FI57369B - Foerfarande foer tillslutning av aendan av en kartongfoerpackning - Google Patents

Description

ΓΒ1 (11)KUULUTusjuuKAisu 5 7 369 '1Ί' UTLÄGGN I NGSSKRI FT ^ r ΟΌ7 3¾¾¾ c (4S) γίt:r-o (S1) Kv.ik.3/im.a.3 B 31 B 7/60 SUOMI —FINLAND (21) Ptt*nttltak*mu«-h»*iie«*etaln| 2578/69 (22) Hakeniipllv·—AiwIHtnlitpdac 08.09.69 (23) Alkupilvl—GMtlfNtadaf 08.09.69 (41) Tullut JulklMksI — Blhrlt offamilf 18.03.70 rekisterihallitut ΜΜΜΛ**» μ tosite*» , „

Patent- oeh raglttentyrelMn ' ' AiwBkan utiaid oeh utUkrifun pubiictnd 30.0i+. 80 (32)(33)(31) ρ>74·«τ «*ueik«u—β«|Μ priority 17.09.68

Iso-Britannia-Storbritannien(GB) Ul+OT^/68

Tot eenn äyt etty-Styrkt (71) Paxall, Inc., 100 W. Monroe Street, Chicago, Illinois 60603, USA(US) (72) Stanley Milton Silver, London, Englanti-England(GB) (7i+) Berggren Oy Ab (5M Menetelmä kartonkipäkkauksen pään sulkemiseksi - Förfarande för till-slutning av ändan av en kartongförpackning

Rasioita pakkaustarkoituksia varten tehdään yleisesti kartongista, joka tavallisesti on paksun paperin tai pahvin muotoista.

On tehty ehdotuksia sellaisten rasioiden valmistamiseksi, jotka sopivat nesteiden, esim. maidon tai moottoriöljyn pakkaamiseen.

Esim. pahvia, joka on perinpohjin impregnoitu vahalla tai resiinil-lä, on laajasti käytetty maitoa varten. On myöskin ollut erilaisia ehdotuksia kartonkirasian varustamiseksi sisemmällä vuorauksella, joka on tehty sopivasta läpäisemättömästä materiaalista, esim. alumiinikalvosta tai polyteenistä. Sellaiset sisemmät vuoraukset ovat muodostetut esim. pusseiksi, jotka ovat liimalla kiinnitetyt rasian sisäpuolelle, pussin päiden ollessa kuumasaumatut ja kartonki laskostettu kulmavahvikkeiksi.

Sellaisilla aikaisemmilla menetelmillä on erilaisia haittoja, esim. vaikeus käyttää pehmeää muovipinnoitetta, tai muutamissa tapauksissa välttämättömyys käyttää sangen paksua muovipinnoitetta. Muutamat näistä haitoista voitettiin mhödöstamalla rasia erityisestä laminoidusta materiaalista.

2 57369 Tällöin on käytetty laminoitua materiaalia, joka käsitti perustanaan tuen, joka oli tavanomaista kartonkimateriaalia, jonka pinnalle oli laminoitu läpäisemätön termoplastinen pinnoite vuorauksen muodostamiseksi, jälkimmäisen ollessa kiinnitetty kartonkiin vahan, erotuskerroksen avulla, jolloin lämpöä tuotaessa vahan su-lattamiseksi termoplastinen pinnoite irtoaa ja on helposti erotettavissa kartonkituelta. Mieluiten kartonkituki absorboi sulaneen vahan. Tunnetussa menetelmässä sivusauma muodostettiin käyttämällä pinnoitteen erottamista pitkin sivusaumaa ja kuumasaumaamalla se yksinkertaisella tavalla niin, että se sijaitsee kokonaan sisäpuolella ja kartonki kokonaan ulkopuolella mainittua saumaa. Rasian päässä kartonkituki ei kuitenkaan täysin sijaitse koko levyn päällä. Päädyn sulkemista haittasi sen tähden jonkin verran aikaisemmin tunnettujen menetelmien haitat erityisesti mitä tulee läpäisevyyteen tai imeytymiseen.

