FI57865B - Anordning foer att aostadkomma uppvaermning av material medelst mikrovaogsenergi inom ett foeretraedesvis laongstraeckt uppvaermningsomraode - Google Patents

Description

ESFH M «dKUULutusjulka.su enot*

flgT© lJ 'Ί1' UTLAGGN I NQSSKRIFT 3 fOOO

C (45) Patentti ayinn'tty 10 10 1030 Patent oeddelat 'S'^ ^ (S1) Kv.lk.3/Inca3 H 05 B 9/00 // B 29 c 27/04

SUOMI —FINLAND (21) P«t«mlhrt.imi*-P»t*rtwftlw)n| T501+6T

(22) Htktmlspilvi — An*6knln«td«c 19.02.75 (23) AllaipUy*—GIW*h*t*dt| 19.02.75 (41) Tulkit JulklMluI — BlWIt offmtllg 2 3.08.75 IWiCtl· ja rekisterihallitus (44) NlhttvUulpvton ,. pvm.-

Patent· och registerstyrelsen ' 7 Ansekm utiifd oeh «ukrifun puMfcund 30.06.80 (32)(33)(31) Pyytletty «tuolkvu* —Begird priorluc 22.02.71+

Ruotsi-Sverige(SE) 7^02373-0 (71) Stiftelsen Institutet för Mikrovägsteknik vid Tekniska Högskolan i " Stockholm, Fack, S-100 1+1+ Stockholm 70, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Göran Böling, Täby, Ruotsi-Sverige(SE) (7I+) Berggren Oy Ab (5I+) Laite aineen kuumennuksen aikaansaamiseksi mikroaaltoenergialla etupäässä pitkänomaisen kuumennusalueen sisällä - Anordning för att ästadkomma uppvärmning av material medelst mikrovägsenergi inom ett företrädesvis längsträckt uppvärmningsomräde Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista laitetta aineen kuumennuksen aikaansaamiseksi mikroaaltoenergialla. Tämäntapaista laitetta on aikaisemmin esitetty esimerkiksi DE-kuulutusjulkaisussa 2 324 810 ja sitä voidaan käyttää mm. liitoksen aikaansaamiseksi hitsaamalla muoviainetta tai muovilla päällystettyä kartonkia tai kuivaamalla ja kovettamalla liimaa mm. suljettaessa pakkauksia.

Edellytys riittävän hyvän liitoksen aikaansaamiseksi kuumasauma-uksessa on se, että kuumennus on tasainen kuumennuskohteen sillä osalla, mikä muodostaa sauman. Siinä tapauksessa, että kuumennus voi tapahtua kuljettamalla ainetta jatkuvasti tasaisella nopeudella, ei aseteta niin suuria vaatimuksia lämmityksen tasaisuudelle koko kuumennuslaitteen pituuden jokaisessa pisteessä. Jatkuvan liikkeen johdosta annetaan kuumennuslaitteen ohittaneille kuumennuskohteen osille sama kokonaislämpömäärä myös silloin, jos kuumennus vaihtelee pitkin kuumennusvyöhykettä. Siinä tapauksessa, että syöttö tapahtuu asteittain, ja muuten kaikissa tapauksissa, kun kuumennus tapahtuu kuumennuskohteen ollessa paikallaan kuumennuslaitteen suhteen, asetetaan sitä vastoin erittäin korkeat vaatimukset sille, että kuumennuslaite antaa tasaisen kuumennuksen. Jotta saadaan hyvä sauma, vaaditaan myös, että' kuumennettuja reunoja puristetaan voimakkaasti yhteen. Suurella 2 57865 tuotantonopeudella toimivassa automaattisessa valmistusprosessissa ovat vaatimukset korkeita sekä nopeassa kuumennuksessa että nopeassa yh-teenpuristuksessa ja voi olla välttämätöntä saumakohdan jäähdytys.

Tämä koskee erityisesti muovilla päällystetyn aineen saumausta, missä muovi ensin sulatetaan ja missä lujuus saadaan vasta sitten, kun muovi on jäähdytetty jähmettymislämpötilaan.

