FI57187B - Med elektrostatisk oeverfoering arbetande reproduktionsanordning - Google Patents

Description

RÄBrTl r-, . KUULUTUSJULKAISU - „ . Q - LJ UTLÄeGN,N0**KII,FT 57187 C (45) Patentti nylinr.etty 10 06 1900 Patent raeddelat ' ^ (51) Kv.ik.*/int.ci.* G OJ G 1$/22 SUOM |_FI N LAN D (21) Pat.nttlhak.mu* — PKcnUfttfiknlns 353^/72 (22) HaktmlipUvt—Arattknlnpdif 13*12.72 ' (23) Alku pilvi — Glltlghtfsdag 13.12.72 (41) Tullut lulklMkal — Bllvlt offwitllg l8.06.7 3

Patentti-]* rekisterihallitus ....

_ ^ A ^ , , (44) NihtIv*k*lp»non Ja kuuLJullalsun pvm. — ______

Patent· och registerstyrelsen ' ' Anaökan utiigd oeh utl.akrift.n publktrad 29.02.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird priority 17.12.71 USA(US) 209326 (71) International Business Machines Corporation, Armonk, N.Y., USA(US) (72) Ronald Vaughn Davidge, Lexington, Kentucky, George Wilson Hobgood, Jr., Lexington, Kentucky, Carl Allan Queener, Lexington, Kentucky, Jesse Wayne Spears, Lexington, Kentucky, Bernard George Thompson, Lexington,

Kentucky, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Sähköstaattisella siirrolla toimiva monistuslaite - Med elektrostatisk överföring arbetande reproduktionsanordning Tämän keksinnön kohteena on yleisesti monistuslaite, joka toimii sähköstaattisella siirrolla ja erityisesti parannettu ohjauselin, jonka tehtävänä on saada aikaan laitteen nopea toiminta.

Hyvin tunnetuissa jatkuvissa sähköstaattisissa painoprosesseissa kuljetetaan valoajohtavaa pintaa jatkuvasti suljetussa silmukassa eri käsitte-lyasemien ohi. Sellaiset järjestelmät käsittävät usein kuva-aseman, joka sisältää liikkuvan optisen projJsLointilaitteiston, joka projisioi alkuperäiskappaleesta valojäljennöksen pyörivälle rummulle, joten latentti sähköstaattinen kuva saadaan rummulle. Liikkuva optinen projisiointi laitteisto tunnis-telee alkuperäiskappaleen rummun kulkusuunnassa, niin että rumpu "näkee" jatkuvan kuvan alkuperäiskappaleesta, kun se pyörii kuva-aseman ohi. Rummulla oleva latentti kuva kehitetään sen jälkeen kehitysasemalla, ja kuva siirretään alustalle siirtoasemalla. Kun valmistetaan useita kopioita samasta alkuperäiskappaleesta sellaisella aikaisemmin tunnetulla laitteella, laitteen on ollut välttämätöntä odottaa optisen laitteiston paluuta alkuasentoon, ennenkuin toisen monistusjakson automaattinen käynnistys voi tapahtua. Koska 2 57187 laitteet on rakennettu yhä suuremmilla käsittelynopeuksilla, tämä viive on alkanut muodostaa oleellisen osan jokaisesta monistusjaksosta.

Aikaisemmat yritykset poistaa tätä viivettä, joka johtuu optisen pro-jisiointilaitteiston takaisinpaluusta, ovat päätyneet sähköstaattisen kuvan uuteen kehittämiseen ilman alkuperäiskappaleen uutta kuvausta. Vaikka sellaiset laitteistot toimivat jatkuvasti ilman viivettä, mikä johtaa jyrkästi lisääntyvään läpivirtaukseen, huononee monistettujen kopioiden laatu nopeasti, koska sellaisten uudelleen kehitettyjen kopioiden lukumäärä lisääntyy. Kun valmistetaan suuri määrä kopioita, on ensimmäisellä sarjalla kopioita, jotka saadaan uudistetun kehittämisen avulla latentista kuvasta ilman uudistettua kuvausta, käytännöllisesti ottaen sama laatu kuin ensimmäisellä laitteiston valmistamalla kopiolla. Jokainen siirtotoimenpide ja jokainen uusittu kehitystoimenpide huonontaa kuitenkin rummulla olevaa sähköstaattista latenttia kuvaa, mistä aiheutuu, että myöhemmin uudelleen kehitetyillä kopioilla on heikompi laatu. Näin ollen vaati tällaisen aikaisemman järjestelyn käyttö koneenhoitajan valvontaa prosessin jälkeen käynnistämiseksi, kun kuvan laatu alittaa arvon, jota koneenhoitaja pitää hyväksyttävänä kuvan laatuna, joten uudelleen kehittämisprosessiin liittyvä ajanvoitto menee hukkaan. Näin ollen ei ole saatettu markkinoille yhtään menestyksellistä järjestelmää, joka käyttää uudelleen kehittämistä koska sellaiset järjestelmät ovat tehokkaita yksinomaan suhteellisen pienen korkealaatuisen kopiomäärän tuottamiseen samasta alkuperäiskappaleesta.