Englantilaisessa patentissa n:o 920 999 on myös kuvattu eräänlaisen laminoidun materiaalimuodon käyttäminen, josta ei erotu pinnoite lämpöä tuotaessa. Tuossa ehdotuksessa pinnat esitetään erotettavaksi (ennen laskostamista) tarkkaan säädetyn leikkausliik-keen avulla puhkaisematta sisempää pinnoitetta. Tämä jälkimmäinen tapahtuma on erittäin vaikea, erityisesti jatkuvasti valmistettaessa suuri määriä rasioita suurinopeuksisella koneistolla. Edelleen kun tuossa ehdotuksessa kaksi erotettua kaistaa ensiksi laskostetaan kulmaosan aikaansaamiseksi kuumasaumaustapahtumaa varten, suuret osat erotetusta sisemmästä pinnoitteesta, jotka muodostavat kulmaosan päät, ovat kartonkituen suojaamattomia, mikä aiheuttaa vakavia vaikeuksia oikean lämpömäärän tuomisessa saumausta varten sekä suojatuille että suojaamattomille osille.

On nyt keksitty menetelmä suorakaiteen muotoisen putkimaisen pakkauksen pään pysyvästi sulkemiseksi, joka pakkauksen pää on yhtä kappaletta olevan, taiteviivoilla varustetun putken muodossa ja joka pakkaus on muodostettu kartonkiaineesta ja siihen laminoidusta sisä-pinnoitteesta, joka on kiinnitetty kartonkiaineeseen adhesiivisella päällysteellä (esimerkiksi vahalla, jolla on alhainen viskositeetti), jolla on se ominaisuus, että se mahdollistaa sisäpinnoitteen irtoamisen kannattimesta paikallisesti vaikuttavan lämmön vaikutuksesta, jossa menetelmässä pakkausaihio taitetaan siten, että sen kaksi pinta-aluetta tulevat vastakkain pinnoitepintojen yhdistämiseksi ja tarvittavan vuorauksen muodostamiseksi ja kohdistetaan siihen riittävästi lämpöä sekä tällaisen yhdistämisen aikaansaamiseksi että sisäpinnoitteen irrottamiseksi, joka menetelmä voittaa nämä erilaiset haitat 57369 ja jolla saadaan yksinkertaisella hyvin taloudellisella tavalla aikaan rasia, jolla on täysin tiivis vuoraus, joka on muodostettu la-minoidusta pinnoitteesta, ja koko rasian kartonkituki sijaitsee täysin koko mainitun pinnoitteen ulkopuolella.

Tälle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että suljenta aikaansaadaan ensiksi väliaikaisesti taittamalla niin, että muodostuu sisemmät ja ulommat kulmakappaleet, joihin liittyy uloke, ja taiteviivoilla varustetut sivukappaleet, joihin liittyy uloke, sitten kohdistamalla lämpöä sivukappaleisiin, jolloin sisäpinnoite lämpösulkeutuu pitkin yhtä ainoata uloketta yli koko pakkauksen pään ja samalla irtoaa kartongista sivukappaleiden ulompien kulmakappa-leiden ja ulokkeiden alueella, sisempien kulmakappaleiden jäädessä kiinnitetyiksi sisäpinnoitteeseen, minkä jälkeen kartonkiaineen paljastetut osat taitetaan uudestaan taittamalla mainitut sisemmät kulma-kappaleet ja siihen kiinnittynyt pinnoitevuoraus sisäänpäin mainitun ulokkeen tapaisen sauman päälle ja tämän jälkeen sivukappaleet vastaavasti sisäänpäin lopullisen suljennan täydellistämiseksi.

