FI58391C - Blandare foer varma och kalla vaetskor - Google Patents

Description

£?, '"** Λ ? IT * Pj 5 in^y.

ii :t.<r“'«i a *i a io '4# 1 Ι,Λ^'Ι Γβΐ M1* KUULUTUSJULKAISU rftiQa VSgjA LBJ (,1) UTLÄGGNING5SKIIIFT 000^ 1 C tA§k Patbr.tti myönnetty 12 01 1531 Patent meddelat ^ ^ (S1) Kv.Mc.Wa.3 F 16 K 19/00 SUOMI—FINLAND ¢21) P·*·***»**··""·—NtOTCmBkitfng 35^5/7^ (22) HalwmltpUvi—AmSknlngidag 10.12.71* (FI) (23) Alkvptlvi—Giltlghatsdig 10.12.7^ (41) Tutkit JulkMcii—BHvHaffwdtg 12.06.75

Patentti· I· rakistarihallitw f44) Nlhttvtksfpanon I· kuiiLJiillatam pvm. — -

Patent» och reglffteretyrelien v ' ΑικΜαη uttagd odi utUkrHkm publtcarad 30.09 * 80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Bu^fd prtorket 11.12.73 20.11.7^ Sveitsi-Schweiz(CH) 173^6/73, 15^13/7^ Toteennaytetty-Styrkt (71) Kugler Fonderie et Robinetterie SA, 19» rue de la Jonction, Geneve,

Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Francois-Regis Mahrer, Geneve, Sveitsi-Schweiz(CH) (7^) Leitzinger Oy (5^) Sekoitin kuumia ja kylmiä nesteitä varten - Blandare för varma och kalla vätskor

Mekaaniset sekoittimet kuurilla ja kylmiä nesteitä varten ovat tunnettuja ja sisältävät kaksi syöttöjohtoa nesteitä varten ja yhden sekoituskammion, joka johtaa sekoitusta varten tarkoitettuun poisto-johtoon, jolloin syöttöjohtojen läpivirtauspoikkipinnat määrää kaksi venttiiliä, joita säädetään käyttötangoilla, jotka ovat yhteistoiminnassa kierrettävässä käyttöelimessä olevan nokan kanssa, minkä lisäksi käyttötangot ovat siirrettävissä suunnassa, joka on yhdensuuntainen käyttöelimen kiertoakselin kanssa.

Tällaisissa tunnetuissa laitteissa nokkaa kannattaa ohjauselin, jolla on muutettava kaltevuus ja joka on pyörimättömästi kiinnitetty käyt-töelimeen, jolloin ohjauselimen, joka on kääntyvästi laakeroitu poikittaiselle akselille, joka on kohtisuorassa käyttöelimen kierty-misakseliin nähden, kaltevuutta ohjaa vaste-elin, joka liikkuu pystysuunnassa ja muodostaa tuen, joka sijaitsee ohjauselimen poikittaisesta kääntöakselista sivullepäin siirrettynä. Näissä laitteissa määrää ohjauselimen kaltevuus seoksen ulosvirtausmäärän samalla kun käyttö-elimen kulma-asema määrää kahdesta syöttöjohdosta tulevien määrien keskinäisen suhteen ja siten seoksen lämpötilan.

Näissä tunnetuissa laitteissa ei voida syistä, jotka pääasiallisesti 58391 johtuvat nokan muodosta, eri nivelakseleiden geometriasta ja säätö-tankojen tukipisteiden sijainnista sekä nokan vaste-elimestä, saada täydellistä seoksen määrän ja lämpötilan säädön toisistaan riippumattomuutta. Määrän muutos muuttaa siten myöskin lämpötilaa ja kääntäen, mihin sisältyy käytettäessä epäkohtia, voi mm. aiheutua tiettyjä vaaroja ja onnettomuudenuhkaa.

t

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada entistä parempi sekoitin käyttämällä uusia toimenpiteitä, joilla on mahdollista saavuttaa ehdottomasti toisistaan riippumaton määrän ja lämpötilan säätö.

