FI58324C - Kontinuerligt foerfarande foer framstaellning av konstruktionsplattor - Google Patents

Description

E35r^1 [»] flDKUUi-UTusjULKAisu corn A

4ETa L J ' ' UTLÄOGNINOSSKRIFT 0 ° 0 *- **

AyM ^ ^ Patent aeddelat >S * ^ (51) Kv.ik?/Int.a.3 C 04 B 51/30 SUOMI—FINLAND (21) 27U8/67 (22) Htk«mltp«lv· — AnaMcnlnfriag 12.10.67 (23) Alkuplly»—GUtlih*t*d«f 12.10.67 (41) Tul hit JuHriMkri — Bltvlt offwwJlf 01.07.68 PMMttl. ]» r«kisterih«lliCtM (44) N1htMMpmon ,. pvm. -

Patent- OCh regifteratyrMMn AnaMcm utlafd ocb utUkrMtwi public*-»* 30.09.80 (32)(33)(31) *yn*««y ttuotkm»—Begin* prterltuc 03.11.66

Ranska-Frankrike(FR) 82331 (71) Compagnie de Saint-Gobain, 62, Boulevard Victor-Hugo, 92 Neuilly-sur-Seine (Hauts-de-Seine), Ranska-Frankrike(FR) (72) Andre Paymal, Clermont, Ranska-Frankrike(FR) (74) Berggren Oy Ab (54) Jatkuva menetelmä rakennuslevyjen valmistamiseksi - Kontinuerligt förfa-rande för framställning av konstruktionsplattor

Keksintö kohdistuu jatkuvaan menetelmään rakennuslevyjen valmistamiseksi, jonka mukaan pieniä paisutettua lämpoplastista muovia olevia osasia kuten helmiä ympäröidään hydraulisella epäorgaanisella sideaineella, joka sen jälkeen kovetetaan.

On tunnettua valmistaa eristäviä aineita vaahtomuovista ja kyllästää tämä vaahtomuovi esim. kivennäisaineilla (ranskalainen patenttijulkaisu 1 403 673)· On myös tunnettua valmistaa tuotteita lämmöllä iskostetuista, esim. polystyreeniä olevista helmistä (suomalainen patenttijulkaisu 46 702). Lisäksi on tunnettua valmistaa elementtejä lämpö- tai äänieristystä varten, jotka ovat solukkoista, lasiai-netta, jonka osaset ovat iskostuneet toisiinsa ja jonka aineen sisään on saatettu sideainetta (ranskalainen patenttijulkaisu 1 336 4l8). Tämä menetelmä ei ole jatkuva menetelmä.

Esillä olevan keksinnön tunnusmerkit ilmenevät seuraavista patenttivaatimuksista. Keksinnön mukaan muodostetaan siis ensin koossa pysyvä jatkuva nauha, jota sitten katkoitta kuljetetaan kaikkien valmis-tusvyöhykkeiden läpi aina valmiiseen tuotteeseen asti. On selvää, 2 58324 että tuotteen valmistuskustannukset tällä menetelmällä alenevat huomattavasti tunnettuihin menetelmiin verrattuna, erityisesti täyteisten pintakerrosten kiinnittämisen osalta.

Täyteiset pintakerrokset saadaan keksinnön mukaisella menetelmällä myös kiinteästi sitoutumaan puheena olevan aineen massaan. Menetelmällä saadaan aikaan rakennuslevyjä, jotka rakenteensa ja muoviaineen-sa johdosta ovat keveitä, mutta joilla siitä huolimatta on suuri mekaaninen kestävyys, erityisesti taivutus-, iskun- ja lävistyskestävyys, ja joita menestyksellisesti voidaan käyttää eristystarkoituksiin ja tulen leviämisen estämiseen.