Edullisesti ensimmäinen väliaikainen sulkeminen suoritetaan laskostamalla ulospäin, sitten tuomalla lämpöä vaha sulatetaan ulommilla laskoksilla, kun taas sisempi pinnoite kuumasaumautuu, ja sitten kartonkituki, joka on tällöin erotettuna ainakin osasta kustakin kulmavahvikkeesta, avataan poispäin erotetulta ja kuuma-saumatulta sisemmältä pinnoitteelta. Erotettu kartonkituki sitten mieluiten leikataan suorakaiteen muotoisten kaistojen muodostamiseksi, jotka sitten laskostetaan jälleen alas tavanomaisella tavalla ja kiinnitetään yhteen.

Edullisesti lämpö, joka tuodaan rasian ensiksi väliaikaisesti suljettuun päähän, on riittämätön sisemmän pinnoitteen erottamiseksi kulmavahvikkeiden alimmilta osilta, koska tällä on se etu, että kun pää lopullisesti suljetaan, sisempi pinnoite pysyy paremmin paikallaan.

Seuraava esimerkki kuvaa keksintöä.

Kuvio 1 esittää päältäpäin uritettua arkkia, joka muodostetaan rasiaksi.

Kuvio 2 esittää poikkileikkausta osasta kuvion 1 mukaista arkkia, leikkauksen ollessa esitettynä hieman suurennetussa mittakaavassa.

4 57369

Kuviot 3, 4 ja 5 esittävät sarjaa eri vaiheita muodostettaessa rasioita arkeista niiden liikkuessa pitkin sarjaa kulkuväyliä koneessa.

Kuviot 6, 7» 8 ja 9 esittävät päästäpäin vaiheita muodostettaessa rasiaa sen kulkiessa pitkin kuvioiden 3 ja 4 kulkuväyliä.

Kuvio 10 esittää perspektiivisesti rasiaa sen muodostuksen vielä eräässä vaiheessa.

Kuten näkyy kuviosta 2, laminoitu kartonki käsittää kartonki-tuen ulomman kerroksen 1, joka on riittävän huokoista, jotta se voisi absorboida alhaisen viskositeetin omaavaa sulatettua vahaa. Kosketuksessa kartonkiin on kerros mikrokiteistä vahaa 2, joka voi olla sekoitettu halvahkojen parafiinilaatujen kanssa. Parafiini on halpa materiaali, ja se on yleinen lisäaine mikrokiteisessä 5 57369 vahassa, vaikka sen läsnäolo ei lisää kiinni pysyvyyttä. Tosiasiassa parafiini, kuh se kuumennetaan kriitillisen lämpötilan yläpuolelle, saavuttaa melkein vesimäisen juoksevuuden. Täten tässä laminaatissa se toimii vahan kiinnitarttuvuuden vähentämiseksi, viskositeetin säätämiseksi ja kustannuksien pienentämiseksi. Muutamissa tapauksissa on mahdollista sekoittaa mikrokiteiseen vahaseokseen suuremman viskositeetin omaavaa lisäainetta, kuten esim. Elvax'ia (Dupont'in tavaramerkki).

Kosketuksessa vahakerrokseen on pintamateriaali 3, joka voi olla metallikalvoa (esim. alumiinia), tai kuumasaumattavaa materiaalia, kuten esim. polyteeniä, PVDCrtä tai polyesteriä. Kun pinnoi-tusmateriaali ei ole kuumasaumattavaa materiaalia, päällyste tai kalvo 4, jolla on termoplastisia adhesiivisia ominaisuuksia, lisätään. Kerros 4 voi olla kalvo kuumasaumattavasta polyteenistä, kuumasaumauslakkaa, tai sulate, joka on puristettu metallikalvolle. Termoplastisella pinnoitteella 3 tai, kun pinnoite 3 ei ole termoplastista, lisäkerroksen 4 pitäisi olla korkeamman sulamislämmön omaavaa kuin mikrokiteinen vahakerros.

Kerrokset 1,2,3,4 ovat yhteneväisiä, ts. ne kaikki ulottuvat arkin koko pinta-alalta. Pinnoite 3 voi olla mitä tahansa sopivaa pinnoitemateriaalia, joka vastustaa virtaavan aineen, nesteen tai siirtyvien kiinteiden aineiden tai tahnojen tai kaasujen läpikulkua.