Keksinnön mukainen sekoitin tunnetaan siitä, että ohjauselimen poikittainen kääntöakseli leikkaa käyttöelimen kiertoakselin, että käyt-tötankojen tukipisteet nokassa sijaitsevat ympyränkaarella, joka on keskiöity käyttöelimen kiertoakselille ja että vaste-elimen tukipiste on kiertymätön ja sijaitsee nokan käyttötankojen kahden tukipisteen välisen kulman puolittajalla, jotta jokaista säätötilaa varten saavutetaan suhde: R^/iRl + R2) = vakio, jossa Rl ja R2 ovat poikittaisen akselin ja nokan käyttötankojen tukipisteiden väliset välimatkat ja R^ on tämän poikittaisen akselin ja vaste-elimen tukipisteen välinen välimatka.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää sivulta nähtynä kuviosta 2 pitkin viivaa 1-1 otettua aksiaalista leikkausta.

Kuvio 2 esittää sekoitinta päältä nähtynä kuviossa 1 nuolen Z suunnassa ja osittain kuviosta 1 pitkin viivaa 2-2 otettuna leikkauksena .

Kuviot 3, 4 ja 5 esittävät kuviosta 1 pitkin viivoja 3-3, 4-4 ja 5-5 otettuja leikkauksia.

Kuvio 6 esittää kuviosta 1 pitkin viivaa 6-6 otettua aksiaalista leikkausta.

Kuvio 7 esittää suuremmassa koossa kuviosta 3 pitkin viivaa 7-7 otet- ? ' tua leikkausta mekanismin osasta.

3 58391

Kuviot 8, 9 ja 10 esittävät kaaviollisesti mekanismia eri säätöti-loissa.

Kuviossa 1 viitemerkillä la merkittyä sekoitinta syötetään lämpimällä ja kylmällä vedellä ja se on tarkoitettu käytettäväksi saniteet-tilaitteissa, suihkuissa, pesulaitteissa, kylpyammeissa jne. Sekoit-timeen kuuluu pääasiallisesti lieriömäinen runko 1 ja sisäinen pyöreä osa la, joka neljän haruksen Ib välityksellä on yhdistetty ylempään onttoon osaan le (kuv. 1).

Osan la läpi kulkee kolme yhdensuuntaista johtoa 2, 3, 4 (kuv. 5), jotka avautuvat tukien tai harusten Ib väliseen tilaan, joka muodostaa sekoituskammion 6 (kuv. 6).

Johdot 2 ja 3 toimivat vastaavasti kylmän ja lämpimän veden syöttämiseksi ja ovat sovitetut yhteen ja samaan rungon 1 läpi kulkevaan diametraalitasoon A-A (kuv, 5) sekä toimivat yhdessä kahden venttiilin 7 ja 8 kanssa, jotka muodostavat kuristuselimet, jotka ohjaavat lämpimän ja kylmän veden määriä kammioon 6. Johto 4 toimii seoksen poistojohtona.

Venttiilit 7, 8 ovat rakenteeltaan samanlaiset. Niihin kuuluu ontto venttiilirunko 9 (kuv. 1), jossa on kartiomainen pää 11, joka toimii yhdessä kartiomaisen, vastaavassa syöttöjohdossa olevan onton istuimen kanssa, jolloin kumia oleva tiiviste 12 varmistaa ehdottomasti tiiviyden venttiilin suljetussa tilassa.

Venttiilin rungon 9 lieriömäinen yläosa 13 ympäröi kiinteän levyn 15 lieriömäistä hoikkia 14, joka levy on sijoitettu rungon 1 yläosaan le (kuv. 1).

Venttiilin kara 16, joka kohdassa 16a on kierretty kiinni venttiilin runkoon 9, on liukuvasti asennettu hoikin 14 keskeiseen reikään. Kumia oleva rengas 17 muodostaa tiivisteet toisaalta hoikin 14 ja liepeen 13 välille ja toisaalta hoikin 14 sekä karan 16 välille.

Puristusjousi 18, joka on sijoitettu venttiilin rungon 9 pohjan ja renkaaseen 17 sovitetun tukirenkaan väliin, pyrkii pitämään venttiilin suljettuna.

Karassa 16 oleva ontelo 21 aikaansaa pysyvän yhteyden tasauskammi’on 4 58391 22, jonka muodostaa venttiilin rungossa 9 oleva tila ja vastaavan syöttöjohdon välille. Syöttöjohdon suorilla osilla ja hoikin 14 rengasmaisella pinnalla on samansuuruiset pinnat, jolloin venttiili pidättyy syöttöpaineen vaikutuksesta.