Yhteenpuristus voi tapahtua monin eri tavoin. Kuumennuslaite voidaan tehdä siten, että se itse voi siirtää puristuspaineen, samalla kun kuumennus tapahtuu. Vaihtoehtoisesti voi yhteenpuristus tapahtua myöhemmässä vaiheessa.

Kuumasinetöitäessä paperia tai kartonkia olevia pakkauksia on tähän asti suoritettu esim. länmön siirto lämpöleuoilla varustetulla puristimella. Tällöin tullaan riippuvaisiksi lämmönjohtuvuudesta aineen läpi, minkä vuoksi menetelmä on hidas. Tällä menetelmällä saadaan korkein lämpötila aineen pintaan, eikä itse saumaan, ja pintalämpötila täytyy rajoittaa siten, että aine ei vahingoitu. Toinen käytetty menetelmä, kun kuumennus tapahtuu siirrettäessä kuumennuskohdetta kuljetus-rataa pitkin, on kuumennus esim. kaasuliekistä tulevalla kuumalla ilmalla. Tällöin on vaikea estää sitä, että pakkaukseen suljettuun tuotteeseen vaikutetaan lämpimällä ilmavirralla. Lisäksi on palovaara suuri, jos prosessissa tapahtuu häiriöitä. On myös tehty tiettyjä kokeita suurtaajuushitsauksella, jolloin on etupäässä toimittu taajuuksilla 13 tai 27 MHz. Näillä suhteellisen alhaisilla taajuuksilla on oltu pakotettuja joko käyttämään korkeita kenttävoimakkuuksia siitä johtuvine ylilyöntiriskeineen tai hyväksymään pitkä toiminta-aika.

Mikroaaltokuumennuksessa, taajuus esim. 2450 MHz, voidaan saada noin 100 kertaa niin nopea kuumennus kuin suurtaajuuskuumennuksessa samalla käytetyllä kenttävoimakkuudella. Suhteellisen yksinkertaisia mikro-aaltoteknisiä ratkaisuja probleemaan kuumentaa kapea liima- tai muovi-päällystesuikale voidaan ajatella esimerkiksi raolla varustetun aalto-putken jotakin muotoa käyttämällä. Vaikeutena on kuitenkin saada tasainen kuumennus käytännössä käytettävän pituuden matkan yli. Joka tyyppisessä aaltoputkessa saadaan kuumennuksen epätasaisuus, mikä aiheutuu osaksi siitä, että kuumennuskohde absorboi energian pitkin aaltoputkea, osaksi siitä, että aaltoputkessa voi esiintyä seisovia aaltoja. Lisäksi on vaikeaa raoilla varustetuilla aaltoputkilla ot- 3 57865 taa käyttöön metallisia jäähdytyselementtejä, koska silloin jääh-dytyselementti vaikuttaa voimakkaasti aaltoputken toimintaan. Voidaan käyttää keramiikkaa tai muoviainetta olevia jäähdytyselementtej ä, mutta nämä antavat useimmiten riittämättömän jäähdytystehon suhteellisen alhaisen lämmönjohtokykynsä johdosta.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kuumennuslaite, joka mikro-aaltoenergiaa syötettäessä saa aikaan tasaisen kuumennuksen pitkänomaisella kuumennusalueella sekä paikaallaanolevia että liikkuvia kohteita kuumennettaessa. Tämän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista, että johdin tai johtimet, katsottuna resonaattorin läpi otetussa poikkileikkaustasossa, on järjestetty symmetrisesti väliseinän suhteen ja liitetty väliseinän sen reunan osaan, joka reuna on sitä resonaattoriseinää kohti, mistä johdin tai johtimet on läpiviety, joka reunaosa on erillään mainitusta resonaattori-seinästä, jolloin resonaattoriin syntyy magneettinen kenttä, joka sulkeutuu mainitun väliseinän ympärille, sekä vastaava sähkökenttä syntyy pitkänomaisen aukon reunojen ja väliseinän vapaan reunan välille.

Erään suoritusmuodon mukaan on edullista, että jokainen sellainen resonaattoriseinästä erillään olevan väliseinän reunaosa, johon johdin on liitetty, on muodostettu loveksi sekä että johdin on liitetty mainitun loven pohjaosaan.