Kuviossa 1 esitetty arkki on sellainen, joka voidaan laskostaa kulmavahvikkeen joko sisäänpäin tai, mikä asetetaan etusijalle, ulospäin. Arkissa on pitkittäinen tiivistyskaista 5 rasian sivusau-maa varten. Rasian takapinta 6 on yhdistetty sivupintaan 7, joka vuorostaan on yhdistetty etupintaan 8, joka on yhdistetty sivupintaan 9. Yksi katkoviiva kuviossa merkitsee urituksia tai taivutus-kohtia sisäänpäin laskostusta varten. Viivat 10,11,12,13 merkitsevät uria, jotka kulkevat arkin vastakkaisilta reunoilta laskostusvii-voihin 36, 36 a. Kulmavahvikkeita on merkitty numeroilla 14 ja 14a. Viivat 10,11,12,13 merkitsevät leikkauksia, jotka ainoastaan osittain tunkeutuvat materiaaliin. Kaksoiskatkoviivat merkitsevät laskos-tusviivoja ulospäin taivutusta varten.

Muodostettaessa rasioita arkit syötetään sarjassa nuolen 19 suuntaan (kuvio 3) asentoon A radalla 18, jota pitkin arkkeja syötetään jatkuvasti ja tasaisesti päättömällä ketjulla (ei esitetty) olevien puristimien avulla. Asentoon B saavuttaessa tiivistyskaista 6 57369 5 taivutetaan eteenpäin, jotta saataisiin aikaan laskostuminen viivalla 15; ja laskostuminen pitkin viivaa 16, sivupinnan 7 ja etupinnan 8 välillä, aloitetaan. Asentoon C saavuttaessa laskostusta pitkin viivaa 16 lisätään, ja laskostaminen pitkin viivaa 17, etupinnan 8 ja sivupinnan 9 välillä, aloitetaan. Asentoon D saavuttaessa tiivistyskaista 5 ja sivupinta 9 ovat saadut yhdensuuntaisiksi toistensa kanssa esikuumennuslaitteen 20 ollessa niiden välillä. Sitten laskostettu arkki etenee asentojen E,F,G kautta, joissa tiivistyskaista 5 ja sivupinta 9 ovat kosketuksessa toistensa kanssa kulkiessaan kahden kuumennuslaitteen 21,22 välillä.

Arkin varsinainen laskostus sen edetessä pitkin kulkurataa 18 toteutetaan ohjauskiskojen 23,24,25,26 avulla (kuvio 6), jotka ovat kaarevat niin, että ne taivuttavat arkkia vaaditulla tavalla sen etenemisen aikana. Käytännössä välitila asentojen välillä voi olla suurempi kuin on esitetty kuviossa 3, joka on ilmeisesti ainoastaan kaavamainen esitys. Kuumennuslaite 22 on suuritehoinen laite ja laitteella 21 on paljon matalampi teho, koska lämpötila, joka vaaditaan etupuolella, so. sivupinnalla 9» voi olla aina 110°C alhaisempi kuin toisella puolella. Tämän kuumennuksen tarkoitus on kaksinainen. Ensiksikin saumata yhteen estepinnoitteen 3 termoplastiset pinnat, jossa nämä ovat kosketuksessa lähellä tiivistys-kaistan 5 ja sivupinnan 9 alempia reunoja. Toiseksi irroittaa pinnoite 3 sivupinnan 9 alimmalta osalta saamalla mikrokiteisen vahan 2 sulamaan ja absorboitumaan kartonkituleen 1. Suuri kuumuus ja paine tarvitaan pitkin tiivistyskaistaa 5, jotta saataisiin aikaan termoplastinen liitos. Kuumentimen 21 toisella puolella voi olla joukko metallirullia, jotka ulottuvat ylöspäin kuumentimen 22 yläpuolella ja saavat lämpönsä ainoastaan niiden läheisestä asemasta johtuen suhteessa kuumentajaan 22. Tyydyttävän kuumasaumaliitoksen aikaansaamiseksi tarvitaan painetta sekä välitöntä jäähdytystä.