Rakenteeltaan samanlaiseen venttiiliin 8 kuuluu venttiilin kara 19, joka samoin kulkee kiinteän levyn 15 läpi (kuv. 1 ja 4). ,

Suljetussa asennossaan venttiilit 7 ja 8 katkaisevat kaiken yhteyden syöttöjohtojen 2 ja 3 sekä sekoituskammion 6 väliltä.

Avoimessa tilassa on se määrä, jonka kumpikin venttiili päästää, tarkasti suhteellinen sen nousuun istukasta ja tätä nousua rajoittaa jousen 18 vaikutusta vastaan vaikuttava mekanismi, jota selitetään seuraavassa.

Runko 1 on sovitettu koteloon 25 ja laakea kansi 23 (kuv. 6) nojaa sen yläpäätä vastaan ja on kiinnitetty koteloon ruuveilla 24, jotka pitävät sen nojaamassa tiivistettä 26 vastaan, joka on sovitettu rungon takapään 5 ja kotelon pohjan väliin. Kotelon 25 pohjaan avautuvat eri kanavat, jotka vastaavat rungossa 1 olevia johtoja 2, 3, 4.

Kotelon 25, jossa on lieriömäinen ontelo 27 (kuv. 6), johon runko 1 sopii, voi muodostaa esimerkiksi pesupaikassa olevan hanankaulan alaosa, jonka yhteyskanava vapaalla virtauksella on yhteydessä sekoitus-poisto johdon 4 kanssa.

Kiinteä levy 15 on yhdistetty runkoon 1 säteettäisten tappien 28 välityksellä ja tiiviste 29 on sovitettu näiden elimien väliin (kuv. 6).

Rungon 1 yläosaan tämän ]evyn 15 ja kannen 23 väliin on sovitettu käyt-töelin 31, joka on kierrettävästi laakeroitu runkoon 1 (kuv. 1 ja 6).

Elimen 31, joka on pääasiallisesti kellon muotoinen, muodostaa pohja 32 ja holkki 33, jotka on yhdistetty toisiinsa säteettäisillä tapeilla 34 (kuv. 6).

Käyttöelimessä 31 on kaksi diametraalisesti vastakkaista reikää 35 (kuv. 6), jotka muodostavat laakerin ohjauselimen 37 kahta lieriö-mäistä niveltappia 36 varten (kuv. 1 ja 3), joka ohjauselin on kääntyvästä laakeroitu käyttöelimeen 31. Reiät 35 on tehty hoikin 33 keskiosaan ja pohjan 32 sisäliuskojen 38 (kuv. 6) keskelle, jotka sisä- 58391 liuskat on upotettu hoikin 33 vastaavan muotoisiin syvennyksiin.

Käyttöelintä 31 voidaan kiertää kulman D=90° verran rungossa 1 pystyakselin H-H (kuv. 1) ympäri pääteasentojen välillä, joita on esitetty säteillä C ja F kuviossa 4. Elimen 31 kiertämistä rajoittaa hoikin 33 nokka 33a, joka lyö kiinteässä levyssä 15 olevan loven päitä 15a ja 15b vasten (kuv. 4 ja 6).

Käyttöelimen 31 tämän kiertämisen aikana kiertyy käyttöelimen 33 kääntöakseli B-B samoin 90° kahden pääteaseman välillä, jotka vastaavat säteitä C ja F (kuv. 3).

Ohjauselimessä 37 on rengas 37a, joka kannattaa nokkaa 40, joka vaikuttaa käyttötankoja vastaan, joita selitetään seuraavassa ja jotka on kiinteästi yhdistetty venttiilin karoihin 16 ja 19.

Nokan 40 muodostaa ohut, suuren lujuuden omaava levy, joka on sovitettu renkaassa 37a olevaan pyöreään syvennykseen, johon nähden sitä voidaan kiertää. Siinä on pitkänomainen keskeinen aukko 41, jonka läpi voidaan johtaa holkki 42, jonka muoto vastaa kiinteän levyn 15 muotoa ja siinä on kaksi reikää 43, 44 (kuv. 3 ja 7), joiden läpi kulkee kaksi käyttötankoa 45, 46 (kuv. 3 ja 4).