Aikaisemmin tunnetussa tekniikassa esiintyvien yllä mainittujen puutteellisuuksien voittamiseksi ja jatkuvasti toimivan, sähköstaattiseen siirtoon pohjautuvan monistuslaitteen aikaansaamiseksi, jolla on lisätty läpi-virtausnopeus monistettaessa suurta määrää kopioita samasta alkuperäiskappaleesta kopioiden lähtölaadun huonontumatta, on esillä olevan keksinnön mukaisesti otettu käyttöön jaksollinen ohjausyksikkö, joka automaattisesti käynnistää vaihdellen uudelleenkehitys, ja uudelleenlaivausjaksot, kun useita kopioita tuotetaan samasta alkuperäiskappaleesta. Keksinnön niissä suoritusmuodoissa, joisea on pariton lukumäärä kuvapintoja valoajohtavalla rummulla, jaksollinen ohjausyksikkö käynnistää vuorotellen kuvaus- ja uudelleenkehi-tysjaksot. Siten tietty nummilla, oleva kuvapinta ensin valotetaan - liikkuvan optisen projisiointilaitteiston avulla - alkuperäiskappaleen valojäljennöstä varten ja sitten kehitetään. Kehitetty kuva siirretään sitten alustalle, ja kuvapinta ohittaa kuvausaseman samalla, kun optinen projisiointi-laitteisto palaa takaisin. Sähköstaattinen alkuperä!skuva kehitetään uudelleen, ja uudelleen kehitetty kuva siirretään toisen kopion valmistamista varten. Tämän jälkeen kuvapinta puhdistetaan ja varataan ennen kuin se jälleen vastaanottaa valojäljennöksen samasta alkuperäiskappaleesta kolmannen ja neljännen kopion valmistamista varten. Prosessi jatkuu, kunnes tarpeelli- 5 57187 nen määrä kopioita on tuotettu. Kun rummulla on parillinen luku kuvapintoja) kehitetään latentti kuva kolme kertaa (uudelleenkehitetään kaksi kertaa) jokaista kuvanvalotueta varten. Siten pidetään uudelleenkehitysjaksojen lukumäärä automaattisesti minimissä, mikä takaa ulostulevien kopioiden korkean laadun. Myöskään optisen projisiointilaitteieton takaisin paluu ei aiheuta mitään viiveitä, koska uudelleenkehitysjakso tapahtuu automaattisesti, kun projisiointilaitteisto palautuu takaisin. Siten saadaan sekä lisätty läpi-virtaustahti että hyvälaatuiset kopiot ilman että koneenhoitajan tarvitsee valvoa tai puuttua prosessiin.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on sen tähden automaattisesti lisätä läpivirtaamistahtia jatkuvasti, sähköstaattisella siirrolla toimivassa monistuslaitteessa aiheuttamatta havaittavaa huononemista ulostulevien kuvien laadussa.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan tällainen laite, joka nopeasti monistaa suuren määrän kopioita samasta alkuperäiskappaleesta ilman havaittavaa vaihtelua kuvien laadussa. Keksinnön lähemmät tunnusmerkit annetaan jäljessä seuraavissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön yllämainitut ja muut päämäärät, ominaisuudet ja edut käyvät ilmi seuraavasta, edullisen suoritusmuodon yksityiskohtaisemmasta selostuksesta ja oheen liitetystä piirroskuviosta, joka on kaavamainen diagramma jatkuvasti, sähköstaattisella siirrolla toimivasta monistuslaitteeeta, joka käsittää jaksollisen ohjausyksikön vaihdellen uudelleenkehittämis- ja uudel-leenkuvaamisjaksojen automaattista käynnistämistä varten.

Piirustuksessa esitetään jatkuvasti, sähköstaattisella siirrolla toimiva monistuslaite, joka käsittää jaksollisen ohjausyksikön.

Monistuslaite käsittää useita käeittelyasemia, jotka on sovitettu lieriönmuotoisen, valoherkän sähköstaattisen rummun 11 ympärille. Lieriömäinen rumpu on varustettu kerroksella valoajohtavaa materiaalia, joka on johtavan alustan päällä. Sopiva valoajohtava materiaali selostetaan USA-patentissa 3 484 237, 16 joulukuuta 1969· Lieriömäinen rumpu on jaettu kolmeen lohkoon eli pintaan, jotka on merkitty A, B ja C. Pinta- eli lohkovälit a, b ja c erottavat pinnat toisistaan.

Tuntoelin 13 tuntee jatkuvasti sähköstaattisen rummun pintojen väli-osaan merkityt signaalit ja tuottaa logiikkasignaaleja jaksolliselle ohjausyksikölle, jota selostetaan myöhemmin, jotka signaalit osoittavat eri pintojen ja eri käsittelyasemien välisen asemasuhteen, kun sähköstaattinen rumpu pyörii nuolen 15 suunnassa käsittelyasemien ohi. Sähköstaattinen rumpu 11 ohittaa ensin puhdistusaseman 17, jossa on vaikutuksille altis puhdistusosa 19. Kun siihen vaikutetaan, puhdistusosa 19 harjaa sähköstaattisen rummun 11 pintaa ja poistaa siitä vieraat aineet, esim. kehitysaineet.- Sitten rumpu ohittaa vaikutuksille alttiin varausaseman, joka sisältää koronantuottoyksi- „ 57187 4 kön 21, joka herkistää sähköstaattisen rummun 11, kun tämä pyörii ohi. Sen jälkeen rumpu ohittaa kuva-aseman 23» joka aktivoitaessa projisioi alkuperäiskappaleesta 23 valojäljennöksen alapuolella pyörivän rummun 11 lohkolle eli pinnalle. Valojäljennöksen projisioiminen herkistetylle rummulle tuottaa siihen latentin sähköstaattisen kuvan, joka pyörii rummun mukana, kun tämä ohittaa kehitysaseman 27* Asemalla 27 sovitetaan monikomponenttinen kehitys-aine, joka sisältää sähköstaattisesti varattua väriainetta, sille rummun pinnalle, joka kannattaa sähköstaattisesti varattua kuvaa. Kummulle 11 oleva latentti kuva vetää edullisesti puoleensa varattuja väriainehiukkasia ja myöhemmin ne siirretään alustapinnalle 29 siirtoasemalla 31*

Kuten seuraavassa selostetaan, eitä pintaa, joka sisältää asemalla 23 aikaansaadun latentin sähköstaattisen kuvan, ei puhdisteta puhdietusasemalla 17, kun se pyörii ohi, eikä sitä myöskään varata vaikutusalttiiliä varausase-malla 21, kun tämä ohitetaan. Kuten tullaan selostamaan, kuvausasema 23 sisältää liikkuvan optisen projisiointilaitteiston 35, joka palautetaan alkuasentoon, kun aikaisemmin kuvalla varustettu pinta pyörii aseman 23 ohi. Koska alkuperäinen latentti sähköstaattinen kuva on pääasiassa koskematon (sitä ei häiritä puhdietusasemalla 17 eikä varausasemalla 21, eikä sitä valoteta uudelleen kuvausasemalla 23), kehitetään kuva uudelleen kehityöasemalla 27, minkä jälkeen näin uudelleenkehitetty kuva siirretään toiselle alustapinnalle siirtoasemalla 31· Tämän jälkeen se lohko, joka sisältää kuvan, puhdistetaan puhdistusasemalla 17, varataan varausasemalla 21 ja varustetaan kuvalla samasta alkuperäiskappaleesta 23 kuvausasemalla. Toimenpide jatkuu siten vaihdellen aikaisemmin muodostetun lohkon kuvaamisella ja uudelleenkehittämisellä, kunnes vaadittava määrä kopioita on valmistettu alkuperäiskappaleesta 23.

Nyt seuraa yksityiskohtainen selostus jokaisen käsittelyaseman toiminnasta, jotka asemat on sovitettu sähköstaattisen rummun kehän ympärille. Sen jälkeen selostetaan jaksollinen ohjausyksikkö, joka käynnistää peräkkäisen toiminnan jokaisella asemalla, kun sähköstaattinen rumpu 11 pyörii ohi.

Tuntoelin 13 tuntee merkinnät, jotka on pysyvästi merkitty rummun 11 reunaosaan lohkovälien a, b ja c viereen. Tuntoelin voi sisältää esim. mag-neettipään, joka on sovitettu lukemaan magneettisia signaaleja, jotka on merkitty rummun reunapintaan. Tämän elimen ulostulosignaaleja käytetään ohjaamaan eri asemien toimintajärjestystä, jotka aeemat selostetaan seuraavassa.