Lähtöhelmien eli -pallosten koko voi vaihdella halutuista tuotteista riippuen välillä 2-40 mm. On edullista valita sangen suppea hiukkas-kokojakautuma, niin että pallosten väliset ontelot jakautuvat yhdenmukaisesti ja että siitä johtuen sideaineen jakautuminen tulee olemaan tasainen. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että nauhan läpäisseen sideaineen ylijäämä, josta muodostuu tuotteen täyteinen kerros, muodostuisi tasaisesti.

Lähtöpallosina voidaan käyttää paisutettuja polystyreenipallosia ja nimenomaan pallosia, jotka on saatu sillä menetelmällä, joka on selitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 440 075 ("Pallosten valmistusmenetelmä puristetusta polystyreenistä"). Tämä menetelmä, jossa lähdetään polystyreenijyväsistä, jotka sisältävät paisutusainetta ja joita käsitellään höyryllä, käsittää sen, että näitä jyväsiä esiläm-mitetään 90 ja 100°C välisessä tai sitä korkeammassa lämpötilassa olevalla ilmalla ennen niiden käsittelemistä höyryllä.

Samoin voidaan käyttää paisutettuja pallosia, jotka on saatu menetelmällä, joka on selitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 440 076 ("Parannuksia pallosten valmistusmenetelmiin paisutetusta polystyreenistä") ja joka käsittää sen, että paisutusainetta sisältävät polystyreenijyväset esipaisutetaan ilmakehän paineessa käsittelemällä niitä höyryllä, ja sitten niiden sopeuduttua olosuhteisiin niitä käsitellään autoklaavissa höyryllä.

Paisutetut polystyreenipalloset voidaan lämmittää esillä olevan keksinnön mukaan suuruusluokkaa 110°C olevaan lämpötilaan, niin että ne saadaan tarttumaan toisiinsa niitä kevyesti puristamalla. Pallosten 3 58324 lämmitys voidaan edullisesti suorittaa kierrättämällä kuumaa ilmaa sillä tavoin kuin se tehdään sen laitteen ensimmäisessä osassa, joka on selitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 440 106 ("Menetelmä ja laite solutuotteiden valmistamista varten lämpöplastisesta hartsista").

Paisutettujen pallosten puristaminen voidaan suorittaa esim. johtamalla palloset kahden toisiinsa nähden jonkin verran kaltevan hihnan välitse. Puristusta on säädettävä siten, että palloset puristuvat toisiaan vasten riittävästi, jotta saadaan hyvä tartunta ja että puristus on riittävän lievä, jotta pallosten väliin jää välitiloja. Tämä tilanne saadaan käyttämällä välillä 10-50 % olevaa kokoonpuristamis-suhdetta. Näitä kokoonpuristamissuhteita käytettäessä jäljelle jäävien välitilojen tilavuus muuttuu, mikä tekee mahdolliseksi myöhemmässä hydraulisen sideaineen syöttötoimituksessa saada haluttu mainitun sideaineen ja eristysaineen välinen suhde.

Iskostamalla täten paisutettuja polystyreenipallosia toisiinsa voidaan saavuttaa välitilojen, so. avointen huokosten osuuksia, jotka vaihtelevat välillä 5-45 %· Tämän avointen huokosten määrän vaihtelun ansiosta voidaan siten myös vaihdella saadun tuotteen tiheyttä riippuen siitä, pyritäänkö saamaan paremmat mekaaniset ominaisuudet vai paremmat lämmöneristysominaisuudet.

Esimerkiksi lähtien paisutetuista pallosista, joiden tiheys on 4 kg/m3, voidaan iskostamalla saada tuote, jonka tiheys on suuruusluokkaa 5,5 kg/m3 ja jossa on n. 16 % avoimia huokosia. Sideaineen syötön jälkeen tästä tuotteesta saadaan yhdistelmäaine, jonka tiheys on n. 190 kg/m3.