Kuumennuslaite voidaan vaadittaessa varustaa metallisilla jäähdy-tyselementeillä, mitkä antavat sauman tehokkaan jäähdytyksen välittömästi sen jälkeen kun mikroaaltoenergian syöttö on keskeytetty ja sauma voi olla paineen alaisena aina siihen asti, kunnes se on riittävästi jäähtynyt.

Seuraavassa selitetään keksintöä lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin. Kuvio 1 esittää kaaviollisesti resonaattoria poikkileikkauksessa. Kuvio 2 on pituusleikkauskuva samasta resonaattorista kuvion 1 linjaa ΙΪ-ΙΙ pitkin. Kuvio 3 esittää pituusleikkausta resonaattorin muutetusta suoritusmuodosta. Kuvio 4 esittää poikkileikkauksessa suoritusmuotoa, missä on kaksinkertaistetut resonaattorit materiaaliradan kuumentamiseksi molemmilta puolilta. Kuvio 5 on poikkileikkauskuva suurennetussa mittakaavassa ja kuvio 6 on pituusleikkauskuva resonaattorin toisesta suoritusmuodosta kaaviollisessa esityksessä. Kuvio 7 ja kuvio 8 esittävät molempia suoritusmuotoja va- 11 57865 rustettuna metallisilla jäähdytyselementeillä, jolloin kuvio 8 on suuremmassa mittakaavassa kuin kuvio 7· Kuvio 9 esittää poikkileikkausta laitteesta. Kuvio 10 esittää sivukuvaa samasta laitteesta.

Kuvio 11 esittää poikkileikkauksessa kahdella resonaattorilla varustettua kuumennus laitetta.

Ensimmäinen havainnollistetuista suoritusmuodoista esitetään kuvioissa 1, 2 ja 7· Resonaattoria rajoittavat pituussuuntaan kulkevat seinät 2, 4, 6 ja 8. Pituussuuntainen sivuseinä 2 on varustettu raolla 16 ja resonaattori on jaettu kahteen kammioon 10 ja 12 erotus-seinällä 14. Kuvio 2 esittää esimerkin mikroaaltoenergian sopivasta kytkennästä. Erotusseinässä 14 on V-muotoinen aukko 24. Tämän aukon kärkeen on liitetty kytkentäkierukka 26. Kytkentäkierukan toinen pää on liitetty aaltoputkeen siten, että sitä ympäröi magneettikenttä, mikä synnyttää virran kierukkaan, mikä jatkuu erotusseinään 14 ja synnyttää vuorostaan uuden magneettikentän, mikä ympäröi mainittua ero-tusseinää 14. Magneettiseen kenttään liittyvä sähkökenttä saa vakion voimakkuuden raon 16 koko pituudella. Tiettynä hetkenä kulkee sähkökenttä erotusseinän 14 vapaasta reunasta erotusseinän molemmilla puolilla sijaitseviin seinän 2 reunoihin, kuten kuviossa 1 kirjaimilla E merkityt nuolet esittävät. Magneettikenttä kulkee samana hetkenä kohtisuoraan paperin tason suhteen, kuten kirjaimella H merkityt nuolenkärjet ja nuolenpyrstöt esittävät. Jos dielektristen ominaisuuksien suhteen pääasiassa homogeeninen aine sijoitetaan tiiviisti raon 16 viereen, niin kuumenee tämä kuumennusteholla, mikä on pääasiassa tasainen raon koko pituuden yli.