Puhdistusasema 17 käsittää vaikutusalttiin puhdistusosan 19, joka liikkuu ensimmäisestä asennosta läheltä rumpua 11 toiseen asentoon välin päähän rummusta. Puhdistusasema voi sisältää esim. tekniikassa hyvin tunnetun harjan, jolla on läheinen kosketus rummun 11 pintaan ja joka pyörii sitä vastaan, jolloin vieraat aineet väriaine mukaan luettuna poistuvat rummun pinnalta, kun puhdistueosa on ensimmäisessä asennossaan. Magneetti- ja ank- _ o f t o / 5 kurilaitteieto 41 aktivoidaan käyttämään vaikutusaltieta puhdistusoeaa rumpua vasten, ja jousi 43 palauttaa puhdistusosan toiseen asentoon välin päähän rummusta, kun magneetti- ja ankkurilaitteisto passivoidaan. Kun osa on toisessa asennossa välin päässä rummusta, sillä ei ole kosketusta rum-munpintaan, joten rumpu pyörii sen ohi puhdistusosan vaikuttamatta siihen.

Vaikutusaltis varausasema 21 käsittää kolme koronantuottolankaa 47« 48 ja 49 jotka peräkkäin aktivoidaan ja passivoidaan, kun rummulla 11 olevat lohkovälit pyörivät ohi. Kun vaikutusaltis varausasema aktivoidaan, tulee esim. ensiksi koronantuottolanka 47 aktivoiduksi, kun lohkovälin ensimmäinen osa ohittaa sen. Koronantuottolanka 48 aktivoidaan sen jälkeen, kun sama lohkovälin etureuna kulkee ohi, jonka jälkeen lopuksi aktivoidaan koronantuottolanka 49» kun lohkovälin etureuna ohittaa sen. Mahdolliset koronan-tuottolankojen aktivoinnin aiheuttamat keskeytykset varaustasoissa esiintyvät näin ollen sähköstaattisen rummun 11 lohkoväliosissa. Samaa magneettista signaalia, jonka tuntoelin 13 tuntee, voidaan myös käyttää vaikuttamaan magneettisesti aktivoitaviin vaihtokytkimiin koronantuottolankojen 47» 48 ja 49 peräkkäisen aktivoinnin ja passivoinnin suorittamiseksi. Vai-kutusalttiin varausaseman passivointijakso on identtinen aktivointijakson kansea.

Kuvausasema käsittää kiinteän läpinäkyvän asiapaperipidikkeen 33» jolle kopioitava alkuperäiskappale 23 asetetaan. Liikkuva optinen projisiointi-laitteisto 33 projisioi alkuperäiskappaleesta 23 valojäljennöksen paikallaan pysyvän linssin 56 ja aukko-osan 57 kautta alla pyörivälle sähköstaattiselle rummulle 11. Liikkuva optinen projisiointilaitteisto 33 sisältää ensimmäisen vaunun 59 ja toisen vaunun 61, jotka molemmat on asennettu teleskooppimai-sesti yhteiselle raiteelle 65 edestakaista liikettä varten. Ensimmäinen vaunu 59 kannattaa lamppua 65 ja peiliä 67, jotka suuntaavat valoa alkuperäiskappaleeseen 25 aukon 69 ja asiapaperipidikkeen 53 läpi valaisten siten yhden lohko-osan alkuperäiskappaleesta 25. Turmiatelevä peili 71 on myös asennettu ensimmäiseen vaunuun 59 kuvan vastaanottamiseksi näin valaistusta alkuperäiskappaleesta.

Toinen vaunu 61 kannattaa paria kompensoivia peilejä 73 ja· 75» jotka ottavat vastaan kuvan, kun tunnisteleva peili 71 heijastaa sen, ja ohjaavat sen edelleen paikallaan pysyvään peiliin 77 paikallaan pysyvän linssin 56 läpi, josta kuva heijastetaan paikallaan pysyvän aukko-osan 57 läpi liikkuvalle sähköstaattiselle rummulle. Ensimmäinen vaunu 59 ja toinen vaunu 61 on mekaanisesti kytketty yhteen taipuisaa köyttä 79 olevan suljetun silmukan avulla siten, että toisen vaunun 61 liike jää puoleksi ensimmäisen vaunun 59 liikkeestä. Siirtämällä siten toista vaunua 61 matka, joka on puolet ensimmäisen vaunun 59 suorittamasta, pidetään vakio optinen tie asiapaperi-pidikkeestä 55 peilien 71, 73 Ja 75 kautta linssiin 56, peiliin 77 ja sähköstaattiseen rumpuun 11 siirrettäessä ensimmäistä vaunua 59 ja toista vau- β 57187 nua 6l tunnistelusuunnassa, mikä on kuvattu nuolella 81. Taipuisa köysi 79 on asennettu rullille 85 ja 85» joita kannattaa toinen vaunu 61. Maadoitus-pinne 87 tekee yhden kohdan taupuisalla köydellä 79 paikallaan pysyväksi kaikkina ajankohtina. Ensimmäinen vaunu 59 on liitetty väliasentoon köydellä 79 pisteessä 89.

Ensimmäisen vaunun 59 saattaa liikkeelle tunnistelusuunnassa (nuoli 81) vaikutusaltis käyttömäättäri 91» joka on liitetty käyttörullaan 93» joka vuorostaan on liitetty köysijärjestelmään 95* Kuten aikaisemmin on selostettu , ensimmäisen vaunun 59 siirtyminen nuolen 81 suunnassa saa aikaan toisen vaunun 61 siirtymisen taipuisan köyden 79 avulla siten» että toinen vaunu liikkuu puolet siitä matkasta, jonka ensimmäinen vaunu suorittaa. Liikkeen loputtua nuolen 81 mukaisessa tunnistelusuunnassa palautetaan vaunut 59 ja 61 lähtöasemiin jousimoottorin 97 avulla» joka saa aikaan käyttö-rullien 93 kiertymieen päinvastaiseen suuntaan, mikä saa köysijärjestelmän 95 siirtämään ensimmäistä vaunua nuolen 99 suunnassa. Toinen vaunu 6l palautuu ensimmäisen vaunun 59 osan 59a vaikutuksesta, joka vetää vaunun 6l osan 6la lähtöasentoon.

