ulosvirtaavan höyryn optimaalinen vaikutustapa, höyryn tulee virrata mahdollisiman lähelle jään pintaa, minkä takia käytetään johtamiseen ainakin yhtä joustavaa letkua tai ainakin yhtä putkea, joka muodostuu niveltyvästi yhteenliitetyistä osista. Nämä mukautuvat jäänpintaan. Laivan liikkuessa liukuu siis letku jään pinnalla ja etumaiset suuttimet sulattavat ulosvirtaavilla suihkuilla jäähän rakoja, jotka toimivat letkun perässä tulevien osien ohjauksena, jolloin näiden suihkut syventävät rakoja. Tämän johdosta jää tulee heikonnetuksi perässä seuraavaa murtamista varten. Johtuen suuttimien ja jään välittömästä kontaktista hyötysuhde on hyvin suuri. Johtuen johtojen joustavuudesta vältytään nurjahduksilta ja muilta vahingoittumisilta, jotka ovat ominaisia ennestään tunnetuille laitteille.

7 58462

Mikäli ei käytetä yhtä letkua, vaan lisänä sivuttaisia letkuja, joiden suuttimista virtaa ulos höyryä, syntyy levymurtuman asemesta energeettisesti edullisempi palkkimurtuma. Vaadittavien voimien optimaalista pienentämistä varten on säädettävissä sivuttaisten letkujen välimatka keskimmäisestä letkusta. Tämän johdosta voidaan huomattavasti parantaa muutoin huonoa laivan ohjattavuutta jääpeitteisessä vesistössä. Huomautettakoon lisäksi, että lämpötiloissa alapuolella -20°C esiintyy termoelastinen vaikutus sivuletkuissa sen johdosta, että sivuilla syntyy murtuma johtuen levyn yläpinnan kriittisen vetojännityksen ylittämisestä. Levyn poikkileikkauksessa esiintyy tällä kohtaa ylimääräinen jännitys kahdellakin tavalla, nimittäin poikkileikkauksen pienentymisen johdosta, koska on sulatettu rako ja aiheutettu eroosiota ja toiseksi sen johdosta, että syntyy lämpötilakradientti, joka syntyy jäässä raon ympäristössä, minkä johdosta mekaanisen taivutusmomentin lisäksi tulee terminen taivutusmomentti.

On edullista käyttää virtaavana aineena pienpainehöyryä, jolla ymmärretään höyryä, jolla on vähäisempi ylipaine kuin 10 ilmakehää.

Tämä on verraten halpa energiamuoto ja sitä voi käsitellä yleensä laivamiehistö, joka tuntee tällaisen aineen.

Mitä tulee menetelmän tehokkuuteen huomautettakoon siitä, että levyn taivutukseen vaadittava voima kasvaa levyn paksuuden kolmannessa potenssissa, kun sitä vastoin tehontarve jään sulattamiseen on verrannollinen aikayksikössä sulaneeseen tilavuuteen eli ts. raon leveyden ja raon syvyyden lisäksi myös laivan nopeuteen. Tehontarve pienenee siis nopeuden pienentyessä, koska aikayksikössä sulatettu rakopituus pienenee. Pienillä nopeuksilla, joita esiintyy jäänmurtajan toimintakyvyn rajamailla (2-5 solmua juuri ennen murtamista), riittää käyttökoneen antama jäännöslämpö yleensä tarvittavan höyryn synnyttämiseen.

Täten hyväksikäytetään keksinnön mukaisessa menetelmässä jäännöskuu-muutta ja/tai muuta halpaa energialähdettä ja säästetään sitä kallista energiaa potkurinakselissa, joka tarvitaan jäälevyn murtamiseen. Lisäksi pienenee laivan etuosassa iskukuormitus, minkä johdosta pienenevät huoltokustannukset.

58462

Mitä tulee letkujen mittoihin, on ehdotettu halkaisijaksi 2,5-5 cm. Käytetyn höyryn määrä riippuu laivan koosta ja murrettavan jään paksuudesta. Normaalisti tarpeellinen höyrymäärä on 10-50 t tunnissa. Suurennettu höyrynpaine vaikuttaa joustavasti taipuneissa letkuissa niitä oikaisevasti ja näin ollen niitä on painettava suurella voimalla jäätä vastaan, minkä johdosta aikaansaadaan jään sulaminen ja leikkaantuminen ei ainoastaan ulosvirtaavan höyryn ansiosta, vaan vastaavan kosketuspaineenkin johdosta.