Kuvio 7 esittää, miten kuviossa 1 kuvattu kuumennuslaite voidaan varustaa metallia olevilla jäähdytyselementeillä. Kaksi pitkittäistä metallielementtiä 17 ja 19 toimivat jäähdytyselementteinä. Nämä on sijoitettu siten, että ne kulkevat kohtisuoraan sähköisen kentän suhteen, minkä johdosta ne vaikuttavat ainoastaan vähäisesti kuumennus-laitteen toimintaan. Jäähdytyselementtien alaosa voi olla varustettu ohuella putkella 44 ja 45, missä jäähdytysvesi virtaa jäähdytyskyvyn lisäämiseksi. Jäähdytyselementit, joiden ei tule olla metallisessa kosketuksessa resonaattorin seinään tai ainoastaan kosketuksessa näihin pienellä osaa pituuttaan, voidaan kiinnittää esimerkiksi pienet eris-tehäviöt omaavaan dielektriseen aineeseen, esimerkiksi sellaiseen aineeseen, mitä myydään nimellä teflon, mikä täyttää täysin resonaat-torikammiot 10 ja 12. Laite antaa hyvän kuumennuksen, on sitten jäähdytyselementtiä tai ei.

5 57865

Pitkää resonaattoria voidaan edullisesti syöttää kahdesta tai useammasta pisteestä. Kuvio 3 esittää sellaista syöttöä, mikä on toteutettu aaltoputki-T:llä. Syötön täytyy tapahtua samassa vaiheessa kahdessa syöttöpisteessä, mikä merkitsee sitä, että etäisyys haaroituspis-teestä, missä mainitun aaltoputki-T:n rungon muodostava aaltoputki 30 on liitetty T:n päähän 30a, jokaiseen syöttöpisteeseen on yhtä suuri. Jokaisessa syöttöpisteessä on V-muotoinen aukko 24 erotussei-nässä 14 ja kytkentäkierukka, vastaten kuviossa 2 olevaa vastaavaa elintä.

- On mahdollista asettaa kaksi resonaattoria vastakkain, kuten kuviossa 4 on esitetty. Syitä tähän voivat olla joko tehon lisääminen lyhyellä matkalla tai kuumennustasaisuuden parantaminen kuumennettaessa suhteellisen paksuja aineita 34. Viimeksimainittua tarkoitusta varten voi riittää se, että ainoastaan syötetään toista resonaattoria generaattorista. Toisen resonaattorin kytkentälaitteen pitää silloin olla oikosuljettu. Vielä eräs etu kahden resonaattorin käyttämisestä on se, että jo alhainen vuotosäteily vähenee vielä alhaisemmalle tasolle.

Toinen piirustuksissa havainnollistettu suoritusmuoto esitetään kuvioissa 5, 6 ja 8. Paitsi resonaattorin kaksi kammiota 12, mitkä vastaavat kammiota 10 ja 12 jo kuvatussa suoritusmuodossa, on lisäksi kaksi kammiota 38 ja 39, mitkä sijaitsevat symmetrisesti erotusseinän 14 ympärillä, jota syötetään kytkentälaitteen kautta. Magneettikenttä kammioissa 10 ja 12 kytkeytyy taas ja se ympäröi erotusseiniä 40 ja 42 samalla tavalla kuin erotusseinä 14. Tähän kuuluva sähköinen kenttä kulkee tiettynä hetkenä suunnassa erotusseinän 14 vapaasta reunasta molempien seinien 40 ja 42 vapaisiin reunoihin sekä seinän 2 vapaista, sisäänpäinkäännetyistä reunoista seinien 40 ja 42 mainittuihin reunoihin, kuten kuviossa 5 olevat, E:llä merkityt nuolet esittävät. Magneettikenttä kulkee samalla hetkellä kohtisuoraan paperin tason suhteen siten, kuten Hilla merkityt nuolenkärjet ja nuolen-pyrstöt esittävät. Raossa 16 olevalla sähkökentällä on siis suunta, mikä on yhdensuuntainen erotusseinän 14 kanssa. Tämä suoritusmuoto on sen vuoksi sopiva lämmittämään ainetta, mikä voidaan pistää rakoon 16. Kuviossa 5 esitetään, miten esimerkiksi kaksi muovipäällysteistä kartonkilevyä 16a voidaan kuumentaa yhteenhitsaamista varten. Laitteen rakenne, missä sähkökenttä on suunnattu kohtisuoraan sen pinnan tason suhteen, mihin rako on tehty, aikaansaa sen, että vuotosäteily pysyy hyvin alhaisella tasolla.