Tanko 45 (kuv. 7) kannattaa yläpäässään puolipallon muotoista nojaus-päätä 47, joka on sijoitettu onttoon istuimeen, joka muodoltaan vastaa elintä 48, joka nojaa nokan 40 ulkosivua S vastaan. Tangon 45 alaosa 49 on laakeroitu liukuvasti kiinteässä levyssä 15 olevaan oh-jausreikään 51 ja läpimitaltaan pienempi tangon keskiosa 52 on tartunnassa loven 53 kanssa, joka on tehty venttiilin karan 16 nokan 16a puolella sijaitsevaan päähän (kuv. 4 ja 7).

Kuten kuviosta 4 käy selville, kaksi käyttötankoa 45, 46, jotka on kytketty kumpikin omaan venttiilin karaansa 16 ja 19, sijaitsee 90° ympyränkaaren X kahdessa päässä olevalla säteellä C ja F, jonka ympy-ränkaaren keskipiste sijaitsee käyttöelimen 31 (kuv. 3) kiertoakse- 1 illa H-H.

Käyttötankoa 46 ohjataan samalla tavalla kuin tankoa 45 ja se kannattaa puolipallon muotoista tukipäätä 54, joka on sovitettu toimimaan yhdessä elimen kanssa, joka nojaa nokan 40 yläpintaa S vastaan.

6 58391

Ohjaussauva 56 (kuv. 1) kannattaa tukielintä 57, joka on tartunnassa käyttöelimen 31 (kuv. 1 ja 6) pohjassa 32 olevan aukon 58 kanssa.

Elin 57 käsittää kaksi niveltappia 59, jotka ovat tartunnassa puoli-lieriön muotoisten syvennysten 61 kanssa, jotka avautuvat pohjan 32 alasivulle ja jotka sijaitsevat aukon 58 (kuv. 2) suorakulmaisen keskiosan 62 kummallakin sivulla.

f Nämä niveltapit 59 tekevät mahdolliseksi sauvan 56 kääntöliikkeen pohjaan 32 nähden tukielimen 57 kahden pääteasennon välillä, jotka on esitetty säteillä Q ja P kuviossa 6, jolloin tämä tukielin 57 saatetaan nojaamaan aukon 58 toisiinsa nähden vastakkaisia reunoja vastaan.

Tukielimeen 57 kuuluu keskiosa 63 nokkapintoineen 64 (kuv. 6), joka toimii yhdessä keskeisen vaste-elimen 65 yläpinnan kanssa, joka vaste-elin on liukuvasti laakeroitu kiinteässä levyssä 15 olevaan hoikkiin 42. Elin 65 on kääntymätön sen osan pitkänomaisen muodon johdosta, joka on tartunnassa hoikin 42 (kuv. 3) kanssa.

Elimen 65 sivuvarren 66 päähän on sovitettu sormi 67a puolipallon muotoisine nojauspäineen 67, joka on sovitettu toimimaan yhdessä elimen 68 kanssa, joka nojaa nokan 40 (kuv. 7) yläsivua S vastaan.

Pää 67 muodostaa korkeussuunnassa siirrettävän tuen nokalle 40. Tämä tuki, joka on kiertymätön, on sijoitettu kahden pään 47 ja 54, jotka muodostavat tuet-nokan 40 (kuv. 2) käyttötangoille, välisen 90° kulman puolittajalle E. Huomautettakoon, että puolittaja E on myös suorassa kulmassa diametraalitasoon A-A nähden, johon on sovitettu venttiilit 7 ja 8.

Kuviossa 6 esitetyn sauvan 56 pääteasemassa Q elin 65 ottaa ylemmän aseman, jossa pallomaisen tukipään 67 alapiste on tarkalleen käyttö-elimen 31 kääntöakselin B-B tasolla sillä tavalla, että levyn 40 tasomainen pinta S tällöin ottaa absoluuttisesti vaakasuoran aseman pitkin viivaa M-M kuviossa 7.