Liitos on valmis, kun laskostettu arkki saapuu asentoon H. Pystysuorien ja vaakasuorien asemien järjestely pitkin kulkurataa 18 on sellainen, että siirtymiset koosta toiseen ovat helposti aikaansaatavissa. Tärkeimmät käsittelylaitteet pidetään aina samassa asennossa pohjalla, riippumatta arkin koosta. Mikäli saumataan suurempi arkki kuin on esitetty, ainoastaan ohjauskiskot 23, 24 , 25, 26, jotka suorittavat ensimmäiset laskostustoimenpiteet, tarvitsee oi joit taa uudelleen. Kaistan 5 saumaus pintaan 9 käsittää pienien kulmavahvikeosien 14a, 37a ja kulmaosien 40a (kuvio 1) liittämisen 7 57369 vastaaviin kulmavahvikkeisiin 14,37 ja kulmaosien 40 osiin arkin vastakkaisella reunalla.

Laskostettu arkki siirretään seuraavaksi asennosta II asentoon I (kuvio 4) kautta toiseen suoraviivaiseen jatkuvaan kuljet-timeen, joka kuljettaa laskostettua arkkia sarjan asentoja J-0 kautta. Kuljettaessa, läpi asennon J laskostetun arkin avaaminen on aloitettu, sivupinnan 9 alaosan ollessa erotettu estepinnoitteesta 3. Asennossa K tämä liike on edennyt niin, että pinnan 9 mainittu osa nyt ulkonee vaakasuorassa suunnassa takapinnan 6 takapuolelle, kuten on esitetty kuviossa 7. Tämä laskostetun arkin avaaminen suoritetaan ohjausldskoilla 27, 28, 29, 30, 31 ja ohjauskuskolla 32. Mekaaninen toiminta, joka tarvitaan erottamaan irtonainen pinnoite 3 kartoituksesta, saadaan aikaan kiskon 28 kiertyvän liikkeen avulla. Täten pinnoitteen 3 kiinnitetyt reunat saavat tämän pinnoitteen irroitetun osan ulottumaan takapinnalta 6 sivupinnalle 9 suurinpiirtein siten kuin on esitetty kohdassa 33 kuviossa 7. Sivupinnan 9 ulostyöntyvä osa joutuu alttiiksi tavanomaiselle liima-aineen tuojalle 34. Erotettu kartonki on nyt vahan läpitunkemaa, etusijalle asetettavan liima-aineen, jonka lisää liima-aineen tuoja 34, ollessa kuumasulate.

Kun laskostettu rasia jatkaa asennon L kautta asentoon M, kiskon 28 aloittama kiertyvä liike jatkuu niin, että se laskostaa arkin olennaisesti litteään tilaan, kuten on esitetty kuviossa 8. Kisko 31 tuo nyt pinnan 9 sisäpinnan ja sen adhesiivisen päällysteen adhesiiviseen kosketukseen sivusaumatiivistyspinnan 5 kanssa.

Vaihtoehtoinen menetelmä tiivistyspinnan 5 tuomiseksi kosketukseen sivupinnan 9 kanssa, kun arkki on saavuttanut kuvion 7 vaiheen, käsittää pinnan 5 laskostamisen sisäänpäin pitkin taivutus-viivaa 15 niin, että kosketus pintojen 5 ja 9 välillä saadaan automaattisesti aikaan, kun arkki saa oikean poikkipinnaltaan nelikulmaisen putkimaisen muotonsa, kuten on esitetty asennossa 0. Kuvio 9 esittää näkymää'päästäpäin> joka vastaa asentoa 0.