Lopuksi huomautettakoon siitä, että selostettua menetelmää voidaan käyttää myös ajovastuksen pienentämiseksi, kun lauttoja eli nk. ahtojäätä esiintyy veden pinnalla. Laite vaikuttaa tällöin siten, että suurten jäälauttojen murtaminen keulassa paranee sekä sivuttais-ten letkujen pidentämisen johdosta siten, että laivan runko pääsee liukumaan jäiden ohitse, jolliin höyry pienentää kitkavastusta jään ja metallin välillä.

Edelleen on tunnettua, että sellaisessa jäässä, jossa jää on liukenemassa taikka muodostaa seoksen lumen kanssa, laiva on lähes liikuntakyvytön ja ohjauskelvoton. Sivuttaisten letkujen pidentäminen ja ohjaaminen pitkin laivan runkoa mahdollistaa höyryn puhaltamisen siten, että estetään jään liimautuminen metalliin, minkä lisäksi muutetaan rajakerroksen sitkeyttä. Koska kappaleen virtausvastus viskoosissa nesteessä muodostuu rajakerroksessa, aiheuttaa rajapinnan sitkeyden pieneneminen kokonaisvastuksen olennaisen pienenemisen.

Claims (10)

1. 9 58462
2. 1. Menetelmä laivan (10) kulkutiellä olevan jäävastuksen vähentämiseksi kohdistamalla jäälle (12) lämpimän väliaineen suihkuja vähintään yhdestä alaspäin suunnatuilla suuttimilla (29) varustetusta putkesta (25, 25') laivan edessä vähintään yhden raon leikkaamiseksi jäähän sitä mukaan kuin laiva liikkuu eteenpäin, tunnettu siitä, että suihkut suunnataan jääpinnalle (12) vähintään yhdessä taipuisassa putkessa (25) peräkkäin olevista suuttimista (29), jota putkea vedetään jääpintaa (12) pitkin laivan avulla ja joka putki mukautuu jääpinnassa olevien epätasaisuuksien mukaan niin, että suuttimet (29) pysyvät jääpinnan (12) välittömässä läheisyydessä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäälle (12) syötetään höyryä, jonka ylipaine on pienempi kuin 10 ilmakehää.
4. 3. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi jäänvastuksen vähentämiseksi laivan kulkutiellä, joka laite muodostuu laivan (10) kannattamasta rakennelmasta, joka ulottuu laivan keulan eteen, ja johon kuuluu vähintään yksi putki (25), joka syöttöjohdon (21) kautta on liitetty laivassa (10) olevan lämpimän väliaineen lähteeseen (2ä), jossa putkessa on alaspäin suunnatut aukot (29) väliaineen suihkuttamiseksi jäälle, tunnettu siitä, että putki (25) on varustettu koko pituudeltaan lämpimän väliaineen ulossyöttösuuttimilla (29) ja on taipuisa sekä ripustettu etupäästään laivan etuosaan (10) kiinnitettyyn kannat-timeen (13) siten, että laiva liikkuessaan vetää putkea jäätä pitkin jolloin putki myötäilee jääpinnan (12) epätasaisuuksia suuttimien (29) pysyessä jääpinnan välittömässä läheisyydessä. k. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöjoh-toon (21) on järjestetty ainakin yksi ohjausventtiili (26).
5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 3 ja 1* mukainen laite, tunnettu siitä, että kannatuslaitteen putkia (25, 25') varten muodostaa ulokepalkki (13), joka on käännettävissä sopivimmin pystyakselin ja/tai vaakasuoran akselin ympäri.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 3"5 mukainen laite, tunnettu siitä, että putket (25, 25') on tehty suuttimin (29) varustetuksi letkuksi (25, 25').
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että putket (25, 25') on muodostettu useista toisiinsa niveltyvästä yhdistetyistä, suuttimin (29) varustetuista putkenkappaleista (35). 10 58462
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 3" 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että putket (25, 25') on varustettu laitteilla, joilla pysytetään putkien oikea asento, erityisesti nojaus jäätä vastaan, esimerkiksi putkien alapuolelle järjestetyillä lisäpainoilla (32).
9. 9· Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen laite, tunnettu välimatkan päässä toisistaan olevista syöttöjohdosta (21) putkiin (25, 25') johtavista apujoh-doista (27).
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen laite, tunnettu vähintään kolmesta jään (12) pintaan mukautuvasta, suuttimin (29) varustetusta putkesta (25, 25'), joiden keskinäinen välimatka on sopivammin säädettävissä. 58462