Nokan tässä vaakasuorassa asemassa venttiilit 7 ja 8 ovat juuri sulkeutuneet ja niiden tilan ohjaus voidaan aikaansaada siten, että asennettaessa venttiilikappaleet kierretään enemmän tai vähemmän pitkälle venttiilin karoihin 16 ja 18 ja nämä kappaleet pidetään ruuvaamalla säädetyssä asemassaan muovirenkaiden 69 ja 71 tartunnalla, jotka on 7 58391 tehty samaksi kappaleeksi kiinteän levyn .15 (kuv. 1 ja 5) kanssa venttiilin rungoissa oleviin syvennyksiin 72.

Sauvan 56 kääntöliike asentoa P kohti (kuv. 6) tekee mahdolliseksi tukipään 67 laskeutumisen nokan 40 kaltevuuden muuttamiseksi, joka nokka on käännettävissä ohjauselimen 37 kääntöakselin B-B ympäri.

Nokan 40 kallistuessa käyttötangot 45 ja 46 kohoavat vastaavassa suhteessa kuin niiden välimatka akselista B-B ja ne saattavat liikkuessaan venttiilit 7 ja 8 puristusjousien 18 vaikutusta vastaan. Siirrettäessä käyttösauva 56 asemaan P, nokan 40 yläsivu S kääntyy tasosta M-M tasoon N-N (kuv. 7).

Sauva 56 tekee mahdolliseksi myöskin käyttöelimen 31 ja siten kääntö-akselin B-B kiertymisen pystyakselin H-H ympäri kahden pääteaseman F ja C välillä (kuv. 3 ja 4}.

Ohjaussauvan 56 keskiasemassa, joka on esitetty kuviossa 8, jolloin akseli B-B on suorassa kulmassa käyttösauvojen tukipisteiden välisen kulman D puolittajaa E vastaan, nämä kaksi päätä 47 ja 54 ovat saman välin R päässä nokan 40 tästä kääntöakselista sillä tavalla, että ohjaussauvan 56 kääntäminen pystytasossa aikaansaa sen kaltevuuden seurauksena, johon levy 40 on saatettu, näiden kahden venttiilin 7 ja 8 samanaikaisen avautumisen tai sulkeutumisen samassa määrässä ja sekoitus säilyttää keskimääräisen lämpötilan riippumatta määrä-säädöstä sillä edellytyksellä, että lämmintä nestettä syötetään se-koittimeen samassa lämpötilassa.

Jos ohjaussauva 56 viedään asemaan F (kuv. 10), kylmää vettä varten tarkoitetun venttiilin 8 pää 54 tulee sijaitsemaan nokan osalla, joka siirtyy korkeussuunnassa ohjaussauvaa 56 käännettäessä, samalla kun lämpimän veden venttiilin 7 pää 47 tulee sijaitsemaan nokan siinä osassa, joka on akselin B-B kohdalla, jonka asema korkeussuunnassa pysyy muuttumattomana. Ohjaussauvan 56 tässä kulma-asemassa "F" kääntäminen näiden asemien P ja Q välillä tulee muuttamaan venttiilin 8 aukkoa venttiilin 7 ollessa suljettuna sillä tavalla, että ainoastaan kylmää vettä tulee virtaamaan ulos määrässä, jonka määrää se pystyasema, johon ohjaussauva on viety. Ohjaussauvan 56 toisessa pääteasemassa C venttiili 8 pysyy suljettuna ja ohjau#31*31^ kääntäminen muuttaa ainoastaan venttiilin 7 säätötilaa.

58391

Ohjaussauvan 56 keskiasemassa, joka on esitetty esimerkiksi kuviossa 9, kahden pään 47 ja 54 molemmat tukiasemat ovat välien päässä akselista B-B, jolloin välit Rl ja R2 ovat erilaiset. Ohjaussauvaa 56 käännettäessä avataan tai suljetaan nämä kaksi venttiiliä välien Rl ja R2 suhteen sillä tavalla, että seoksen määrä muuttuu ilman, että lämpimän veden ja kylmän veden osuus muuttuu ja seoksen lämpötila pysyy muuttumattomana. Ohjaussauvan 56 kiertoasema akselin H-H ympäri säätää tällä tavalla seoksen lämpötilaa, kun taas sen kään-töasema pystytasossa määrää kokonaismäärän.

Pallomaisten päiden 67, 47 ja 54 tukipisteet nokalla 40 on sijoitettu tasoon, (levyn tasomainen pinta S), jossa kulkee myöskin kääntö-akseli B-B, jonka niveltapit 36 muodostavat (kuv. 7).