Asennossa P pään taivutus on aloitettu. Tämä ensimmäinen taivuttaminen käsittää päätypintojen 34 taivuttamisen sisäänpäin pitkin taivutusviivoja 35 (kuvio 1), kulmavahvikkeet 14 ulospäin pitkin taivutusviivoja 36, kulmavahvikkeet 37 sisäänpäin pitkin taivutusviivoja 38 ja kulmaosat 39, 40 ulospäin pitkin taivutusviivo ja 41, 42.

Kulmavahvikkeiden ulostaivutus suoritetaan sitten loppuun toisessa päässä, joka tulee olemaan rasian pohjapää sen saapuessa 8 57369 asentoon Q (kuvio 5)· Tämä saa aikaan kulmavahvikkeiden 14 alemmassa päässä (kuten on esitetty asennossa Q) laskostumisen vaakasuorassa suunnassa ulospäin liittyvien kulmaosien 37 ollessa kiinnitetty niiden yläpintoihin. Vastaavat kulmaosat 40 laskostetaan puolittain täivutusviivoissa 43 kaksi puoliskoa kiinnitettynä yhteen, ja kulma-osat 39 kiinnitetään yhteen niin, että saadaan aikaan yksi ainoa suora kulmaliitos, joka kulkee laskostettujen kulmavahvikkeiden kärkien välillä. Tämä järjestely voidaan nähdä selvästi yläpäistä asennoissa V, W, X. Kuumentaminen kulmaosien ja kulmavahvikkeiden kiinnittämisen aikaansaamiseksi saa mikrokiteisen vahan kulmaosissa ja kulmavahvikkeissa 37 absorboi tiimaan kartonki tukeen niin, että laminointi irtoaa näistä osista. Kulmavahvikkeet 37 suojaavat riittävästi kulmavahvikkeita 14 lämmöltä, jotta näistä ei irtoaisi laminointi .

Kulkiessaan asentojen R, S, T kautta rasia täytetään. Sen kulkiessa asentojen U, V, W, X kautta kansi suljetaan ja tiivistetään sillä tavalla kuin on jo kuvattu pohjan yhteydessä.

Seuraava vaihe, jota ei ole esitetty kuviossa 5, mutta joka tapahtuu asentojen X ja Ύ välillä, on esitetty kuviossa 10. Se käsittää rasian kartonkitukiosan avaamisen sen päissä vielä kerran, kun taas sisältö on tiiviisti suljettu pussiin, joka muodostuu pinnoite-materiaalista 3. Tämä saadaan aikaan pakottamalla kulmavahvikkeet 14, kummassakin päässä, takaisin sivupintojen 7,9 jatkeille. Seurauksena on se, että kukin kulmavahvike tulee olennaisesti samalle tasolle kahden siihen liittyvän·’ kulmavahvikkeen 37 kanssa vielä kerran, kuten on esitetty kuviossa 10. Kuten on edellä esitetty, kulmavahvikkeet 14 kiinnittyvät vielä pinnoitteeseen 3, mutta pääty-pinnasta 34, kulmavahvikkeesta 37 ja kulmaosista 39, 40 on laminointi irroitettu niin, että pinnoitekerros pysyy kiinni pitkin kulma-osaa 43, joka on erotettu kulmaosien 39* 40 kartonkiosista, ja ulottuu osien 40 keskuksen välillä.

Suljetun pinnoitekerroksen päät ovat riittävän välimatkan päässä kulmista päätypintojen 34 ja kulmavahvikkeiden 37 välillä.

Tämä sallii sopivan veitsimekanismin käyttämisen näiden kulmien leikkaamiseen alaspäin aina taivutusviivoihin 35» 36 asti niin, että saadaan aikaan neljä erillistä kaistaa 44, 45, 46, 47 kummassakin päässä, kuten on esitetty asennoissa Y ja Z.

Saavuttaessa asentoon AA, sivupintakaistat 44, 46 on taivutettu sisään. Tämä laskostaa automaattisesti sisään kulmavahvikkei- 9 57369 den ja kulmaosien 43 saumatun pinnoitteen 3. Asennossa BB sulku-kaistat 45 laskostetaan sisään, liima-ainetta lisätään sulkukais-toihin 47. Asennossa CG sulkukaistoja 47 taivutetaan sisään kiinnittymään kaistoihin 45. Asennossa DD valmis ja suljettu rasia kulkee varastointia ja pakkausta varten.