Yhteenvetona tunnistelupeiliä 71 ja valaistusjärjestelmää, johon kuuluu lamppu 65, peili 67 ja aukko 69, käyttää käyttöpyörä 93 synkronisesti sähköstaattisen rummun 11 pyörimisliikkeen kanssa. Kun tunnistelupeili 71 lähestyy kompensoivaa peiliä 73 ja siten pyrkii lyhentämään optista tietä, kompensoiva peili 73 perääntyy puolella tunnistelupeilin 71 nopeudesta. Edelleen liikkuu myös kompensoiva peili 73 kompensoivan peilin 73 kanssa, niin että muodostuu taitettu optinen tie, joka kompensoi pyrkimyksen lyhentää optista tietä ja ylläpitää vakion optisen tien tunnistelutoimenpiteen aikana. Seurauksena projisioituu alkuperäiskappaleesta 25 valojäljennös aukon 57 ohi pyörivän sähköstaattisen rummun 11 eräälle pinnalle, jolloin siihen syntyy latentti sähköstaattinen kuva. Niin pian kun koko pinta-alue on valotettu, kytketään lamppu 65 pois, ja vaunut 59 ja 6l siirretään lähtöasentoon köysijärjestelmällä 93 ohjaten. Sillä aikaa, kun optinen järjestelmä palautuu ja odottaa uutta tunnistelujaksoa, sähköstaattisen rummun 11 seuraava pinta pyörii aukon 57 ohi.

Kun rumpu 11 ohittaa kehitysaseman 27, sovitetaan rummulle sähköstaat-tisesti varattua pigmenttiä eli väriainetta, jolloin rummun pinnalla oleva latentti sähköstaattinen kuva kehittyy.

Kehitysasema 27 käsittää allasosan 111, joka sisältää monikomponenttis-ta kehitysaluetta 115· Pääkomponentteina kehitysaineessa ovat elektroekoop-pinen väriaine ja kantava aine. Sopivia aineita väriaineena käytettäväksi tunnetaan hyvin tekniikassa. Yleensä käytetään hienojakoisia hartsiaineita, joita sähkövaraukset voivat vettÄpuoleensa ja pidättää. Monia hyvin tunnettuja kantavia aineita voidaan käyttää, ja kantavien osasten suuruus on yleensä 7 57187 50 - 1000 mikronia. Kantavien aineiden» joita käytetään kyseessä olevalla kehitysasemalla, täytyy olla sähkömagneettisia tai magneettikentän pitää voida vetää puoleensa ja pidättää niitä. Sellainen kantava aine voi olla magneettinen kuula» joka on päällystetty aineella» joka toimii hankaussäh-köisesti valitun väriaineen kanssa halutun varauksen aikaansaamiseksi siihen» niin että saadaan hyvälaatuinen kuva.

Väriaineensyöttäjä 115 on sovitettu syöttämään väriaineosasia 117 siihen monikomponenttiseen kehitysaineeseen 115» jota on kehityöaseman 2^ allasosassa 111. Vastakkaisiin suuntiin pyörivät ruuvit 119 ja 121 sekoittavat vasta lisätyn väriaineen ja kehitysaineen täydellisen sekoituksen varmistamiseksi*

Kauhakuljetin 125 pyörii kehitysaseman 27 allasosan 111 läpi ja kuljettaa ylös kehitysainetta 115 toimitettavaksi magneettiharjayksikölle 125* Yksikkö 125 sisältää johtavan» ei-magneettisen» kierrettävän lieriömäisen osan 127» johon on sovitettu magneettikenttää tuottava elin 129* Koska kantavien osasten ydinaine on ferromagneettista ainetta» kantavat osaset vetäytyvät magneettisten voimien vaikutuksesta lieriömäisen osan 127 pinnalle ja pysyvät siinä. Magneettiset voimat ovat lähtöisin magneettikenttää tuottavasta elimestä 129. Lieriömäinen osa 127 pyörii nuolen 151 euunnassa kaa-pimen 155 alapuolella» joka valvoo lieriömäisen osan 127 pinnalla olevan kehitysaineen määrää» kun tämä pyörii lähellä rumpua 11 olevaan asentoon.

Elin 129 tuottaa kohtisuoran magneettikentän lieriömäisen osan 127 noin "kello 9"-asennosea, joka saa kehitysaineessa 115 olevat magneettiset kantavat osaset muodostamaan harjaa muistuttavan kuvion lieriömäisen osan 127 pinnalta lähtien.

Kehitysaineessa 115 olevat pienet väriaineosaset pysyvät suhteellisen suurien kantavien osasten pinnalla sähköstaattisten voimien vaikutuksesta» jotka syntyvät väriaineen ja kantavien osasten ulkopinnan välisestä kosketuksesta» joka tuottaa väriaineen ja kantavan aineen napaisuudeltaan vastakkaiset hankaussähkövaraukset. Jännitelähde (ei esitetty) on liitetty lieriömäiseen osaan 127 ja esijännittää tämän määrättyyn jännitteeseen. Kun magneettista tietä kantavasta aineesta muodostettu harjakuvio» jossa hankaus-sähkön vaikutuksesta on väriainetta» pyörii ohi ja on kosketuksessa rummun 11 kanssa» vetäytyvät hankaussähköisesti varatut väriaineosaset rummulla olevalle sähköstaattiselle latentille kuvalle ja kiinnittyvät siihen. Lieriömäisellä osalla oleva potentiaali suuntaa oikein sähkökentän, jossa varatut väriaineosaset liikkuvat, samanmuotoieesti kehitetyn kuvan tuottamiseksi rummun pinnalle. Pigmentoidulla tai kehitetyllä kuvalla varustettu rumpu jatkaa kiertoliikettään kehitysaseman ohi siirtoasemalle 51· Kantavat osaset ja niihin vetäytyneet käyttämättömät värianeosaset pidetään lieriömäisen osan 127 pinnalla, kunnes tämä saavuttaa noin "kello 6"-asennon, 57187 β jolloin ne putoavat allasoaaan 111 seuraavaa sekoittamista ja uutta käyttöä varten.

Kun sähköstaattisella rummulla 11 oleva kehitetty kuva kulkee kehitys-asemalta 27 kohti siirtoasemaa 51» kellorulla 145» joka aktivoidaan ajallisesti sopivassa suhteessa rummun 11 kiertoliikkeeseen, syöttää varastosta 141 alustapintaa, esim. paperia.