Sitäpaitsi nokan 40 tukipiste, jonka vastepää 67 muodostaa, pysyy paikallaan kääntöasemassa ja tulee aina olemaan puolittajalla E.

Tästä seuraa, että akselin B-B jokaisessa kääntöasemassa välin R^, jonka määrää akselin B-B ja vastepään tukipisteen 67 väli ja välien Rl + R2 summan välinen suhde pysyy absoluuttisesti vakiona, ts.: R3/(R1 + R2) = vakio.

Esitetyssä laitteessa on suhde yhtä suuri kuin 1, mutta sille voidaan antaa muitakin arvoja eri sovellutusmuotojen puitteissa.

Jos näin ohjaussauvan 56 tiettyä korkeusasemaa varten tätä ohjaussauvaa käännetään seoksen lämpötilan muuttamiseksi, ulosvirtausmäärä ei muutu millään tavalla. Jos edelleen ohjaussauvan 56 tietyssä vaakasuorassa kääntöasemassa muutetaan asemaa korkeussuunnassa seosmää- 1 rän muuttamiseksi, ei tämä aiheuta mitään lämpötilan muutosta.

Tämä kaksoismuuttumattomuus, nimittäin lämpötilan muutoksen määrässä ja lämpötilan määrässä aikaansaadaan näin selitetyssä sekoittimessa kahden seuraavan rakenteellisen toimenpiteen välityksellä: a) tukipisteiden 47, 54 ja 67 sovittamisella yhteen ja samaan tasoon, jossa kulkee kääntöakseli B-B (kuv. 7), b) säilyttämällä nämä tukipisteet kääntöakselin B-B (kuv. 8, 9 ja 10) kääntyessä samassa suhteellisessa kulma-asemassa.

9 58391 Päiden 47 ja 54 tukipisteet sijaitsevat aina kääntöakselin B-B samalla puolella ja toinen näistä pisteistä voi raja-asemassa sijaita tällä akselilla (kuv. 10).

Tästä seuraa se, että venttiilien jouset 18, joilla on pyrkimys venttiilien sulkemiseen, aikaansaavat liikkeen, joka aina pyrkii pitämään nokan 40 nojaamassa tukipäätä 67 vastaan. Näin nokka 40 pysyy absoluuttisesti vakavana ainoastaan jousten 18 vaikutuksen alaisena, jotka vaikuttavat välittömästi venttiliikappaleita vastaan.

Tämä kaksoisyhdensuuntaisohjaus, jonka tekee mahdolliseksi kiinteä levy 15 venttiilin karoihin 16 ja 19 ja käyttösauvoihin 45 ja 46 sekä tukipisteisiin nähden, jotka aikaansaadaan pallomaisilla pälliä, sallii näin levymäisen nokan 40 kevyen rakenteen, joka levy tasomaisen muotonsa ansiosta pienentää tilantarvetta ja yksinkertaistaa valmistusta.

Runko 1, joka vastaanottaa koko edelläselostetun mekanismin, muodostaa yhden yksikön, joka on helposti irroitettavissa ja vaihdettavissa ilman mitään ongelmia johtojen liittämiseksi.

Korostettakoon sitä, että seoksen poisto voidaan aikaansaada myös johdon välityksellä, joka on sovitettu kotelon sivuseinään ja joka päättyy mihin tahansa suuntaan sekoituskammiossa 6.

Erään sovellutusmuodon mukaan käyttötankojen välisten tukipisteiden välisen kaaren X avautumiskulma voi olla muukin kuin 90°, esimerkiksi 60°, jolloin käyttöelimen kääntö kytkemiseksi kylmästä lämpimään veteen voi siten olla 120°.