Sideaineen syöttövaiheessa toisiinsa iskostuneiden paisutettujen pallosten välisiin välitiloihin voidaan käyttää hydraulista epäorgaanista sideainetta kuten kipsiä, kalkkia tai 'sementtiä, joka on etukäteen ohennettu sellaisissa olosuhteissa, että on saatu niin hyvin juokseva velli, että se nopeasti tunkeutuu kaikkiin huokosiin. Tavanomaisiin kipsi-tai sementtiseoksiin voidaan tietenkin lisätä lisäaineita, joilla voidaan vaikuttaa saadun massan viskositeettiin, pintajännitykseen ja sitomisnopeuteen, tai joilla tämä massa voidaan saattaa vaahtoamaan. Myös voidaan käyttää jotakin orgaanista sideainetta, esim. jotakin lämmössä kovettuvaa hartsia, erityisesti jotakin polyesterihartsiä.

11 58324

Seuraavassa vaiheessa suoritetaan sideaineen karkaisu eli kovettaminen. Saatu aine voidaan leikata kappaleiksi heti kun kovettuminen on tapahtunut ja varastoida ilman erityisiä varotoimenpiteitä. On kuitenkin suositeltavaa, että olosuhteet varastossa ovat sellaiset, että ne sallivat vähittäisen kuivumisen. Tämä toimitus voidaan suorittaa esim. kohtuullisesti tuuletetussa tilassa, jossa kosteuspitoisuus antaa hyvät kuivumisolosuhteet.

Keksinnön mukaan pintakerroksiin voidaan myös sovittaa vahvistusnauho-ja, jotka koostuvat tekstiilikuituharsoista tai langoista, tarlataani-kankaasta, tai mineraalisista tai orgaanisista kudoksista tai huovista. Vahvistusnauhoja voidaan edullisesti käyttää näin saatujen laattojen reunojen ja kulmien suojaamiseen. Pinnanvahvistusnauha voidaan myös puristaa syrjäpintaan. Tämä puristettu nauha voidaan taittaa pääpintaan sillä tavalla, että saadaan tyydyttävä reunasuoja.

Myös voidaan, nimenomaan siinä tapauksessa, että pintakerrokset koostuvat sementistä,, sovittaa ' niihin metallisia vahvisteita, kuten verkkoja, tankoja tms.

Oheinen kaaviollinen piirustus esittää esimerkkinä, keksintöä rajoittamatta, laitetta keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseksi:

Kuvio 1 on pystykuvanto laitteesta, jolla saadaan ainenauha, jonka molemmat pinnat on päällystetty kipsi- tai sementtiseoksella.

Kuvio 2 on yksityiskohtakuvanto suuremmassa mittakaavassa siitä laitteesta, jolla sideainetta syötetään ja pintakerrokset muovataan. Se osa tuotteesta, joka on kyllästetty, on varjostettu.

Kuviossa 1 viitenumero 1 tarkoittaa pallosten, esimerkiksi etukäteen paisutettujen polystyreenipallosten syöttösuppiloa. Tähän suppiloon kuuluu suut in 2 ja syöttöruuvi 3, jota käyttää nopeuden vaihtolaitteel-la varustettu moottori 4.

Syöttövyöhykkeestä A paisutetut palloset siirtyvät vyöhykkeeseen B, jossa tapahtuu niiden osittainen iskostuminen toisiinsa. Tässä vyöhykkeessä on kaksi päällekkäistä hihnakuljetintä 5 ja 6, joiden sisähaarojen keskinäinen välimatka pienenee liikkeen suunnassa, ja kotelo 7, jota lämmitetään esimerkiksi kierrättämällä kuumaa ilmaa.