Alustapintaa 29 syötetään syöttöradan kautta siirtorullalle 145* Rulla 145 käsittää johtavan ytimen 147 ja dielektrisen ulkokerroksen 149. Johtava rulla on esijännitetty niin, että positiivisesti varatut väriaineosaset erottuvat sähköstaattiselta rummulta ja siirretään alustalle 29. Tämä merkitsee, että sähkökenttä syntyy rummussa 11 olevan maadoitetun johtavan alustan ja esijännitetyn ytimen 147 välille rummulla 11 olevan valoajohtavan pinnan ja siirtorullassa 145 olevan eristävän aineen 149 kautta. Väriaineosaset siirtyvät tässä kentässä tukialustalle 29, joka on eoVitettu sähköstaattisen rummun 11 ja slirtorullan 145 väliin. Tämän jälkeen poistetaan alusta rummun 11 pinnalta poietolaitteen 151 avulla. Poistolaite 151 voi käsittää minkä hyvin tunnetun poietolaitteen tahansa, jota käytetään monistustek-niikassa, esim. ajallisesti sovitettuja ilmasysäyksiä, liikkumattomia ohjausosia tai liikkuvia ohjausosia. Siten erotettu alustapinta 29» joka sisältää pigmentoidun kuvan, siirretään tämän jälkeen polttoasemalle (ei esitetty), jossa väriaine poltetaan alustaan kiinni hyvin tunnetulla tavalla.

Yllä oleva selostus on tarkoittanut jokaisen pyörivän sähköstaattisen rummun 11 ympärillä olevan käsittelyaseman toimintaa. Kuten yllä on selostetta nämä asemat aktivoidaan peräkkäin rummun 11 ja kiinteän tuntoelimen 15 välisen aeentokiertosuhteen mukaisesti. Eri asemien peräkkäinen aktivoiminen helpottaa vaihtelevia kuvaus- ja uudelleenkehitysjaksoja. Käyttämällä sellaisia vaihtelevia kuvaus- ja uudelleenkehitysjaksoja lisätään monistuslait-teen läpivirtaustahtia, koska se, että liikkuva optinen projisiointilait-teieto 55 täytyy palauttaa alkuasentoon, ei enää aiheuta viivettä. Rajoittamalla uudelleen kehitysjaksojen lukumäärää säilytetään edelleen lähtökuvan korkea laatu.

Käytettäessä kolmella lohkolla varustettua sähköstaattista rumpua piirustuksessa esitetyn mukaisesti, varustetaan vaihtelevat lohkot ensin kuvalla rummun ensimmäisellä kierroksella, ja sähköstaattiset latentit kuvat, jotka tällöin tuotetaan, pysyvät tämän jälkeen pääasiassa muuttumattomina, mikä sallii latentin kuvan uudelleenkehittämisen sähköstaattisen rummun toisen kierroksen aikana. Puhdistusosa ja varausasema aktivoidaan ennen kuvausjaksoja ja passivoidaan ennen uudelleenkehitysjaksoja. Alla oleva taulukko ilmaisee jaksollisen toiminnan asemilla puhdistamisen varaamisen kuvauksen ja siirron aikana.

9 57187

Taulukko 1

Rummunkierros Pinta Puhdistaminen Varaaminen Kuvantuottaminen Siirto A kyllä kyllä tunnietelu kyllä (kuvantuotto) 1 B kyllä ei paluu ei (ei kuvantuottoa) C kyllä kyllä tunnietelu kyllä (kuvantuotto) A ei ei paluu kyllä (ei kuvantuottoa) 2 B kyllä kyllä tunnietelu kyllä (kuvantuotto) C ei ei paluu kyllä (ei kuvantuottoa) A kyllä ecuna kuin sama kuin kyllä 5 B ei kierros 1 kierros 1 kyllä C kyllä kyllä A sama kuin sama kuin sama kuin ecuna kuin 4 B kierros 2 kierros 2 kierros 2 kierros 2

C

- Kuten taulukosta 1 ilmenee» on toiminta kaikilla parillisesti nume roiduilla rummunkierroksilla sama. Ensimmäisen rummunkierroksen jälkeen laitteen toiminta on sama kaikilla parittomasti numeroiduilla rummunkierroksilla, jolloin rummunkierrosten 1 ja 5 välinen ainoa ero on puhdistus- ja siirtoasemien toiminnassa B-pintaan nähden, joka ei läpikäy uudelleenkehi-tysjaksoa ensimmäisen rummunkierroksen aikana.

Piirroskuvioon viitaten on konelogiikka, joka suorittaa jaksollisen toimenpiteen puhdistus-, varaus-, kuvaus- ja siirtoasemilla kuvattu kaaviokuvana. Monistuslaite käynnistyy, kun koneenhoitaja painaa käynnistysnappia l6l. Koneenhoitaja asettaa myös kopionlaskijan 16J ilmoittamaan alkuperäiskappaleesta 25 haluttavaa kopiomäärää. Olettaen, että kopiomäärä on määrätty, kopionlaskija 16} tuottaa lähtösignaalin JA-piirille 165, joka saa aikaan signaalin "kone käyntiin". Tämä signaali käynnistää sähköstaattisen rummun 11 kiertoliikkeen nuolen 15 suunnassa ja aktivoi eri käsittelyasemat tunnetulla tavalla (esim. kauhakuljetin 125 alkaa pyöriä). Kun tuntolaite 15 tuntee rummulla 11 lohkovälin a vieressä olevan merkinnän, pinnanlaskija “ 57187 167 tuottaa lähtösignaalin JA-piirille 169, joka vuorostaan asettaa sulun 171. Pinnanlaskija 167 syöttää lähtösignaalin myös TAI-piirille 173 lohkovä-leissä a, b ja c olevien merkintöjen tuntemisen jälkeen, kun nämä pyörivät tuntolaitteen 13 ohi· Lähtösignaali TAI-piiristä 173 ja sulusta 171 siirretään JA-piiriin 175» joka vuorostaan aikaansaa signaalin kopionlaskijalle I63, joka signaali saa laskijan siirtymään taaksepäin. Näin kopionlaskija siirtyy taaksepäin jokaisella lohkolla, joka pyörii tuntolaitteen 13 ohi. Tulee huomata, että aluksi kopionlaskija asetetaan lukuun, joka ylittää koneenhoitajan ilmoittaman luvun neljällä. Täten varmistetaan, että pinnan B ensimmäistä kierrosta, joka ei anna kopiota, ei lasketa, ja että viimeinen laskettu pinta kiertyy täysin ympäri siirtoasentoon. Kun kopionlaskija saavuttaa arvon nolla, on vaadittava määrä kopioita tuotettu ja konejakso lopetettu. Edelleen tulee huomata, että kopionlaskijan lähtösignaalia käytetään varauksen ja osituksen estämiseksi viimeisen kopion valmistamisen aikana.