6 57865

Mikroaaltoenergian kytkentä voi olla suoritettu samalla tavalla kuin ensin kuvatussa suoritusmuodossa, kuten kuvio 6 esittää.

Myös tämä jälkimmäinen suoritusmuoto voidaan varustaa jäähdytysele-menteillä, mikä esitetään kuviossa 8. Metalliseinät 46 ja 48 on sijoitettu kohtisuoraan sähkökentän suhteen ja ne voivat johtaa lämpöä pois saumasta. Niiden sisäreunat ovat varustetut pienillä metalliputkilla 47 ja 49, joiden läpi voi virrata jäähdytysnestettä. Jäähdy tyselementtien kiinnittäminen voidaan suorittaa samalla tavalla kuin ensin kuvatussa laitteessa. Molempiin laitteisiin voidaan reso-naattorikammioihin sijoittaa useampia jäähdytyselementtejä kuin piirustuksissa esitetyt kaksi, jos lisäjäähdytystä vaaditaan. Ne sijoitetaan silloin analogisella tavalla.

Kuten aikaisemmin on mainittu, on myös yhteenpuristuksella ja jäähdytyksellä suurta merkitystä liitettäessä yhteen muovipäällystettyjä tai liimalla siveltyjä aineita.

Siinä tapauksessa, että lämmitys tapahtuu kaksoislaitteella, kuten kuviossa 4 esitetään, voi yhteenpuristus tapahtua molempien resonaattorien välillä. Mahdollisesti voidaan silloin kuumennuslaitteen raot peittää tai täyttää muovia tai keramiikkaa olevalla pienihäviöisellä aineella. Jäähdytystarpeesta riippuen voi laite olla varustettu kuvion 7 mukaisilla jäähdytyselementeillä tai olla ilman niitä. Ainoastaan toinen tai molemmat rasonaattorit voivat olla varustetut jäähdytyselementeillä.

Käytettäessä kuvion 1 mukaista laitetta voidaan vastapaine saada esimerkiksi levystä, mikä on pienihäviöistä muovia tai keramiikkaa. Yhteenpuristus voidaan toteuttaa myös siten, että saumakohta, sen jälkeen kun kuumennuskohde on ohittanut kuumennuslaitteen, viedään esim. metallileukojen väliin saumakohdan ollessa edelleen lämmin ja puristetaan yhteen metallileuoilla näiden jäähdyttäessä samalla saumakohdan. Viimeksimainittua tarkoitusta varten voivat leuat olla vesijäähdytettyjä. Tämä menetelmä on sopiva myös kuvion 5 mukaisella laitteella tapahtuvan lämmityksen yhteydessä.

Vielä eräs menetelmä yhteenpuristamisen järjestämiseksi, etupäässä sellaisilla pakkauslinjoilla, joissa on jatkuva materiaalikuljetus, on järjestää yksi tai useampia pyöriä tai valsseja, joiden välissä 7 57865 saumakohta saa kulkea välittömästi kuumennuksen jälkeen.

Keksinnön muunnellun suoritusmuodon mukaan muodostuu laite resonaattorista, missä on pitkänomainen ontelotila, mitä rajoittaa kolme yhdensuuntaista seinää, kuten esitetään kuvioissa 9, 10 ja 11.

Kuvioiden 9 ja 10 mukainen laite käsittää pitkänomaisen resonaattorion-telotilan, mitä rajoittavat kolme seinää 4, 6, 8, mitkä vastaavat kuvion 1 mukaisen laitteen seiniä, joilla on samat viittausmerkit. Väliseinä 14, minkä pituus parhaiten on jonkin verran pienempi kuin resonaattorin pituus, on järjestetty ja kiinnitetty seinän 6 sisempään seinäpintaan, esimerkiksi juottamalla. Seinän 14 kiinnitysreunassa on V-muotoinen lovi 24. Tämän loven kulmakärjen kohdalla on seinässä 6 reikä 6a, minkä läpi.johdin 26 on viety. Tämä johdin on liitetty tr väliseinään 14 V-muotoisen loven kulmakärkeen. Johdin 26 voi muodostaa osan kytkinkierukasta, minkä muu osa (ei esitetty) on pistetty aaltoputken sisään ja syötetään mikroaaltoenergialla tästä, vastaavalla tavalla kuin on esitetty muiden suoritusmuotojen yhteydessä.