Claims (8)

1. 5 58324 Kuljettimien aikaansaaman puristuksen ja laatikossa olevan kuumuuden vaikutuksesta palloset iskostuvat toisiinsa jättäen silti väliinsä välitilat, joiden tilavuutta voidaan vaihdella esim. ylemmän kuljetin-hihnan kaltevuutta vaihtelemalla. Toisiinsa iskostuneiden pallosten muodostama nauha 8, kuvio 2, siirtyy sitten kyllästysvyöhykkeeseen C. Tämän vyöhykkeen alkuosassa on puristintela 9, joka painaa nauhaa laattaa 10 vasten ennenkuin se siirtyy kuljettimelle 11. Nauhan kyllästäminen suoritetaan sideaineella 12, jota sille toimittaa vakiosyöttönopeudella levityslaite 13, jonka ulostuloaukko ulottuu nauhan koko leveydelle. Levityslaitteen 13 syöt-tönopeutta säädetään sillä tavalla,että sideaine tunkeutuu nauhan koko massaan sen kulkiessa mainitun levityslaitteen alitse ja läpäisee nauhan. Sideaineen ylijäämästä muodostuu täyteinen alapintaker-ros 18, jota kannattaa kuljetin 11. Samalla muodostuu yläpintaker-ros 19 nauhan päälle, joka tasoitetaan kaapimella 14. Sideaineella kyllästetty nauha siirtyy sitten vyöhykkeeseen D, jossa sideaine kovettuu, kun kuljetin 11 vie nauhan lämmitetyn kotelon 15 läpi. Vihdoin nauha siirtyy kuljettimen 16 kuljettamana leikkausvyöhykkee-seen E, jossa on jotakin tunnettua tyyppiä oleva leikkauslaite 17.
2. 1. Jatkuva menetelmä rakennuslevyjen valmistamiseksi, jonka mukaan pieniä paisutettua lämpöplastista muovia olevia osasia kuten helmiä ympäröidään hydraulisella epäorgaanisella sideaineella, joka sen jälkeen kovetetaan, tunnettu siitä, a) että ennen lämpöplastista muovia olevien helmien ympäröimistä sideaineella ne sinänsä tunnetulla tavalla kuumennetaan ja saatetaan takertumaan toisiinsa, niin että muodostuu koossa pysyvä jatkuva nauha, jossa on välikköjä, b) että nauha saatetaan jatkuvasti kosketukseen nestemäisen tai tahna-maisen sideaineen kanssa nauhan syöttönopeuden ja sideaineen juokse-vuuden ollessa siten säädetty, että sideaine voi tunkeutua kaikkiin välikköihin ja läpäistä nauhan, c) että samalla kun sideaine tunkeutuu lämpöplastista muovia olevista helmistä koostuvaan nauhaan, muodostetaan nauhan läpäisseestä sideaineesta nauhan alapinnan kanssa kosketuksessa oleva jatkuva 6 58324 / ja täyteinen kerros, samalla kun toinen jatkuva ja täyteinen saman sideaineen kerros levitetään nauhan yläpinnalle, jossa sideaine jo on täyttänyt kaikki väliköt, d) että sideaine kovetetaan saattamalla valmistettu tuote kulkemaan sopivan lämpötilan omaavan alueen läpi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtöaineena olevissa helmissä on vain pieniä suuruuseroja, joten iskostuneiden helmien välit ovat suunnilleen samat koko massassa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään polystyreeniä olevia solumuovihelmiä. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polystyreenisolumuovia olevien helmien' kuumennus suoritetaan suuruusluokkaa 110°C olevassa lämpötilassa.
5. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että helmien puristussuhde on 10 ja 50 %:n välillä.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että helmien puristussuhdetta vaihdellaan valmiin aineen tiheyden mukaan.
7. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakerrokseen sovitetaan vahvistusnauhoja, jotka ovat esim. tekstiilikuitu- tai harsosuikaleita, tarlataanikan-gasta, kivennäis- tai orgaanisia kankaita tai huopia.
8. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydraulinen epäorgaaninen sideaine on kipsiä, liitua tai sementtiä. 1 Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnett u siitä, että pintakerrokseen, erityisesti kun tämä on sementtiä, sovitetaan metallivahvistuksia, kuten ristikolta, tankoja j ne. 7 58324