Pinnanlaskija I67 syöttää lähtösignaalin myös rummunkierroksen laskijalle 179 joka kerta, kun lohkoväli a ohittaa tuntolaitteen 13· Rummunkier-roksenlaskija tuottaa lähtösignaalin, joka ilmoittaa, pyöriikö rumpu ensimmäistä kierrostaan tuntolaitteen ohi ja -tämän jälkeen - onko rummunkier-roksella parillinen vai pariton numero. Rummunkierroksenlaskijan 179 ja pinnanlaskijan 167 lähtösignaalit syötetään JA-piireille 180 - 183» jotka on liitetty TAI-piireihin 187 ja 188 sekä kääntäjään 189. TAI-piirin 187 lähtösignaali syötetään puhdistusohjauspiiriin 192. Piiri 192 vastaanottaa edelleen tulosignaalin (ei esitetty), joka ilmoittaa sähköstaattisen rummun 11 ja puhdistueaseman 17 välisen tarkan kiertosuhteen. Kun rummun pinta, joka on puhdistettava, pyörii vaikutusalttiin puhdistusosan 19 ohi, tuottaa puhdistusohjauspiiri 192 signaalin magneetti- ja ankkurilaitteistolle 41» joka signaali saa puhdistusosan asettumaan yhteyteen sähköstaattisen rummun 11 kanssa. Signaali on jäljellä, kunnes koko pinta on ohittanut puhdistus-osan, jona ajankohtana puhdistusohjauspiiristä 192 lähtevä signaali lakkaa*

Samalla tavalla tuottaa TAI-piiri 188 lähtösignaalin varausohjauspii-rille 194» joka vastaanottaa myös ajansovitussignaalin (ei esitetty), joka ilmoittaa lohkovälin ja vaikutusalttiin varausaseman 21 välisen tarkan si-jaintisuhteen. Varausohjauspiiri tuottaa lähtösignaalin, joka saa aikaan koronantuottolankojen 47» 4B ja 49 kytkennän ja vastaavasti poiskytkennän» kun lohkovälit pyörivät ohi.

Lähtösignaali TAI-piiristä 188 syötetään myös tunnietelu- ja valais-tueohjauspiirille 196. Tämä ohjauspiiri ottaa vastaan myös ajansovitussignaalin, joka ilmoittaa rummun ja kuvausaseman 23 välisen tarkan sijainti-suhteen. Tämän piirin lähtösignaali siirretään käyttömoottorille 91» joka saa aikaan liikkuvan optisen järjestelmän siirtymisen tunnistelusuunnassa (nuoli 81). Lähtösignaali piiristä 196 kytkee edelleen lampun 65» niin että alkuperäiskappale 23 tulee valaistuksi. Tunnistelun lopussa lakkaa lähtö- 11 57187 signaali piiristä 196, mikä sammuttaa lampun 65 ja poistaa aktivointisig-naalin käyttömoottoriin 91· Jousimoottori 97 saa aikaan liikkuvan optisen projisiointilaitteiston 33 paluun nuolen 99 suunnassa.

Kääntäjä 189 tuottaa lähtösignaalin siirto-ohjauspiirille 198, joka vastaan ottaa myös signaalin, joka ilmoittaa rummun 11 sijainnin siirtoase-maan 31 nähden. Lähtösignaali ohjauspiiristä 198 saa aikaan kiertoliikkeen poimimisrullassa 143» jolloin alustapintaa 29 syötetään varastosta 141 ajallisesti sovitetussa suhteessa kehitetyn kuvan saapumiseen siirtoasemalle 31.

Kuten aikaisemmin on selostettu, kopionlaskija 163 tuottaa signaalin varausohjauspiirille 194 ja tunnistelu ja valaistusohjauspiirille 196, joka estää ei-toivottujen lohkojen varaamisen ja tunnistelun loppujakson aikana. Sama signaali tuotetaan puhdistusohjauspiirille 192, joka saa aikaan niiden lohkojen puhdistamisen, jotka pyörivät aseman ohi loppujakson aikana.

Huomattakoon, että ne ajansovitussignaalit, jotka ilmoittavat sähköstaattisen rummun 11 tarkan sijainnin eri asemiin nähden ja jotka johdetaan puhdistusohjauspiirille 192, varausohjauspiirille 194, tunnistelu- ja valais-tusohjauspiirille 196 ja siirto-ohjauspiirille 198, voidaan saada aikaan tuntolaitteiden kaltaisella laitteella 13, joka on sijoitettu jokaisen erityisen aseman viereen, tai logiikkapiireillä, jotka reagoivat tuntolaittee-seen 13, tai mekaanisella logiikalla (esim. nokilla jne.), jotka ovat tekniikassa tunnettuja. Edelleen voidaan puhdistusohjauspiirin 192 lähtösig-naalia pitää yllä sopivan sähköisen tai mekaanisen viivytyspiirin avulla. Lopuksi voi esitetty varausohjauspiiri reagoida logiikkaan, joka kytkee vaikutusalttiin varausaseman 21. Lienee ilmennyt, että TAI-piirin 188 signaalin puuttuminen aiheuttaa vaikutusalttiin varausaseman poiskytkennän, kun oikea lohkoväli kulkee sen alta.

Vaikka yllä oleva selostus koskee kolmella pinnalla varustettua sähköstaattista rumpua, on luonnollisesti ymmärrettävää, että rumpua, jossa on yksi ainoa pinta, voidaan käyttää. Sellaisessa suoritusmuodossa liikkuva

S

optinen projisiointilaitteisto aktivoitaisiin pyörivän rummun ensimmäisen kierroksen aikana ja se palaisi takaisin lähtöasentoon, kun rumpu pyörisi kuvausaseman ohi toisen kierroksensa aikana. Puhdistusosa ja varausasema passivoitaisiin rummun kulkiessa toisen kerran niiden ohi alkuperäiskappaleen uudelleenkehittämisen mahdollistamiseksi.

Lienee edelleen ilmeistä, että voidaan käyttää parillista määrää pintoja* jolloin suoritetaan kaksi uudelleenkehitysjaksoa jokaista kuvan-tuottojaksoa kohti. Taulukko II ilmoittaa peräkkäisen toiminnan kahdella pinnalla varustetun sähköstaattisen rummun eri asemilla.

12 571 87

Taulukko II

Rummun kierros Pinta Puhdistaminen Varaaminen Kuonantuottaminen Siirto A kyllä kyllä tunnistelu kyllä (kuvantuotto) 1 B kyllä ei paluu ei (ei kuvantuottoa) A ei ei toimettomuus kyllä (ei kuvantuottoa) 2 B kyllä kyllä tunnistelu kyllä (kuvantuotto) A ei ei paluu kyllä (ei kuvantuottoa) 3 B ei ei toimettomuus kyllä (ei kuvantuottoa) A kyllä kyllä tunnistelu kyllä (kuvantuotto) 4 B ei ei paluu kyllä (ei kuvantuottoa)

Yllä olevasta taulukosta ilmenee, että liikkuva optinen projisiointi-laitteisto on paikoillaan joka kolmannella kuvantuottojaksolla, mikä sallii aikaisemmin valotetun latentin kuvan toisen uudelleen kehittämisen. Monis-tuslaitteen toiminta rummunkierroksilla 5 ~ 7 on identtinen rummunkierrosten 2-4 aikana tapahtuvan toiminnan kanssa jne.