Resonaattorin sillä sivulla, mikä on seinää 6 vastapäätä, on resonaattori varustettu keramiikkakappaleilla 40 ja 41, mitkä on järjestetty ulkoseinien 4 ja 8 sekä väliseinien 14 väliin. Näiden kappaleiden materiaalilla pitää olla pienet häviöt. Kuumennusvyöhykkeet sijaitsevat välittömästi kappaleiden 40 ja 4l ulkopuolella olevalla alueella, minkä johdosta kuumennettava materiaali 42 puristetaan tätä aluetta vasten esimerkiksi kolmannella eristävällä kappaleella 43, millä on pienet häviöt. Vaihtoehtoisesti voidaan resonaattorin 4, 8, 6, 14 kanssa yhdensuuntainen ja vastaavalla tavalla tehty resonaattori 44 järjestää siten, kuten kuvio 11 esittää ja kuumennettavaksi tarkoitettu aine 42 tuodaan resonaattorien väliin. Ylimääräistä resonaattoria 44 voidaan syöttää vastaavalla tavalla kuin resonaattoria 4, 8, 6, 14 samasta mikroaaltolähteestä kuin viimeksimainittua tai toisesta (ei esitetty) mikroaaltolähteestä, millä mahdollisesti on muu taajuus kuin ensinmainitulla lähteellä. Kun ylimääräistä resonaattoria 44 ei syötetä suoraan energialla, tulee se kuitenkin toimimaan resonaattorina, koska energia tuodaan syötetystä resonaattorista. Ylimääräisessä, ei-suoraan syötetyssä resonaattorissa voi olla johdin 26, minkä ulko-osa on oikosuljettu resonaattoriseinään 6, kuten esitetään kuviossa 11.

Claims (15)

1. Laite aineen kuumennuksen aikaansaamiseksi mikroaaltoenergialla etupäässä pitkänomaisen kuumennusalueen sisällä, käsittäen resonaattorin ja resonaattoria syöttävän mikroaaltoenergialähteen, ja jossa laitteessa resonaattori muodostuu metallisesta rungosta (2,4,6,8), jossa on pitkänomainen ontelotila ja pitkänomainen aukko (16) sen toisella sivulla sekä metallinen väliseinä (14) resonaattorin (10) sisällä, joka väliseinä on sopivasti jonkin verran lyhyempi kuin runko (2,4,6,8) on toisesta reunastaan kiinnitetty resonaattorin siihen seinäosaan (6), joka on pitkänomaista aukkoa vastapäätä, joka metallinen seinä (14) on yhdensuuntainen pitkänomaisen aukon kanssa ja ulottuu kiinnitysreunasta mainitun aukon suuntaan ja jakaa ainakin osan ontelotilan poikkileikkauspinnasta kahteen osaan, ja jossa laitteessa on syöttölaite, joka käsittää yhden tai useampia johtimia (26), joka tai jotka on viety sisään resonaattorin seinässä olevien aukkojen läpi ja on liitetty tai ovat liitetyt resonaattorin sisällä olevaan väliseinään (14), tunnettu siitä, että johdin tai johtimet (26), katsottuna resonaattorin läpi otetussa poikkileik-kaustasossa, on järjestetty symmetrisesti väliseinän (14) suhteen ja liitetty väliseinän (14) sen reunan osaan, joka reuna on sitä reso-naattoriseinää (6) kohti, mistä johdin tai johtimet (26) on läpiviety, joka reunaosa on erillään mainitusta resonaattoriseinästä, jolloin resonaattoriin syntyy magneettinen kenttä, joka sulkeutuu mainitun väliseinän (14) ympärille, sekä vastaava sähkökenttä syntyy pitkänomaisen aukon reunojen ja väliseinän vapaan reunan välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen sellainen resonaattoriseinästä erillään olevan väliseinän (14) reunaosa, johon johdin (26) on liitetty, on muodostettu loveksi (24) sekä että johdin (26) on liitetty mainitun loven (24) pohj aosaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinän (14) mainitulla lovella tai lovilla (24) on V-muoto ja että niihin kuhunkin kuuluva johdin (26) on liitetty V:n kärkeen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen johdin (26) muodostaa osan kytkin-kierukasta, jonka muu osa käsittää toisen kytkinkierukan ja on viety aaltoputken (30) osan (30a) sisään, joka sijaitsee resonaattorin 9 57865 lähellä ja jonka avulla resonaattoria syötetään mikroaaltoenergialla tällaisen energian lähteestä.

5· Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu aaltoputki (30a) muodostuu aaltoputki-T:n ylemmästä, vaakasuorasta osasta, joka osa on järjestetty yhdensuuntaisesti resonaattorin kanssa ja välittömästi resonaattorin sen seinän (6) viereen, johon väliseinän (14) osa on kiinnitetty.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnet-t u siitä, että resonaattoriin on järjestetty lisäksi kaksi ontelo-tilaa (38,39) yhdensuuntaisesti niiden kammioiden (10,12) kanssa, joihin erotusseinä jakaa resonaattorin ontelotilan, joissa ylimääräisissä kammioissa (38,39) on kummassakin rako, jotka on siten järjestetty, että nämä raot ovat avoinna toisaalta toisiaan kohti ja toisaalta edellä mainittuja, pitkänomaisia aukkoja kohti, ja jolloin lisäksi on muodostettu rako mainittujen ylimääräisten kammioiden (38,39) rakojen niiden rajoitusreunojen väliin, jotka sijaitsevat kauimpana mainitusta, pitkänomaisesta aukosta, jonka ylimääräisen raon sisään kuumennettavaksi tarkoitettu aine voidaan viedä.

7· Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi resonaattoria, jotka on järjestetty yhdensuuntaisesti toistensa kanssa ja jotka sijaitsevat pitkänomaiset aukot vastakkain välimatkan päässä toisistaan, jolloin pitkänomaisten aukkojen välillä olevaa välitilaa käytetään kuumennettavan aineen (34) kuumennusvyöhykkeenä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siltä, että molempia resonaattoreita syötetään joko yhteisestä mikroaalto-energialähteestä tai kumpaakin omasta mikroaaltoenergialähteestään, joilla on eri taajuudet.

8 57865

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainoastaan yksi resonaattoreista on järjestetty syötettäväksi ulkopuolisesta mikroaaltolähteestä, kun taas toisesta resonaattorista joko puuttuu syöttöä varten oleva tulojohdin tai siinä on yksi tai useampia sellaisia johtimia, jotka resonaattorin ulkopuolella on oikosuljettu resonaattorin vaippaan. 57865 10

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinän (1*4) erottamat resonaattorin kammiot (10,12) tai resonaattoriin kuuluvat, ylimääräiset kammiot (38,39) on varustettu elimillä (17,19*44,45,46,47,48,49) lämmön johtamiseksi pois kuumennusalueelta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet käsittävät pitkänomaisia metalliseiniä (17*19; 46,48), jotka on järjestetty yhdensuuntaisesti kuumennusalueen kanssa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että metalliseinät (17,19; 46,48) ovat pääasiassa kohtisuorassa sen sähkökentän suhteen, joka on mainituissa kammiosissa (10,12) tai mainituissa ylimääräisissä kammioissa (38,39)* ja että sähköisesti johtava yhteys puuttuu näiden kammioiden seinien väliltä.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että metalliseinistä (17,19; 46,48) kussakin on yksi pituus-reuna varustettu ohuella metalliputkella (44,45; 47,49) jäähdytys-aineen johtamiseksi kyseessä olevien seinien jäähdyttämiseksi.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että resonaattorin pitkänomainen aukko tai kuumen-nusraot on ainakin osittain täytetty muovia tai keramiikkaa olevalla vähähäviöisellä aineella.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinä (14) muodostuu metallilaatasta, jonka leveys on vakio kuumennusvyöhykkeen alueella, lukuunottamatta niitä suhteellisen lyhyitä kappaleita, joihin mainitut johtimet (26) on liitetty'. 11 57865