Pinnoitekerroksena 3 käytetään mieluiten termoplastista kalvoa, jolla on vähän tai ei ollenkaan kutistumisominaisuuksia. Kalvon suunta pitäisi mieluiten olla pitkittäinen, ja se pitäisi olla valmistettu mahdollisimman vähän venytettynä. Vahakerroksen pitäisi olla sellainen, että kun se sulatetaan kuumentamalla, sillä pitäisi olla riittävän alhainen viskositeetti, jotta se kykenisi tunkeutumaan kartonkiin helposti. Jos sitä jää hieman pinnalle, sen pitäisi olla ei-kokkareista.

Kartonkituki voi olla tyypillistä laatikkokartonkia, vaikka kartongit, joilla on suurempi massa-aste tai suurempi huokoisuus, ovat etusijalle asetettavia, koska niillä on paremmat vahaa absorboivat ominaisuudet.

Claims (2)

10 57369

1. Menetelmä suorakaiteen muotoisen putkimaisen pakkauksen pään pysyvästi sulkemiseksi, joka pakkauksen pää on yhtä kappaletta olevan, taiteviivoilla varustetun putken muodossa ja joka pakkaus on muodostettu kartonkiaineesta (1) ja siihen laminoidusta sisäpinnoitteesta (3), joka on kiinnitetty kartonkiaineeseen (1) adhesiivisella päällysteellä (2) (esimerkiksi vahalla, jolla on alhainen viskositeetti), jolla on se ominaisuus, että se mahdollistaa sisäpinnoitteen irtoamisen kannattimesta paikallisesti vaikuttavan lämmön vaikutuksesta, jossa menetelmässä pakkausaihio taitetaan siten, että sen kaksi pinta-aluetta (39, 40, 40a) tulevat vastakkain pinnoitepintojen yhdistämiseksi ja tarvittavan vuorauksen muodostamiseksi ja kohdistetaan siihen riittävästi lämpöä sekä tällaisen yhdistämisen aikaansaamiseksi että sisäpinnoitteen irrottamiseksi, tunnettu siitä, että suljentä aikaansaadaan ensiksi väliaikaisesti taittamalla niin, että muodostuu sisemmät (14) ja ulommat (37) kulmakappaleet, joihin liittyy uloke (40), ja taiteviivoilla varustetut sivukappaleet (34), joihin liittyy uloke (39), sitten kohdistamalla lämpöä sivukappaleisiin, jolloin sisäpinnoite lämpösulkeutuu pitkin yhtä ainoata uloketta yli koko pakkauksen pään ja samalla irtoaa kartongista sivukappaleiden (34) ulompien kulmakappaleiden (37) ja ulokkeiden (39* 40) alueella, sisempien kulmakappaleiden (14) jäädessä kiinnitetyiksi sisäpinnoit-teeseen, minkä jälkeen kartonkiaineen (1) paljastetut osat (34, 37, 39, 40) taitetaan uudestaan taittamalla mainitut sisemmät kulmakappaleet (14) ja siihen kiinnittynyt pinnoitevuoraus sisäänpäin mainitun ulokkeen tapaisen sauman päälle ja tämän jälkeen sivukappaleet (34) vastaavasti sisäänpäin lopullisen suljennan täydellistämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen lopullista sulkemista mainitun yhtä kappaletta olevan putken paljastetut ja taittamattomat osat kartonkikannatti-mesta leikataan muodostamaan suorakaiteenmuotoiset läpät (44, 45, 46, 47) leikkaamalla pitkin sivukappaleiden (34) ja ulompien kulmakappaleiden (37) välisiä taiteviivoja niin, että sivuläpät (44, 46) taittuvat sisäänpäin läpistä (45, 47) riippumatta.