Piirroskuvioon viitaten koneenhoitaja sijoittaa alkuperäiskappaleen 25 aeiapaperipitimelle 55 Ja määrittelee alkuperäiskappaleesta monistettavien kopioiden lukumäärän kopionlaskijaa 163 asettelemalla. Sen jälkeen koneenhoitaja painaa käynnistysohjausnappia l6l, niin että JA-piiri 165 aktivoituu, joka puolestaan saa aikaan sähköstaattisen rummun 11 kiertoliikkeen nuolen 15 suunnassa. Kun lohkoväli a ohittaa tuntoaseman 13· pinnan-laskija I67 tuottaa lähtösignaalin, joka aiheuttaa kopionlaskijan I63 liikkeen taaksepäin ja kierrokeenlaskijan 179 paluun. Lähtösignaalit pinnan-laskijaeta 167 ja kierrokeenlaskijasta 179 tuotetaan yhdistelmäveräjäpii-reille, jotka puolestaan tuottavat signaaleja puhdistusohjauspiirille 192, I, 57187 varausohjauspiirille 194, tunnistelu- ja valaistusohjauspiirllle 196 ja siirto-ohjauspiirille 198. Nämä piirit ohjaavat peräkkäistä toimintaa puh-distusasemalla 17, vaikutusalttiilla varaueasemalia 21, kuvausasemalia 23 ja siirtoasemalla 31. Sitä paitsi aktivoidaan kehitysasema 27 kehitysaineen 113 jatkuvan virran syöttämiseksi magneettiharjayksikölle 125, jota aktivoidaan jatkuvasti sähköstaattisten latenttien kuvien aikaan saamiseksi sähköstaattisen rummun 11 pinnalle, kun tämä rumpu pyörii lieriömäisen osan 127 lähellä.

Sen jälkeen kun lohkoväli a on ohittanut tuntolaitteen 13, se ohittaa vaikutusalttiin puhdistusosan 19, joka puhdistusohjauspiirin 192 vaikutuksesta asettuu lähelle rummun 11 pintaa. Kun tämän jälkeen lohko eli pinta A ohittaa puhdistusosan 19, pyyhkäistään sillä jäljellä oleva väriaine pois.

Kun lohkoväli a ohittaa vaikutusalttiin varausaseman 21, aktivoi sillä oleva magneettinen merkintä vuorostaan koronantuottolangat 47, 48 ja 49, niin että varausasema 21 aikaansaa yhdenmuotoisen varauksen pinnalle A, kun tämä sen jälkeen pyörii ohi. Kun lohkoväli a saavuttaa kuvausaseman 23, tunnistelu- ja valaistusohjauspiiri 196 tuottaa signaalin käyttömoottorille 91 ja lampulle 65. Käyttömoottori 91 saa aikaan ensimmäisen vaunun 59 ja toisen vaunun 61 siirtymisen nuolen 81 suunnassa ajallisesti sovitetussa suhteessa sähköstaattisella rummulla 11 olevan pinnan A siirtymiseen nähden aukko-osan 57 ohi, jolloin alkuperäiskappaleesta 25 projisioituu valojäljennös rummun 11 pinnalle. Näin valmistettu sähköstaattinen latentti kuva kehitetään kehitysasemalla 27, kun pinta A ohittaa sen. Siirto-ohjauspiiri 198 aloittaa tukipinnan 29 syöttämisen ajallisesti sovitetussa suhteessa pinnan A kiertosiirtymiseen siirtoaseman 31 ohi. Pinnalla A oleva kehitetty kuva siirretään tukipinnalle 29 siirtoasemalla 31«

Kun lohkoväli a jälleen pyörii tuntolaitteen 13 ohi, tämä tuottaa signaalin pinnanlaskijalle, joka puolestaan tuottaa signaalin, jota esitetty logiikka käyttää saadakseen puhdistusohjauspiirin 192 passivoimaan puhdistus-osan 19, niin ettei puhdistusosa tule kosketukseen sähköstaattisen rummun 11 pinnan kanssa, kun pinta A pyörii sen ohi. Edelleen varausohjauspiiri 194 saa aikaan koronalankojen 47, 48 ja 49 poiskytkennän, kun väli a ohittaa sen. Kun sähköstaattisella rummulla 11 oleva pinta A pyörii kuvantuottoase-man 23 ohi, poistuu käyttömoottorista 91 signaali, mikä sallii jousimoottorin 97 suorittaa liikkuvassa optisessa projisiointilaitteistossa 33 olevien ensimmäisen vaunun 59 ja toisen vaunun 61 paluusiirtymisen nuolen 99 suunnassa. Lamppu 65 kytketään pois, mikä varmistaa, että sähköstaattinen kuva on jatkuvasti rummulla 11 muuttumattomassa tilassa. Sen jälkeen pinta A ohittaa kehitysaseman, jossa latentti kuva kehitetään uudelleen, ja siirto-aseman, jossa siirto-ohjauspiiri 198 saa aikaan toisen tukipinnan 29 esiin-syöttämisen, joka ottaa vastaan kehitetyn kuvan. Sähköstaattisen rummun 11 m 57187 jatkuva kiertäminen antaa vaihdellen tulokseksi kuvantuottamisen pinnalla A ja pinnan A uudelleen kehittämisen. Rummulla 11 olevan pinnan B, joka seuraa pintaa A pyörimissuunnassa, varustaa liikkuva optinen projisiointilaitteisto kuvalla niiden rummunkierrosten aikana, jolloin pinnalla A oleva kuva kehitetään uudelleen. Samalla tavalla kehitetään pinta B uudelleen niiden rummunkierrosten aikana, jolloin pinta A varustetaan kuvalla tai tunnistel-laan. Pinta C, joka seuraa pintaa B, varustetaan kuvalla ja kehitetään uudelleen tavalla, joka on identtinen pinnan A menettelytavan kanssa tietyn kierroksen aikana. Tästä seuraa, että mielivaltaisella rummunkierroksella paitsi ensimmäisellä kierroksella valmistuu alkuperäiskappaleesta 25 kolme kopiota. Kun tarvittava määrä kopioita on valmistettu, kopionlaskija l6j tuottaa signaalin, joka saa aikaan monistuslaitteen poiskytkennän.