Claims (8)

10 58391

1. Sekoitin lämpimiä ja kylmiä nesteitä varten, johon kuuluu kaksi nesteen syöttöjohtoa (2, 3) ja sekoituskammio (6), joka päättyy seoksen poistojohtoon (4), jolloin syöttöjohtojen läpivirtauspoik-kipinnan määrää kaksi venttiiliä (7, 8), jotka on sovitettu ohjattavaksi kahdella käyttötangolla (45, 46), jotka on sovitettu toimimaan yhdessä nokan (40) kanssa, joka on sovitettu kierrettävään käyttöelimeen (31), minkä lisäksi käyttötangot ovat siirrettävissä suunnassa, joka on yhdensuuntainen käyttöelimen kiertoakselin (H-H) kanssa ja nokkaa kannattaa ohjauselin (37) muutettavine kal-tevuuksineen, joka elin (37) on kiertymättömästi yhdistetty käyttö-elimen kanssa ja kääntyvästä laakeroitu poikittaiselle akselille (B-B), joka sijaitsee kohtisuorasti käyttöelimen kiertoakseliin (H-H) nähden, minkä lisäksi sen kaltevuuden määrää vaste-elin (65), joka on siirrettävissä korkeussuunnassa ja muodostaa tuen (67), joka sijaitsee sivullepäin siirrettynä phjauselimen poikittaiseen kääntö-akseliin (B-B) nähden ja on sovitettu säätämään seoksen kokonaismäärää, samalla kun käyttöelimen kulma-asema sen kiertoakselin (H-H) ympäri määrää kahden syöttöjohdon läpivirtausmäärien välisen suhteen, tunnettu siitä, että ohjauselimen (37) poikittainen kääntö-akseli (B-B) leikkaa käyttöelimen (31) kiertoakselin (H-H), että käyttötankojen (45, 46) tukipisteet (47, 54) nokassa (40) sijaitsevat ympyränkaarella (X), joka on keskiöitv käyttöelimen (31) kierto-akselille (H-H) ja että vaste-elimen (65) tukipiste (67) on kierty-mätön ja sijaitsee nokan käyttötankojen kahden tukipisteen (47, 54) välisen kulman (D) puolittajalla (E), jotta jokaista säätötilaa varten saavutetaan suhde: R3/(R1 + R2) = vakio, jossa Rl ja R2 ovat poikittaisen akselin (B-B) ja nokan käyttötanko-jen tukipisteiden (47, 54) väliset välimatkat ja R3 on tämän poikittaisen akselin (B-B) ja vaste-elimen tukipisteen (67) välinen välimatka .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että venttiilit (7, 8) ovat siirrettävissä yhdensuuntaisesti käyttö-elimen (31) kiertoakselin . (H-H) kanssa ja sovitettu symmetrisesti diametraalitasoon (A-A), joka kulkee mainitun kiertoakselin (H-H) kautta ja joka on kohtisuorassa sen ympyräkaaren puolittajaa (E) vastaan, joka ulottuu käyttötankojen tukipisteiden (47, 54) välille, minkä lisäksi nämä tukipisteet on sijoitettu ympyränkaaren (X), jon- < * ka avautumiskulma (D) eroaa 180°;sta, kahteen päähän. 11 58391

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että avautumiskulma (D) on yhtä suuri kuin 90°.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että käyttötankojen tukipisteet (47, 54) ja vaste-elimen tukipiste (67) sijaitsevat yhdessä ja samassa tasossa, jonka muodostaa nokan (40) takasivu (S), minkä lisäksi taso kulkee poikittaisen kääntöakselin (B-B) kautta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että käyttöelimen (31) kiertyminen on rajoitettu sillä tavalla, että käyttötankojen tukipisteet (47, 54) aina tulevat sijaitsemaan poikittaisen kääntöakselin (B-B) samalla puolella.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että venttiileihin kuuluu venttiilin karat (16, 19), jotka on liukuvasti laakeroitu kiinteässä levyssä (15) oleviin holkkeihin, jossa kiinteässä levyssä samoin on ohjausreiät (51) käyttötankojen (45, 46) alaosia (49) varten.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että venttiileihin kuuluu ontot rungot (9), joiden yläosa (13) on liukuvasti laakeroitu kiinteässä levyssä (15) olevaan hoikkiin (14) ja että onton rungon, joka on yhdistetty vastaavan johdon (2, 3) kanssa,sisältämä- tila muodostaa tasauskammion (22) .

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että käyttötangot (45, 46) on johdettu nokassa (40) olevien reikien (43, 44) läpi, jonka nokan muodostaa levy, joka on kiertyvästi laakeroitu renkaan muotoiseen ohjauselimeen (37). 1 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että käyttötankojen tukipisteet (47, 54) muodostuvat puolipallon muotoisista päistä. 12 58391