Huomattakoon, että piirroskuvio on kaavamainen eikä täysin mittakaavassa. Itse asiassa pinnan A pituus on sama kuin liikkuvan optisen projieioin-tilaitteiston kulkuinatka (oletettaessa optisen laitteiston suurennussuhteeksi l:l). Lohkovälit on edelleen esitetty suurennettuina selvyyden vuoksi. Lohko-väli ei ole riittävän suuri sallimaan optisen laitteiston paluuta, kun väli kulkee ohi. Jos kuvatun optisen laitteiston käsittelynopeudeksi edellytetään l/2 m sekunnissa, täytyy lohkovälin olla noin kuusi kertaa niin suuri kuin korona- ja puhdistusaseman uudelleen kytkemiseen välttämättömän välin, jotta optinen laitteisto sopii palaamaan takaisin. Käyttämällä vahvempaa valoa-johtavaa kerrosta voidaan edelleen pienentää välttämätöntä varauspintaa, mikä vielä vähentää lohkovälin leveyttä.

Vaikka esillä olevaa keksintöä on selostettu optisen projisiointilait-teiston yhteydessä, joka käsittää liikkuvia peilivaunuja, on ilmeistä, että keksintö on sopiva sellaisiin projisiointilaitteistoihin, joissa on pyöriviä peilejä, liikkuvia linssejä, liikkuvia alkuperäiskappaleenpitimiä ja liikkuvia alkuperäiskappaleita, jotka kaikki täytyy palauttaa alkuperäisasentoon ennen toisen kuvaprojektion aloittamista alkuperäiskappaleesta.

Lopuksi lienee ymmärrettävää, että erilaisia, tekniikassa sinänsä tunnettuja varaus-, kehitys-, siirto- ja puhdistusasemia voidaan käyttää keksinnön ajatuksesta luopumatta. Esim. voidaan käyttää kaskaadi- tai rasteri-tyyppistä kehitystä. Fuhdistusasema voi myös sisältää vaikutusalttiin esi-puhdistavan korona- ja/tai pyyhelampun, joka aktivoidaan saman jakson aikana kuin selostettu puhdistusosa. On myös osoittautunut, että käytettäessä kuivaavaa puhdistusosaa tämä ei oleellisesti häiritse latenttia kuvaa valmistettaessa rajoitettua määrää korkealaatuisia kopioita, vaikka puhdistus-osa on jatkuvasti kosketuksessa rumpuun. Paine- ja lämmönsiirtomenetelmiä voidaan myös käyttää, jolloin on kuitenkin tärkeää, että siirtotoimenpide ei häiritse rummulla olevaa sähköstaattista kuvaa.

Claims (6)

15 5 71 8 7

1. Sähköstaattisella siirrolla toimiva monistuslaite, joka käsittää sähköstaattisen rummun (li)» jossa on ainakin yksi kuvapinta (esim. A), joka liikkuu usean käsittelyaseman ohi» asiapaperipidin (55)» joka kannattaa alkuperäiskappaletta (25) optista projisiointia varten, kuvantuottoasema (23) valojäljennöksen projisioimiseksi mainitusta alkuperäiskappaleesta rummun mainitulle kuvapinnalle, kun tämä kulkee ohi, jolloin tuotetaan latentti kuva kuvapinnalle, joka kuvantuottoasema (23) käsittää vaikutusalttiin liikkuvan optisen projisiointilaitteiston (3?) mainitun valojäljennöksen projisioimiseksi lähtöasennosta yhdessä suunnassa tapahtuvan siirtymisen aikana sekä vaikutusalttiit käyttöelimet (93* 95) mainitun optisen projisiointilaitteiston siirtämiseksi mainitussa suunnassa lähtöasennosta ja optisen laitteiston siirtämiseksi takaisin lähtöasentoon, kehitysaseman (27) sähkö-staattisesti varatun kehitysaineen asettamiseksi mainitulle kuvapinnalle latentin kuvan kehittämiseksi, kun kuvapinta ohittaa aseman, siirtoaseman (31) kehitetyn kuvan siirtämiseksi kuvapinnalta alustalle, kun kuvapinta ohittaa aseman sekä sijainnintuntoelimet (13) mainitun kuvapinnan sijainnin tuntemiseksi asemiin nähden, tunnettu jaksonohj&uselimestä (167)» joka reagoi mainittuun sijainnintuntoelimeen (13) mainitun optisen projisiointilaitteiston ja mainittujen käyttöelinten aktivoimiseksi, kun kuvapinta ohittaa kuvantuottoasemän ensimmäisen ohikulun aikana, mainitun optisen projisiointilaitteiston passivoimiseksi, kun kuvapinta ohittaa kuvantuotto-aseman ainakin yhden seuraavan ohituksen aikana mainitun ensimmäisen ohituksen jälkeen ja optisen projisiointilaitteiston ja käyttöelinten aktivoimiseksi, kun kuvapinta ohittaa kuvantuottoasemän mainitun seuraavan ohituk-sen/ohituksien jälkeen, jolloin ainakin yhdellä kuvapinnalla oleva latentti kuva kehitetään ja siirretään ainakin kaksi kertaa, minkä jälkeen mainitun alkuperäiskappaleen valojäljennös projisioidaan kuvapinnalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monistuslaite, tunnettu siitä, että mainitulla sähköstaattisella rummulla (li) on pariton luku kuvapintoja (A, B, C), jolloin mainittu jaksonohjauselin (167) vaihdellen aktivoi ja passivoi mainitun optisen projisiointilaitteiston (33)» kun kuvapinta ohittaa kuvantuottoaseman (23)·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monistuslaite, tunnettu aktivoitavasta varausasemasta (21) sähköstaattisella rummulla olevan mainitun kuvapinnan varaamiseksi, kun kuvapinta kulkee ohi, joka varausasema on sijoitettu ennen kuvantuottoasemaa rummun liikesuunnassa, jolloin mainittu jaksonohjauselin (167) aktivoi ja passivoi varausaseman samassa aktivointi-/ passivointitahdissa kuin ohjaa optista projisiointilaitteistoa, kun kuvapinta ohittaa varausaseman. 571 87 16

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monistuelaite, tunnettu vaikutusalttiista puhdistusasemasta (17) kehitysaineen jäännösten poistamiseksi rummulla olevalta kuvapinnalta, kun kuvapinta ohittaa sen, joka puh-distusasema on sovitettu ennen kuvantuottoasemaa rummun liikesuunnassa, jolloin jaksonohjauselin (167) aktivoi ja passivoi puhdistusaseman samassa aktivointi-/passivointitahdissa kuin ohjaa optista projisiointilaitteistoa, kun kuvapinta ohittaa puhdistusaseman.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monistuslalte, tunnettu siitä, että ainakin ykei mainituista kuvapinnoista ohittaa mainitun kuvantuotto-aseman optisen projisiointilaitteiston siirtyessä paluusuuntaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monistuslaite, tunnettu siitä, että mainittu asiapaperipidin (55) pitää mainitun alkuperäiskappaleen liikkumattomassa asennossa, sekä että mainittu optinen projisiointilaitteisto (53) käsittää liikkuvia vaunuja (59» 6l) alkuperäisasiapaperin tunnietele-miseksi. 17 57187